Asetus veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Allekirjoituspäivä: 1.4.1995

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Strasbourgissa 25 päivänä tammikuuta 1988 tehty veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskeva yleissopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 21 päivänä marraskuuta 1994 annetulla lailla (358/95) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 21 päivänä marraskuuta 1994, ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 15 päivänä joulukuuta 1994, tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 21 päivänä marraskuuta 1994 annettu laki (358/95) ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

YLEISSOPIMUS veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta

Johdanto

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) jäsenmaat, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen ja jotka

katsovat, että henkilöiden, pääoman, tavaroiden ja palvelusten kansainvälisen liikkuvuuden kehitys - vaikkakin sinänsä erittäin hyödyllinen - on lisännyt mahdollisuuksia veron välttämiseen ja veron kiertämiseen, ja että tämä vaatii lisääntyvää yhteistyötä veroviranomaisten välillä;

tervehtivät viime vuosien sekä kahdenkeskisiä että monenkeskisiä kansainvälisiä pyrkimyksiä veron välttämisen ja veron kiertämisen vastustamiseksi;

katsovat, että valtioiden pyrkimysten yhteensovittaminen on välttämätöntä kaikenlaisia veroja koskevan virka-avun kaikkien muotojen edistämiseksi ja verovelvollisen asianmukaisen oikeussuojan turvaamiseksi;

tunnustavat, että kansainvälisellä yhteistyöllä voi olla tärkeä merkitys helpottamalla veron oikeaa määräämistä ja auttamalla verovelvollista turvaamaan oikeutensa;

katsovat, että perusperiaatteet, jotka oikeuttavat jokaisen henkilön saamaan oikeutensa ja velvollisuutensa määrätyiksi asianmukaisessa oikeudellisessa menettelyssä, on tunnustettava veroasioissa soveltuviksi kaikissa valtioissa, ja että valtioiden on pyrittävä suojelemaan verovelvollisten oikeutettuja etuja, niihin luettuna riittävä suojelu syrjintää ja kaksinkertaista verotusta vastaan;

ovat sen vuoksi vakuuttuneita siitä, että valtioiden ei tule ryhtyä toimiin tai antaa tietoja muuten kuin sisäisen lainsäädäntönsä tai käytäntönsä mukaisesti ottaen huomioon, että on välttämätöntä suojella tietojen luottamuksellisuutta, ja ottaen lukuun kansainväliset sopimukset yksityisyyden ja henkilötietojen kulun suojelemisesta;

haluavat tehdä yleissopimuksen veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta;

ovat sopineet seuraavasta:

I LUKUYleissopimuksen soveltamisala

1 artiklaYleissopimuksen tarkoitus sekä henkilöt, joihin yleissopimusta sovelletaan

1. Sopimuspuolten on annettava toisilleen virka-apua veroasioissa, jollei IV luvun määräyksistä muuta johdu. Virka-apu käsittää tarvittaessa lainkäyttöelimen suorittamat toimenpiteet.

2. Tällainen virka-apu käsittää:

a) tietojenvaihdon, siihen luettuna samanaikaiset veroselvitykset ja osallistumisen ulkomailla suoritettaviin veroselvityksiin;

b) perimisessä annettavan virka-avun, siihen luettuna turvaamistoimenpiteet; ja

c) asiakirjojen tiedoksiannon.

3. Sopimuspuolen on annettava virka-apua riippumatta siitä, asuuko henkilö, jota virka-apu koskee, sopimuspuolen alueella tai muussa valtiossa taikka onko hän sopimuspuolen tai muun valtion kansalainen.

2 artiklaYleissopimuksen piiriin kuuluvat verot

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan

a) seuraaviin veroihin:

i) tulosta tai voitosta suoritettaviin veroihin,

ii) myyntivoitosta suoritettaviin veroihin, jotka määrätään erikseen tulosta tai voitosta suoritettavasta verosta,

iii) varallisuudesta suoritettaviin veroihin,

jotka määrätään sopimuspuolen lukuun; ja

b) seuraaviin veroihin:

i) tulosta, voitosta, myyntivoitosta tai varallisuudesta suoritettaviin veroihin, jotka määrätään sopimuspuolen valtiollisen osan tai paikallisviranomaisen lukuun;

ii) pakollisiin sosiaaliturvamaksuihin, jotka suoritetaan viranomaiselle tai julkisoikeudelliselle sosiaaliturvalaitokselle, ja;

iii) muihin ryhmiin kuuluviin veroihin, tullimaksuja lukuun ottamatta, jotka määrätään sopimuspuolen lukuun, nimittäin:

A. jäämistö-, perintö- ja lahjaveroihin;

B. kiinteästä omaisuudesta suoritettaviin veroihin;

C. yleisiin kulutusveroihin, kuten arvonlisäveroihin ja liikevaihtoveroihin;

D. tavaroista ja palveluista suoritettaviin erityisveroihin, kuten valmisteveroihin;

E. moottoriajoneuvon käytöstä tai omistuksesta suoritettaviin veroihin;

F. muun irtaimen omaisuuden kuin moottoriajoneuvon käytöstä tai omistuksesta suoritettaviin veroihin;

G. muihin veroihin;

iv) sellaisiin edellä iii) kohdassa mainittuihin ryhmiin kuuluviin veroihin, jotka määrätään sopimuspuolen valtiollisen osan tai paikallisviranomaisen lukuun.

