Finlex ®

SOPIMUS Suomen tasavallan hallituksen ja Argentiinan tasavallan hallituksen välillä investointien edistämisestä ja molemminpuolisesta suojaamisesta

Suomen tasavallan hallitus ja Argentiinan tasavallan hallitus,

joita jäljempänä kutsutaan sopimuspuoliksi,

haluavat vahvistaa taloudellista yhteistyötä molempien maiden yhteiseksi hyödyksi ja ylläpitää oikeudenmukaiset ja tasapuoliset edellytykset sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille toisen sopimuspuolen alueella,

tiedostavat, että sellaisten sijoitusten edistäminen ja molemminpuolinen suojaaminen sopimuksen pohjalta suosii sopimuspuolten välisten taloudellisten suhteiden laajenemista ja kannustaa sijoitusalotteita,

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa:

1. Käsite ''sijoitus'' tarkoittaa sen sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti, jossa sijoitus tapahtuu, kaikenlaatuista varallisuutta, jota sopimuspuolen sijoittaja on sijoittanut toisen sopimuspuolen alueelle tämän sopimuspuolen lakien mukaisesti. Se tarkoittaa erityisesti, mutta ei pelkästään:

a) kiinteätä ja irtainta omaisuutta kuten myös muita omistusoikeuksia kuten kiinnityksiä, pantti- ja pidätysoikeuksia, nautintaoikeuksia ja muita vastaavia oikeuksia;

b) osakkeita ja kaikenlaista osallistumista yhtiöihin;

c) oikeutta rahaan tai mihin hyvänsä suoritukseen, jolla on taloudellista arvoa: luotot sisältyvät vain mikäli ne liittyvät suoraan määrättyyn sijoitukseen;

d) oikeuksia henkiseen ja teolliseen omaisuuteen, mukaanlukien erityisesti tekijänoikeudet, patentit, teolliset mallioikeudet, tavaramerkit, toiminimet, tekniset valmistusmenetelmät, osaaminen, goodwill ja muita vastaavia oikeuksia;

e) toimilupia, jotka perustuvat lakiin tai sopimukseen, mukaanlukien oikeudet etsiä, jalostaa, louhia tai hyödyntää luonnonvaroja.

2. Tavaroita, jotka ovat leasing-vuokrauksen perusteella vuokralaisen hallussa toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuksen tarkoittamaa sijoitusta varten, kohdellaan kuten sijoitusta.

3. Käsite ''sijoittaja'' tarkoittaa:

a) luonnollista henkilöä, joka on sopimuspuolen kansalainen sen lakien mukaisesti; ja

b) oikeushenkilöä, joka on perustettu sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti ja jonka toimipaikka on tuon sopimuspuolen alueella.

4. Tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta sopimuspuolen kansalaisuutta olevien luonnollisten henkilöiden tekemiin sijoituksiin, jos tällaiset henkilöt ovat sijoituksen tekemisen ajankohtana asuneet toisen sopimuspuolen alueella kauemmin kuin kaksi vuotta, ellei osoiteta, että sijoitus hyväksyttiin sen alueelle ulkomailta.

5. Käsite ''tuotto'' tarkoittaa sijoituksen tuottamaa rahaa ja siihen kuuluvat erityisesti, mutta ei pelkästään, pääomatuotot, voitot, korot, osingot, rojaltit, palkkiot ja muut juoksevat tulot.

6. Käsite ''alue'' tarkoittaa sopimuspuolen kansallista aluetta sekä niitä merialueita, jotka sijaitsevat välittömästi kansallisen alueen aluevesien ulkorajan ulkopuolella, mukaan luettuna merenpohja ja mannerjalusta, joihin nähden sopimuspuolella kansainvälisen oikeuden mukaan on täysivaltaiset oikeudet ja tuomiovalta.

2 artikla

Sijoitusten edistäminen ja suojaaminen

1. Sopimuspuolet edistävät, yleisen ulkomaisten sijoitusten politiikkansa huomioon ottaen, toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksia alueellaan ja sallivat tällaiset sijoitukset lakiensa ja määräystensä mukaisesti.

