87/1994

Annettu: 01.12.1994

Asetus rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Strasbourgissa 5 päivänä toukokuuta 1989 tehty rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskeva eurooppalainen yleissopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 2 päivänä elokuuta 1994 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 18 päivänä elokuuta 1994, tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Yleissopimusta koskevan hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä Suomi on tehnyt yleissopimuksen 32 artiklan 1.a kappaleen mukaisen varauman, jonka mukaan Suomi varaa oikeuden rajoittaa alueellaan tämän yleissopimuksen 15 artiklan 2 kappaleessa annettujen määräysten mukaisten, alkoholijuomien mainoksia sisältävien ohjelmapalvelujen jälleenlähettämistä siinä määrin kuin määräykset eivät vastaa Suomen sisäistä lainsäädäntöä.

3 §

Yleissopimuksen 19 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettu viranomainen on Suomessa liikenneministeriö.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994

EUROOPPALAINEN YLEISSOPIMUS rajat ylittävistä televisiolähetyksistä

Johdanto

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja Euroopan kulttuuriyleissopimuksen sopimusvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen ja jotka

katsovat, että Euroopan neuvoston pyrkimyksenä on luoda kiinteämmät yhteydet jäsenvaltioidensa välille sellaisten ihanteiden ja periaatteiden turvaamiseksi ja toteuttamiseksi, jotka ovat niiden yhteistä perintöä;

ottavat huomioon, että jokaisen ihmisen ihmisarvo ja samanarvoisuus muodostavat näiden periaatteiden perusosat;

ottavat huomioon, että ilmaisun ja tiedonsaannin vapaus, kuten se on ilmaistu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 10 artiklassa, muodostaa yhden demokraattisen yhteiskunnan keskeisistä periaatteista ja yhden sen edistymisen ja kaikkien ihmisten kehityksen perusedellytyksistä;

vahvistavat uudelleen sitoutuvansa informaation ja ajatusten vapaan kulun ja televisiolähetystoiminnan harjoittajien riippumattomuuden periaatteisiin, jotka muodostavat niiden viestintäpolitiikan ehdottoman perustan;

myöntävät televisiolähetystoiminnan harjoittamisen tärkeyden kulttuurin kehittymisen ja mielipiteiden vapaan muodostamisen kannalta olosuhteissa, jotka turvaavat moniarvoisuuden ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikkien demokraattisten ryhmien ja poliittisten puolueiden kesken;

ovat vakuuttuneita siitä, että tieto- ja viestintätekniikan jatkuvan kehityksen tulee rajoista riippumatta edistää oikeutta ilmaista, hakea, vastaanottaa ja jakaa tietoa ja ajatuksia, olipa niiden lähde mikä tahansa;

toivovat voivansa tarjota yleisölle yhä laajemmat ohjelmapalvelujen valintamahdollisuudet ja siten vahvistaa eurooppalaista perintöä ja kehittää Euroopan audiovisuaalista tuotantoa, ja jotka haluavat saavuttaa tämän kulttuuritavoitteen yrittämällä lisätä laadukkaiden ohjelmien tuotantoa sekä jakelua ja siten vastata yleisön odotuksiin politiikan, koulutuksen ja kulttuurin alalla;

tunnustavat tarpeen vahvistaa sääntelyn yleisiä ja laajoja puitteita;

pitävät mielessä ensimmäisen Euroopan viestintäpoliittisen ministerikokouksen päätöslauselman No 2 ja julkilausuman;

toivovat voivansa kehittää olemassa olevissa Euroopan neuvoston suosituksissa esitettyjä televisiomainontaa, naisen ja miehen tasa- arvoa joukkoviestimissä, satelliittikapasiteetin käyttöä televisiota ja radiota varten ja eurooppalaisen audiovisuaalisen tuotannon edistämistä koskevia periaatteita;

ovat sopineet seuraavasta:

I LUKU

Yleiset määräykset

1 artikla
Päämäärä ja tavoitteet

Tämä yleissopimus koskee lähetettäviä ohjelmapalveluja. Tarkoituksena on helpottaa sopimuspuolten keskinäisten, rajat ylittävien televisio-ohjelmapalvelujen lähettämistä ja edelleenlähettämistä.

2 artikla
Käytetyt käsitteet

Tässä yleissopimuksessa:

a. ''lähettäminen'' tarkoittaa maanpäällisen lähettimen, kaapelin tai satelliitin välityksellä suojatussa tai suojaamattomassa muodossa tapahtuvaa televisio-ohjelmapalvelujen alkuperäistä lähettämistä yleisön vastaanotettavaksi. Käsite ei kata kohdennettuja viestintäpalveluja;

b. ''edelleenlähettäminen'' tarkoittaa yleisön vastaanotettavaksi tarkoitettujen kokonaisten ja muuttamattomien televisio-ohjelmapalvelujen tai tällaisten palvelujen tärkeiden osien vastaanottamista ja samanaikaista lähettämistä riippumatta siitä, mitä teknisiä välineitä toiminnassa käytetään;

c. ''televisiolähetystoiminnan harjoittaja (broadcaster)'' tarkoittaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka kokoaa yleisön vastaanotettavaksi tarkoitetut televisio-ohjelmapalvelut ja lähettää ne itse tai lähetyttää ne kokonaisina ja muuttamattomina kolmannelle sopimuspuolelle;

