29/1995

Annettu: 23.04.1995

Asetus Turkin kanssa tehdyn sijoitusten molemminpuolista edistämistä ja suojelua koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Ankarassa 13 päivänä toukokuuta 1993 tehty Suomen tasavallan hallituksen ja Turkin tasavallan hallituksen välinen sijoitusten molemminpuolista edistämistä ja suojelua koskeva sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 17 päivänä helmikuuta 1995 annetulla lailla (534/95) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 17 päivänä helmikuuta 1995 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 24 päivänä maaliskuuta 1995, tulee voimaan 23 päivänä huhtikuuta 1995 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Turkin tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten molemminpuolista edistämistä ja suojelua koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu laki (534/95) ja tämä asetus tulevat voimaan 23 päivänä huhtikuuta 1995.

Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995

SOPIMUS Suomen tasavallan hallituksen ja Turkin tasavallan hallituksen välillä sijoitusten molemminpuolisesta edistämisestä ja suojelusta

Suomen tasavallan hallitus ja Turkin tasavallan hallitus, joista seuraavassa käytetään nimitystä ''sopimuspuolet'',

jotka haluavat laajentaa ja syventää keskinäisiä suhteitaan taloudellisen, teollisen ja teknologisen yhteistyön alalla pitkällä ajanjaksolla ja luoda erityisesti suotuisat edellytykset sopimuspuolen kansalaisten ja yhtiöiden toisen sopimuspuolen alueelle tekemille sijoituksille,

jotka tunnustavat molemminpuolisen halukkuuden tehostaa pääoman liikkuvuutta tarkoituksenaan edistää taloudellista toimintaa molemmissa valtioissa ja suojella molempien valtioiden sijoittajien tekemiä sijoituksia,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa:

a) ''sijoittaja'' tarkoittaa:

(i) luonnollista henkilöä, joka on sopimuspuolen kansalainen sen asianomaisen lain mukaisesti;

(ii) oikeushenkilöä, jonka keskushallinto on jommankumman sopimuspuolen alueella tai kolmannen valtion alueella, jolloin toisen sopimuspuolen sijoittajalla on siinä hallitseva osuus; pelkät sopimussuhteet eivät kuitenkaan perusta hallitsevaa osuutta.

b) ''sijoitus'' tarkoittaa kaikenlaisia varoja ja käsittää erityisesti, joskaan ei yksinomaisesti:

(i) irtaimen ja kiinteän omaisuuden ja muut esineoikeudet, kuten kiinnitykset, pidätysoikeudet ja pantit;

(ii) osakkeet tai muunlaiset osakkuudet;

(iii) oikeuden rahaan tai rahalliseen saatavaan tai oikeuden suoritukseen, jolla on taloudellista arvoa, ja joka liittyy sijoitukseen;

(iv) oikeudet henkiseen ja teolliseen omaisuuteen, mukaan lukien tekijänoikeudet, patentit, tavaramerkit, toiminimet, teolliset mallioikeudet, liikesalaisuudet, tekniset valmistusmenetelmät, tietotaidon ja goodwill-arvon;

(v) lakiin perustuvat tai sopimuksen mukaisesti myönnetyt toimiluvat mukaan lukien luonnonvarojen etsintää, jalostamista, louhintaa tai hyödyntämistä koskevat toimiluvat.

c) ''tuotto'' tarkoittaa sijoituksen tuottamaa rahamäärää ja käsittää erityisesti, joskaan ei yksinomaan, voitot, korot, pääomatulot, osingot, rojaltit tai maksut;

d) ''kansalaiset'' tarkoittaa Suomen ja Turkin osalta luonnollisia henkilöitä, jotka ovat jommankumman maan kansalaisia sen lakien mukaisesti;

e) ''alue'' tarkoittaa Suomen ja Turkin osalta aluetta, jonka muodostaa Suomen tasavalta ja vastaavasti Turkin tasavalta;

f) ''omistaa'' tai ''käyttää määräysvaltaa'' tarkoittaa omistamista tai määräysvallan käyttöä, joka on välitöntä tai välillistä, mukaan lukien omistaminen tai määräysvallan käyttö, jota harjoitetaan tytäryhtiöiden tai sivuliikkeiden välityksellä niiden sijainnista riippumatta.

2. Leasingsopimuksen perusteella tämän sopimuksen mukaiseen sijoitukseen liittyviä sijoitustavaroita, jotka on annettu vuokralleottajan käyttöön sopimuspuolen alueella sen lakien ja määräysten mukaisesti, ei tule kohdella epäedullisemmin kuin sijoitusta.

