60/1995

Suomen tasavallan hallituksen ja Kyproksen tasavallan hallituksen välinen LENTOLIIKENNESOPIMUS

Suomen tasavallan hallitus ja Kyproksen tasavallan hallitus, jäljempänä ''sopimuspuolet'', jotka

ovat Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avatun kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen osapuolia,

haluavat tehdä sopimuksen alueidensa välisen ja niiden kautta tapahtuvan lentoliikenteen aloittamisesta,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa, jollei lauseyhteys muuta edellytä:

a) termi ''Chicagon yleissopimus'' tarkoittaa Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avattua kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta, mukaanluettuina kaikki tämän yleissopimuksen 90 artiklan mukaisesti hyväksytyt liitteet sekä kaikki sen 90 ja 94 artiklan mukaisesti liitteisiin ja yleissopimukseen tehdyt muutokset siinä laajuudessa kuin nuo liitteet ja muutokset ovat tulleet voimaan tai sopimuspuolet ovat ne ratifioineet;

b) termi ''ilmailuviranomaiset'' tarkoittaa Suomen osalta Ilmailulaitosta ja Kyproksen osalta liikenne- ja yleisten töiden ministeriä (Minister of Communications and Works) tai molempien osalta muuta sellaista henkilöä tai toimielintä, joka on valtuutettu suorittamaan sanottujen ilmailuviranomaisten nykyisin suorittamia tehtäviä;

c) termi ''nimetty lentoyhtiö'' tarkoittaa lentoyhtiötä, joka on nimetty ja jolle on myönnetty liikennelupa tämän sopimuksen 4 artiklan mukaisesti;

d) termi ''tariffi'' tarkoittaa matkustajien, matkatavaran ja rahdin (postia lukuun ottamatta) kuljetuksesta veloitettavia hintoja, mukaan lukien tällaisen kuljetuksen yhteydessä annettavat tai tarjottavat merkittävät lisäedut, sekä henkilöiden kuljetusta varten myytävien lippujen myynnistä tai vastaavista liiketoimista rahtia kuljetettaessa maksettava myyntipalkkio. Termi kattaa myös ne ehdot, joiden mukaan kuljetushintaa sovelletaan tai myyntipalkkiota maksetaan;

e) termillä ''alue'' on, valtion ollessa kyseessä, sille Chicagon yleissopimuksen 2 artiklassa annettu merkitys;

f) termeillä ''lentoliikenne'', ''kansainvälinen lentoliikenne'', ''lentoyhtiö'' ja ''laskeutuminen ilman kaupallista tarkoitusta'' on Chicagon yleissopimuksen 96 artiklassa niille annettu merkitys;

g) termiin ''tämä sopimus'' sisältyy siihen kuuluva liite sekä liitteeseen tehtävät muutokset.

2. Tämän sopimuksen artiklojen otsikoita on käytetty ainoastaan viittausten helpottamiseksi.

2 artikla
Chicagon yleissopimuksen soveltaminen

Chicagon yleissopimuksen määräykset ovat tämän sopimuksen määräysten yläpuolella sikäli kuin ne ovat sovellettavissa kansainväliseen lentoliikenteeseen.

3 artikla
Liikenneoikeuksien myöntäminen

1. Kumpikin sopimuspuoli myöntää toiselle sopimuspuolelle tässä sopimuksessa määritellyt oikeudet säännöllisen kansainvälisen lentoliikenteen aloittamiseksi ja ylläpitämiseksi tämän sopimuksen liitteen asianomaisessa osassa määritellyillä reiteillä. Tällaista liikennettä ja näitä reittejä kutsutaan jäljempänä ''sovituksi liikenteeksi'' ja vastaavasti ''määrätyiksi reiteiksi''.

2. Kummankin sopimuspuolen nimeämällä lentoyhtiöllä on harjoittaessaan sovittua liikennettä määrätyllä reitillä seuraavat oikeudet:

a) oikeus lentää laskeutumatta toisen sopimuspuolen alueen yli;

b) oikeus laskeutua ilman kaupallista tarkoitusta toisen sopimuspuolen alueelle;

c) laskeutua toisen sopimuspuolen alueelle tämän sopimuksen liitteessä tätä reittiä varten määrätyillä paikkakunnilla ottaakseen ja jättääkseen kansainvälisessä liikenteessä matkustajia, rahtia ja postia.