2. Sopimuspuolet varmistavat aina oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille eivätkä häiritse niiden johtamista, ylläpitoa, käyttöä, nautintaa tai myyntiä kohtuuttomilla tai syrjivillä toimenpiteillä.

3 artikla

Sijoitusten kohtelu

1. Sopimuspuolet myöntävät alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille kohtelun, joka on vähintään yhtä suosiollinen kuin se kohtelu, joka myönnetään minkä tahansa kolmannen maan sijoittajien sijoituksille.

2. Tämän artiklan 1 kohdan määräykset eivät tarkoita sitä, että sopimuspuoli olisi velvoitettu myöntämään toisen sopimuspuolen sijoittajille hyödyt eduista, suosituimmuudesta tai erivapauksista, jotka johtuvat tulliliiton, vapaakauppa-alueen tai yhteismarkkinoiden perustamista tarkoittavasta sopimuksesta.

3. Tämän artiklan 1 kohdan määräykset eivät tarkoita sitä, että sopimuspuoli olisi velvoitettu myöntämään toisen sopimuspuolen sijoittajille hyödyt eduista, suosituimmuudesta tai erivapauksista, jotka johtuvat kokonaan tai pääasiallisesti verotukseen liittyvästä kansainvälisestä sopimuksesta tai järjestelystä taikka kokonaan tai pääasiallisesti verotukseen liittyvästä kotimaisesta lainsäädännöstä.

4. Tämän artiklan 1 kohdan määräykset eivät tarkoita sitä, että toisen sopimuspuolen sijoittajille myönnetään edut niistä hyödyistä, etuoikeuksista tai erivapauksista, jotka johtuvat Argentiinan tasavallan Italian tasavallan kanssa 10 päivänä joulukuuta 1987 ja Espanjan kuningaskunnan kanssa 3 päivänä kesäkuuta 1988 tekemistä kahdenvälisistä taloudellisista suosituimmuussopimuksista.

4 artikla

Pakkolunastus

1. Sopimuspuolet eivät, suoraan tai epäsuorasti, ryhdy kansallistamis-, pakkolunastus- tai muihin sellaisiin toimenpiteisiin, joilla olisi vastaava vaikutus, alueellaan oleviin toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksiin, ellei seuraavia ehtoja täytetä:

a) toimenpiteisiin ryhdytään yleisen edun vuoksi ja ne toteutetaan asianmukaisia laillisia menettelytapoja noudattaen; ja

b) toimenpiteet eivät ole syrjiviä; ja

c) toimenpiteisiin liittyy määräykset välittömien, riittävien ja tosiasiallisten korvausten maksamisesta.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen korvausten on vastattava pakkolunastetun sijoituksen markkina-arvoa välittömästi pakkolunastusta edeltävänä aikana tai ennen kuin se tuli yleiseen tietoisuuteen. Korvaukseen tulee sisältyä myös markkinapohjaisesti määrätty kaupallinen korko pakkolunastuspäivästä maksamispäivään saakka, se on maksettava viipymättä ja sen on oltava tosiasiallisesti realisoitavissa.

5 artikla

Menetysten korvaaminen

Sopimuspuolen sijoittaja, jonka sijoituksille aiheutuu menetyksiä toisen sopimuspuolen alueella aseellisesta selkkauksesta, mukaan luettuna sodasta, kansallisesta hätätilasta, levottomuuksista tai vastaavista tapahtumista taikka viranomaisten mielivaltaisista toimista, on oikeutettu saamaan toiselta sopimuspuolelta ennalleen palauttamisen, vahingonkorvauksen, hyvityksen tai muun järjestelyn suhteen sellaisen kohtelun, joka vastaa toisen sopimuspuolen kolmansille maille myöntämää suosiollisinta kohtelua.