d. ''ohjelmapalvelu'' tarkoittaa edellisessä kappaleessa tarkoitetun lähettäjän tarjoaman yksittäisen palvelun kaikkien osien muodostamaa kokonaisuutta;

e. ''eurooppalaiset audiovisuaaliset teokset'' tarkoittavat luovaa panosta edellyttäviä teoksia, joiden tuotantoa tai yhteistuotantoa kontrolloivat eurooppalaiset luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt;

f. ''mainos'' tarkoittaa mitä tahansa julkista ilmoitusta, jonka tarkoituksena on parantaa tuotteen tai palvelun myyntiä, kauppaa tai vuokrausta, edistää asiaa tai aatetta tai saada aikaan jokin muu mainostajan toivoma vaikutus, ja jota varten mainostajalle on palkkiota tai muuta korvausta vastaan luovutettu lähetysaikaa,

g. ''sponsorointi'' tarkoittaa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka ei osallistu lähetystoimintaan tai audiovisuaalisten teosten tuotantoon, suoraa tai epäsuoraa osallistumista ohjelman rahoitukseen nimensä, tavaramerkkinsä tai yrityskuvansa tunnettavuuden parantamiseksi.

3 artikla
Soveltamisala

Tämä yleissopimus koskee kaikkia ohjelmapalveluja, jotka lähetetään tai edelleenlähetetään sopimuspuolen lainsäädäntövaltaan kuuluvien yksiköiden toimesta tai sopimuspuolen lainsäädäntövaltaan kuuluvilla teknisillä keinoilla joko kaapelin, maanpäällisen lähettimen tai satelliitin kautta, ja jotka voidaan suoraan tai epäsuorasti vastaanottaa yhdessä tai useammassa muussa sopimuspuolena olevassa maassa.

4 artikla
Vastaanottamisen ja edelleenlähettämisen vapaus

Sopimuspuolet turvaavat ilmaisun ja tiedonsaannin vapauden ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti ja takaavat vastaanottamisen vapauden. Sopimuspuolet eivät rajoita alueillaan tapahtuvaa sellaisten ohjelmapalvelujen edelleenlähettämistä, jotka täyttävät tämän yleissopimuksen ehdot.

5 artikla
Lähettävän sopimuspuolen velvollisuudet

1. Kunkin lähettävän sopimuspuolen on asianmukaisin keinoin ja toimivaltaisten elintensä kautta varmistettava, että kaikki sen lainsäädäntövaltaan kuuluvan yksikön toimesta tai sen lainsäädäntövaltaan kuuluvin teknisin keinoin, 3 artiklassa määritellyillä tavoilla lähetetyt ohjelmapalvelut täyttävät tämän yleissopimuksen ehdot.

2. Tässä yleissopimuksessa lähettävällä sopimuspuolella tarkoitetaan:

a. maanpäällisten lähetysten osalta sopimuspuolta, jonka alueella alkuperäinen lähetys tapahtuu;

b. satelliittilähetysten osalta sopimuspuolta,

i. jonka alueella satelliitin lähettävä maa-asema sijaitsee,

ii. joka antaa luvan taajuuden tai satelliittikapasiteetin käyttämiseen silloin, kun satelliitin lähettävä maa-asema sijaitsee valtiossa, joka ei ole tämän yleissopimuksen sopimuspuoli,

iii. jossa televisiotoiminnan harjoittajan toimipaikka sijaitsee, kun vastuuta ei i ja ii alakohdan mukaan ole osoitettavissa.

3. Kun valtiosta, joka ei ole tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, lähetetyt, 3 artiklassa määritellyt ohjelmapalvelut edelleenlähetetään sopimuspuolen lainsäädäntövaltaan kuuluvien yksiköiden toimesta tai sopimuspuolen lainsäädäntövaltaan kuuluvilla teknisillä keinoilla, sopimuspuolen on asianmukaisin keinoin ja toimivaltaisten elintensä kautta varmistettava tämän yleissopimuksen ehtojen noudattaminen.

6 artikla
Tietojen toimittaminen

1. Televisiolähetystoiminnan harjoittajan vastuut on selvästi ja riittävästi määriteltävä kunkin sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen myöntämässä toimiluvassa tai tämän kanssa tehtävässä sopimuksessa tai jollakin muulla oikeudellisella toimenpiteellä.

2. Televisiolähetystoiminnan harjoittajasta on pyydettäessä saatava tietoja lähettävän sopimuspuolen toimivaltaiselta viranomaiselta. Tiedoista tulee käydä ilmi vähintään lähettäjän nimi tai toiminimi, toimipaikka ja oikeudellinen asema, laillisen edustajan nimi, pääoman koostumus sekä tarjottavan tai suunnitellun ohjelmapalvelun luonne, tarkoitus ja rahoitustapa.

II LUKU

Ohjelmatoiminta

7 artikla
Televisiolähetystoiminnan harjoittajan vastuut

1. Ohjelmapalvelujen kaikkien osien on esitystavan ja sisällön osalta kunnioitettava ihmisarvoa ja ihmisten perusoikeuksia.

Erityisesti ne eivät saa:

a. olla säädyttömiä eivätkä etenkään sisältää pornografiaa;

b. tuoda esiin kohtuuttomasti väkivaltaa tai toimia todennäköisenä yllykkeenä rotuvihalle.