3. Mitkään tämän artiklan määräykset eivät oikeuta kummankaan sopimuspuolen nimettyjä lentoyhtiöitä ottamaan toisen sopimuspuolen alueella matkustajia, rahtia tai postia kuljetettavaksi korvausta tai maksua vastaan toiselle paikkakunnalle tämän toisen sopimuspuolen alueella.

4 artikla
Lentoyhtiöiden nimeäminen

1. Kummallakin sopimuspuolella on oikeus nimetä toiselle sopimuspuolelle tehdyllä kirjallisella ilmoituksella yksi lentoyhtiö harjoittamaan sovittua liikennettä määrätyillä reiteillä.

2. Saadessaan tällaisen ilmoituksen toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaisten tulee, jollei tämän artiklan 3 kappaleen ja 5 artiklan 1 kappaleen määräyksistä muuta johdu, viipymättä myöntää nimetylle lentoyhtiölle asianomainen liikennelupa.

3. Kummankin sopimuspuolen ilmailuviranomaiset voivat vaatia toisen sopimuspuolen nimeämää lentoyhtiötä osoittamaan, että se pystyy täyttämään ne ehdot, jotka laki ja määräykset näiden viranomaisten normaalisti ja kohtuullisesti soveltamina asettavat Chicagon yleissopimuksen määräysten mukaisesti kansainväliselle liikenteelle.

4. Kun lentoyhtiö on näin nimetty ja sille on myönnetty liikennelupa, se voi milloin tahansa aloittaa sovitun liikenteen edellyttäen, että se noudattaa tämän sopimuksen asianmukaisia määräyksiä.

5 artikla
Liikenneluvan kieltäminen, peruuttaminen tai lykkääminen

1. Kummankin sopimuspuolen ilmailuviranomaisilla on oikeus kieltäytyä myöntämästä toisen sopimuspuolen nimeämälle lentoyhtiölle liikennelupaa tai peruuttaa se tai lykätä tämän sopimuksen 3 artiklan 2 kappaleessa määriteltyjen oikeuksien käyttöönotto tai asettaa näiden oikeuksien käyttämiselle tarpeelliseksi katsomiaan ehtoja:

a) milloin ne eivät ole vakuuttuneet, että tuon lentoyhtiön pääasiallinen omistusoikeus ja tehokas valvonta kuuluvat yhtiön nimenneelle sopimuspuolelle tai sen kansalaisille; tai

b) jos tuo lentoyhtiö on jättänyt noudattamatta oikeudet myöntäneen sopimuspuolen lakeja ja/tai määräyksiä; tai

c) jos lentoyhtiö muutoin ei liikennöi tässä sopimuksessa mainittujen ehtojen mukaisesti.

2. Ellei välitön tämän artiklan 1 kappaleessa mainittu peruuttaminen, keskeyttäminen tai ehtojen asettaminen ole välttämätöntä lakien ja/tai määräysten jatkuvan rikkomisen estämiseksi, tätä oikeutta älköön käytettäkö ennen kuin toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaisten kanssa on neuvoteltu. Tällaiset neuvottelut tulee aloittaa viidentoista (15) päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin neuvottelupyyntö on esitetty.

3. Jos sopimuspuoli ryhtyy tämän artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, se ei vaikuta toisen sopimuspuolen 19 artiklan mukaisiin oikeuksiin.

6 artikla
Liikennöimismaksut

Sopimuspuolten ilmailuviranomaisten toisen sopimuspuolen nimetyn lentoyhtiön ilma-aluksille lentoasemien ja muiden ilmailua palvelevien laitteiden käytöstä määräämät maksut eivät saa olla korkeampia kuin samanlaista kansainvälistä lentoliikennettä harjoittaville kansallisille ilma-aluksille määrätyt maksut.

7 artikla
Vapautus tulli- ja muista maksuista

1. Sopimuspuolen nimeämän lentoyhtiön sovittua liikennettä harjoittavat ilma-alukset, samoin kuin niiden vakiovarusteet, varaosat, poltto- ja voiteluaineet, ilma-aluksessa olevat varastot (mukaan lukien ruoka, juomat ja tupakka) ovat vapaat kaikista tulleista, korvauksista ja muista sen kaltaisista maksuista saapuessaan toisen sopimuspuolen alueelle edellyttäen että varusteet, varaosat ja varastot jäävät ilma-alukseen siksi kunnes ne jälleen viedään maasta tai kulutetaan tuon alueen yli lentävässä ilma-aluksessa.

2. Samoista tulleista, korvauksista ja maksuista, lukuun ottamatta tehdyistä palveluksista kannettuja maksuja, ovat myös vapaat:

a) sopimuspuolen alueella, mainitun sopimuspuolen viranomaisten määräämissä rajoissa, ilma-alukseen otetut varastot, jotka on tarkoitettu käytettäviksi sovittua liikennettä harjoittavassa toisen sopimuspuolen nimeämän lentoyhtiön maasta poistuvassa ilma-aluksessa;

b) sopimuspuolen nimetyn lentoyhtiön sovitussa liikenteessä käyttämien ilma-alusten huoltoa tai korjausta varten toisen sopimuspuolen alueelle tuomat varaosat;

c) sopimuspuolen nimeämän lentoyhtiön sovitussa liikenteessä toimivan ilma-aluksen käyttöön tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet, siinäkin tapauksessa että ne käytetään sen toisen sopimuspuolen alueen yli kulkevalla matkaosuudella, jossa ne on otettu ilma-alukseen.

3. Edellä 2 kappaleessa tarkoitetut tavarat voidaan vaatia pidettäväksi tullivalvonnassa.

4. Sopimuspuolen nimeämän lentoyhtiön ilma-aluksen vakiovarusteet, kuten myös ilma-aluksessa yleensä pidettävät tarvikkeet, varastot ja varaosat, saadaan purkaa toisen sopimuspuolen alueella ainoastaan tämän sopimuspuolen tulliviranomaisten antaessa siihen luvan. Tällöin ne voidaan asettaa mainittujen viranomaisten valvontaan siihen asti, kunnes ne jälleen viedään alueelta tai niiden osalta muutoin menetellään tullimääräysten mukaisesti.

5. Tarvittavat lentoyhtiön asiakirjat, kuten lentoliput ja lentorahtikirjat, jotka on tarkoitettu sopimuspuolen nimeämän lentoyhtiön käyttöön ja jotka on tuotu toisen sopimuspuolen alueelle ovat vapaat tulleista ja muista sen kaltaisista maksuista viimeksi mainitun sopimuspuolen alueella.

8 artikla
Kapasiteettimääräykset

1. Sopimuspuolen nimetyillä lentoyhtiöillä tulee olla kohtuullinen ja yhtäläinen mahdollisuus harjoittaa sovittua liikennettä määrätyillä reiteillä alueittensa välillä.

2. Harjoittaessaan sovittua liikennettä sopimuspuolen nimeämän lentoyhtiön on otettava huomioon toisen sopimuspuolen nimeämän lentoyhtiön edut siten, ettei viimeksi mainitun liikennöimistä samoilla reiteillä tai niiden osilla tarpeettomasti vaikeuteta.

3. Sopimuspuolten nimeämien lentoyhtiöiden tarjoaman sovitun liikenteen päätarkoituksena tulee olla sellaisen liikennekapasiteetin tarjoaminen, kalustoa kohtuullisesti kuormittaen, joka vastaa nykyistä ja kohtuudella arvioitavissa olevaa lentoyhtiön nimenneen sopimuspuolen alueelta tulevaa tai sinne suuntautuvaa matkustajien, rahdin ja postin kuljetustarvetta. Määrätyillä reiteillä sijaitsevien muiden valtioiden kuin lentoyhtiön nimenneen valtion alueella olevilla paikkakunnilla otettujen tai siellä jätettyjen matkustajien, rahdin ja postin kuljettamisessa on noudatettava yleisperiaatetta, että liikennekapasiteetin on oltava suhteessa:

a) lentoyhtiön nimenneen sopimuspuolen alueelle saapuvan ja sieltä lähtevän liikenteen tarpeeseen;

b) sen alueen liikennetarpeeseen, jonka kautta sovittu liikenne kulkee, kun ensin on otettu huomioon muu alueella olevien valtioiden lentoyhtiöiden harjoittama liikenne; ja

c) lentoreitin kauttakulkuliikenteen tarpeeseen.

4. Jotta varmistettaisiin tämän artiklan periaatteiden noudattaminen, alistetaan sovitussa liikenteessä tarjottava kapasiteetti molempien sopimuspuolten ilmailuviranomaisten hyväksyttäväksi. Harkitessaan nimettyjen lentoyhtiöiden kapasiteettiesityksiä ilmailuviranomaiset soveltavat tämän artiklan määräyksiä ottaen huomioon Pariisissa 16 päivänä kesäkuuta 1987 allekirjoitetun kapasiteetin jakamista Euroopan sisäisessä säännöllisessä lentoliikenteessä koskevan kansainvälisen sopimuksen periaatteet.

9 artikla
Lentoaikataulujen hyväksyminen

Kummankin sopimuspuolen nimetyn lentoyhtiön on viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen sovitun liikenteen aloituspäivää alistettava ehdotetut aikataulut toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaisten hyväksyttäväksi. Erityistapauksessa tätä aikarajaa voidaan sanottujen viranomaisten suostumuksella aikaistaa. Näistä aikatauluista tulee käydä ilmi minkälaisesta liikenteestä on kyse, käytettävä ilma-alustyyppi, lentoaikataulu ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Sama menettelytapa koskee mahdollisia myöhempiä muutoksia.

10 artikla
Tietojen ja tilastojen vaihto

Kummankin sopimuspuolen ilmailuviranomaisten tulee toimittaa toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaisille näiden pyynnöstä sellaista tilastollista ja muuta tietoa nimeämänsä lentoyhtiön sovitussa liikenteessä toisen sopimuspuolen alueella ja alueelta harjoittamasta liikenteestä, jota nimetty lentoyhtiö normaalisti kokoaa ja toimittaa kansallisille ilmailuviranomaisilleen. Mahdollisista liikennetilastollisista lisätiedoista, joita sopimuspuolen ilmailuviranomaiset saattavat pyytää, voidaan pyydettäessä keskustella ja sopia sopimuspuolten ilmailuviranomaisten välillä.

11 artikla
Lakien ja määräysten soveltaminen

1. Sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat kansainvälisessä lentoliikenteessä olevien ilma-alusten tuloa sen alueelle, lähtöä sieltä tai sellaisten ilma-alusten käyttöä ja lentoa mainitun alueen sisällä, tulee soveltaa toisen sopimuspuolen nimeämän lentoyhtiön ilma-aluksiin.

2. Sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat matkustajien, miehistön, rahdin tai postin tuloa tämän sopimuspuolen alueelle, siellä oloa sekä sieltä lähtöä, kuten maahantuloa ja sieltä lähtöä, maahan muuttoa tai maasta muuttoa, tullia, valuuttaa, terveydenhoitoa ja karanteenia koskevia muodollisuuksia, tulee soveltaa toisen sopimuspuolen nimetyn lentoyhtiön ilma-aluksissa kuljetettaviin matkustajiin, miehistöön, rahtiin ja postiin niiden ollessa mainitulla alueella.

12 artikla
Liikevoittojen siirto

Kumpikin sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen nimeämälle lentoyhtiölle oikeuden siirtää vapaasti, voimassa olevien valuuttasäännösten puitteissa, ne tuloylijäämät, jotka tuo lentoyhtiö on ansainnut sen alueella kuljettaessaan matkustajia, rahtia ja postia. Tällaisista siirroista ei saa periä muita maksuja kuin pankkien normaalisti sellaisista siirroista perimät maksut.

13 artikla
Lentoliikenteen turvaaminen

1. Kansainvälisen oikeuden asettamien oikeuksien ja velvoitteiden mukaan sopimuspuolet vahvistavat uudelleen, että heidän velvollisuutensa toisiaan kohtaan siviili-ilmailun suojelemiseksi siihen kohdistuvaa laitonta puuttumista vastaan on olennainen osa tätä sopimusta. Rajoittamatta kansainvälisoikeudellisia yleisia oikeuksiaan ja velvoitteitaan sopimuspuolten on erityisesti toimittava Tokiossa 14 päivänä syyskuuta 1963 allekirjoitetun rikoksia ja eräitä muita tekoja ilma-aluksissa koskevan yleissopimuksen, Haagissa 16 päivänä joulukuuta 1970 allekirjoitetun ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen sekä Montrealissa 23 päivänä syyskuuta 1971 allekirjoitetun siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

2. Sopimuspuolten on pyydettäessä annettava toisilleen kaikki tarpeellinen apu siviili-ilma-aluksen laittoman haltuunoton ja tällaisten ilma-alusten turvallisuuteen, niiden matkustajiin ja miehistöön, lentoasemiin ja lennonvarmistuslaitteisiin kohdistuvien laittomien tekojen sekä siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvan muun uhan estämiseksi.

3. Sopimuspuolten on toimittava Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön antamien Chicagon yleissopimuksen liitteissä julkaistujen lentoliikenteen turvaamista koskevien määräysten ja teknisten vaatimusten mukaisesti siinä laajuudessa kuin tällaiset turvamääräykset ja vaatimukset ovat sopimuspuoliin sovellettavissa; niiden tulee vaatia, että niiden rekisterissä olevien ilma-alusten käyttäjät sekä käyttäjät, joiden liiketoiminnan pääpaikka tai vakinainen kotipaikka on sopimuspuolten alueella, toimivat näiden lentoliikenteen turvaamista koskevien määräysten mukaisesti.

4. Kumpikin sopimuspuoli suostuu siihen, että tällaisia ilma-alusten käyttäjiä voidaan vaatia noudattamaan edellä 3 kappaleessa tarkoitettuja lentoliikenteen turvaamista koskevia määräyksiä ja vaatimuksia, joita toinen sopimuspuoli vaatii noudatettavan ilma-aluksen saapuessa tämän toisen sopimuspuolen alueelle, lähtiessä sieltä tai siellä ollessa. Kummankin sopimuspuolen on taattava, että sen alueella tehokkaasti sovelletaan asianmukaisia toimenpiteitä ilma-aluksen suojelemiseksi ja matkustajien, miehistön, käsimatkatavaroiden, matkatavaroiden, rahdin ja ilma-aluksen varastojen tarkastamiseksi ennen ilma-alukseen nousemista tai sen lastaamista sekä näiden toimenpiteiden aikana. Kummankin sopimuspuolen on myös suhtauduttava myönteisesti toisen sopimuspuolen pyytäessä kohtuullisia erityisturvatoimenpiteitä tiettyä uhkaa vastaan.

5. Kun siviili-ilma-alukseen kohdistuu tai sitä uhkaa laiton haltuunotto tai ilma-aluksen turvallisuutta, sen matkustajia ja miehistöä, lentoasemia tai lennonvarmistuslaitteita kohtaan tapahtuu muu laiton teko, tai kun tällainen uhka on olemassa, sopimuspuolten on avustettava toisiaan helpottamalla yhteyksiä ja muita asianmukaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on nopeasti ja turvallisesti saattaa päätökseen tällainen tapaus tai sen uhka.

14 artikla
Tariffit

Sopimuspuolten nimettyjen lentoyhtiöiden sovitussa liikenteessä käyttämiin tariffeihin sovelletaan Pariisissa 16 päivän kesäkuuta 1987 allekirjoitetun kansainvälisen Euroopan sisäisen säännöllisen lentoliikenteen tariffien vahvistamismenettelyä koskevan sopimuksen määräyksiä.

15 artikla
Neuvottelut

Sopimuspuolten ilmailuviranomaisten on aika ajoin neuvoteltava keskenään läheisen yhteistyön hengessä varmistaakseen tämän sopimuksen määräysten toteuttamisen ja asianmukaisen noudattamisen.

16 artikla
Muutokset

1. Jos jompikumpi sopimuspuoli pitää toivottavana tämän sopimuksen jonkin määräyksen muuttamista, se voi pyytää neuvotteluja toisen sopimuspuolen kanssa. Tällaiset neuvottelut on aloitettava kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, elleivät sopimuspuolet sovi tämän määräajan pidentämisestä. Tällaisissa neuvotteluissa sovitut muutokset kummankin sopimuspuolen on hyväksyttävä perustuslaillisia menettelytapojaan noudattaen ja ne astuvat voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä lukien, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että näitä menettelytapoja on noudatettu.

3. Kun on kyse ainoastaan liitteeseen tehtävistä muutoksista, niistä voidaan sopia, riippumatta siitä, mitä tämän artiklan 1 kappaleen määräyksissä sanotaan, sopimuspuolten ilmailuviranomaisten välillä ja ne tulevat voimaan kuten asiasta heidän välillään on sovittu.

17 artikla
Monenkeskisten sopimusten soveltaminen

Mikäli molempia sopimuspuolia sitova monenkeskinen ilmailusopimus tulee voimaan, sen määräykset ovat ensisijaisia tähän sopimukseen nähden.

18 artikla
Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Jos sopimuspuolten välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, sopimuspuolten on ensi sijassa pyrittävä ratkaisemaan asia neuvotteluteitse.

