Finlex ®

YLEISSOPIMUS sisäpiirin kaupankäynnistä

Johdanto

Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka

katsovat, että Euroopan neuvoston tavoitteena on luoda kiinteämmät yhteydet jäsentensä välille,

katsovat, että eräitä liiketoimia pörssiarvopapereilla toteuttavat henkilöt, jotka pyrkivät välttymään tappioilta tai saamaan tuottoa hallussaan olevien julkistamattomien tietojen avulla, heikentävät sijoittajien yhdenvertaisuutta ja markkinoiden luotettavuutta,

katsovat, että tällainen toiminta vaikuttaa myös vaarantavan kyseisten jäsenvaltioiden taloutta ja erityisesti arvopaperimarkkinoiden asianmukaista toimintaa,

katsovat, että markkinoiden kansainvälistymisen ja nykyaikaisen viestinnän vaivattomuuden vuoksi tällaista toimintaa harjoittavat valtion markkinoilla joskus henkilöt, joiden pysyvä kotipaikka ei ole siinä valtiossa tai jotka käyttävät välikäsinä muussa valtiossa asuvia henkilöitä,

katsovat, että ne toimenpiteet tällaisia menettelytapoja vastaan, joihin on kansallisella tasolla jo ryhdytty monissa jäsenvaltioissa, tekevät välttämättömäksi sen, että perustetaan erityinen järjestelmä käsittelemään näitä tilanteita ja yhteensovittamaan pyrkimyksiä kansainvälisellä tasolla,

ovat sopineet seuraavaa:

I Luku

Määritelmät

1 artikla

1. Tässä yleissopimuksessa sääntöjenvastaisella sisäpiirin kaupankäynnin toimella tarkoitetaan sellaisen henkilön sääntöjenvastaista toimintaa:

a) joka on arvopapereiden liikkeeseenlaskijan hallituksen tai muun hallinto- tai valvontaelimen puheenjohtaja tai jäsen tai valtuutettu asiamies tai työntekijä ja joka pyrkimyksenään turvata itselleen tai sivulliselle hyötyä on toteuttanut toimen tai saanut aikaan toimen toteutumisen järjestäytyneillä arvopaperimarkkinoilla tietoisesti käyttämällä julkistamatonta tietoa, jonka hän on asemansa vuoksi saanut haltuunsa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan merkittävästi vaikuttamaan arvopaperimarkkinoihin,

b) joka on ryhtynyt edellä tarkoitettuihin toimiin tietoisesti käyttämällä julkaisematonta tietoa, jonka hän on saanut työtehtäviään suorittaessaan tai ammattiaan harjoittaessaan,

c) joka on ryhtynyt edellä tarkoitettuihin toimiin tietoisesti käyttämällä julkaisematonta tietoa, jonka hänelle on antanut joku edellä a tai b kohdassa tarkoitetuista henkilöistä.

2. Tätä yleissopimusta sovellettaessa:

a) ilmaisulla ''järjestäytyneet arvopaperimarkkinat'' tarkoitetaan sellaisia arvopaperimarkkinoita, jotka ovat valtion tätä tarkoitusta varten tunnustamien viranomaisten vahvistaman sääntelyn kohteena,

b) käsitteellä ''arvopaperi'' tarkoitetaan kunkin sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti liikkeeseen laskettuja liikeyritysten, yhtiöiden ja muiden liikkeeseenlaskijoiden vaihdantakelpoisia arvopapereita, joita voidaan ostaa ja myydä a kohdan mukaisesti järjestäytyneillä markkinoilla, sekä muita vaihdantakelpoisia arvopapereita, jotka on hyväksytty kyseisille markkinoille kansallisten sääntöjen mukaisesti,

c) käsitteellä ''toimi'' tarkoitetaan kaikkia järjestäytyneillä arvopaperimarkkinoilla toteutettuja tekoja, jotka antavat tai voivat antaa oikeuksia b kohdassa tarkoitettuun arvopaperiin.

II Luku

Tietojenvaihto

2 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat antamaan toisilleen tämän luvun määräysten mukaisesti kaiken mahdollisen keskinäisen avun sellaisiin seikkoihin liittyvien tietojen vaihdossa, jotka osoittavat tai antavat aihetta uskoa, että sääntöjenvastaisia sisäpiirin kaupankäynnin toimia on toteutettu.

3 artikla

Jokainen sopimuspuoli voi Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä sitoutua antamaan vastavuoroisesti muille sopimuspuolille kaiken mahdollisen keskinäisen avun järjestäytyneillä arvopaperimarkkinoilla toteutettujen toimien valvonnassa tarpeellisten tietojen vaihtamiseksi toimista, jotka voivat heikentää kaikkien arvopaperikauppaa käyvien tasapuolista mahdollisuutta saada tietoa tai sijoittajille toimitettavien tietojen laatua luotettavan kaupankäynnin varmistamiseksi.

