30/1995

Annettu: 20.04.1995

Asetus sovittelua ja välitystä ETYKin yhteydessä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Tukholmassa 15 päivänä joulukuuta 1992 sovittelusta ja välityksestä ETYKin yhteydessä tehty yleissopimus, jonka eräät määräykset eduskunta on hyväksynyt 20 päivänä tammikuuta 1995 ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 10 päivänä helmikuuta 1995 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu 20 päivänä helmikuuta 1995 Ruotsin ulkoasiainministeriön huostaan, tulee voimaan 20 päivänä huhtikuuta 1995 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Ratifioimiskirjan tallettamisen yhteydessä Suomi on antanut seuraavan selityksen:

Yleissopimuksen 26 artiklan 2 kappaleen mukaisesti Suomi tunnustaa vastavuoroisesti yleissopimuksen mukaisesti perustetun välimiesoikeuden toimivallan pakolliseksi ipso facto ja ilman erityistä sopimusta. Selitys on voimassa kymmenen vuotta ratifioimiskirjan tallettamisesta lukien.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä huhtikuuta 1995.

YLEISSOPIMUS sovittelusta ja välityksestä ETYKin yhteydessä

Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot, jotka ovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) osanottajavaltioita,

ovat tietoisia velvollisuudestaan sopia riitaisuutensa rauhanomaisesti, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 3 momentissa ja 33 artiklassa määrätään,

painottavat sitä, että heidän tarkoituksenaan ei ole millään tavoin heikentää muita olemassa olevia instituutioita tai mekanismeja, mukaan lukien Kansainvälisen tuomioistuimen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen ja Pysyvän välitystuomioistuimen,

vahvistavat vakaan sitoumuksensa sopia riitansa rauhanomaisin keinoin ja päätöksestään kehittää mekanismeja ETYKin osanottajavaltioiden välisten riitojen sopimiseksi,

palauttavat mieliin, että kaikkien ETYK-periaatteiden ja -sitoumusten täydellinen toteuttaminen muodostaa itsessään olennaisen tekijän ETYKin osanottajavaltioiden välisten riitojen ehkäisemisessä,

pitävät tärkeänä edistää ja vahvistaa sitoumuksia, jotka mainitaan erityisesti Valettassa hyväksytyssä riitojen rauhanomaista ratkaisua käsittelevän asiantuntijakokouksen raportissa, joka on vahvistettu ETYKin ministerineuvoston kokouksessa Berliinissä 19 ja 20 kesäkuuta 1991,

ovat sopineet seuraavasta:

I luku

Yleiset määräykset

1 artikla
Tuomioistuimen perustaminen

Perustetaan sovittelu- ja välitystuomioistuin ratkaisemaan sovittelemalla ja tarvittaessa välittämällä riidat, jotka sille toimitetaan tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

2 artikla
Sovittelukomissiot ja välimiesoikeudet

1. Sovittelun suorittaa kutakin riitaa varten perustettava sovittelukomissio. Komissio muodostetaan sovittelijoista, jotka valitaan 3 artiklan määräysten mukaisesti laaditusta luettelosta.

2. Välityksen suorittaa kutakin riitaa varten perustettava välimiesoikeus. Välimiesoikeus muodostetaan välimiehistä, jotka valitaan 4 artiklan määräysten mukaisesti perustetusta luettelosta.

3. Yhdessä sovittelijat ja välimiehet muodostavat ETYKin sovittelu- ja välitystuomioistuimen, josta käytetään jäljempänä nimitystä ''tuomioistuin''

3 artikla
Sovittelijoiden nimittäminen

1. Kukin sopimusvaltio nimittää kahden kuukauden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta kaksi sovittelijaa, joista ainakin toisen tulee olla tuon valtion kansalainen. Toinen sovittelija voi olla muun ETYKin osanottajavaltion kansalainen. Valtio, joka tulee yleissopimuksen sopimuspuoleksi sen voimaantulon jälkeen, nimittää sovittelijansa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sopimus on tullut sen osalta voimaan.

2. Sovittelijoiden tulee olla henkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet korkeassa kansallisessa tai kansainvälisessä virassa, ja joilla on yleisesti tunnustettu pätevyys kansainvälisessä oikeudessa, kansainvälisissä suhteissa tai riitojen ratkaisemisessa.

3. Sovittelijat nimitetään kuuden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uudistaa. Nimittävä valtio ei voi irtisanoa sovittelijoita kesken toimikauden. Kuolemantapauksen, tehtävästä eroamisen tai tuomioistuimen puheenjohtajiston toteaman esteen vuoksi valtio voi nimittää uuden sovittelijan. Uuden sovittelijan toimikausi kestää hänen edeltäjänsä jäljellä olevan toimikauden loppuun saakka.

4. Toimikauden päättyessä sovittelijat jatkavat jo käsiteltävänään olevien asioiden käsittelyä.

5. Sovittelijoiden nimet ilmoitetaan tuomioistuimen pääsihteerille, joka merkitsee heidät ETYKin sihteeristölle jaettavaan luetteloon lähetettäväksi edelleen ETYKin osanottajavaltioille.

4 artikla
Välimiesten nimittäminen

1. Kukin sopimusvaltio nimittää kahden kuukauden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta yhden välimiehen ja varajäsenen, jotka voivat olla nimittävän valtion kansalaisia tai minkä tahansa muun ETYKin osanottajavaltion kansalaisia. Valtio, joka tulee sopimuspuoleksi yleissopimuksen voimaantulon jälkeen, nimittää välimiehen ja varajäsenen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sopimus on tullut sen osalta voimaan.

2. Välimiehillä ja varajäsenillä tulee olla pätevyys, jota edellytetään kyseessä olevissa valtioissa korkeimpiin tuomarinvirkoihin nimitettäviltä henkilöiltä tai heidän tulee olla oikeusoppineita, joilla on yleisesti tunnustettu pätevyys kansainvälisessä oikeudessa.

3. Välimiehet ja varajäsenet nimitetään kuuden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uudistaa yhden kerran. Nimittävä valtio ei voi irtisanoa välimiestä kesken toimikauden. Varajäsen astuu välimiehen tilalle kuolemantapauksen, tehtävästä eroamisen tai puheenjohtajiston toteaman välimiehen esteen vuoksi.

4. Jos välimies ja hänen varajäsenensä kuolevat, eroavat tai heillä molemmilla on puheenjohtajiston toteama este, tilalle nimitetään uudet henkilöt 1 kappaleen määräysten mukaisesti. Uusi välimies ja hänen varajäsenensä suorittavat loppuun edeltäjiensä toimikauden.