6 artikla

Maksujen siirto

1. Sopimuspuolet sallivat alueellaan olevien toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoitusten osalta näihin sijoituksiin liittyvät siirrot alueelleen ja alueeltaan. Tähän siirtovapauteen kuuluu erityisesti, mutta ei pelkästään:

a) alkuperäinen pääoma ja kaikki sen lisäksi tuleva pääoma sijoituksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi;

b) tuotot;

c) maksut, jotka johtuvat sijoitusta koskevan riidan järjestelystä;

d) pääoman kuoletukset ja kertyneiden korkojen maksut 1 artiklan 1 kappaleen c) kohdan tarkoittamista velkasitoumuksista;

e) 4 ja 5 artikloissa tarkoitetut korvaukset;

f) sijoituksen tai sen osan myynnistä tai lopettamisesta syntyneet saatavat;

g) ulkopuolelta palkatun, sopimuspuolen alueelle tehtyyn sijoitukseen liittyvän ja sopimuspuolen alueella työskentelemään oikeutetun henkilöstön käyttämättömät ansiot ja muut palkkiot.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut siirrot suoritetaan viipymättä ja vapaasti vaihdettavassa valuutassa.

3. Siirrot suoritetaan siirtopäivänä vallitsevaan markkinakurssiin siirrettävän valuutan välittömän kaupan osalta ja paikallisia menetelmiä noudattaen. Siirrot on sallittava viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun siirtopyyntö tehtiin.

7 artikla

Sijaantulo

1. Jos sopimuspuoli tai sen puolesta toimiva kansallinen laitos suorittaa sijoittajalleen maksun takuun tai vakuutuksen perusteella, johon tämä on sitoutunut sijoituksen osalta, toinen sopimuspuoli tunnustaa tämän sijaantulon pätevyyden edellisen sopimuspuolen tai laitoksen vaatimukseen sijoittajan oikeuksiin tai etuihin. Sopimuspuoli tai laitos on sijaantulon puitteissa oikeutettu harjoittamaan samoja oikeuksia, joita sijoittaja olisi ollut oikeutettu harjoittamaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa sijaantulossa sijoittaja ei saa jatkaa vaateitaan saamatta siihen valtuutusta sopimuspuolelta tai mainitulta laitokselta.

8 artikla

Muiden sääntöjen soveltaminen

Jos sopimuspuolen lait tai kansainvälisen oikeuden mukaiset nykyiset tai sopimuspuolten välillä vastaisuudessa tämän sopimuksen lisäksi syntyvät velvoitteet tai jokin sopimus sopimuspuolen sijoittajan ja toisen sopimuspuolen välillä sisältävät yleisiä tai yksityisiä määräyksiä, jotka oikeuttavat toisen sopimuspuolen sijoittajan sijoituksille edullisemman kohtelun kuin tässä sopimuksessa taataan, tällaiset määräykset, niiltä osin kuin ne ovat suosiollisempia, syrjäyttävät tämän sopimuksen määräykset.

9 artikla

Sijoittajan ja sopimuspuolen väliset riidat

1. Tämän sopimuksen puitteissa syntyvät sijoituksia koskevat riidat sopimuspuolen sijoittajan ja toisen sopimuspuolen välillä selvitetään mikäli mahdollista sovinnollisesti.

2. Mikäli riitaa ei siten voida ratkaista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jompikumpi osapuoli riitautti asian, on se sijoittajan vaatimuksesta jätettävä ratkaistavaksi:

- toimivaltaiselle tuomioistuimelle sen sopimuspuolen alueella, jossa sijoitus on tehty; tai

- kansainväliselle välimiesoikeudelle tämän artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti.

Kun sijoittaja on jättänyt riidan ratkaistavaksi edellä mainitulle sijoitusmaan toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai kansainväliselle välimiesoikeudelle, valinta on lopullinen.

3. Kansainvälisen välimiesoikeuden tapauksessa riita on jätettävä ratkaistavaksi sijoittajan valinnan mukaan, joko:

- Sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainväliselle ratkaisukeskukselle (ICSID), joka on perustettu 18 päivänä maaliskuuta 1965 Washingtonissa allekirjoitettavaksi avatulla yleissopimuksella valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta, sitten kun molemmat sopimuspuolet tulevat sen jäseniksi. Mikäli tämä edellytys ei täyty, molemmat sopimuspuolet ovat yksimielisiä siitä, että riita jätetään ICSID:in sovittelu-, välimies- ja tiedonhankintamenettelyjen hallinnon ylimääräisten järjestelyjen sääntöjen mukaiseen välimiesmenettelyyn.