4 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli nimeää yhden tai useamman viranomaisen, jonka tehtävänä on esittää virka-apupyyntö sekä vastaanottaa virka-apupyynnöt muiden sopimuspuolten nimeämiltä, vastaavilta viranomaisilta ja vastata virka-avun antamisesta.

2. Jokainen sopimuspuoli ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetussa selityksessä tämän artiklan määräysten mukaisesti nimettyjen viranomaisten nimet ja osoitteet sekä niitä koskevat muutokset.

3. Pääsihteeri ilmoittaa selityksistä muille sopimuspuolille.

5 artikla

1. Virka-apupyyntö on perusteltava.

2. Pyynnön tulee sisältää selostus niistä tosiseikoista, jotka osoittavat tai antavat aihetta uskoa, että sääntöjenvastaisia sisäpiirin kaupankäynnin toimia on toteutettu, tai jos apua pyydetään niiden sääntöjen mukaisesti, joista sopimuspuolet ovat 3 artiklan nojalla sopineet, viittaus niihin kyseisessä artiklassa mainittuihin periaatteisiin, joita on rikottu.

3. Pyynnön tulee sisältää viittaus niihin säännöksiin, joiden mukaan toimet ovat sääntöjenvastaisia pyynnön esittäneen viranomaisen valtiossa.

4. Pyyntö tulee laatia sen valtion, jonka viranomaiselle pyyntö esitetään, virallisella kielellä tai tällaiselle kielelle käännettynä, tai Euroopan neuvoston virallisella kielellä.

5. Pyynnössä tulee mainita:

a) pyynnön esittävä viranomainen sekä pyynnön vastaanottava viranomainen,

b) tiedot, joita pyynnön esittävä viranomainen hakee, henkilöt tai toimielimet, joiden hallussa tiedot saattaisivat olla, tai paikat, joista tiedot voivat olla saatavissa,

c) pyynnön perustelut ja tavoite, johon pyynnön esittävä viranomainen pyrkii, sekä tarkoitus, johon tietoja asianomaisen valtion kansallisen lainsäädännön nojalla käytetään, sekä

d) määräaika, jossa vastausta toivotaan ja kiireellisissä tapauksissa, perustelut kiireellisyydelle.

6 artikla

1. Virka-apupyynnön vastaanottanut viranomainen antaa virka-apua sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisia sääntöjä ja menettelyjä noudattaen, jossa kyseinen viranomainen toimii.

2. Jos tietojen hankkiminen sitä edellyttää ja erityisiä määräyksiä ei ole, on joko pyynnön vastaanottaneen viranomaisen tai jonkun muun tämän viranomaisen puolesta voitava soveltaa todistusaineiston hankkimista koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta säädettyjä seuraamuksia ei sovelleta, jos on kysymys tiedoista, joiden antamisesta tutkinnan aikana ei voida kieltäytyä.

3. Nämä määräykset eivät rajoita syytetylle kansallisen lainsäädännön mukaan kuuluvia oikeuksia.

4. Lukuun ottamatta sitä, mikä virka-avun antamisen kannalta on ehdottoman välttämätöntä, pyynnön vastaanottanut viranomainen ja pyydettyjä tietoja etsivät henkilöt ovat velvollisia pitämään salassa pyynnön ja siihen sisältyvät seikat sekä pyynnön nojalla saadut tiedot.

5. Nimetessään 4 artiklassa tarkoitetun viranomaisen jokaisen sopimuspuolen on kuitenkin ilmoitettava ne kansallisessa lainsäädännössään mahdollisesti määrätyt tai sallitut poikkeukset tämän artiklan 4 kappaleessa määrätystä periaatteesta

- taatakseen, että hallintoa koskevat asiakirjat ovat vapaasti kansalaisten käytettävissä,

- tai jos nimetty viranomainen on velvollinen paljastamaan muille hallinto- tai oikeusviranomaisille pyyntöä käsiteltäessä ilmoitettuja tai saatuja tietoja

- tai, jos pyynnön esittäneelle viranomaiselle on ilmoitettu asiasta, tutkiakseen pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lain rikkomista tai varmistaakseen tämän lain noudattamisen.

7 artikla

1. Virka-apupyynnön esittänyt viranomainen ei saa käyttää annettuja tietoja muihin kuin pyynnössä mainittuihin tarkoituksiin.