2. Sellaisia ohjelmapalvelun osia, jotka voivat vahingoittaa lasten tai nuorten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä, ei tule ajoittaa siten, että nämä lähetys- tai vastaanottoajan johdosta todennäköisesti katsovat niitä.

3. Televisiolähetystoiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että asiat ja tapahtumat esitetään uutisissa rehellisesti sekä kannustettava vapaata mielipiteenmuodostusta.

8 artikla
Vastineoikeus

1. Kunkin lähettävän sopimuspuolen on huolehdittava siitä, että kaikilla luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä kansallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta on mahdollisuus käyttää vastineoikeutta tai muuta vastaavaa laillista tai hallinnollista suojakeinoa sopimuspuolen lainsäädäntövaltaan kuuluvien yksiköiden toimesta tai sopimuspuolen lainsäädäntövaltaan kuuluvilla teknisillä keinoilla 3 artiklassa määritellyllä tavalla lähetettyjen tai edelleenlähetettyjen ohjelmien suhteen. Sopimuspuolen on erityisesti varmistettava, että vastineoikeuden käytön ajoitus ja muut järjestelyt ovat sellaiset, että tätä oikeutta voidaan tehokkaasti käyttää. Tämän oikeuden tai muun vastaavan laillisen tai hallinnollisen suojakeinon tehokas käyttäminen on varmistettava sekä ajoituksen että keinojen osalta.

2. Tässä tarkoituksessa ohjelmapalvelusta vastuussa olevan televisiolähetystoiminnan harjoittajan nimen on esiinnyttävä palvelun yhteydessä asianmukaisella tavalla säännöllisin väliajoin.

9 artikla
Yleisön oikeus seurata tärkeitä tapahtumia

Kunkin sopimuspuolen on tutkittava oikeudelliset keinot, joilla vältetään yleisön tietojen saantia koskevan oikeuden heikkeneminen sen vuoksi, että televisiolähetystoiminnan harjoittaja käyttää yksinoikeutta yleisöä suuresti kiinnostavan tapahtuman lähettämiseen tai edelleenlähettämiseen 3 artiklassa määritellyllä tavalla, estäen näin suurelta osalta yhden tai useamman sopimuspuolen yleisön mahdollisuuden seurata tapahtumaa televisiosta.

10 artikla
Kulttuuritavoitteet

1. Kunkin lähettävän sopimuspuolen on varmistettava mahdollisuuksien mukaan ja asianmukaisin keinoin, että televisiolähetystoiminnan harjoittajat varaavat eurooppalaisille teoksille suurimman osan lähetysajastaan lukuunottamatta uutisille, urheilutapahtumille, kilpailunomaisille viihdeohjelmille, mainoksille ja tekstitelevisiopalveluille varattua aikaa. Tämä osuus tulisi saavuttaa asteittain, sopivien kriteerien pohjalta ottaen huomioon televisiolähetystoiminnan harjoittajan tiedonvälityksellisen, kasvatuksellisen, kulttuurisen ja viihteen välitykseen liittyvän vastuun katsojia kohtaan.

2. Jos vastaanottava sopimuspuoli ja lähettävä sopimuspuoli ovat eri mieltä edellisen kappaleen soveltamisesta, toinen sopimuspuoli voi kääntyä pysyvän komitean puoleen neuvoa-antavan mielipiteen saamiseksi. Tällaista erimielisyyttä ei tule jättää 26 artiklan mukaiseen välitysmenettelyyn.

3. Sopimuspuolet ryhtyvät yhdessä etsimään sopivimpia keinoja ja menettelytapoja, joilla asettamatta televisiolähetystoiminnan harjoittajia eriarvoiseen asemaan tuetaan eurooppalaista tuotantotoimintaa ja sen kehitystä erityisesti maissa, joiden audiovisuaalinen tuotantokapasiteetti on pieni tai kielialue rajallinen.

4. Sopimuspuolten on tämän yleissopimuksen perustana olevan yhteistyön ja molemminpuolisen avunannon hengessä pyrittävä välttämään sitä, että niiden lainsäädäntövaltaan kuuluvien yksiköiden toimesta ja niiden lainsäädäntövaltaan kuuluvilla teknisillä keinoilla 3 artiklassa määritellyllä tavalla lähetetyt tai edelleenlähetetyt ohjelmapalvelut vaarantaisivat joukkotiedotusvälineiden monipuolisuutta ja elokuvateollisuuden kehitystä. Elokuvateosta ei tule täten lähettää tällaisissa palveluissa ennen kuin kaksi vuotta on kulunut sen ensimmäisestä elokuvateatteriesityksestä, ellei toisin sovita teoksen oikeudenomistajien ja televisiolähetystoiminnan harjoittajan kesken; sellaisissa tapauksissa, joissa televisiolähetystoiminnan harjoittaja on ollut mukana tuottamassa elokuvateoksia, tämä aika on yksi vuosi.

III LUKU

Mainonta

11 artikla
Yleiset normit

1. Kaikkien mainosten tulee olla rehellisiä ja vilpittömiä.

2. Mainokset eivät saa olla harhaanjohtavia eivätkä ne saa loukata kuluttajien etuja.

3. Lapsille suunnatuissa mainoksissa ja mainoksissa, joissa käytetään lapsia, tulee välttää kaikkea sellaista, mikä voi vahingoittaa lasten etua ja niissä on otettava huomioon lasten erityinen herkkyys.