- Välimiesoikeudelle, joka asetetaan kutakin tapausta varten erikseen Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitean (UNCITRAL) välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti.

4. Välimiesoikeus tekee päätöksensä ottaen huomioon tämän sopimuksen määräykset, riidan osapuolena olevan sopimuspuolen lait, mukaan lukien sen säännöt koskien lakien ristiriitoja, sijoituksen osalta tehtyjen erityisjärjestelyjen ehdot sekä kansainvälisen oikeuden asiaan vaikuttavat periaatteet.

5. Välitystuomio on lopullinen ja riidan osapuolia sitova. Molemmat sopimuspuolet toimeenpanevat päätökset omien lakiensa mukaisesti.

10 artikla

Sopimuspuolten väliset riidat

1. Sopimuspuolten väliset riidat, jotka koskevat tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista, on mikäli mahdollista ratkaistava neuvotteluilla sopimuspuolten kesken.

2. Jos riitaa ei näin saada ratkaistua kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun toinen sopimuspuoli vaati neuvotteluja, on riita jommankumman sopimuspuolen vaatimuksesta jätettävä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

3. Välimiesoikeus asetetaan kutakin tapausta varten erikseen ja kumpikin sopimuspuoli nimittää yhden jäsenen. Nämä kaksi jäsentä sopivat sitten kolmannen maan kansalaisesta puheenjohtajakseen, jonka sopimuspuolet nimittävät. Jäsenet on nimitettävä kahden kuukauden kuluessa ja puheenjohtaja neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin sopimuspuoli oli ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle halustaan alistaa riita välimiesoikeudelle.

4. Jos tämän artiklan 3 kohdan määräaikoja ei ole noudatettu, sopimuspuoli voi muun asiaan vaikuttavan järjestelyn puuttuessa pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen presidenttiä suorittamaan tarvittavat nimitykset.

5. Jos Kansainvälisen tuomioistuimen presidentti on estynyt suorittamasta tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tehtävää tai on jommankumman sopimuspuolen kansalainen, pyydetään varapresidenttiä suorittamaan tarvittavat nimitykset. Jos varapresidentti on estynyt suorittamasta mainittua tehtävää tai on jommankumman sopimuspuolen kansalainen, pyydetään tuomioistuimen virkaiältään vanhinta tuomaria, joka ei ole esteellinen eikä kummankaan sopimuspuolen kansalainen, suorittamaan tarvittavat nimitykset.

6. Välimiesoikeus tekee päätöksensä äänten enemmistöllä, päätös on lopullinen ja sopimuspuolia sitova. Kumpikin sopimuspuoli vastaa nimittämänsä jäsenen kustannuksista sekä edustuksestaan välitysasian käsittelyssä; puheenjohtajan sekä kaikista muista kustannuksista sopimuspuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin. Välimiesoikeus voi kuitenkin päätöksessään määrätä toisen osapuolen vastattavaksi suuremman osuuden. Kaikissa muissa suhteissa menettelytavoista päättää välimiesoikeus itse.

11 artikla

Sopimuksen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin sekä ennen tämän sopimuksen voimantuloa että sen jälkeen tehtyihin sopimuksiin, mutta ei riitoihin, jotka ovat syntyneet, tai vaateisiin, jotka on selvitetty ennen sen voimaantuloa.

12 artikla

Loppumääräykset

1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jolloin sopimuspuolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen, että niiden perustuslailliset edellytykset tämän sopimuksen voimaantulolle on täytetty.

2. Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta. Sen jälkeen se on voimassa kaksitoista kuukautta siitä päivästä lukien, kun sopimuspuoli on kirjallisesti ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus.

3. Niiden sijoitusten osalta, jotka on tehty ennen sitä päivää, jolloin tämän sopimuksen irtisanomisilmoitus tuli voimaan, 1-11 artiklan määräykset ovat voimassa vielä viisitoista vuotta tuosta päivästä lukien.

Tehty Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1993 kahtena suomen-, espanjan- ja englanninkielisenä kappaleena kaikkien kolmen tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset. Tulkintaeroavuuksissa on kuitenkin englanninkielinen teksti ratkaiseva.