5. Tuomioistuimen säännöissä voidaan määrätä, että välimiesten ja heidän varajäsentensä vaihtaminen tapahtuu osittain.

6. Toimikauden päättyessä välimiehet jatkavat jo käsiteltävänään olevien asioiden käsittelyä.

7. Välimiesten nimet ilmoitetaan pääsihteerille, joka merkitsee heidät ETYKin sihteeristölle jaettavaan luetteloon lähetettäväksi edelleen ETYKin osanottajavaltioille.

5 artikla
Tuomioistuimen jäsenten ja pääsihteerin riippumattomuus

Sovittelijoiden, välimiesten ja pääsihteerin tulee hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti. Heidän tulee ennen tehtävänsä vastaanottamista antaa vakuutus, että he suorittavat tehtävänsä puolueettomasti ja tunnontarkasti.

6 artikla
Erioikeudet ja vapaudet

Sovittelijat, välimiehet, pääsihteeri ja riidan osapuolten asiamiehet ja neuvonantajat nauttivat tehtäviään hoitaessaan sopimusvaltioiden alueella samoja erioikeuksia ja vapauksia, jotka myönnetään Kansainvälisen tuomioistuimen yhteydessä toimiville henkilöille.

7 artikla
Tuomioistuimen puheenjohtajisto

1. Tuomioistuimen puheenjohtajisto muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja kolmesta muusta jäsenestä.

2. Tuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan. Tuomioistuimen puheenjohtaja toimii puheenjohtajana myös puheenjohtajistossa.

3. Sovittelijat ja välimiehet valitsevat kummatkin keskuudestaan puheenjohtajistoon kaksi jäsentä ja näiden varajäsenet.

4. Puheenjohtajisto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtajan tulee olla sovittelija, jos puheenjohtaja on välimies, ja välimies, jos puheenjohtaja on sovittelija.

5. Puheenjohtajan ja muiden puheenjohtajiston jäsenten ja näiden varajäsenten valitsemista koskevat menettelytavat vahvistetaan tuomioistuimen säännöissä.

8 artikla
Päätöksenteko

1. Tuomioistuimen päätökset tehdään äänestykseen osallistuvien jäsenten äänten enemmistöllä. Äänestämästä pidättyvien jäsenten ei katsota osallistuvan äänestykseen.

2. Puheenjohtajiston päätökset tehdään sen jäsenten äänten enemmistöllä.

3. Sovittelukomissioiden ja välimiesoikeuksien päätökset tehdään niiden jäsenten äänten enemmistöllä. Jäsenet eivät voi pidättyä äänestämästä.

4. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

9 artikla
Pääsihteeri

Tuomioistuin nimittää pääsihteerin ja huolehtii muiden mahdollisesti tarvittavien virkailijoiden nimittämisestä. Puheenjohtajisto laatii sihteeristön henkilökuntasäännöt, jotka sopimusvaltiot hyväksyvät.

10 artikla
Kotipaikka

1. Tuomioistuimen kotipaikka on Genevessä.

2. Sovittelukomissio tai välimiesoikeus voi kokoontua riidan osapuolten pyynnöstä ja puheenjohtajiston suostumuksella myös muualla.

11 artikla
Tuomioistuimen säännöt

1. Tuomioistuin hyväksyy omat sääntönsä, jotka toimitetaan edelleen sopimuspuolten hyväksyttäväksi.

2. Tuomioistuimen säännöt sisältävät erityisesti tämän yleissopimuksen mukaisesti perustettavissa sovittelukomissioissa ja välimiesoikeuksissa noudatettavat menettelytavat. Niissä tulee määrätä, mistä menettelytavoista ei voida riidan osapuolten sopimuksella poiketa.

12 artikla
Työkielet

Tuomioistuimen säännöt sisältävät kielten käyttämistä koskevat määräykset.

13 artikla
Rahoitusta koskeva pöytäkirja

17 artiklassa säädettyä poikkeusta lukuun ottamatta tuomioistuimen kaikki kustannukset jaetaan sopimusvaltioiden kesken. Kustannusten laskemista, tuomioistuimen vuotuisen budjetin laatimista ja hyväksymistä, kustannusten jakamista sopimuspuolten kesken, tuomioistuimen kirjanpidon tarkastamista ja muita näihin liittyviä asioita koskevat määräykset sisällytetään rahoitusta koskevaan pöytäkirjaan, jonka virkamieskomitea hyväksyy. Pöytäkirja sitoo valtiota, joka tulee tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi.

14 artikla
Määräaikaisraportti

Puheenjohtajisto esittää ETYK:n ministerineuvostolle virkamieskomitean välityksellä vuosittain raportin tämän yleissopimuksen mukaisesta toiminnasta.

15 artikla
Ilmoitukset sovittelu- ja välityspyynnöistä

Tuomioistuimen pääsihteeri ilmoittaa ETYKin sihteeristölle kaikista sovittelu- ja välityspyynnöistä, joista ilmoitetaan edelleen välittömästi ETYKin osanottajavaltioille.

16 artikla
Riidan osapuolten käyttäytyminen - väli- aikaiset toimenpiteet

1. Riidan osapuolten tulee pidättyä asian ollessa vireillä kaikista toimenpiteistä, jotka voivat pahentaa tilannetta tai vaikeuttaa tahi estää riidan ratkaisemista.

2. Sovittelukomissio voi kiinnittää käsiteltäväkseen annetun riidan osapuolten huomion toimenpiteisiin, joihin osapuolet voisivat ryhtyä estääkseen riidan pahenemisen tai sen ratkaisemisen vaikeutumisen.

3. Riitaa varten perustettu välimiesoikeus voi osoittaa väliaikaisia toimenpiteitä, joihin riidan osapuolten pitäisi ryhtyä 26 artiklan 4 kappaleen mukaisesti.

17 artikla
Käsittelyyn liittyvät kustannukset

Riidan osapuolet ja väliintulijat vastaavat omista kustannuksistaan.

II luku

Toimivalta

18 artikla
Sovittelukomission ja välimiesoikeuden toimivalta

1. Sopimusvaltio voi antaa sovittelukomission käsiteltäväksi riidan, joka sillä on toisen sopimusvaltion kanssa, ja jota ei ole kohtuullisen ajan kuluessa voitu ratkaista neuvottelemalla.

2. Riita voidaan antaa välimiesoikeuden käsiteltäväksi 26 artiklassa säädetyillä ehdoilla.

19 artikla
Olemassa olevien riitojen ratkaisumenetelmien turvaaminen

1. Riitaa varten perustetun sovittelukomission tai välimiesoikeuden tulee luopua toimenpiteistä:

a) Jos riita, ennen kuin se on annettu komission tai välimiesoikeuden käsiteltäväksi, on toimitettu tuomioistuimelle, jonka toimivallan riidan osapuolet ovat kyseessä olevan riidan osalta velvolliset hyväksymään, tai jos sellainen toimielin on jo antanut ratkaisun riidan asiakysymyksessä.

b) Jos riidan osapuolet ovat etukäteen hyväksyneet muun tuomiovaltaa käyttävän toimielimen kuin tässä yleissopimuksessa tarkoitetun välimiesoikeuden yksinomaisen toimivallan ratkaista riita osapuolia sitovasti, tai jos riidan osapuolet ovat sopineet ratkaisevansa riidan yksinomaan muilla keinoilla.

2. Riitaa varten perustetun sovittelukomission tulee luopua enemmistä toimenpiteistä vielä senkin jälkeen, kun riita on annettu sen käsiteltäväksi, jos yksi tai useampi riidan osapuolista toimittaa riidan käsiteltäväksi tuomioistuimeen tai oikeuteen, jonka toimivallan riidan osapuolet ovat kyseessä olevan riidan osalta velvolliset hyväksymään.

3. Sovittelukomission tulee lykätä riidan käsittelyä, jos riita on annettu käsiteltäväksi muussa toimielimessä, jolla on toimivalta tehdä riitaa koskevia ehdotuksia. Jos nämä aikaisemmat yritykset eivät johda riidan ratkaisemiseen, komissio jatkaa asian käsittelyä riidan osapuolten tai yhden osapuolen pyynnöstä 26 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

4. Valtio voi allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai liittyessään tähän yleissopimukseen, tehdä varauman varmistaakseen tällä yleissopimuksella perustettavan riitojen ratkaisumenettelyn yhteensopivuuden muiden riitojen ratkaisukeinojen kanssa, jotka johtuvat asianomaista valtiota sitovista kansainvälisistä velvoitteista.

5. Jos riidan osapuolet pääsevät jonakin ajankohtana sopimukseen riidasta, sovittelukomission tai välimiesoikeuden tulee poistaa riita asialistalta saatuaan kaikilta riidan osapuolilta kirjallisen vahvistuksen siitä, että asiassa on päästy sopimukseen.

6. Jos riidan osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko sovittelukomissio tai välimiesoikeus toimivaltainen, asian ratkaisee komissio tai välimiesoikeus.

III luku

Sovittelu

20 artikla
Pyyntö sovittelukomission perustamisesta

1. Sopimusvaltio voi tehdä pääsihteerille hakemuksen, jossa pyydetään sovittelukomission perustamista hakijan ja yhden tai useamman muun sopimusvaltion välistä riitaa varten. Kaksi sopimusvaltiota tai useampi sopimusvaltio voi myös yhdessä tehdä hakemuksen pääsihteerille.

2. Sovittelukomission perustamista voidaan pyytää myös kahden tai useamman sopimusvaltion välisellä sopimuksella tahi yhden tai useamman sopimusvaltion ja yhden tai useamman ETYKin osanottajavaltion välisellä sopimuksella. Sopimuksesta on annettava tieto pääsihteerille.

21 artikla
Sovittelukomission perustaminen

1. Kukin riidan osapuoli nimittää sovittelukomissioon 3 artiklan mukaisesti laaditusta luettelosta yhden sovittelijan.

2. Kun saman riidan osapuolina on enemmän kuin kaksi valtiota, samalla puolella olevat valtiot voivat sopia nimittävänsä vain yhden sovittelijan. Jos valtiot eivät sovi yhden sovittelijan nimittämisestä, riidan molemmat puolet nimittävät saman määrän sovittelijoita, joiden enimmäismäärän päättää puheenjohtajisto.

3. Sovittelukomission käsiteltäväksi annetun riidan osapuoli, joka ei ole tämän yleissopimuksen sopimusvaltio, voi nimittää komissioon henkilön joko 3 artiklan mukaisesti laaditusta luettelosta tai muiden ETYKin osanottajavaltioiden kansalaisten keskuudesta. Siinä tapauksessa tällaisilla henkilöillä on riitaa käsitellessään samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla komission jäsenillä. Heidän tulee hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti ja antaa ennen tehtävänsä vastaanottamista 5 artiklassa tarkoitettu vakuutus.

4. Kun hakemus tai sopimus, jolla riidan osapuolet pyytävät sovittelukomission perustamista, on saapunut, tuomioistuimen puheenjohtaja ryhtyy neuvottelemaan riidan osapuolten kanssa komission kokoonpanosta.

5. Puheenjohtajisto nimittää komissioon kolme muuta sovittelijaa. Puheenjohtajisto voi vähentää tai lisätä näiden jäsenten lukumäärää kuitenkin siten, että lukumäärä säilyy parittomana. Sovittelijoiden luettelossa olevat puheenjohtajiston jäsenet tai heidän varajäsenensä voidaan nimittää komissioon.

6. Komissio valitsee itselleen puheenjohtajan niiden jäsenten joukosta, jotka puheenjohtajisto on nimittänyt.

7. Tuomioistuimen säännöissä on määrättävä menettelytavat, jotka soveltuvat, jos komissioon nimitettyä jäsentä vastustetaan tai jos jäsen on estynyt tai kieltäytyy ottamasta osaa käsittelyyn joko alusta lähtien tai käsittelyn aikana.

8. Tämän artiklan soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee puheenjohtajisto alustavana asiana.

22 artikla
Sovittelukomission perustamista koskeva menettely

1. Jos sovittelukomission perustamista pyydetään hakemuksella, hakemuksessa on ilmoitettava riidan kohde, niiden osapuolten nimet, joita vastaan hakemus on tehty, sovittelijoiden nimet, jotka hakijana oleva riidan osapuoli tai osapuolet nimittävät. Hakemuksessa tulee myös lyhyesti ilmaista keinot, joihin on aikaisemmin turvauduttu.

2. Kun pääsihteeri on vastaanottanut hakemuksen, hänen tulee heti ilmoittaa asiasta muille hakemuksessa mainituille riidan osapuolille. Riidan toisten osapuolten on nimitettävä komissioon haluamansa sovittelijat viidentoista päivän kuluessa ilmoituksesta lukien. Jos yksi tai useampi riidan osapuoli ei tämän ajan kuluessa ole nimittänyt sovittelijaa tai sovittelijoita, jotka sillä on oikeus nimittää, puheenjohtajisto nimittää tarvittavan määrän sovittelijoita. Puheenjohtajiston nimittämät henkilöt tulee valita niiden sovittelijoiden joukosta, jotka kyseessä olevan riidan osapuoli on nimittänyt 3 artiklan mukaisesti, tai jos tämä ei ole vielä nimittänyt sovittelijaa, niiden sovittelijoiden joukosta, joita riidan vastapuoli ei ole nimittänyt.