4. Mainostajalla ei saa olla mitään toimituksellista valtaa ohjelmien sisältöön.

12 artikla
Kesto

1. Mainonnan määrä ei saa ylittää 15 prosenttia päivittäisestä lähetysajasta. Tätä prosenttiosuutta voidaan kuitenkin nostaa 20 prosenttiin kun mukaan luetaan sellaiset mainonnan muodot kuten suorat tarjoukset yleisölle tuotteiden myynnistä, ostosta tai vuokrauksesta tai palvelujen suorittamisesta, edellyttäen että mainospalojen määrä ei ylitä 15 prosenttia.

2. Mainospalojen määrä yhtä tuntia kohden ei saa ylittää 20 prosenttia.

3. Sellaisten mainonnan muotojen, joissa yleisölle tehdään suoria tuotteiden ostamista, myymistä tai vuokraamista, tai palvelujen suorittamista koskevia tarjouksia, määrä ei saa ylittää yhtä tuntia päivässä.

13 artikla
Muoto ja esittäminen

1. Mainokset on voitava selvästi tunnistaa sellaisiksi, ja ne on selkeästi erotettava muista ohjelmapalvelun osista optisin tai akustisin keinoin. Mainokset on pääsääntöisesti esitettävä ryhmissä.

2. Alitajuntaan vetoavat mainokset eivät ole sallittuja.

3. Piilomainonta ei ole sallittua; etenkään ei sallita tuotteiden tai palvelujen esittämistä ohjelmissa mainostarkoituksessa.

4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmissa säännöllisesti esiintyvien henkilöiden kuvaa tai ääntä ei saa käyttää mainoksissa.

14 artikla
Mainosten sijoittaminen

1. Mainokset on sijoitettava ohjelmien väliin. Edellyttäen, että tämän artiklan 2-5 kappaleiden ehdot täytetään, mainoksia voidaan sijoittaa myös ohjelmien keskelle siten, ettei loukata ohjelman eheyttä ja arvoa eikä tekijänoikeuden haltijoiden oikeuksia.

2. Ohjelmissa, jotka koostuvat itsenäisistä osista, tai urheiluohjelmissa ja saman tapaisesti rakentuvissa tapahtumissa ja esityksissä, joissa on väliaikoja, mainoksia saadaan sijoittaa ainoastaan osien väleihin.

3. Audiovisuaalisten teosten kuten pitkien elokuvien ja televisiota varten valmistettujen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia) esitys saadaan keskeyttää kerran kutakin täyttä 45 minuuttia kohden edellyttäen, että niiden kesto on yli 45 minuuttia. Keskeytys on vielä sallittu, jos ohjelman kesto on vähintään 20 minuuttia pidempi kuin kaksi tai useampi täyden 45 minuutin jakso.

4. Kun mainoksella keskeytetään muita kuin kappaleessa 2 tarkoitettuja ohjelmia, vähintään 20 minuuttia tulisi kulua mainoskatkojen välillä yhden ohjelman aikana.

5. Uskonnollisesta palveluksesta tapahtuvaa lähetystä ei saa katkaista mainoksilla. Uutisia ja ajankohtaisohjelmia, dokumenttiohjelmia, uskonnollisia ohjelmia ja lastenohjelmia ei saa keskeyttää mainoksilla, kun ohjelman kesto on alle 30 minuuttia. Jos ohjelman kesto on 30 minuuttia tai enemmän, noudatetaan edellisten kohtien määräyksiä.

15 artikla
Tiettyjen tuotteiden mainonta

1. Tupakkatuotteiden mainostaminen ei ole sallittua.

2. Kaikkia alkoholijuomia koskevien mainosten on oltava seuraavien sääntöjen mukaisia:

a. niitä ei saa kohdistaa erityisesti alaikäisille eikä kukaan alkoholijuomien nauttimiseen mainoksissa yhdistettävissä oleva henkilö saa näyttää alaikäiseltä;

b. ne eivät saa yhdistää alkoholin kulutusta fyysiseen suoritukseen tai autolla ajamiseen;

c. ne eivät saa esittää, että alkoholilla on terapeuttisia ominaisuuksia tai että se on piriste, rauhoittava aine tai tapa ratkaista henkilökohtaisia ongelmia;

d. ne eivät saa rohkaista alkoholin kohtuutonta käyttöä tai esittää raittiutta tai kohtuullista käyttöä kielteisessä valossa;

e. ne eivät saa kohtuuttomasti korostaa juomien alkoholipitoisuutta.

3. Lähettävässä sopimusvaltiossa vain reseptillä saatavien lääkkeiden ja ainoastaan lääkärin määrättävissä olevan lääkehoidon mainostaminen ei ole sallittua.

4. Kaikkien muiden lääkkeiden ja lääkehoidon on oltava selvästi tunnistettavissa mainoksiksi, niiden on oltava rehellisiä, totuudenmukaisia ja oikeaksi osoitettavia, ja niiden on täytettävä vaatimus yksilön vahingolta suojaamisesta.

16 artikla
Erityisesti yksittäiseen sopimusvaltioon suunnattu mainonta

1. Kilpailun vääristymisen ja jonkun sopimusvaltion televisiojärjestelmän vaarantamisen välttämiseksi mainokset, jotka on kohdistettu erityisesti ja jollakin taajuudella yleisölle jossakin toisessa yksittäisessä sopimusvaltiossa kuin lähettäjävaltiossa, eivät saa kiertää kohdevaltion mainossääntöjä.