2. Tällä hetkellä suoritettavat verot, joihin yleissopimusta sovelletaan, mainitaan liitteessä A tämän artiklan 1 kappaleen mukaista luokitusta noudattaen.

3. Sopimuspuolten on ilmoitettava Euroopan neuvoston pääsihteerille tai OECD:n pääsihteerille (jäljempänä ''tallettajat'') kaikista niistä liitteeseen A tehtävistä muutoksista, jotka johtuvat 2 kappaleessa mainitun luettelon muuttumisesta. Muutos tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona tallettaja otti vastaan ilmoituksen.

4. Yleissopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanluonteisiin veroihin, niiden käyttöönotosta lukien, joita yleissopimuksen tultua osapuolen osalta voimaan on suoritettava siellä liitteessä A mainittujen tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta. Sopimuspuolen on tässä tapauksessa ilmoitettava jommallekummalle tallettajalle kysymyksessä olevan veron ottamisesta käyttöön.

II LUKUYleiset määritelmät

3 artiklaMääritelmät

1. Jollei asiayhteydestä muuta johdu, on tätä yleissopimusta sovellettaessa seuraavilla sanonnoilla jäljempänä mainittu merkitys:

a) ''hakijavaltio'' ja ''pyynnön vastaanottanut valtio'' tarkoittavat sopimuspuolta, joka pyytää virka-apua veroasioissa, ja vastaavasti sopimuspuolta, jolta tällaista virka-apua on pyydetty;

b) ''vero'' tarkoittaa veroa tai sosiaaliturvamaksua, johon yleissopimusta 2 artiklan mukaisesti sovelletaan;

c) ''verosaaminen'' tarkoittaa veron määrää ja sille laskettuja korkoja sekä siihen liittyviä hallinnollisia sakkoja ja perimiseen liittyviä kuluja, jotka ovat erääntyneet maksettaviksi ja ovat edelleen maksamatta;

d) ''toimivaltainen viranomainen'' tarkoittaa liitteessä B mainittuja henkilöitä ja viranomaisia;

e) ''kansalainen'' tarkoittaa sopimuspuolen osalta:

i) luonnollista henkilöä, jolla on tämän sopimuspuolen kansalaisuus, ja

ii) oikeushenkilöä, yhtymää sekä muuta yhteenliittymää ja yksikköä, jotka on muodostettu tässä sopimuspuolessa voimassa olevan lainsäädännön mukaan.

Sellaisen osapuolen osalta, joka on antanut tässä tarkoituksessa selityksen, edellä käytetyt sanonnat ymmärretään siten kuin ne määritellään liitteessä C.

2. Kun sopimuspuoli soveltaa yleissopimusta jokaisella sanonnalla, jota ei ole yleissopimuksessa määritelty ja jonka osalta asiayhteydestä ei muuta johdu, on se merkitys, joka sillä on tämän sopimuspuolen yleissopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevan lainsäädännön mukaan.

3. Sopimuspuolten on ilmoitettava jommallekummalle tallettajalle kaikista liitteisiin B ja C tehtävistä muutoksista. Muutos tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona tallettaja otti vastaan ilmoituksen.

III LUKUVirka-avun muodot

I osastoTietojenvaihto

4 artiklaYleiset määräykset

1. Sopimuspuolten on vaihdettava keskenään tietoja - erityisesti sellaisia kuin mainitaan tässä osastossa - , joilla voidaan olettaa olevan merkitystä:

a) verojen määräämiselle ja kannolle sekä verosaamisen perimiselle ja muille täytäntöönpanotoimenpiteille, ja

b) menettelylle hallintoviranomaisessa tai menettelyn aloittamiselle lainkäyttöviranomaisessa.

Sellaisia tietoja, joilla todennäköisesti ei ole merkitystä näiden tavoitteiden kannalta, ei vaihdeta tämän yleissopimuksen nojalla.

2. Sopimuspuoli saa käyttää tämän yleissopimuksen nojalla saamiaan tietoja todisteena rikosoikeudenkäynnissä vain, jos tiedot antanut sopimuspuoli on etukäteen antanut siihen suostumuksensa. Kaksi sopimuspuolta tai useammat sopimuspuolet voivat kuitenkin keskenään sopia, ettei etukäteen annettua suostumusta vaadita.

3. Sopimuspuoli voi jommallekummalle tallettajalle osoitetulla selityksellä ilmoittaa, että sen viranomaiset sopimuspuolen sisäisen lainsäädännön mukaan voivat ilmoittaa asiasta henkilölle, joka asuu siellä, tai kansalaiselleen ennen kuin häntä koskevia tietoja 5 tai 7 artiklan perusteella lähetetään.

5 artiklaPyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto

1. Hakijavaltion esityksestä pyynnön vastaanottaneen valtion on annettava hakijavaltiolle sellaisia 4 artiklassa tarkoitettuja tietoja, jotka koskevat määrättyjä henkilöitä tai liiketoimia.

2. Jos ne tiedot, jotka ovat saatavissa pyynnön vastaanottaneen valtion hallussa olevista veroasioita koskevista asiakirjoista, eivät riitä esitetyn tietojenvaihtopyynnön täyttämiseksi, tämän valtion on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin pyydettyjen tietojen antamiseksi hakijavaltiolle.

6 artiklaAutomaattinen tietojenvaihto

Kahden tai useamman sopimuspuolen on vaihdettava 4 artiklassa tarkoitettuja tietoja automaattisesti siten kuin näiden osapuolten välisin keskinäisin sopimuksin on tapausryhmistä ja menettelytavoista sovittu.

7 artiklaOma-aloitteinen tietojenvaihto

1. Sopimuspuolen on toimitettava sillä olevia tietoja toiselle osapuolelle ilman edeltävää pyyntöä seuraavissa tapauksissa:

a) ensiksi mainitulla sopimuspuolella on aihetta olettaa, että toinen sopimuspuoli voi menettää verotuloja;

b) verovelvollinen saa sellaisen veronalennuksen tai vapautuksen verosta ensiksi mainitussa sopimuspuolessa, jonka pitäisi lisätä veron määrää toisessa sopimuspuolessa tai jonka johdosta siellä pitäisi syntyä verovelvollisuus;

c) liiketoimia suoritetaan sopimuspuolessa verovelvollisen henkilön ja toisessa sopimuspuolessa verovelvollisen henkilön kesken yhden tai useamman maan kautta siten, että veron säästöä saattaa syntyä jommassakummassa sopimuspuolessa tai molemmissa sopimuspuolissa;

d) sopimuspuolella on aihetta olettaa, että veron säästöä saattaa syntyä yritysryhmien sisäisten keinotekoisten voitonsiirtojen johdosta;

e) ensiksi mainitun sopimuspuolen toiselta sopimuspuolelta saamat tiedot ovat tehneet mahdolliseksi hankkia tietoja, jotka saattavat vaikuttaa veron määräämiseen jälkimmäisessä sopimuspuolessa.

2. Jokaisen sopimuspuolen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ja sovellettava tarpeellisia menettelytapoja sen varmistamiseksi, että 1 kappaleessa tarkoitetut tiedot voidaan luovuttaa toiselle osapuolelle.

8 artiklaSamanaikaiset veroselvitykset

1. Kahden tai useamman sopimuspuolen on, jos jokin niistä sitä pyytää, neuvoteltava keskenään samanaikaisten veroselvitysten kohteeksi otettavista tapauksista ja tarkastuksissa noudatettavista menettelytavoista. Kukin sopimuspuoli ratkaisee, haluaako se osallistua tiettyyn samanaikaiseen veroselvitykseen.

2. Tätä yleissopimusta sovellettaessa tarkoitetaan samanaikaisella veroselvityksellä kahden tai useamman sopimuspuolen välistä sopimusta, jonka mukaan kukin omalla alueellaan samanaikaisesti tarkastaa yhden tai useamman sellaisen henkilön veroasioita, joihin nähden näillä sopimuspuolilla on yhteinen tai liitännäinen etu valvottavanaan, vaihtaakseen tällä tavalla saamiaan olennaisia tietoja keskenään.

9 artiklaUlkomailla suoritetut veroselvitykset

1. Hakijavaltion toimivaltaisen viranomaisen esityksestä pyynnön vastaanottaneen valtion toimivaltainen viranomainen voi sallia, että hakijavaltion toimivaltaisen viranomaisen edustaja on läsnä sellaisen veroselvityksen tarkoituksenmukaisessa vaiheessa, joka suoritetaan pyynnön vastaanottaneessa valtiossa.

2. Jos esitykseen suostutaan, pyynnön vastaanottaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen on mahdollisimman pian ilmoitettava hakijavaltion toimivaltaiselle viranomaiselle selvityksen aika ja paikka, selvitystä suorittamaan määrätty viranomainen tai virkamies sekä menettelytavat ja ehdot, joita pyynnön vastaanottanut valtio vaatii selvityksen suorittamiseksi. Pyynnön vastaanottanut valtio tekee kaikki veroselvityksen suorittamista koskevat päätökset.

3. Sopimuspuoli voi ilmoittaa jommallekummalle tallettajalle aikomuksestaan olla pääsääntöisesti suostumatta 1 kappaleessa tarkoitettuihin esityksiin. Tällainen selitys voidaan antaa tai peruuttaa milloin tahansa.

10 artiklaRistiriitaiset tiedot

Jos sopimuspuoli vastaanottaa toiselta sopimuspuolelta sellaisia tietoja henkilön veroasioista, jotka sen mielestä näyttävät olevan ristiriidassa sen hallussa olevien tietojen kanssa, sen on ilmoitettava tästä tiedot antaneelle sopimuspuolelle.

III LUKUVirka-avun muodot

II osastoVirka-apu perimisessä

11 artiklaVerosaamisten periminen

1. Hakijavaltion esityksestä pyynnön vastaanottaneen valtion on, jollei 14 ja 15 artiklan määräyksistä muuta johdu, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin ensiksi mainitun valtion verosaamisten perimiseksi ikään kuin ne olisivat sen omia verosaamisia.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan vain verosaamiseen, joka perustuu täytäntöönpanon hakijavaltiossa mahdollistavaan asiakirjaan ja - jollei kysymyksessä olevien sopimuspuolten välillä ole muusta sovittu - josta ei ole muutoksenhakua vireillä.

Jos kuitenkin saaminen kohdistuu henkilöön, joka ei asu hakijavaltiossa, sovelletaan 1 kappaletta vain jos verosaamiseen ei voida enää hakea muutosta, jollei kysymyksessä olevien osapuolten välillä ole muusta sovittu.

3. Velvollisuus antaa virka-apua vainajaa tai hänen kuolinpesäänsä koskevan verosaamisen perimisessä rajoittuu kuolinpesän arvoon tai kuolinpesän osakkaiden pesänosuuksien arvoon, sen mukaan, onko saaminen perittävä kuolinpesältä tai sen osakkailta.

12 artiklaTurvaamistoimenpiteet

Hakijavaltion esityksestä on pyynnön vastaanottaneen valtion ryhdyttävä toimenpiteisiin veron määrän perimisen turvaamiseksi, vaikka saamisesta olisikin valitus vireillä tai vaikkei täytäntöönpanon mahdollistavaa asiakirjaa vielä olisikaan.

13 artiklaVirka-apupyyntöön liitettävät asiakirjat

1. Tämän osaston mukaista virka-apua koskevaan pyyntöön on liitettävä:

a) selvitys siitä, että verosaaminen koskee yleissopimuksen piiriin kuuluvaa veroa, sekä perimisen osalta ja jollei 11 artiklan 2 kappaleesta muuta johdu, selvitys siitä, että verosaamisesta ei ole muutoksenhakua vireillä tai että siihen ei voida hakea muutosta;

b) virallinen jäljennös asiakirjasta, joka mahdollistaa täytäntöönpanon hakijavaltiossa; ja

c) muut asiakirjat, jotka tarvitaan perimistä tai turvaamistoimenpiteitä varten.

2. Asiakirja, joka mahdollistaa täytäntöönpanon hakijavaltiossa, on asian niin edellyttäessä ja pyynnön vastaanottaneen valtion voimassa olevien säännösten mukaisesti mahdollisimman pian virka-apupyynnön saapumisen jälkeen hyväksyttävä, tunnustettava, täydennettävä tai korvattava asiakirjalla, joka mahdollistaa täytäntöönpanon jälkimmäisessä valtiossa.

14 artiklaMääräajat

1. Kysymyksiin, jotka koskevat määräaikaa, jonka jälkeen verosaaminen ei ole täytäntöönpanokelpoinen, sovelletaan hakijavaltion lainsäädäntöä. Virka-apupyynnössä on annettava yksityiskohtaiset tiedot sellaisesta määräajasta.

2. Sellaisilla perimistoimenpiteillä, joihin pyynnön vastaanottanut valtio on virka-apupyynnön johdosta ryhtynyt ja jotka tämän valtion lainsäädännön mukaan johtaisivat 1 kappaleessa mainitun määräajan pidentämiseen tai keskeyttämiseen, on myös oltava sama vaikutus hakijavaltion lainsäädäntöä sovellettaessa. Pyynnön vastaanottaneen valtion on ilmoitettava hakijavaltiolle, jos tällaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty.

3. Pyynnön vastaanottanut valtio ei missään tapauksessa ole velvollinen suostumaan sellaiseen virka-apupyyntöön, joka on tehty yli 15 vuoden kuluttua siitä päivästä, jolle alkuperäinen täytäntöönpanon mahdollistava asiakirja on päivätty.

15 artiklaEtuoikeus

Verosaaminen, jonka perimisessä virka-apua annetaan, ei pyynnön vastaanottaneessa valtiossa nauti tämän valtion verosaamisille erityisesti annettua etuoikeutta silloinkaan kun perimisessä sovelletaan samaa menettelyä kuin sen omien verosaamisten perimisessä on sovellettava.

16 artiklaMaksun lykkääminen

Pyynnön vastaanottanut valtio voi, ilmoitettuaan asiasta ensin hakijavaltiolle, sallia maksun lykkäämisen tai sen suorittamisen maksuerissä, jos pyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädäntö tai hallintokäytäntö sallii sellaisen menettelyn vastaavanlaisissa tapauksissa.

III LUKUVirka-avun muodot

III osastoAsiakirjojen tiedoksianto

17 artiklaAsiakirjojen tiedoksianto

1. Hakijavaltion pyynnöstä pyynnön vastaanottaneen valtion on annettava vastaanottajalle tiedoksi asiakirjoja, näihin luettuina oikeudellisiin päätöksiin liittyviä asiakirjoja, jotka ovat peräisin hakijavaltiosta ja jotka koskevat tämän yleissopimuksen piiriin kuuluvia veroja.

2. Pyynnön vastaanottaneen valtion on annettava asiakirjat tiedoksi:

a) siinä järjestyksessä, jota sen sisäisen lainsäädännön mukaan noudatetaan pääasiallisesti samanluonteisten asiakirjojen tiedoksiantamiseen;

b) mahdollisuuksien mukaan hakijavaltion pyytämässä erityisessä järjestyksessä tai siinä pyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädännön mukaisessa järjestyksessä, joka lähinnä vastaa hakijavaltion pyytämää järjestystä.

3. Sopimuspuoli voi antaa asiakirjoja tiedoksi suoraan postin välityksellä toisen sopimuspuolen alueella olevalle henkilölle.

4. Yleissopimuksen ei katsota aiheuttavan, että tiedoksianto, jonka sopimuspuoli oman lainsäädäntönsä mukaisesti on toimittanut, menettäisi vaikutuksensa.

5. Tämän artiklan mukaisesti tiedoksiannettuun asiakirjaan ei tarvitse liittää käännöstä. Milloin kuitenkin osoittautuu, että vastaanottaja ei ymmärrä asiakirjan kieltä, pyynnön vastaanottaneen valtion on teetettävä siitä käännös tai yhteenveto sen viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä. Vaihtoehtoisesti pyynnön vastaanottanut valtio voi pyytää hakijavaltiota laatimaan asiakirjasta käännöksen tai liittämään yhteenvedon jollekin pyynnön vastaanottaneen valtion, Euroopan neuvoston tai OECD:n viralliselle kielelle.

IV LUKUKaikkia virka-apumuotoja koskevia määräyksiä

18 artiklaTiedot, jotka hakijavaltion on annettava

1. Virka-apupyynnöstä tulee soveltuvin osin käydä ilmi:

a) viranomainen tai virasto, jonka alullepanema toimivaltaisen viranomaisen tekemä pyyntö on;

b) nimi, osoite ja muut tiedot, joista on apua pyynnön kohteena olevan henkilön tunnistamiseksi;

c) tietojenvaihtopyynnön osalta, muoto, jossa hakijavaltio toivoo tiedot annettavan, jotta ne vastaisivat sen tarpeita;

d) perimistä tai turvaamistoimenpiteitä koskevan virka-apupyynnön osalta verosaamisen luonne ja osatekijät sekä varat, josta verosaaminen voidaan periä;

e) tiedoksiantoa koskevan virka-apupyynnön osalta tiedoksi annettavan asiakirjan luonne ja asiasisältö;

f) onko virka-apupyyntö hakijavaltion lainsäädännön ja hallintokäytännön mukainen sekä onko virka-apupyyntö 19 artiklassa esitettyihin vaatimuksiin nähden perusteltu.

2. Hakijavaltion on mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sen tietoon on tullut muita virka-apupyyntöön vaikuttavia seikkoja, ilmoitettava niistä pyynnön vastaanottaneelle valtiolle.

19 artiklaMahdollisuus olla suostumatta virka-apupyyntöön

Pyynnön vastaanottanut valtio ei ole velvollinen suostumaan virka-apupyyntöön, ellei hakijavaltio ole käyttänyt kaikkia omalla alueellaan käytettävissä olevia keinoja, paitsi milloin turvautuminen sellaisiin keinoihin aiheuttaisi suhteettoman suuria vaikeuksia.

20 artiklaVastaaminen virka-apupyyntöön

1. Jos virka-apupyyntöön suostutaan, pyynnön vastaanottaneen valtion on mahdollisimman pian ilmoitettava hakijavaltiolle niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt, ja virka-avun tuloksista.

2. Jos pyyntöön ei suostuta, pyynnön vastaanottaneen valtion on mahdollisimman pian ilmoitettava hakijavaltiolle tästä päätöksestä ja sen syistä.

3. Jos hakijavaltio tietojenvaihtoa koskevassa virka-apupyynnössä on erikseen maininnut missä muodossa tiedot toivotaan annettavan, pyynnön vastaanottaneen valtion on toimitettava tiedot pyydetyssä muodossa, jos sillä on tähän mahdollisuus.

21 artiklaHenkilöiden suoja ja virka-avun antamis- velvollisuuden rajat

1. Tämä yleissopimus ei vaikuta niihin oikeuksiin ja siihen suojaan, jotka pyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädäntö tai hallintokäytäntö myöntää henkilöille.

2. Tämän yleissopimuksen määräysten, 14 artiklaa lukuun ottamatta, ei katsota velvoittavan pyynnön vastaanottanutta valtiota:

a) ryhtymään toimenpiteisiin, jotka poikkeavat pyynnön vastaanottaneen valtion omasta lainsäädännöstä tai hallintokäytännöstä taikka hakijavaltion lainsäädännöstä tai hallintokäytännöstä;

b) ryhtymään toimenpiteisiin, joiden pyynnön vastaanottanut valtio katsoo olevan vastoin yleistä järjestystä (ordre public) tai sen olennaisia etuja;

c) antamaan tietoja, joita ei voida hankkia pyynnön vastaanottaneen valtion oman lainsäädännön tai hallintokäytännön taikka hakijavaltion lainsäädännön tai hallintokäytännön mukaan;

d) antamaan tietoja, jotka paljastaisivat liikesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen tai ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä (ordre public) tai sen olennaisia etuja;

e) antamaan virka-apua, jos ja sikäli kuin se katsoo hakijavaltion verotuksen olevan vastoin yleisesti hyväksyttyjä verotusperiaatteita tai katsoo sen olevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen tahi muun pyynnön vastaanottaneen valtion ja hakijavaltion välisen sopimuksen määräysten vastainen;

f) antamaan virka-apua, jos tämän sopimuksen soveltaminen johtaisi pyynnön vastaanottaneen valtion kansalaisen ja hakijavaltion kansalaisen väliseen syrjintään samoissa olosuhteissa.

22 artiklaSalassapito

1. Sopimuspuolen tämän yleissopimuksen nojalla saamia tietoja on käsiteltävä salaisina samalla tavalla kuin tämän sopimuspuolen sisäisen lainsäädännön perusteella saatuja tietoja. Jos kuitenkin tietoja antavan sopimuspuolen salassapitoa koskevat määräykset ovat rajoittavampia, sovelletaan niitä.

2. Tällaisia tietoja ei missään tapauksessa saa ilmaista muille kuin sellaisille henkilöille tai viranomaisille (niihin luettuina tuomioistuimet ja hallinto- tai valvontaelimet), jotka määräävät, kantavat tai perivät tämän sopimuspuolen veroja tai jotka käsittelevät tällaisten verojen täytäntöönpanoon liittyviä asioita tahi näitä veroja koskevia syytteitä tai valituksia. Vain edellä mainitut henkilöt ja viranomaiset saavat käyttää näitä tietoja ja silloinkin vain tällaisiin tarkoituksiin. Ne saavat 1 kappaleen määräysten estämättä ilmaista tällaisia tietoja näitä veroja koskevassa julkisessa oikeudenkäynnissä tai tuomioistuimen ratkaisussa, edellyttäen, että tietoja antaneen osapuolen toimivaltainen viranomainen on etukäteen antanut siihen suostumuksensa. Kaksi sopimuspuolta tai useammat sopimuspuolet voivat kuitenkin keskenään sopia, ettei etukäteen annettua suostumusta vaadita.

3. Jos sopimuspuoli on tehnyt 30 artiklan 1 kappaleen a) kohdan mukaisen varauman, muu sopimuspuoli ei saa käyttää tältä sopimuspuolelta saamiaan tietoja varauman kohteena olevaan ryhmään kuuluvan veron osalta. Samoin varauman tehnyt sopimuspuoli ei saa käyttää tämän yleissopimuksen nojalla saamiaan tietoja varauman kohteena olevaan ryhmään kuuluvan veron osalta.

4. Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kappaleen määräysten estämättä sopimuspuolen saamia tietoja voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, jos ne tietoja antavan valtion lainsäädännön mukaan voidaan käyttää tällaisiin muihin tarkoituksiin ja tämän sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen antaa siihen suostumuksensa. Tietoja, jotka sopimuspuoli on antanut toiselle sopimuspuolelle, voi jälkimmäinen toimittaa kolmannelle sopimuspuolelle, edellyttäen, että ensiksi mainitun sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen antaa siihen etukäteen suostumuksensa.

23 artiklaMuutoksenhaku

1. Pyynnön vastaanottaneen valtion tämän yleissopimuksen nojalla suorittamaan toimenpiteeseen voidaan hakea muutosta vain tämän valtion asianomaiselta viranomaiselta.

2. Hakijavaltion tämän yleissopimuksen nojalla suorittamaan toimenpiteeseen - erityisesti perimiseen liittyvään toimenpiteeseen, joka koskee verosaamisen olemassaoloa, sen määrää tai sen täytäntöönpanon mahdollistavaa asiakirjaa - voidaan hakea muutosta vain tämän valtion asianomaiselta viranomaiselta. Hakijavaltion on viipymättä ilmoitettava muutoksenhausta pyynnön vastaanottaneelle valtiolle, jonka tulee lykätä toimenpiteitään siihen saakka kunnes asianomainen viranomainen on antanut päätöksensä. Pyynnön vastaanottaneen valtion on kuitenkin hakijavaltion pyynnöstä ryhdyttävä turvaamistoimenpiteisiin perimisen turvaamiseksi. Myös henkilö, jota asia koskee, voi ilmoittaa pyynnön vastaanottaneelle valtiolle muutoksenhaun vireillepanosta. Tällaisen ilmoituksen saatuaan pyynnön vastaanottaneen valtion on tarvittaessa neuvoteltava hakijavaltion kanssa asiasta.

3. Heti kun muutoksenhakuasia on lopullisesti ratkaistu, pyynnön vastaanottaneen valtion tai hakijavaltion on ilmoitettava toiselle valtiolle ratkaisusta ja sen vaikutuksista virka-apupyyntöön.

V LUKUErityiset määräykset

24 artiklaYleissopimuksen toteuttaminen

1. Sopimuspuolten on oltava yhteydessä toisiinsa tämän yleissopimuksen soveltamiseen liittyvissä asioissa toimivaltaisten viranomaistensa välityksellä. Toimivaltaiset viranomaiset voivat olla välittömässä yhteydessä keskenään tässä tarkoituksessa ja ne voivat antaa alaisilleen viranomaisille valtuudet toimia puolestaan. Kahden tai useamman sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat keskenään sopia siitä, miten yleissopimusta niiden välillä on sovellettava.

2. Jos pyynnön vastaanottanut valtio katsoo, että tämän yleissopimuksen soveltaminen määrätyssä tapauksessa johtaisi vakaviin ei-toivottuihin seurauksiin, on pyynnön vastaanottaneen valtion ja hakijavaltion toimivaltaisten viranomaisten neuvoteltava keskenään ja pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisellä sopimuksella.

3. Sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten edustajien muodostaman koordinointielimen tulee OECD:n yleisvalvonnan alaisena

seurata tämän yleissopimuksen soveltamista ja kehittymistä. Tässä tarkoituksessa koordinointielimen on annettava suosituksia toimenpiteistä, jotka ovat omiaan edistämään yleissopimuksen yleisiä tavoitteita. Sen on erityisesti toimittava veroasioissa harjoitettavan kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi tarkoitettujen uusien menetelmien ja menettelytapojen kehittämisfoorumina ja se voi tarvittaessa antaa suosituksia yleissopimuksen tarkistamiseksi tai muuttamiseksi. Valtiolla, joka on allekirjoittanut yleissopimuksen, mutta ei ole sitä vielä ratifioinut tai hyväksynyt, on oikeus olla edustettuna koordinointielimen kokouksissa tarkkailijana.

4. Sopimuspuoli voi pyytää koordinointielimeltä yleissopimuksen määräysten tulkintaa koskevia lausuntoja.

5. Milloin kahden tai useamman sopimuspuolen välille syntyy vaikeuksia yleissopimuksen soveltamisessa tai epätietoisuutta sen tulkinnasta, on näiden sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisellä sopimuksella. Sopimus on saatettava koordinointielimen tietoon.

6. OECD:n pääsihteerin on ilmoitettava sopimuspuolille ja allekirjoittajavaltioille, jotka eivät vielä ole yleissopimusta ratifioineet tai hyväksyneet, koordinointielimen tämän artiklan 4 kappaleen mukaisista lausunnoista ja 5 kappaleen mukaisista keskinäisistä sopimuksista.

25 artiklaKieli

Virka-apupyyntö ja vastaus siihen on laadittava jollakin OECD:n tai Euroopan neuvoston virallisista kielistä tai jollakin muulla kielellä, josta kysymyksessä olevat sopimuspuolet ovat kahdenkeskisesti sopineet.

26 artiklaKulut

Jollei kysymyksessä olevien osapuolten kesken kahdenkeskisesti ole toisin sovittu:

a) pyynnön vastaanottaneen valtion on vastattava virka-avun antamisesta aiheutuneista tavanomaisista kuluista;

b) hakijavaltion on vastattava sellaisista virka-avun antamisesta aiheutuneista kuluista, joita ei voida pitää tavanomaisina.

VI LUKULoppumääräykset

27 artiklaMuut kansainväliset sopimukset tai järjestelyt

1. Tämän yleissopimuksen mukaiset virka-apumahdollisuudet eivät rajoita kysymyksessä olevien sopimuspuolten välillä olemassa olevien tai vastedes tehtävien kansainvälisten sopimusten tai muiden järjestelyjen taikka muiden yhteistyötä veroasioissa koskevien asiakirjojen mukaisia virka-apumahdollisuuksia. Viimeksi mainitut mahdollisuudet eivät myöskään rajoita tämän yleissopimuksen mukaisia virka-apumahdollisuuksia.

2. Tämän yleissopimuksen määräysten estämättä niiden sopimuspuolten, jotka ovat Euroopan talousyhteisön jäseniä, on keskinäisissä suhteissaan sovellettava yhteisön voimassa olevia yhteisiä sääntöjä.

28 artiklaYleissopimuksen allekirjoittaminen ja voimaantulo

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja OECD:n jäsenmaille. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan jommankumman tallettajan huostaan.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona viisi valtiota on 1 kappaleen määräysten mukaisesti ilmaissut suostumuksensa siihen, että yleissopimus sitoo niitä.

3. Euroopan neuvoston jäsenvaltion ja OECD:n jäsenmaan osalta, joka myöhemmin ilmaisee suostumuksensa siihen, että yleissopimus sitoo sitä, yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

29 artiklaYleissopimuksen alueellinen soveltaminen

1. Jokainen valtio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa määritellä alueen tai alueet, joilla tätä yleissopimusta sovelletaan.