3. Jos sovittelukomission perustamista pyydetään sopimuksella, sopimuksessa tulee mainita riidan kohde. Jolleivat osapuolet ole päässeet sopimukseen riidan kohteesta tai osasta sitä, kukin osapuoli voi muotoilla oman kantansa asiasta.

4. Samalla kun osapuolet pyytävät sovittelukomission perustamista sopimuksella, kunkin osapuolen tulee ilmoittaa pääsihteerille komissioon nimittämänsä sovittelijan tai sovittelijat.

23 artikla
Sovittelumenettely

1. Sovittelukäsittely on luottamuksellinen ja kaikilla riidan osapuolilla on oikeus tulla kuulluksi. Sovittelu- komissio määrää noudatettavan menettelyn neuvoteltuaan riidan osapuolten kanssa ottaen huomioon 10 ja 11 artiklan määräykset ja tuomioistuimen menettelytapasäännöt.

2. Jos riidan osapuolet sopivat asiasta, sovittelukomissio voi kutsua muun sopimuspuolen, jonka etua riidan ratkaisu koskee, osallistumaan asian käsittelyyn.

24 artikla
Sovittelun tarkoitus

Sovittelukomission tulee avustaa riidan osapuolia ratkaisun löytämisessä kansainvälisen oikeuden ja heidän ETYK-velvoitteidensa mukaisesti.

25 artikla
Sovittelun tulos

1. Jos riidan osapuolet saavuttavat riidan käsittelyn aikana sovittelukomission avustuksella molemmille puolille hyväksyttävän ratkaisun, heidän tulee kirjata sopimuksen ehdot loppuyhteenvetoon, jonka allekirjoittavat osapuolten edustajat sekä komission jäsenet. Asiakirjan allekirjoittaminen päättää asian käsittelyn. Sovittelun onnistumisesta ilmoitetaan ETYKin ministerineuvostolle virkamieskomitean välityksellä.

2. Kun sovittelukomissio katsoo, että kaikki riidan näkökohdat ja kaikki mahdollisuudet ratkaisun löytämiseksi on tutkittu, se laatii loppuraportin. Raportti sisältää komission ehdotukset riidan rauhanomaisesta ratkaisemisesta.

3. Sovittelukomission raportti saatetaan tiedoksi riidan osapuolille, joilla on kolmekymmentä päivää aikaa tutkia sitä ja ilmoittaa komission puheenjohtajalle, ovatko ne halukkaita hyväksymään ehdotetun ratkaisun.

4. Jos riidan osapuoli ei hyväksy ehdotettua ratkaisua, toinen osapuoli tai osapuolet eivät ole enää sidotut omaan ilmoitukseensa ratkaisun hyväksymisestä.

5. Jos riidan osapuolet eivät ole hyväksyneet ehdotettua ratkaisua 3 kappaleessa säädetyssä ajassa, raportti toimitetaan ulkoministerineuvostolle virkamieskomitean välityksellä.

6. Komissio laatii myös raportin, jolla ilmoitetaan ETYKin ministerineuvostolle välittömästi virkamieskomitean välityksellä olosuhteista, joissa riidan osapuoli ei osallistu sovitteluun tai poistuu kesken käsittelyn.

IV luku

Välitys

26 artikla
Pyyntö välimiesoikeuden perustamisesta

1. Välityspyyntö voidaan tehdä milloin tahansa kahden tai useamman sopimusvaltion välisellä sopimuksella tahi yhden tai useamman sopimusvaltion ja yhden tai useamman muun ETYKin osanottajavaltion välisellä sopimuksella.

2. Sopimusvaltiot voivat milloin tahansa ilmoittaa tämän yleissopimuksen tallettajalle tunnustavansa vastavuoroisesti välimiesoikeuden toimivallan pakolliseksi, ipso facto ja ilman erityistä sopimusta. Tällainen selitys voidaan antaa rajoittamattomaksi ajaksi tai koskemaan tiettyä aikaa. Se voi kattaa kaikki riidat tai jättää ulkopuolelle riidat, jotka koskevat valtion alueellista koskemattomuutta, kansallista puolustusta, itsemääräämisoikeutta maa-alueeseen tai kilpailevia vaatimuksia muita alueita koskevasta lainkäyttövallasta.

3. Välityspyyntö 2 kappaleessa tarkoitetun selityksen tehnyttä sopimusvaltiota vastaan voidaan tehdä pääsihteerille osoitettavalla hakemuksella vasta, kun kolmekymmentä päivää on kulunut siitä, kun riitaa käsitelleen sovittelukomission raportti on toimitettu 25 artiklan 5 kappaleen mukaisesti ETYKin ministerineuvostolle.

4. Kun riita on annettu välimiesoikeudelle tämän artiklan mukaisesti, välimiesoikeus voi omasta aloitteestaan tai yhden tai kaikkien riidan osapuolten pyynnöstä osoittaa väliaikaisia toimenpiteitä, joihin riidan osapuolten pitäisi ryhtyä välttääkseen riidan paheneminen, suuremmat vaikeudet riidan ratkaisemisessa, tai sen, että välimiesoikeuden tuleva päätös olisi mahdoton panna täytäntöön yhden tai useamman riidan osapuolen menettelystä johtuen.

27 artikla
Välimiesoikeuteen saatettavat tapaukset

1. Jos välityspyyntö tehdään sopimuksella, siitä tulee ilmetä riidan kohde. Jollei riidan kohteesta tai osasta sitä ei ole päästy sopimukseen, kukin osapuoli voi määritellä oman kantansa asiaan.

2. Jos välityspyyntö tehdään hakemuksella, siitä tulee ilmetä riidan kohde, sopimuspuolet, joita vastaan hakemus on tehty, ja pääasialliset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin se perustuu. Pääsihteerin on heti hakemuksen vastaanotettuaan ilmoitettava siitä muille hakemuksessa mainituille sopimuspuolille.

28 artikla
Välimiesoikeuden perustaminen

1. Välimiesoikeus perustetaan, kun välityspyyntö on saapunut.

2. Riidan osapuolten 4 artiklan mukaisesti nimittämät välimiehet ovat välimiesoikeuden ex officio -jäseniä. Kun saman riidan osapuolena on enemmän kuin kaksi valtiota, samalla puolella olevat valtiot voivat sopia nimittävänsä vain yhden välimiehen.