2. Edellisen kappaleen määräykset eivät ole voimassa, kun:

a. kyseiset kohdevaltion säännöt aiheuttavat syrjintää sen lainsäädäntövaltaan kuuluvien yksikköjen tai sen lainsäädäntövaltaan kuuluvilla teknisillä keinoilla lähetettävien mainosten ja toisen sopimusvaltion lainsäädäntövaltaan kuuluvien yksikköjen tai siihen kuuluvilla teknisillä keinoilla lähetettävien mainosten välillä, tai

b. kyseiset sopimusvaltiot ovat tehneet tästä asiasta kahden- tai monenvälisiä sopimuksia.

IV LUKU

Sponsorointi

17 artikla
Yleiset normit

1. Kun ohjelma tai ohjelmasarja on kokonaan tai osittain sponsoroitu, se on selvästi merkittävä sellaiseksi ohjelman alussa ja /tai lopussa esiintyvin asianmukaisin maininnoin,

2. Sponsori ei missään olosuhteissa saa vaikuttaa sponsoroitujen ohjelmien sisältöön ja aikatauluun siten, että sillä on vaikutusta televisiolähetystoiminnan harjoittajan vastuuseen ja toimitukselliseen vapauteen ohjelmien suhteen,

3. Sponsoroiduissa ohjelmissa ei tule rohkaista myymään, ostamaan tai vuokraamaan sponsorin tai kolmannen osapuolen tuotteita tai palveluja varsinkaan viittaamalla erityisesti ja mainosluonteisesti kyseisiin tuotteisiin tai palveluihin.

18 artikla
Kielletty sponsorointi

1. Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden päätoimialana on sellaisten tuotteiden valmistus tai myynti tai sellaisten palvelujen tarjoaminen, joiden mainostaminen on kielletty 15 artiklassa, eivät saa sponsoroida ohjelmia.

2. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien sponsorointi ei ole sallittua.

V LUKU

Keskinäinen avustaminen

19 artikla
Sopimuspuolten välinen yhteistyö

1. Sopimusvaltiot lupaavat antaa toisilleen keskinäistä apua tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten.

2. Tässä tarkoituksessa:

a. kunkin sopimusvaltion on nimettävä yksi tai useampia viranomaisia, joiden kunkin nimet ja osoitteet se antaa tiedoksi Euroopan neuvoston pääsihteerille tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa,

b. kunkin useamman kuin yhden viranomaisen nimenneen sopimusvaltion on määriteltävä kunkin viranomaisen toimivalta tiedonantonsa kohdassa a.

3. Sopimuspuolen nimeämän viranomaisen on:

a. annettava tämän yleissopimuksen 6 artiklan 2 kappaleessa edellytetyt tiedot,

b. annettava toisen sopimuspuolen nimeämän viranomaisen pyynnöstä tietoja maansa tämän yleissopimuksen käsittelemiä kysymyksiä koskevasta lainsäädännöstä sekä käytännöstä,

c. toimittava yhteistyössä muiden sopimuspuolen nimeämien viranomaisten kanssa milloin se on tarpeellista varsinkin, kun tämä parantaa tämän yleissopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä käytettyjen toimien tehokkuutta,

d. käsiteltävä kaikkia tämän yleissopimuksen soveltamisesta aiheutuvia kiistoja, jotka toisen sopimuspuolen nimeämä viranomainen saattaa sen tietoon.

VI LUKU

Pysyvä komitea

20 artikla
Pysyvä komitea

1. Tämän yleissopimuksen tarkoituksia varten perustetaan pysyvä komitea.

2. Kutakin sopimuspuolta voi pysyvässä komiteassa edustaa yksi tai useampi edustaja. Kullakin edustajistolla on yksi ääni. Euroopan talousyhteisö käyttää toimivalta-alueillaan äänioikeuttaan äänimäärällä, joka on yhtä suuri kuin sen tämän yleissopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden määrä; Euroopan talousyhteisö ei saa käyttää äänioikeuttaan tapauksissa, joissa kyseiset jäsenvaltiot käyttävät omaansa ja päinvastoin.

3. Kaikki 29 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut valtiot, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, voivat olla komiteassa edustettuina tarkkailijoina.

4. Pysyvä komitea voi pyytää asiantuntijoiden neuvoa tehtäviensä suorittamiseksi. Se voi omasta aloitteestaan tai kyseisen elimen pyynnöstä kutsua minkä tahansa tämän yleissopimuksen käsittelemissä teknisissä kysymyksissä pätevän kansainvälisen tai kansallisen, hallituksen alaisen tai hallituksesta riippumattoman elimen tarkkailijaksi yhteen kokoukseensa tai kokouksen osaan. Tällaisten asiantuntijoiden tai elinten kutsumispäätös on tehtävä kolmen neljäsosan enemmistöllä.

5. Pysyvän komitean kutsuu koolle Euroopan neuvoston pääsihteeri. Sen ensimmäinen kokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä. Sen jälkeen se kokoontuu aina kun yksi kolmannes sopimuspuolista tai Euroopan neuvoston ministerikomitea niin pyytää, tai Euroopan neuvoston pääsihteerin aloitteesta 23 artiklan 2 kappaleen määräysten mukaisesti, tai yhden tai useamman sopimuspuolen pyynnöstä 21 artiklan c kohdan ja 25 artiklan 2 kappaleen määräysten mukaisesti.

6. Sopimuspuolten enemmistö muodostaa päätösvaltaisen enemmistön pysyvän komitean kokouksen pitämiseksi.

7. 4 kappaleen ja 23 artiklan 3 kappaleen mukaisesti pysyvän komitean päätökset on tehtävä paikalla olevien jäsenten kolmen neljäsosan enemmistöllä.

8. Tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti pysyvä komitea laatii oman työjärjestyksensä.

21 artikla
Pysyvän komitean tehtävät

Pysyvä komitea vastaa yleissopimuksen soveltamisen noudattamisesta. Se voi:

a. tehdä sopimuspuolille suosituksia yleissopimuksen soveltamisesta,

b. ehdottaa yleissopimukseen tarvittavia muutoksia ja tarkastella 23 artiklan määräysten mukaisesti tehtyjä ehdotuksia,

c. tutkia yhden tai useamman sopimuspuolen pyynnöstä yleissopimuksen tulkintaa koskevia kysymyksiä,

d. ponnistella kaikin tavoin kaikkien sen käsiteltäväksi 25 artiklan määräysten mukaisesti annettujen kiistojen sovintoratkaisun varmistamiseksi,

e. antaa ministerikomitealle suosituksia, jotka koskevat muiden kuin 29 artiklan 1 kappaleessa esitettyjen valtioiden kutsumista liittymään tähän yleissopimukseen.

22 artikla
Pysyvän komitean raportit

Kunkin kokouksen jälkeen pysyvän komitean on annettava sopimuspuolille ja Euroopan neuvoston ministerikomitealle raportti keskusteluistaan ja tehdyistä päätöksistä.

VII LUKU

Muutokset

23 artikla
Muutokset

1. Kaikki sopimuspuolet voivat esittää tähän yleissopimukseen muutoksia.

2. Kaikki muutosehdotukset on annettava tiedoksi Euroopan neuvoston pääsihteerille, joka ilmoittaa niistä Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, Euroopan kulttuuriyleissopimuksen sopimuspuolina oleville muille valtioille, Euroopan talousyhteisölle ja muille kuin jäsenvaltioille, jotka ovat liittyneet tai jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen 30 artiklan määräysten mukaisesti. Euroopan neuvoston pääsihteerin on kutsuttava pysyvän komitean kokous koolle aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua ehdotuksen tiedoksiannosta.

3. Pysyvän komitean on tutkittava kaikki muutosehdotukset ja jätettävä pysyvän komitean jäsenten kolmen neljäsosan enemmistöllä hyväksymä teksti ministerikomitean hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen teksti toimitetaan edelleen sopimuspuolille hyväksyttäväksi.

4. Muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pääsihteerille hyväksynnästään.

VIII LUKU

Tämän yleissopimuksen väitetyt rikkomukset

24 artikla
Tämän yleissopimuksen väitetyt rikkomukset

1. Kun sopimuspuoli havaitsee tämän yleissopimuksen rikkomuksen, sen on ilmoitettava lähettävälle sopimuspuolelle väitetystä rikkomuksesta ja sopimuspuolten on pyrittävä ratkaisemaan kiista 19, 25 ja 26 artiklan määräysten pohjalta.

2. Jos väitetty rikkomus on luonteeltaan ilmeinen, vakava ja merkityksellinen asia, joka nostaa esiin tärkeitä yleisiä kysymyksiä ja koskee 7 artiklan 1 tai 2 kappaletta, 12 artiklaa, 13 artiklan 1 kappaleen ensimmäistä lausetta, 14 artiklaa tai 15 artiklan 1 tai 3 kappaletta, ja jos se jatkuu kaksi viikkoa tiedoksiannosta, vastaanottava sopimuspuoli voi väliaikaisesti keskeyttää rikkomuksesta syytetyn ohjelmapalvelun edelleenlähettämisen.

3. Muissa väitetyissä rikkomustapauksissa, lukuun ottamatta niitä, joista säädetään 4 kappaleessa, vastaanottava sopimuspuoli voi väliaikaisesti keskeyttää rikkomuksen tehneen ohjelmapalvelun edelleenlähettämisen, kun tiedoksiannosta on kulunut kahdeksan kuukautta, jos väitetty rikkomus jatkuu.

4. Edelleenlähettämisen väliaikainen keskeyttäminen ei ole sallittu 7 artiklan 3 kappaleen, 8, 9 tai 10 artiklan väitettyjen rikkomusten vuoksi.

IX LUKU

Kiistojen ratkaisu

25 artikla
Sovittelu

1. Siinä tapauksessa, että tämän yleissopimuksen soveltamisessa syntyy kiistaa, asianosaisten sopimuspuolten on pyrittävä pääsemään sovintoratkaisuun.

2. Ellei joku sopimuspuolista vastusta, pysyvä komitea voi tutkia kysymystä ja asettaa itsensä sopimuspuolten käyttöön, jotta tyydyttävä ratkaisu voidaan saavuttaa mahdollisimman nopeasti, ja se voi tarvittaessa laatia neuvoa-antavan lausunnon asiasta.

3. Kunkin sopimuspuolen on toimitettava pysyvälle komitealle viipymättä kaikki tiedot ja apuvälineet, jotka ovat tarpeen sen suorittaessa tehtäväänsä edellisen kappaleen mukaisesti.