2 artikla
Tämän sopimuksen soveltaminen

1. Kumpikin sopimuspuoli sallii, omien lakiensa ja määräystensä antamien toimivaltuuksien nojalla, toisen sopimuspuolen sijoittajien tekemät sijoitukset.

2. Tätä sopimusta sovelletaan sijoituksiin, jotka sopimuspuolen sijoittajat omistavat tai joissa käyttävät määräysvaltaa toisen sopimuspuolen alueella ja jotka on tehty viimeksi mainitun sopimuspuolen alueella sijoituksen tekoaikana voimassa olleiden lakien ja määräysten mukaisesti.

Sopimuspuolen sijoittaja, jonka keskushallinto on kolmannessa maassa, ei voi vaatia suojelua tämän sopimuksen perusteella, jos kolmannen maan ja sen sopimuspuolen välillä, jossa sijoitus on tehty, on tehty sijoitusten suojelua ja edistämistä koskeva sopimus.

Mikäli kolmannen maan, jossa sijoittajan keskushallinto sijaitsee, ja kyseessä olevan sopimuspuolen välillä ei ole sijoitusten suojelua ja edistämistä koskevaa sopimusta, sovelletaan tätä sopimusta.

3. Tätä sopimusta sovelletaan myös kummankin sopimuspuolen sijoittajien toisen sopimuspuolen alueelle tekemiin sijoituksiin, jotka on tehty ennen sen voimaantuloa.

3 artikla
Sijoitusten suojelu

Kumpikin sopimuspuoli turvaa toisen sopimuspuolen sijoittajien tekemille sijoituksille tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun eikä vaikeuta kohtuuttomin tai syrjivin toimenpitein näiden sijoittajien sijoituksiin liittyvää toimintaa, niiden hoitamista, ylläpitoa, käyttöä, nautintaa, myyntiä tai lakkauttamista.

4 artikla
Suosituimmuusmääräykset

1. Kumpikin sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille täyden turvan ja suojelun, mikä ei missään tapauksessa saa olla vähäisempi, kuin mitä jonkun kolmannen valtion sijoittajien sijoituksille myönnetään. Kummankin sopimuspuolen tulee noudattaa sijoituksia koskevia sitoumuksiaan.

2. Sopimuspuolen sijoittajiin, joille aiheutuu menetyksiä toisen sopimuspuolen alueella olevien sijoitusten osalta sodan tai muun aseellisen selkkauksen, kapinan tai vastaavien tapahtumien johdosta, ei viimeksi mainittu sopimuspuoli saa soveltaa tällaisten menetysten johdosta päättämiensä toimenpiteiden osalta epäedullisempaa kohtelua kuin tämä sopimuspuoli soveltaa minkä tahansa kolmannen valtion sijoittajiin nähden.

5 artikla
Poikkeukset

Tämän sopimuksen määräyksiä ei voida tulkita siten, että se velvoittaisi sopimuspuolta ulottamaan toisen sopimuspuolen sijoittajiin etua kohtelusta, suosituimmuudesta tai etuoikeudesta, joka johtuu;

a) olemassa olevista tai tulevista tulliliitoista, talousliitoista tai vastaavanlaisista instituutioista tai tällaisiin liittoihin tai instituutioihin johtavista väliaikaisista sopimuksista, tai

b) kansainvälisestä sopimuksesta tai järjestelystä, joka liittyy kokonaan tai pääasiassa verotukseen vastavuoroisuuden pohjalta.

6 artikla
Kotiuttaminen ja siirrot

1. Sopimuspuolen on sallittava asianmukaisten lakiensa ja määräystensä sallimassa laajuudessa ja niiden mukaisesti siirtää ilman viivytystä vapaasti vaihdettavina valuuttoina erityisesti seuraavat:

a) nettovoitot, osingot, rojaltit, tekniset avustukset ja muut tekniset maksut, korot ja muut toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksista syntyvät tuotot;

b) toisen sopimuspuolen sijoittajien tekemän sijoituksen kokonaisesta tai osittaisesta myynnistä tai lakkauttamisesta saatava tuotto;

c) sijoitukseen liittyvien lainojen takaisinmaksusta saatavat varat; ja

d) niiden toisen sopimuspuolen tai kolmannen maan kansalaisten nettomääräiset ansiotulot, joilla on lupa olla sijoitukseen liittyvässä työssä sen alueella.

2. Tässä artiklassa mainittu siirto suoritetaan siirtopäivänä voimassa olevaan viralliseen vaihtokurssiin.

3. Tässä sopimuksessa ''viivytyksettä'' tarkoittaa siirtoja koskevana, että siirrot tulee voida suorittaa mahdollisimman nopeasti noudattaen normaaleja kaupallisia menettelyjä.

7 artikla
Pakkolunastus

1. Sopimuspuoli ei saa ryhtyä suoraan tai epäsuorasti toisen sopimuspuolen sijoittajan tekemään sijoitukseen kohdistuvaan pakkolunastukseen, kansallistamiseen tai muuhun toimeen, joka vaikutukseltaan vastaisi pakkolunastusta tai kansallistamista, ellei tällaiseen toimenpiteeseen ryhdytä yleisen edun vuoksi ja asianmukaisin laillisin menettelyin eikä se ole syrjivä ja ellei sitä suoriteta nopeaa, riittävää ja tehokasta korvausta vastaan.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa mainitun korvauksen tulee kattaa sijoitusten normaali markkina-arvo huomioon ottaen tuotot (lukuunottamatta tuottoja tulevaisuudessa) sillä hetkellä, kun pakkolunastuksesta, kansallistamisesta tai muusta toimesta, joka vaikutukseltaan vastaisi pakkolunastusta tai kansallistamista, ilmoitettiin julkisesti tai kun tällaiseen toimenpiteeseen ryhdyttiin, kumpi hyvänsä näistä toimista oli aikaisempi, vähentämättä tämän viime kädessä tapahtuvan haltuunoton mahdollisuudesta johtuvaa arvon alennusta. Tällainen korvaus on maksettava viivytyksettä ja siihen tulee sisältyä asianmukainen maksuhetkeen saakka kertynyt korko. Sen tulee olla tehokkaasti toteutettavissa ja vapaasti siirrettävissä ja se on maksettava tavalla, joka ei aseta kansalaisia ja yhtiöitä epäedullisempaan asemaan kuin siinä tapauksessa, että näille kansalaisille ja yhtiöille olisi maksettu korvaus välittömästi sinä päivänä, jolloin ryhdyttiin pakkolunastukseen, kansallistamiseen tai muuhun toimeen, joka vaikutukseltaan vastaisi pakkolunastusta tai kansallistamista.

8 artikla
Sopimuspuolen ja sijoittajan väliset riitaisuudet

1. Sopimuspuolen sijoittajan ja toisen sopimuspuolen väliset oikeudelliset riitaisuudet, jotka koskevat ensiksi mainitun sijoitusta viimeksi mainitun alueella ja joista ei ole päästy sovintoon kuuden kuukauden kuluessa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä, voidaan jommankumman riitapuolen vaatimuksesta alistaa ratkaistaviksi joko sovittelu- tai välimiesmenettelyn avulla sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainväliselle ratkaisu- tai sovittelukeskukselle (jäljempänä ''keskus'') ottaen huomioon Washington D.C.:ssä 18 päivänä maaliskuuta 1965 tehdyn valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemista koskevan yleissopimuksen soveltavat määräykset, edellyttäen, ettei sijoittaja ole saattanut riitaisuutta riitaisuuden osapuolena olevan sopimuspuolen toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Erimielisyyden vallitessa siitä, onko sovittelu- tai välimiesmenettely tarkoituksenmukaisempi, on sijoittajalla oikeus valita.

Jos sijoittaja haluaa saattaa riitaisuuden osapuolena olevan sopimuspuolen tuomioistuimen ratkaistavaksi, tuomioistuimella on aikaa yksi vuosi antaa lopullinen päätös, ennen kuin riitaisuus voidaan alistaa keskuksen ratkaistavaksi vuoden 1965 Washingtonin yleissopimuksessa edellytetyn menettelyn mukaisesti.

2. Yhtiötä, joka on perustettu tai muodostettu sopimuspuolen alueella voimassa olevan lain mukaisesti ja jossa ennen tällaista riitaisuutta enemmistön osakkeista omistavat toisen sopimuspuolen kansalaiset tai yhtiöt, kohdellaan yleissopimuksen 25 artiklan (2) (b) kohdan mukaisesti sopimuksen tarkoittamassa merkityksessä toisen sopimuspuolen yhtiönä.

9 artikla
Sopimuspuolten välisten riitojen ratkaiseminen

1. Sopimuspuolten väliset riidat tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta on mahdollisuuksien mukaan ratkaistava suorin ja tosiasiallisin neuvotteluin.