3. Puheenjohtajisto nimittää välimiesten luettelosta niin monta jäsentä välimiesoikeuteen, että sen nimittämiä jäseniä on vähintään yksi enemmän kuin ex officio -jäseniä. Välimiesten luettelossa olevat puheenjohtajiston jäsenet tai heidän varajäsenensä voidaan nimittää välimiesoikeuden jäseniksi.

4. Jos ex officio -jäsen on estynyt osallistumasta riidan käsittelyyn tai on aikaisemmin osallistunut välimiesoikeuden käsiteltäväksi annetusta riidasta johtuvan asian käsittelyyn, jäsenen tilalle tulee hänen varajäsenensä. Jos varajäsen on samassa tilanteessa, kyseessä oleva valtio nimittää jäsenen käsittelemään riitaa kappaleessa 5 säädettyjen ehtojen mukaisesti. Jos jäsenen tai hänen varajäsenensä kyky toimia välimiesoikeudessa asetetaan kyseenalaiseksi, asian ratkaisee puheenjohtajisto.

5. Valtio, joka on välimiesoikeuden käsiteltäväksi annetun riidan osapuoli, mutta ei ole tämän yleissopimuksen sopimusvaltio, voi nimittää haluamansa henkilön välimiesoikeuteen joko 4 artiklan mukaisesti laaditusta välimiesluettelosta tai muiden, ETYKin osanottajavaltioiden kansalaisten keskuudesta. Sanotulla tavalla nimitettyjen henkilöiden tulee täyttää 4 artiklan 2 kappaleessa säädetyt ehdot, ja heillä on riitaa käsitellessään samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla välimiesoikeuden jäsenillä. Henkilön tulee hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti ja antaa ennen tehtävänsä vastaanottamista 5 artiklassa tarkoitettu vakuutus.

6. Välimiesoikeus valitsee itselleen puheenjohtajan niiden jäsenten joukosta, jotka puheenjohtajisto on nimittänyt.

7. Jos yksi puheenjohtajiston nimittämistä välimiesoikeuden jäsenistä on estynyt osallistumasta asian käsittelyyn, hänen tilalleen ei nimitetä uutta jäsentä, ellei puheenjohtajiston nimittämien jäsenten lukumäärä ole pienempi kuin ex officio -jäsenten tai riidan osapuolten 5 kappaleen mukaisesti nimittämien jäsenten kokonaismäärä. Siinä tapauksessa puheenjohtajisto nimittää 3 ja 4 kappaleiden mukaisesti yhden tai useamman uuden jäsenen. Puheenjohtajaa ei valita uudelleen, jos välimiesoikeuteen nimitetään uusia jäseniä, ellei puheenjohtaja itse ole estynyt osallistumasta asian käsittelyyn.

29 artikla
Välitysmenettely

1. Kaikilla riidan osapuolilla on oikeus tulla kuulluksi välitysmenettelyssä, jossa noudatetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Käsittely koostuu kirjallisesta ja suullisesta osasta.

2. Välimiesoikeudella on riidan osapuoliin nähden sellaiset tosiseikkojen selvittämistä ja tutkintaa koskevat valtuudet, jotka ovat tarpeen heidän tehtäviensä suorittamista varten.

3. ETYKin osanottajavaltio, joka katsoo, että välimiesoikeuden päätös todennäköisesti vaikuttaa sen oikeudellista laatua olevaan etuun, voi kääntyä pääsihteerin puoleen ja pyytää väliintuloa viidentoista päivän kuluessa siitä, kun ETYKin sihteeristö on toimittanut sille 15 artiklan mukaisesti tiedon asiasta. Pyyntö toimitetaan välittömästi tiedoksi riidan osapuolille ja välimiesoikeudelle.

4. Jos väliintulijavaltio osoittaa, että sillä on mainittu etu valvottavanaan, se oikeutetaan osallistumaan asian käsittelyyn sikäli kuin se on tarpeen hänen etunsa valvomiseksi. Välimiesoikeuden päätös sitoo väliintulijavaltiota asiaankuuluvilta osin.

5. Riidan osapuolilla on kolmekymmentä päivää aikaa toimittaa välimiesoikeudelle väliintulopyyntöä koskevat huomionsa. Välimiesoikeus antaa päätöksen siitä, hyväksytäänkö väliintulopyyntö.

6. Välimiesoikeuden käsittelyt tapahtuvat suljetuin ovin, ellei välimiesoikeus riidan osapuolten pyynnöstä toisin päätä.

7. Jos yksi tai useampi riidan osapuolista jää saapumatta asian käsittelyyn, toinen tai muut riidan osapuolet voivat pyytää välimiesoikeutta ratkaisemaan asian heidän vaatimustensa mukaisesti. Välimiesoikeuden tulee ennen sitä varmistaa, että se on toimivaltainen asiassa ja että käsittelyyn osallistuvien osapuolten vaatimukset ovat perusteltuja.

30 artikla
Välimiesoikeuden tehtävät

Välimiesoikeuden tehtävänä on ratkaista sen käsiteltäväksi annetut riidat kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Tämä säännös ei rajoita välimiesoikeuden valtaa ratkaista asia ex aequo et bono, jos riidan osapuolet siihen suostuvat.

31 artikla
Välityspäätös

1. Välimiesoikeuden päätöksen tulee sisältää ratkaisun perustelut. Jos päätös ei kokonaisuudessaan tai osittain edusta välimiesoikeuden jäsenten yksimielistä kantaa, jokaisella jäsenellä on oikeus esittää eriävä mielipide.

2. 29 artiklan 4 kappaleessa säädetyn poikkeuksen huomioon ottaen, välimiesoikeuden päätökset ovat sitovia ainoastaan riidan osapuoliin ja kyseessä olevaan riitaan nähden.

3. Päätös on lopullinen eikä siitä voida valittaa. Riidan osapuolet tai yksi niistä voi kuitenkin pyytää välimiesoikeutta tulkitsemaan päätöksen sisältöä tai soveltamisalaa. Elleivät riidan osapuolet toisin sovi, pyyntö on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun päätöksestä on annettu tieto. Välimiesoikeus antaa tulkintansa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on vastaanottanut riidan osapuolten huomiot.

4. Päätöksen tarkistamista koskeva pyyntö voidaan tehdä ainoastaan, jos se perustuu sellaisen seikan ilmenemiseen, jolla on ratkaiseva merkitys, ja joka ei ollut välimiesoikeuden ja päätöksen tarkistamista pyytävien osapuolten tiedossa päätöksen antamishetkellä. Päätöksen tarkistamista koskeva pyyntö on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua uuden seikan ilmenemisestä. Päätöksen tarkistamista koskevaa pyyntöä ei voida tehdä enää sen jälkeen, kun päätöksen antamisesta on kulunut kymmenen vuotta.