2. Jos sopimuspuolet eivät pääse sovintoon neuvotteluteitse, ne voivat sopia erimielisyyden antamisesta jonkin henkilön tai toimielimen ratkaistavaksi; jolleivät ne näin sovi, erimielisyys tulee jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä alistaa kolmijäsenisen välitysoikeuden ratkaistavaksi, johon kumpikin sopimuspuoli nimittää yhden välimiehen ja näin nimetyt kaksi asettavat kolmannen. Molempien sopimuspuolten on nimitettävä välimies kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin sopimuspuoli on vastaanottanut toiselta sopimuspuolelta diplomaattiteitse toimitetun ilmoituksen, jossa pyydetään erimielisyyden ratkaisemista välitysoikeuden avulla, ja kolmas välimies on asetettava tätä seuraavan kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa. Jollei sopimuspuoli nimitä välimiestä määräajan kuluessa tai jollei kolmatta välimiestä ole asetettu määräajan kuluessa, voi Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön neuvoston presidentti jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä asettaa välimiehen tai välimiehet tarpeen mukaan. Tällaisessa tapauksessa kolmannen välimiehen on oltava jonkin kolmannen valtion kansalainen ja hän toimii välitysoikeuden puheenjohtajana.

3. Sopimuspuolten on noudatettava tämän artiklan 2 kappaleen perusteella tehtyä ratkaisua.

4. Välitysmenettelystä aiheutuneet kulut jaetaan tasan sopimuspuolten kesken.

19 artikla
Sopimuksen irtisanominen

1. Kumpikin sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa toisella sopimuspuolelle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus. Tämä ilmoitus on lähetettävä samanaikaisesti Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle.

2. Tällaisessa tapauksessa sopimus lakkaa olemasta voimassa kahdentoista (12) kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin toinen sopimuspuoli on vastaanottanut mainitun ilmoituksen. Jos toinen sopimuspuoli ei tunnusta vastaanottaneensa ilmoitusta, se katsotaan vastaanotetuksi neljäntoista (14) päivän kuluttua siitä kun Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö on sen vastaanottanut.

20 artikla
Rekisteröinti ICAOssa

Tämä sopimus ja siihen tehdyt muutokset on rekisteröitävä Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä.

21 artikla
Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä lukien, kun sopimuspuolet ovat toisilleen diplomaattiteitse ilmoittaneet, että sopimuksen voimaansaattamiseen tarvittavat toimenpiteet on suoritettu.

Tehty kahtena kappaleena Nikosiassa 30 päivänä syyskuuta 1993 englannin kielellä molempien kappaleiden ollessa yhtä todistusvoimaisia.

LIITE

Osa I

Reitit joita Kyproksen tasavallan nimeämä lentoyhtiö voi liikennöidä molempiin suuntiin:


Lähtöpaikka-    Välillä olevat    Paikkakunnat    Paikkakunnat
kunnat          paikkakunnat      Suomessa        edelleen

Paikkakunnat    Määriteltävät     Helsinki ja/    Määriteltävät
Kyproksella     paikkakunnat      tai toinen      paikkakunnat
                                  Kyproksen
                                  valitsema
                                  paikkakunta
                                  Suomessa

Nimetty lentoyhtiö voi määrätyillä reiteillä valintansa mukaan jättää pois jollakin tai kaikilla lennoilla minkä tahansa paikkakunnan tai paikkakunnat edellyttäen että kaikki lennot alkavat Kyprokselta tai päättyvät Kyprokselle.

Osa II

Reitit joita Suomen tasavallan nimeämä lentoyhtiö voi liikennöidä molempiin suuntiin:


Lähtöpaikka-    Välillä olevat    Paikkakunnat    Paikkakunnat
kunnat          paikkakunnat      Kyproksella     edelleen

Paikkakunnat    Määriteltävät     Larnaca ja/tai  Beirut, Kairo
Suomessa        paikkakunnat      Paphos          ja/tai
                                                  Tel Aviv.
                                                  Muut määri-
                                                  teltävät
                                                  paikka-
                                                  kunnat

Nimetty lentoyhtiö voi määrätyillä reiteillä valintansa mukaan jättää pois jollakin tai kaikilla lennoilla minkä tahansa paikkakunnan tai paikkakunnat edellyttäen, että kaikki lennot alkavat Suomesta tai päättyvät Suomeen.

Osa III

Viidennen vapauden oikeuksia ei voida käyttää välillä olevien paikkakuntien tai sopimuspuolen alueelta edelleen olevien paikkakuntien ja sopimuspuolen alueen välillä ellei siitä sovita sopimuspuolten ilmailuviranomaisten kesken.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.