2. Jollei sopimuspuolten välistä riitaa kyetä näin ratkaisemaan kuuden kuukauden kuluessa, se on saatettava jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

3. Sellainen välimiesoikeus perustetaan jokaista eri tapausta varten seuraavalla tavalla. Kahden kuukauden kuluessa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön saamisesta kumpikin sopimuspuoli nimittää yhden oikeuden jäsenistä. Nämä kaksi jäsentä valitsevat sitten kolmannen valtion kansalaisen, joka nimitetään molempien sopimuspuolten suostumuksella oikeuden puheenjohtajaksi. Puheenjohtaja on nimitettävä kahden kuukauden kuluessa kahden muun jäsenen nimittämisestä.

4. Jos tämän artiklan 3 kappaleessa määrättyjen aikojen kuluessa tarvittavia nimityksiä ei ole suoritettu, jompikumpi sopimuspuoli voi muun sopimuksen puuttuessa pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa suorittamaan tarvittavat nimitykset. Jos puheenjohtaja on jommankumman sopimuspuolen kansalainen tai jos hän on muulla tavoin estynyt täyttämästä sanottua tehtävää, varapuheenjohtajaa on pyydettävä suorittamaan tarvittavat nimitykset. Jos varapuheenjohtaja on jommankumman sopimuspuolen kansalainen tai jos hän on myös estynyt täyttämästä sanottua tehtävää, Kansainvälisen tuomioistuimen virkaiässä seuraavaa jäsentä, joka ei ole kummankaan sopimuspuolen kansalainen, on pyydettävä suorittamaan tarvittavat nimitykset.

5. Välimiesoikeus tekee päätöksensä äänten enemmistöllä. Kyseinen päätös on molempia sopimuspuolia sitova. Kumpikin sopimuspuoli vastaa välimiesoikeuden oman jäsenensä kustannuksista ja edustautumisestaan välimiesmenettelyssä; puheenjohtajan ja jäljelle jäävistä kustannuksista vastaavat sopimuspuolet yhtä suurin osuuksin. Välimiesoikeus voi kuitenkin päätöksessään määrätä toisen sopimuspuolista vastaamaan suuremmasta osuudesta kustannuksia, ja tällainen päätös on molempia sopimuspuolia sitova. Välimiesoikeus päättää omasta menettelytavastaan.

10 artikla
Sijaantulo

Jos sopimuspuoli tai jokin sen toimielin tai oikeushenkilö, joka toimii sen valvonnan alaisena, suorittaa maksun jollekin sijoittajistaan toisen sopimuspuolen alueella olevaan sijoitukseen liittyvän takuun perusteella, jälkimmäinen sopimuspuoli tunnustaa tällaisen sijoittajan oikeuden siirtää omistus- tai muu oikeus ensiksi mainitulle sopimuspuolelle tai sen toimielimelle tai oikeushenkilölle, joka toimii sen valvonnan alaisena, ja ensiksi mainitun sopimuspuolen tai sen toimielimen tai oikeushenkilön, joka toimii sen valvonnan alaisena, tällaista omistus- tai muuta oikeutta koskevan sijaantulon.

Maksava sopimuspuoli tai sen toimielin tai oikeushenkilö, joka toimii sen valvonnan alaisena, ei ole oikeutettu muihin oikeuksiin kuin niihin, joihin sijoittaja olisi ollut oikeutettu.

11 artikla
Kansallinen tai kansainvälinen oikeus

Mikään tässä sopimuksessa ei voi vaikuttaa sopimuspuolen sijoittajan kansallisen tai kansainvälisen oikeuden perusteella saamiin oikeuksiin tai etuihin toisen sopimuspuolen alueella.

12 artikla
Voimaantulo, voimassaoloaika ja päättyminen

1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että sopimuksen voimaantulon edellyttämät valtiosäännön mukaiset vaatimukset ovat tulleet täytetyiksi.

2. Tämä sopimus on voimassa viisitoista vuotta. Tämän jälkeen se on voimassa siihen asti, kun on kulunut kaksitoista kuukautta siitä, kun jompikumpi sopimuspuolista on ilmoittanut kirjallisesti irtisanomisesta toiselle sopimuspuolelle.

3. Niiden sijoitusten osalta, jotka on tehty ennen kuin tämän sopimuksen irtisanominen tulee voimaan, 1-11 artiklojen määräykset ovat edelleen voimassa viisitoista vuotta sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen estämättä tämän jälkeen yleisen kansainvälisen oikeuden sääntöjen soveltamista. Tämän vakuudeksi alla mainitut hallitustensa asianmukaisesti siihen valtuuttamina ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Ankarassa 13 päivänä toukokuuta 1993 kahtena kappaleena suomen-, turkin- ja englanninkielisenä, jotka kaikki ovat yhtä todistusvoimaiset. Tulkintaeroavaisuuksissa on englanninkielinen teksti ratkaiseva.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.