26 artikla
Välimiesmenettely

1. Jos sopimuspuolet eivät voi sopia erimielisyyttä 25 artiklan määräysten mukaisesti, ne voivat yhteisestä sopimuksesta jättää sen välimiesmenettelyyn, jonka menettelystä on säädetty tämän yleissopimuksen liitteessä. Jos tällaiseen sopimukseen ei päästä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäinen pyyntö sovittelumenettelyn aloittamisesta on tehty, kiista voidaan jättää välimiesmenettelyyn toisen sopimuspuolen pyynnöstä.

2. Mikä tahansa sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa, että se tunnustaa pakollisena ja juuri tästä syystä (ipso facto) ja ilman eri sopimusta tämän yleissopimuksen liitteessä säädetyn välimiesmenettelyn soveltamisen toisen, saman velvoitteen hyväksyvän sopimuspuolen suhteen.

X LUKU

Muut kansainväliset sopimukset ja sopimuspuolten sisäinen lainsäädäntö

27 artikla
Muut kansainväliset sopimukset ja järjestelyt

1. Keskinäisissä suhteissaan Euroopan talousyhteisön jäseninä olevien sopimuspuolten on sovellettava yhteisön määräyksiä, eikä niiden sen vuoksi tule soveltaa tämän yleissopimuksen määräyksiä paitsi siinä tapauksessa, että ei ole olemassa kyseistä erityisaihetta koskevaa yhteisön määräystä.

2. Mikään tässä yleissopimuksessa ei estä sopimuspuolia tekemästä kansainvälisiä sopimuksia, jotka täydentävät tai kehittävät sen määräyksiä tai laajentavat niiden soveltamisalaa.

3. Kahdenvälisten sopimusten tapauksessa tämä yleissopimus ei muuta sopimuspuolten sellaisiin sopimuksiin perustuvia oikeuksia ja velvoitteita, jotka eivät vaikuta muiden sopimuspuolten tämän yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimiseen tai niiden velvollisuuksien suorittamiseen.

28 artikla
Yleissopimuksen ja sopimuspuolten sisäisen lainsäädännön väliset suhteet

Mikään tässä yleissopimuksessa ei estä sopimuspuolia soveltamasta tässä yleissopimuksessa annettuja määräyksiä tiukempia tai yksityiskohtaisempia määräyksiä ohjelmapalveluihin, jotka lähetetään 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla niiden lainsäädäntövaltaan kuuluvien yksiköiden toimesta tai niiden lainsäädäntövaltaan kuuluvilla teknisillä keinoilla.

XI LUKU

Loppumääräykset

29 artikla
Allekirjoitus ja voimaantulo

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja muille Euroopan kulttuuriyleissopimuksen sopimuspuolille sekä Euroopan talousyhteisölle. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona seitsemän valtiota, joista vähintään viisi on Euroopan neuvoston jäsenvaltioita, ovat ilmaisseet sitoutuvansa noudattamaan tätä yleissopimusta edellisen kappaleen määräysten mukaisesti.

3. Valtio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai milloin tahansa ennen tämän yleissopimuksen tulemista voimaan siinä valtiossa päättää, että se soveltaa yleissopimusta toistaiseksi.

4. 1 kappaleessa tarkoitetun valtion tai Euroopan talousyhteisön osalta, joka myöhemmin ilmaisee sitoutuvansa noudattamaan tätä yleissopimusta, tämä sopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona se on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

30 artikla
Muiden kuin jäsenvaltioiden liittyminen

1. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan Euroopan neuvoston ministerikomitea voi neuvoteltuaan asiasta sopimusvaltioiden kanssa kutsua minkä tahansa muun valtion liittymään tähän yleissopimukseen Euroopan neuvoston peruskirjan 20 artiklan d kohdassa tarkoitetulla äänten enemmistöllä tehdyllä päätöksellä sekä niiden sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä, joilla on oikeus osallistua komitean kokouksiin.

2. Liittyjävaltion osalta tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona liittymiskirja on jätetty Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

31 artikla
Alueellinen soveltaminen

1. Sopimusvaltio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa määritellä alueen tai alueet, joilla tätä yleissopimusta sovelletaan.

2. Sopimusvaltio voi koska tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla selityksellä saattaa tämän yleissopimuksen koskemaan myös jotain muuta selityksessä määrättyä aluetta. Kyseisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.

3. Kahden edellisen kappaleen mukaisesti tehty selitys voidaan peruuttaa jonkin siinä määritellyn alueen osalta pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

32 artikla
Varaumat

1. Allekirjoittaessaan tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa

a) sopimusvaltio voi selittää, että se varaa oikeuden rajoittaa alueellaan tämän yleissopimuksen 15 artiklan 2 kappaleessa annettujen määräysten mukaisten, alkoholijuomien mainoksia sisältävien ohjelmapalvelujen jälleenlähettämistä ainoastaan siinä määrin kuin määräykset eivät vastaa sen sisäistä lainsäädäntöä,

b) Yhdistynyt kuningaskunta voi selittää, että se varaa oikeuden olla täyttämättä 15 artiklan 1 kappaleessa annettua velvoitetta kieltää tupakkatuotteiden mainostaminen, mitä tulee Independent Broadcasting Authorityn lähettämiin maanpäällisiin sikarien ja piipputupakan mainoksiin alueellaan.

Muita varaumia ei voida tehdä.

2. Edellisen kappaleen mukaisesti tehty varauma ei saa olla vastalauseen aiheena.

3. Sopimusvaltio, joka on tehnyt 1 kappaleen mukaisen varauman, voi kokonaan tai osittain peruuttaa sen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan sinä päivänä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

4. Sopimuspuoli, joka on tehnyt varauman jonkin tämän yleissopimuksen määräyksen osalta, ei voi vaatia kyseisen määräyksen soveltamista toiselta sopimuspuolelta; se voi kuitenkin sikäli kuin sen varauma on osittainen tai ehdollinen, vaatia tämän määräyksen soveltamista samassa määrin kuin se itse on hyväksynyt sen.

33 artikla
Irtisanominen

1. Sopimuspuoli voi koska tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

34 artikla
Ilmoitukset

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa neuvoston jäsenvaltioille, muille Euroopan kulttuuriyleissopimuksen sopimuspuolille, Euroopan talousyhteisölle ja jokaiselle valtiolle, joka on liittynyt tai kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen:

a. allekirjoittamisista,

b. ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista,

c. tämän yleissopimuksen 29, 30 ja 31 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä,

d. 22 artiklan määräysten mukaisesti laadituista raporteista,

e. kaikista muista tähän yleissopimukseen liittyvistä toimista, selityksistä, ilmoituksista ja tiedoksiannoista.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Strasbourgissa 5 päivänä toukokuuta 1989 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle, muille Euroopan kulttuuriyleissopimuksen sopimuspuolille, Euroopan talousyhteisölle ja kullekin valtiolle, joka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.

LIITE Välimiesmenettely

1. Välimiesmenettelyä koskeva pyyntö on saatettava Euroopan neuvoston pääsihteerin tietoon. Sen on sisällettävä kiistan toisen osapuolen nimi ja kiistan aihe. Pääsihteeri toimittaa täten saamansa tiedot kaikille tämän yleissopimuksen sopimuspuolille.

2. Jos kahden sopimuspuolen välisen kiistan toinen osapuoli kuuluu Euroopan talousyhteisöön, joka itse on sopimuspuoli, välimiesmenettelyä koskeva pyyntö on osoitettava sekä jäsenvaltiolle että yhteisölle, jotka yhdessä ilmoittavat pääsihteerille yhden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, onko jäsenvaltio vai yhteisö kiistan osapuoli vai ovatko jäsenvaltio ja yhteisö yhdessä kiistan osapuoli. Jos tällaista ilmoitusta ei mainitun ajan kuluessa tule, jäsenvaltiota ja yhteisöä on pidettävä yhtenä ja samana kiistan osapuolena välimiesoikeutta muodostettaessa ja menettelyä ohjaavia määräyksiä sovellettaessa. Sama koskee tilannetta, jossa jäsenvaltio ja yhteisö esiintyvät yhdessä kiistan osapuolena. Tämän kappaleen kattamissa tapauksissa 4 kappaleen ensimmäisessä lauseessa annettu yhden kuukauden aikaraja pidennetään täten kahteen kuukauteen.

3. Välimiesoikeuden on koostuttava kolmesta jäsenestä. Kukin kiistan osapuoli nimeää yhden välimiehen ja kaksi täten nimitettyä välimiestä nimeävät yhteisellä päätöksellä kolmannen välimiehen, joka on oikeuden puheenjohtaja. Jälkimmäinen ei saa olla kummankaan kiistan osapuolen kansalainen, hänen tavanomainen asuinpaikkansa ei saa sijaita kummankaan osapuolen alueella, eikä hän saa olla kummankaan palveluksessa eikä hän ole saanut käsitellä asiaa muussa ominaisuudessa.

4. Jos toinen osapuolista ei ole nimennyt välimiestä yhden kuukauden kuluessa Euroopan neuvoston pääsihteerin pyynnön toimittamisesta, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentin on nimettävä tämä toisen osapuolen pyynnöstä yhden lisäkuukauden ajan kuluessa. Jos tuomioistuimen presidentti ei voi toimia tai on toisen kiistan osapuolen kansalainen, nimityksen tekee tuomioistuimen varapresidentti tai virkaiältään vanhin käytettävissä oleva tuomioistuimen tuomari, joka ei ole kiistan osapuolten kansalainen. Samaa menettelyä on noudatettava, jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole nimetty yhden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimittämisestä.

5. 3 ja 4 kappaleen määräykset koskevat tarpeen mukaan kaikkien vapaiden toimien täyttämistä.

6. Kaksi osapuolta tai useampi osapuoli, jotka yhteisesti päättävät, että niiden etu on sama, nimittävät välimiehen yhteisesti.

7. Kiistan osapuolten ja pysyvän komitean on annettava sovitteluelimelle kaikki apu, jota tarvitaan menettelyn tehokkaaseen suorittamiseen.

8. Välimiesoikeus laatii oman työjärjestyksensä. Sen päätökset tehdään jäsenten enemmistön äänin. Sen päätös on lopullinen ja sitova.

9. Välimiesoikeuden päätös on annettava tiedoksi Euroopan neuvoston pääsihteerille, joka tiedottaa siitä kaikille tämän yleissopimuksen sopimuspuolille.

10. Kunkin kiistan osapuolen on huolehdittava nimeämänsä välimiehen kuluista. Nämä osapuolet huolehtivat yhteisesti kolmannen välimiehen kuluista sekä muista välimiesoikeuden aiheuttamista kustannuksista.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.