2. Valtio voi myöhemmin jommallekummalle tallettajalle osoitetulla selityksellä ulottaa tämän yleissopimuksen soveltamisen muuhun selityksessä määriteltyyn alueeseen. Sellaisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut selityksen.

3. Jommankumman edellä olevan kappaleen mukaisesti tehty selitys voidaan ilmoituksessa määritellyn alueen osalta peruuttaa jommallekummalle tallettajalle osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

30 artiklaVaraumat

1. Valtio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tai myöhemmin ilmoittaa pidättävänsä itselleen oikeuden:

a) olla antamatta minkäänmuotoista virka-apua, joka koskee muiden sopimuspuolten 2 artiklan 1 kappaleen b) kohdassa mainittuihin ryhmiin kuuluvia veroja, edellyttäen, että se ei ole sisällyttänyt omia näihin ryhmiin kuuluvia verojaan sopimuksen liitteeseen A;

b) olla antamatta virka-apua verosaamisen tai hallinnollisen sakon perimiseksi kaikkien verojen osalta tai vain yhteen tai useampaan 2 artiklan 1 kappaleessa mainittuihin ryhmiin kuuluvien verojen osalta;

c) olla antamatta virka-apua sellaisen verosaamisen osalta, joka oli olemassa silloin, kun yleissopimus tuli tämän valtion osalta voimaan, tai, jos valtio aikaisemmin on tehnyt edellä olevan a) tai b) kohdan mukaisen varauman, kun siinä mainittuihin ryhmiin kuuluvia veroja koskeva varauma peruutettiin;

d) olla antamatta virka-apua asiakirjojen tiedoksiannossa, joko kaikkien verojen osalta tai vain yhteen tai useampaan 2 artiklan 1 kappaleessa mainittuun ryhmään kuuluvien verojen osalta;

e) olla suostumatta 17 artiklan 3 kappaleen mukaiseen asiakirjojen tiedoksiantoon postin välityksellä.

2. Muita varaumia ei saa tehdä.

3. Yleissopimuksen tultua sopimuspuolen osalta voimaan, tämä sopimuspuoli voi tehdä yhden tai useamman 1 kappaleessa mainitun varauman, jota se ei ole tehnyt ratifioimisen tai hyväksymisen yhteydessä. Sellainen varauma tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona jompikumpi tallettaja on vastaanottanut varauman.

4. Sopimuspuoli, joka on tehnyt 1 tai 3 kappaleen mukaisen varauman voi kokonaan tai osittain peruuttaa sen jommallekummalle tallettajalle osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan sinä päivänä, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

5. Sopimuspuoli, joka on tehnyt tämän yleissopimuksen määräystä koskevan varauman, ei voi vaatia, että toinen sopimuspuoli soveltaa tätä määräystä. Se voi kuitenkin silloin, kun se on tehnyt osittaisen varauman, vaatia tämän määräyksen soveltamista siltä osin kuin se on itse hyväksynyt määräyksen.

31 artiklaIrtisanominen

1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen jommallekummalle tallettajalle osoitetulla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Yleissopimuksen 22 artiklan määräykset sitovat yleissopimuksen irtisanonutta sopimuspuolta niin kauan kuin tämä osapuoli pitää hallussaan yleissopimuksen nojalla saatuja asiakirjoja tai tietoja.

32 artiklaTallettajat ja niiden tehtävät

1. Tallettaja, jonka luona on suoritettu toimi tai joka on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedonannon, ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja OECD:n jäsenmaille:

a) allekirjoittamisista;

b) ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisista;

c) tämän yleissopimuksen 28 ja 29 artiklan mukaisista yleissopimuksen voimaantulopäivistä;

d) yleissopimuksen 4 artiklan 3 kappaleen tai 9 artiklan 3 kappaleen määräysten perusteella tehdyistä ilmoituksista tai tällaisten ilmoituksien peruuttamisista;

e) yleissopimuksen 30 artiklan määräysten mukaisesti tehdyistä varaumista ja 30 artiklan 4 kappaleen määräysten mukaisista varaumien peruuttamisista;

f) yleissopimuksen 2 artiklan 3 tai 4 kappaleen, 3 artiklan 3 kappaleen, 29 artiklan tai 31 artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisten ilmoituksien vastaanottamisista;

g) muista tähän yleissopimukseen liittyvistä toimista, ilmoituksista tai tiedoksiannoista.

2. Tallettaja, joka saa tiedonannon tai tekee ilmoituksen 1 kappaleen määräysten mukaan, ilmoittaa asiasta toiselle tallettajalle heti.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Strasbourgissa 25 päivänä tammikuuta 1988 kahtena englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, joiden molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joista toinen talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon ja toinen OECD:n arkistoon. Euroopan neuvoston ja OECD:n pääsihteerit toimittavat oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle ja OECD:n jäsenmaalle.

Liite A Verot, joihin yleissopimusta sovelletaan (Yleissopimuksen 2 artiklan 2 kappale)

Liite B Toimivaltaiset viranomaiset (Yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen d) kohta)

Liite C Sanonnan ''kansalainen'' määrittely yleissopimusta sovellettaessa (Yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen e) kohta)