2. Virka-apupyynnön vastaanottanut viranomainen voi kieltäytyä antamasta pyydettyjä tietoja tai myöhemmin kieltää niiden käytön pyynnössä mainittuihin tarkoituksiin tai asettaa eräitä ehtoja,

a) elleivät tosiseikat ole 1 artiklan soveltamisalan mukaisia ja

b) elleivät tarkoitukset ole yhdenmukaisia 2 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden kanssa ja

c) elleivät tosiseikat kummankaan valtion määräysten mukaan osoita, että sääntöjä olisi rikottu.

3. Milloin pyynnön esittänyt viranomainen haluaa käyttää annettuja tietoja muuhun kuin alkuperäisessä pyynnössä mainittuun tarkoitukseen, sen on etukäteen ilmoitettava asiasta pyynnön vastaanottaneelle viranomaiselle, joka voi kieltäytyä antamasta suostumustaan tällaiseen tarkoitukseen, elleivät edellä 2 kappaleessa tarkoitetut ehdot täyty.

4. Annettuja tietoja saa käyttää rikostuomioistuimessa vain tapauksissa, joissa ne olisi voitu saada III luvun nojalla.

5. Virka-apupyynnön esittäneen sopimusvaltion viranomainen ei saa käyttää tai toimittaa mainittuja tietoja vero-, tulli- tai valuuttatarkoituksiin, ellei pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ole selityksessään nimenomaan toisin ilmoittanut.

8 artikla

Virka-apupyynnön vastaanottanut viranomainen voi kieltäytyä panemasta pyyntöä täytäntöön tai antamasta hankittuja tietoja, jos

a) pyyntö ei ole tämän yleissopimuksen määräysten mukainen,

b) hankittujen tietojen toimittaminen saattaisi loukata pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen täysivaltaisuutta, turvallisuutta, olennaisia etuja tai yleistä järjestystä (ordre public),

c) sääntöjenvastaisuudet, joihin pyydetyt tiedot liittyvät, tai niistä määrätyt seuraamukset ovat joko pyynnön esittäneen tai pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan vanhentuneita,

d) pyydetyt tiedot liittyvät asioihin, jotka ovat tulleet vireille ennen tämän yleissopimuksen voimaantuloa joko pyynnön esittäneen tai pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen osalta,

e) samoja asioita ja samoja henkilöitä koskevat syytetoimenpiteet ovat vireillä pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen viranomaisissa tai pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet asiasta lopullisen päätöksen,

f) pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen viranomaiset ovat samojen asioiden osalta päättäneet olla nostamatta syytettä tai keskeyttäneet syytetoimet.

9 artikla

Pyynnön vastaanottanut viranomainen tekee voitavansa antaakseen pyydetyt tiedot pyynnön esittäneen viranomaisen pyytämässä muodossa tai sopimuspuolten välillä yleisesti käytetyssä muodossa.

10 artikla

1. Sopimuspuoli, joka on varmistunut siitä, että pyynnön esittänyt viranomainen on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuutensa pitää annetut tiedot salassa, voi jättää soveltamatta tämän yleissopimuksen II luvun määräyksiä velvoitteensa laiminlyöneen sopimuspuolen osalta ja ilmoittaa päätöksestään Euroopan neuvoston pääsihteerille. Sopimuspuoli voi peruuttaa päätöksensä milloin tahansa ja ilmoittaa myös peruutuksesta pääsihteerille.

2. Sopimuspuoli, joka aikoo käyttää edellä 1 kappaleessa tarkoitettua menettelyä, on sitä ennen velvollinen järjestämään kyseiselle sopimuspuolelle mahdollisuuden tulla kuulluksi väitetyn salassapitovelvollisuuden laiminlyönnin osalta.

3. Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa jäsenvaltioille ja tämän yleissopimuksen sopimuspuolille, mikäli edellä 1 kappaleessa tarkoitettuun menettelyyn ryhdytään.

11 artikla

Sopimuspuolet voivat sopia, että 5 artiklan 4 kappaleen määräysten sitä estämättä, virka-apupyynnöt ja vastaukset niihin voidaan laatia sopimuspuolten valitsemalla kielellä ja yksinkertaistettua menettelyä noudattaen tai käyttämällä muuta viestintämuotoa kuin kirjelmien vaihtoa.

III Luku

Keskinäinen oikeusapu rikosasioissa

12 artikla

1. Sopimuspuolet sitoutuvat antamaan toisilleen kaiken mahdollisen keskinäisen oikeusavun sisäpiirin kaupankäynnin toimia koskevissa rikosasioissa.

2. Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita rajoittavan tai heikentävän keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan soveltamista niiden valtioiden kesken, jotka ovat mainittujen asiakirjojen sopimuspuolia, eikä sopimuspuolten välillä voimassa olevien erityisten keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevien sopimusten tai järjestelyjen soveltamista.

IV Luku

Loppumääräykset

13 artikla

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille. Yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

14 artikla

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin kolme Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on 13 artiklan mukaisesti ilmoittanut sitoutuvansa noudattamaan tätä yleissopimusta.