5. Mikäli mahdollista, päätöksen tulkitsemista tai tarkistamista koskeva pyyntö tulisi käsitellä siinä välimiesoikeudessa, joka on antanut asiassa päätöksen. Jos puheenjohtajisto katsoo, ettei se ole mahdollista, perustetaan toinen välimiesoikeus 28 artiklan määräysten mukaisesti.

32 artikla
Välityspäätöksen julkaiseminen

Pääsihteeri julkaisee välityspäätöksen. Oikeaksi todistettu jäljennös toimitetaan riidan osapuolille ja ETYKin ministerikomitealle virkamieskomitean välityksellä.

V luku

Loppumääräykset

33 artikla
Allekirjoittaminen ja voimaantulo

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten ETYKin osanottajavaltioille 31 päivään maaliskuuta 1993 asti Ruotsin hallituksen huostassa. Yleissopimus on ratifioitava.

2. ETYKin osanottajavaltiot, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, voivat liittyä siihen myöhemmin.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan kaksi kuukautta sen jälkeen, kun kahdestoista ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu.

4. Valtion osalta, joka ratifioi tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun kahdestoista ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu, yleissopimus tulee voimaan kahden kuukauden kuluttua päivästä, jona sen ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu.

5. Ruotsin hallitus toimii tämän yleissopimuksen tallettajana.

34 artikla
Varaumat

Tähän yleissopimukseen ei voida tehdä muita kuin sopimuksessa nimenomaisesti sallittuja varaumia.

35 artikla
Muuttaminen

1. Tämän yleissopimuksen muutokset on tehtävä seuraavien kappaleiden mukaisesti.

2. Tämän yleissopimuksen muuttamista voi ehdottaa jokainen sopimusvaltio. Tallettajan on toimitettava muutosehdotukset ETYKin sihteeristölle edelleen lähetettäväksi ETYKin osan- ottajavaltioille.

3. Jos ETYKin ministerineuvosto hyväksyy ehdotetun muutoksen, tallettaja toimittaa muutoksen tekstin tämän yleissopimuksen sopimusvaltioille hyväksyttäväksi kunkin valtion perustuslaillisten vaatimusten mukaisesti.

4. Sellainen muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kaikki yleissopimuksen sopimuspuolet ovat ilmoittaneet tallettajalle hyväksyvänsä muutoksen.

36 artikla
Irtisanominen

1. Sopimusvaltio voi irtisanoa tämän yleissopimuksen milloin tahansa ilmoittamalla siitä tallettajalle.

2. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun tallettaja on saanut siitä tiedon.

3. Yleissopimusta sovelletaan kuitenkin sopimuksen irtisanoneeseen valtioon niiltä osin kuin on kyseessä riidan käsittely, joka on vireillä sillä hetkellä, kun irtisanominen tulee voimaan. Sellaisen riidan käsittely saatetaan loppuun.

37 artikla
Ilmoitukset ja tiedonannot

Tallettajan tehtäväksi tulevat ilmoitukset ja tiedonannot toimitetaan pääsihteerille ja ETYKin sihteeristölle edelleen ETYKin osanottajavaltioille lähetettäväksi.

38 artikla
Valtiot jotka eivät ole sopimusvaltioita

Kansainvälisen oikeuden mukaisesti vahvistetaan, että minkään tässä yleissopimuksessa ei voida tulkita luovan mitään velvollisuuksia tai sitoumuksia ETYKin osanottaja- valtioille, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimus- valtioita, jollei siitä nimenomaisesti määrätä ja nämä valtiot nimenomaisesti kirjallisesti sitä hyväksy.

39 artikla
Siirtymäsäännökset

1. Tuomioistuimen on ryhdyttävä neljän kuukauden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta valitsemaan puheenjohtajistoaan, hyväksymään menettelytapasääntöään ja nimittämään pääsihteeriä 7, 9 ja 11 artiklojen mukaisesti. Tuomioistuimen isäntävaltio tekee tarvittavat järjestelyt yhteistyössä tallettajan kanssa.

2. Pääsihteerin 3 artiklan 5 kappaleessa ja 4 artiklan 7 kappaleessa määriteltyjä tehtäviä hoitaa tallettaja siihen saakka, kunnes pääsihteeri on nimitetty.

Tehty Tukholmassa 15 päivänä joulukuuta 1992 englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan ja venäjän kielellä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Rahoitusta koskeva PÖYTÄKIRJA tehty sovittelua ja välitystä ETYKin yhteydessä koskevan yleissopimuksen 13 artiklan mukaisesti

1 artikla
Tuomioistuimen kustannukset

1. Sovittelua ja välitystä ETYKin yhteydessä koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ''yleissopimus'') sopimusvaltiot vastaavat kaikista yleissopimuksella perustetun tuomioistuimen kustannuksista. Sovittelijoiden ja välimiesten kustannukset katsotaan tuomioistuimen kustannuksiksi.

2. Tuomioistuimen isäntävaltion velvollisuuksista tuomioistuimen toimitilojen ja kaluston, niiden kunnossapidon, vakuutusten ja turvallisuuden sekä käyttötarvikkeisiin liittyvien kulujen osalta sovitaan sopimusvaltioiden suostumuksella ja puolesta toimivan tuomioistuimen ja isäntävaltion välisellä kirjeenvaihdolla.

2 artikla
Tuomioistuimen budjetin maksuosuudet

1. Tuomioistuimen budjetin maksuosuudet jaetaan sopimusvaltioiden kesken ETYKissä sovellettavan jakotaulukon mukaisesti. Taulukkoa tarkistetaan ottaen huomioon ETYKin osanottajavaltioiden ja yleissopimuksen sopimusvaltioiden lukumäärien välinen ero.

2. Jos valtio ratifioi yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun se on tullut voimaan, kyseisen valtion maksuosuus on silloisena tilivuonna yksi kahdestoistaosa tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti tarkistetun taulukon mukaisesta osuudesta jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jotka ovat jäljellä tilivuodesta sen päivämäärän jälkeen, jolloin yleissopimus on sen osalta tullut voimaan.

3. Jos valtio, joka ei ole yleissopimuksen sopimuspuoli, antaa riidan tuomioistuimen käsiteltäväksi yleissopimuksen 20 artiklan 2 kappaleen tai 26 artiklan 1 kappaleen mukaisesti, sen tulee osallistua tuomioistuimen budjetin rahoitukseen riidan käsittelyn ajaksi ikään kuin se olisi yleissopimuksen sopimuspuoli.

Tätä kappaletta sovellettaessa sovittelun katsotaan alkavan sinä päivänä, kun tuomioistuimen pääsihteeri vastaanottaa ilmoituksen riidan osapuolten sopimuksesta perustaa komissio, ja päättyvän sinä päivänä, kun komissio saattaa raporttinsa tiedoksi riidan osapuolille. Jos osapuoli vetäytyy sovittelusta, käsittelyn katsotaan päättyvän sinä päivänä, yleissopimuksen 25 artiklan 6 kappaleessa tarkoitettu raportti on annettu tiedoksi. Välitysmenettelyn katsotaan alkavan sinä päivänä, kun pääsihteeri vastaanottaa ilmoituksen riidan osapuolten sopimuksesta perustaa välimiesoikeus, ja päättyvän sinä päivänä, kun välimiesoikeus antaa päätöksensä.

3 artikla
Tilivuosi ja budjetti

1. Tilivuosi on 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta.

2. Pääsihteeri, joka toimii tuomioistuimen puheenjohtajiston myötävaikutuksella, laatii joka vuosi tuomioistuimen budjettiehdotuksen. Seuraavaa tilivuotta koskeva budjettiehdotus tulee toimittaa yleissopimuksen sopimusvaltioille ennen syyskuun 15 päivää.

3. Yleissopimuksen sopimusvaltioiden edustajat hyväksyvät budjetin. Budjetin käsittely ja hyväksyminen tapahtuu Wienissä, elleivät sopimuspuolet toisin sovi. Budjetin tultua hyväksytyksi, pääsihteerin tulee pyytää sopimusvaltioita suorittamaan maksuosuutensa.

Jos budjettia ei ole hyväksytty 31 päivään joulukuuta mennessä, tuomioistuin toimii edellisen budjetin perusteella, ja pääsihteerin tulee, vaikuttamatta myöhempiin tarkistuksiin, pyytää sopimusvaltioita suorittamaan maksuosuutensa tuon budjetin mukaisesti.

Pääsihteerin tulee pyytää sopimusvaltioita suorittamaan 50 prosenttia maksuosuudestaan 1 päivään tammikuuta mennessä ja loput 50 prosenttia 1 päivään huhtikuuta mennessä.

4. Elleivät sopimusvaltioiden edustajat toisin sovi, budjetti laaditaan Sveitsin frangeina ja valtioiden maksuosuudet tulee suorittaa tuossa valuutassa.

5. Valtion, joka ratifioi yleissopimuksen tai liittyy siihen sen voimaantulon jälkeen, tulee suorittaa ensimmäinen maksuosuutensa kahden kuukauden kuluessa pääsihteerin pyynnöstä lukien.

6. Valtioiden, jotka olematta sopimusvaltioita ovat saattaneet riidan tuomioistuimen käsiteltäväksi, tulee suorittaa maksuosuutensa kahden kuukauden kuluessa pääsihteerin pyynnön jälkeen.

7. Yleissopimuksen voimaantulovuonna sopimusvaltioiden tulee suorittaa maksuosuutensa budjettiin kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin kahdestoista yleissopimuksen ratifioimiskirja on talletettu. Tämä budjetti on alustavasti vahvistettu 250.000 Sveitsin frangiksi.

4 artikla
Velat, suoritukset ja tarkistettu budjetti

1. Hyväksytty budjetti valtuuttaa pääsihteerin, joka toimii tuomioistuimen puheenjohtajiston vastuulla, tekemään sitoumuksia ja suorittamaan maksuja hyväksyttyyn määrään asti ja hyväksyttyyn tarkoitukseen.

2. Pääsihteeri, joka toimii tuomioistuimen puheenjohtajiston vastuulla, on oikeutettu tekemään kohtien ja alakohtien välillä siirtoja enintään 15 prosenttia kohdan tai alakohdan summasta. Pääsihteerin on ilmoitettava kaikista sellaisista siirroista tämän pöytäkirjan 9 artiklassa mainitun varainhoitokertomuksen yhteydessä.

3. Tilivuoden lopussa maksamatta olevat velat siirretään seuraavalle tilivuodelle.

4. Jos olosuhteet niin vaativat ja sen jälkeen, kun saatavilla olevat varat on tutkittu tarkasti säästöjen toteamiseksi, pääsihteerillä on oikeus toimittaa sopimusvaltioiden edustajien hyväksyttäväksi tarkistettu budjetti, joka voi edellyttää lisämäärärahojen pyytämistä.

5. Määrättyä tilivuotta koskeva mahdollinen ylijäämä tulee vähentää vahvistetuista maksuosuuksista tilivuodelta, joka seuraa sitä vuotta, jolloin sopimusvaltioiden edustajat ovat hyväksyneet tilit. Mahdollinen alijäämä rasittaa seuraavaa tilivuotta, elleivät sopimusvaltioiden edustajat päätä lisämaksuosuuksista.

5 artikla
Toimintapääomarahasto

Toimintapääomarahasto voidaan perustaa, jos sopimusvaltiot pitävät sitä tarpeellisena. Rahaston rahoittavat sopimusvaltiot.

6 artikla
Palkkiot

1. Tuomioistuimen puheenjohtajiston, sovittelukomissioiden ja välimiesoikeuksien jäsenet saavat päiväpalkkion jokaiselta päivältä, jona he hoitavat tehtäviään.

2. Tuomioistuimen puheenjohtajiston jäsenet saavat lisäksi nimellisen vuosipalkkion.

3. Sopimusvaltioiden edustajat vahvistavat päiväpalkkion ja nimellisen vuosipalkkion.

7 artikla
Palkat, sosiaaliturva ja eläkkeet

1. Pääsihteeri ja muu yleissopimuksen 9 artiklan mukaisesti nimitetty sihteeristön henkilökunta saavat palkkaa, jonka sopimusvaltioiden edustajat vahvistavat.

2. Sihteeristön henkilökunta tulee rajoittaa ehdottomaan vähimmäismäärään, joka tarvitaan tuomioistuimen toimintaa varten.

3. Sopimusvaltioiden edustajien tulee varmistaa, että pääsihteerille ja muulle sihteeristön henkilökunnalle tarjotaan riittävät sosiaaliedut ja eläke.

8 artikla
Matkakustannukset

1. Tuomioistuimen puheenjohtajiston, sovittelukomission ja välimiesoikeuden jäsenille, pääsihteerille ja sihteeristöhenkilökunnalle korvataan matkakustannukset, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä heidän tehtäviensä hoitamisen vuoksi.

2. Matkakustannusten korvaus muodostuu todellisista kuljetuskuluista, mukaanlukien kuljetukseen tavallisesti liittyvät kustannukset, sekä päivärahasta, jolla katetaan kaikki ruokailukulut, asuminen, palvelupalkkiot ja muut henkilökohtaiset kulut. Sopimusvaltioiden edustajat vahvistavat päivärahan suuruuden.

9 artikla
Pöytäkirjat ja tilit

1. Pääsihteerin, joka toimii tuomioistuimen puheenjohtajiston valtuutuksella, tulee varmistaa, että taloudellisista toimista pidetään asianmukaista kirjaa ja tilejä ja että kaikki maksusuoritukset on asianmukaisesti valtuutettu.

2. Pääsihteerin, joka toimii tuomioistuimen puheenjohtajiston valtuutuksella, tulee toimittaa sopimusvaltioille viimeistään 1 päivänä maaliskuuta edellistä tilivuotta koskeva varainhoitokertomus, josta ilmenee

a) kaikkien tilien tulot ja menot,

b) tilanne budjettiin nähden,

c) varat ja velat tilivuoden lopussa.

10 artikla
Tilintarkastus

1. Tuomioistuimen tilit tarkastaa kaksi tilintarkastajaa, jotka ovat eri valtioiden kansalaisia ja jotka sopimusvaltioiden edustajat nimittävät kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Tilintarkastajina eivät voi olla henkilöt, jotka esiintyvät tai ovat esiintyneet sovittelijoiden tai välimiesten luettelossa tai jotka ovat saaneet tuomioistuimelta suorituksia tämän pöytäkirjan 7 artiklan mukaisesti.

2. Tilintarkastajien tulee suorittaa tilintarkastus vuosittain. Heidän tulee erityisesti tarkastaa kirjanpidon, varoja ja velkoja koskevien tietojen ja tilikirjojen paikkansapitävyys. Tilikirjojen tulee olla saatavilla vuotuista tilintarkastusta ja tarkastamista varten viimeistään 1 päivänä maaliskuuta.

3. Tilintarkastajien tulee suorittaa sellainen tilintarkastus, jota he pitävät tarpeellisena seuraavien seikkojen todistamiseksi:

a) että heille toimitettu vuotuinen varainhoitokertomus pitää paikkansa ja on tuomioistuimen kirjanpidon ja pöytäkirjojen mukainen,

b) että kertomukseen kirjatut taloudelliset toimet on suoritettu asiaankuuluvien sääntöjen, budjettimääräysten ja muiden mahdollisesti soveltuvien ohjeiden mukaisesti, ja

c) että talletetut tai käteiset varat on varmennettu tallettajilta suoraan saaduilla todistuksilla tai tosiasiallisesti laskemalla.

4. Pääsihteerin tulee antaa tilintarkastajille sellaista apua ja tukea, jota he tarvitsevat hoitaakseen tehtävänsä asianmukaisesti. Tilintarkastajilla tulee erityisesti olla käytettävissään tilikirjat, pöytäkirjat ja muut asiakirjat, jotka heidän mielestään ovat tarpeen tilintarkastusta varten.

5. Tilintarkastajien tulee antaa vuosittain kertomus, joka sisältää tilintarkastustodistuksen ja selitykset, joihin tilintarkastus antaa aihetta. He voivat tässä yhteydessä tehdä myös tarpeellisina pitämiään huomautuksia taloudellisten menettelytapojen, kirjanpitojärjestelmän ja sisäisen taloudellisen valvonnan tehokkuudesta.

6. Kertomus tulee toimittaa sopimusvaltioiden edustajille neljän kuukauden kuluessa kyseessä olevan tilivuoden päättymisestä. Kertomus tulee antaa pääsihteerille etukäteen siten, että hänellä on vähintään 15 päivää aikaa toimittaa selitykset ja vastineet, joita hän ehkä pitää tarpeellisena.

7. Vuotuisen tilintarkastuksen lisäksi tilintarkastajilla tulee olla mahdollisuus milloin tahansa tarkastaa kirjanpito, varoja ja velkoja koskeva tilanne ja tilikirjat.

8. Tilintarkastuskertomuksen perusteella sopimusvaltioiden edustajien tulee hyväksyä tilinpäätös tai ryhtyä muihin sopivina pitämiinsä toimenpiteisiin.

11 artikla
Erityinen menotili

1. Sopimusvaltiot voivat perustaa erityisen menotilin, jonka tarkoituksena on alentaa niiden valtioiden oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat osapuolena tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetussa riidassa ja joilla on vaikeuksia suorittaa näitä kustannuksia. Tili rahoitetaan sopimusvaltioiden vapaaehtoisilla avustuksilla.

2. Tuomioistuimen käsiteltäväksi annetun riidan osapuolena olevan valtion, joka toivoo saavansa varoja erityiseltä menotililtä, tulee tehdä pääsihteerille hakemus, joka sisältää yksityiskohtaisen arvion oikeudenkäyntikuluista.

Tuomioistuimen puheenjohtajisto tutkii hakemuksen ja toimittaa suosituksensa sopimuspuolten edustajille, jotka päättävät, hyväksytäänkö hakemus ja kuinka paljon varoja myönnetään.

Erityiseltä menotililtä varoja saaneen valtion tulee sen jälkeen, kun tapaus on käsitelty, toimittaa pääsihteerille puheenjohtajiston tutkittavaksi yksityiskohtainen selvitys todellisuudessa syntyneistä oikeudenkäyntikuluista, ja tarvittaessa palauttaa ylijäämä.

12 artikla
Päätöksenteko

Kaikki sopimuspuolten tai niiden edustajien päätökset tämän pöytäkirjan mukaisesti tehdään yksimielisesti.

13 artikla
Muutokset

Tämän pöytäkirjan muutokset hyväksytään yleissopimuksen 35 artiklan määräysten mukaisesti. Tuomioistuimen puheenjohtajisto voi antaa lausunnon ehdotetuista muutoksista ETYKin sihteeristölle toimitettavaksi edelleen ETYKin osanottajavaltioille.

Tämä pöytäkirja, joka on tehty Prahassa 28 päivänä huhtikuuta 1993 englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan ja venäjän kielellä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, ja jonka virkamieskomitea on hyväksynyt sovittelua ja välitystä ETYKin yhteydessä koskevan yleissopimuksen 13 artiklan mukaisesti, on talletettu Ruotsin hallituksen huostaan.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.