2. Jäsenvaltion osalta, joka myöhemmin ilmoittaa sitoutuvansa noudattamaan tätä yleissopimusta, se tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

15 artikla

1. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan Euroopan neuvoston ministerikomitea voi kutsua Euroopan neuvostoon kuulumattoman valtion tai kansainvälisen hallitusten välisen järjestön liittymään tähän yleissopimukseen Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d kohdassa tarkoitetulla enemmistöpäätöksellä ja komitean kokouksiin osallistumaan oikeutettujen sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä.

2. Liittyvän valtion tai kansainvälisen hallitusten välisen järjestön osalta tämä yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

16 artikla

1. Valtio voi tämän yleissopimuksen allekirjoittaessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan määritellä sen alueen tai ne alueet, joissa yleissopimusta sovelletaan.

2. Valtio voi koska tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä laajentaa tämän yleissopimuksen soveltamisalueen kattamaan muun selityksessä nimetyn alueen. Yleissopimus tulee mainitun alueen osalta voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut mainitun selityksen.

3. Edellä 1 tai 2 kappaleen nojalla annettu selitys voidaan siinä mainitun alueen osalta koska tahansa peruuttaa pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

17 artikla

Tähän yleissopimukseen ei saa tehdä muita kuin 6 artiklan soveltamista koskevia varaumia.

18 artikla

1. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan kutsutaan vähintään kahden sopimuspuolen vaatimuksesta tai Euroopan neuvoston pääsihteerin aloitteesta koolle asiantuntijaryhmän kokous, joka edustaa yleissopimuksen sopimuspuolia ja niitä Euroopan neuvoston jäsenvaltioita, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia.

2. Ryhmän tehtävänä on valmistella arvio tämän yleissopimuksen soveltamisesta ja tarvittaessa tehdä sitä koskevia ehdotuksia.

19 artikla

Tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyvät riidat ratkaistaan suorin neuvotteluin toimivaltaisten hallintoviranomaisten välillä ja tarvittaessa diplomaattisia kanavia käyttämällä.

20 artikla

1. Sopimuspuoli voi koska tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen. Irtisanominen ei vaikuta irtisanomishetkellä vireillä oleviin virka-apupyyntöihin.

21 artikla

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille sekä tämän yleissopimuksen sopimuspuolille

a) allekirjoituksista,

b) ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista,

c) tämän yleissopimuksen 14, 15 ja 16 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä,

d) muista tähän yleissopimukseen liittyvistä toimenpiteistä, ilmoituksista ja tiedonannoista.

Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Strasbourgissa 20 päivänä huhtikuuta 1989 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille sekä kaikille valtioille ja kansainvälisille hallitusten välisille järjestöille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.

Sisäpiirin kaupankäynnistä tehdyn yleissopimuksen PÖYTÄKIRJA

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen sisäpiirin kaupankäynnistä (jäljempänä ''yleissopimus'') sekä tämän pöytäkirjan,

ottavat huomioon yleissopimuksen II ja III lukuun sisältyvät sitoumukset, jotka liittyvät tietojenvaihtoon ja keskinäiseen oikeusapuun rikosasioissa,

katsovat, että Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioiden kesken olisi edelleen sovellettava yhteisön sääntöjä, ja

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla

Yleissopimukseen lisätään seuraava määräys:

''16 bis artikla

Sopimuspuolet, jotka ovat Euroopan talousyhteisön jäseniä, soveltavat keskinäisissä suhteissaan yhteisön sääntöjä, ja siksi ne eivät sovella tästä yleissopimuksesta aiheutuvia sääntöjä, paitsi jos kyseisestä erityisaiheesta ei ole olemassa yhteisön sääntöä.''

2 artikla

Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

3 artikla

Tämä pöytäkirja tulee voimaan

- joko samana päivänä kuin yleissopimus, jos kyseisenä päivänä kaikki yleissopimuksen sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet sitoutuvansa noudattamaan tätä pöytäkirjaa 2 artiklan määräysten mukaisesti,

- tai myöhemmin seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä päivämäärästä, jolloin kaikki yleissopimuksen sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet sitoutuvansa noudattamaan tätä pöytäkirjaa 2 artiklan määräysten mukaisesti.

4 artikla

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille

a) allekirjoituksista

b) ratifioimis- ja hyväksymiskirjojen tallettamisista

c) tämän pöytäkirjan 3 artiklan määräysten mukaisesta voimaantulopäivästä

d) muista tähän pöytäkirjaan liittyvistä toimista, ilmoituksista tai tiedonannoista.

Tämän vakuudeksi alla mainitut, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä syyskuuta 1989 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille.