62/1994

Annettu: 05.08.1994

Asetus Asetus Latvian kanssa tehdyn kalastussopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Riiassa 6 päivänä kesäkuuta 1994 Suomen tasavallan hallituksen ja Latvian tasavallan hallituksen välillä tehty kalastussopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 18 päivänä helmikuuta 1994 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 30 päivänä kesäkuuta 1994, on voimassa 31 päivästä heinäkuuta 1994 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä elokuuta 1994.

Naantalissa 2 päivänä elokuuta 1994

Suomen tasavallan hallituksen ja Latvian tasavallan hallituksen välinen KALASTUSSOPIMUS

Suomen tasavallan hallitus ja Latvian tasavallan hallitus, jäljempänä ''sopimuspuolet'', jotka

ottavat huomioon Suomen ja Latvian välillä vallitsevat hyvät suhteet ja yhteisen pyrkimyksen syventää näitä suhteita,

ottavat huomioon yhteisen pyrkimyksensä varmistaa rannikkoihinsa välittömästi liittyvien vesialueiden kalakannan säilymisen ja järkevän hoidon,

kiinnittävät huomiota siihen, että Suomella on kalastusvyöhyke, jolla se käyttää täysivaltaisia oikeuksiaan vyöhykkeen luonnonvarojen tutkimukseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitoon ja että Latvialla on Itämerellä lainkäyttövaltaansa kuuluva vyöhyke, jolla Latvia käyttää täysivaltaisia oikeuksiaan sen luonnonvarojen tutkimukseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitoon,

kiinnittävät huomiota siihen, että osa Itämeren kalavaroista koostuu yhteisistä kalakannoista tai suuressa määrin toisiinsa sekoittuneista kalakannoista, joita kummankin sopimuspuolen kalastajat hyödyntävät, ja että näiden kalakantojen tehokas säilyttäminen ja järkevä hoito on mahdollista vain sopimuspuolten väliseen yhteistyöhön perustuen samoin kuin asianmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti Itämeren kalastuskomission puitteissa,

ottavat huomioon sen, että kummankin sopimuspuolen edun mukaista on kalastaa myös toisen sopimuspuolen kalastusta koskevan lainkäyttövallan alaisuuteen kuuluvalla alueella Itämerellä,

haluavat kehittää lähempää yhteistyötä kalastussektorilla,

pitävät toivottavana kummankin sopimuspuolen edun mukaisten kalastusehtojen perustamista,

ja ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

1. Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä varmistaakseen kummankin sopimuspuolen kalastusta koskevan lainkäyttövallan alueella ja välittömässä läheisyydessä esiintyvien kalakantojen säilymisen ja järkevän hoidon.

2. Sopimuspuolet pyrkivät joko suoraan tai soveltuvien alueellisten toimielinten välityksellä sopimaan kolmansien osapuolten kanssa mainittujen kalakantojen säilyttämisestä ja järkevästä hoidosta, mukaan lukien suurin sallittu saalis sekä sen jakaminen.

2 artikla

Kumpikin sopimuspuoli sallii toisen sopimuspuolen kalastusalusten harjoittaa kalastusta sen kalastusta koskevan lainkäyttövallan alueella Itämerellä seuraavissa artikloissa määrätyillä ehdoilla.

3 artikla

1. Kumpikin sopimuspuoli määrittelee asianmukaisesti, sillä varauksella, että odottamattomista olosuhteista saattaa myöhemmin aiheutua tarkistuksia sekä ottaen huomioon tarpeen hoitaa elollisia luonnonvaroja järkevästi, joka vuosi kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvan alueen osalta

a) kunkin kalakannan tai kalakantaryhmän suurimman sallitun saaliin; määrittelyssä tulee ottaa huomioon tarkimmat mahdolliset käytettävissä olevat tieteelliset perusteet, kalakantojen keskinäinen riippuvuus, asianomaisten kansainvälisten järjestöjen tekemä työ sekä muut asiaan liittyvät seikat,

b) asianmukaisten neuvottelujen jälkeen toisen sopimuspuolen kalastusaluksille myönnettävien kalastuskiintiöiden suuruuden sekä alueet, joilla näitä kiintiöitä voidaan kalastaa tavoitteena molempia sopimuspuolia tyydyttävän tasapainon saavuttaminen vastavuoroisissa kalastussuhteissa,

c) vastavuoroista pääsyä koskevat järjestelyt yhteisten kalakantojen yhteisten hoitosuunnitelmien yhteydessä.

2. Kumpikin sopimuspuoli ryhtyy tarpeellisiksi katsomiinsa muihin toimiin kalakannan säilyttämiseksi tai ennalleen saattamiseksi tasolle, joka kykenee antamaan suurimman mahdollisen ylläpidettävissä olevan tuoton. Näiden toimenpiteiden sekä vuosittaisen kalastusmahdollisuuksien määrittelyn jälkeen toteutettavien toimenpiteiden osalta on otettava huomioon, ettei tässä sopimuksessa myönnettyjen kalastusoikeuksien täyttä hyväksikäyttöä saa vaarantaa.

4 artikla

Kumpikin sopimuspuoli voi vaatia, että toisen sopimuspuolen kalastusalukset tarvitsevat luvan kalastaessaan toisen sopimuspuolen kalastusta koskevan lainkäyttövallan alueella. Rajat, joiden puitteissa kalastuslupia myönnetään, määritellään sopimuspuolten välisin neuvotteluin. Kummankin sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen sopivana ajankohtana toisen sopimuspuolen kalastusta koskevan lainkäyttövallan alueella kalastukseen oikeutettujen alusten nimet, rekisterinumerot ja muut asiaankuuluvat tiedot. Toinen sopimuspuoli myöntää tämän jälkeen luvat sovittujen rajojen puitteissa.

5 artikla

1. Kumpikin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että sen alukset noudattavat sopimuspuolten tämän sopimuksen nojalla sopimia suojelutoimia.

2. Sopimuspuolen kalastusalukset noudattavat toisen sopimuspuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella kalastaessaan asianomaiselle alueelle säädettyjä suojelu- ja valvontatoimia, muita ehtoja ja edellytyksiä, samoin kuin kaikkia kalastustoimintaa tällä alueella koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

3. Kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa asianmukaisesti toiselle sopimuspuolelle kaikista uusista kalastusta koskevista toimista ja ehdoista kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella.

4. Kummankin sopimuspuolen kalastuksen sääntelemistä koskevat suojelutoimet perustuvat puolueettomiin ja tieteellisiin arvioihin, eivätkä ne tosiasiallisesti tai oikeudellisesti saa syrjiä toista sopimuspuolta.

5. Kumpikin sopimuspuoli voi omalla kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueellaan ryhtyä tarvittaviin kansainvälisen oikeuden mukaisiin toimiin varmistaakseen, että toisen sopimuspuolen alukset noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

6. Sopimuspuolten kalastusalukset eivät saa toisen sopimuspuolen kalastusta koskevan lainkäyttövallan alueella kalastaessaan ylittää jaettuja kalastuskiintiöitä eivätkä kalastaa lajeja, jotka eivät sisälly sopimuspuolten välillä sovittuihin järjestelyihin.

7. Sopimuspuolen asianmukaisesti valtuutetuilla kalastustarkastajilla on oikeus nousta toisen sopimuspuolen kalastusaluksiin niiden kalastaessa ensiksi mainitun sopimuspuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella, ja heille tulee antaa tarvittavat mahdollisuudet virallisen tehtävänsä suorittamiseen.

6 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat toimimaan yhteistyössä ja helpottamaan tarvittavaa tieteellistä tutkimusta erityisesti

a) kysymyksen ollessa kummankin sopimuspuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella esiintyvistä kalakannoista voidakseen mahdollisuuksien mukaan harmonoida kyseisiä kalakantoja koskevia sääntelytoimenpiteitä,

b) kysymyksen ollessa molempia kiinnostavista ja molempien sopimuspuolten kalastuslainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla sekä näiden ulkopuolella ja välittömässä läheisyydessä esiintyvistä kalakannoista.

7 artikla

1. Sopimuspuolet rohkaisevat ja edistävät yhteistyötä luodakseen kalastussektoria varten suotuisat ja vakaat olosuhteet.

2. Pyrkiäkseen parantamaan kummankin sopimuspuolen kalastusta, kalanjalostusta ja vesiviljelyä sekä koulutusta näillä aloilla, sopimuspuolet voivat käynnistää taloudellisia ja käytännön yhteistyöohjelmia.

3. Toimenpiteet, joihin sopimuspuolet ovat 2 kappaleen nojalla ryhtyneet, otetaan huomioon molempia sopimuspuolia tyydyttävien vastavuoroisten kalastussuhteiden tasapainoa määritettäessä.

8 artikla

1. Tämän sopimuksen käytännön olosuhteiden ja ehtojen täytäntöönpanosta annetaan määräykset kahdenvälisten neuvottelujen pöytäkirjoissa.

2. Neuvotteluja käydään vaihtoehtoisesti Suomessa tai Latviassa.

9 artikla

Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy riita, asia käsitellään sopimuspuolten välisissä neuvotteluissa.

10 artikla

Mikään tämän sopimuksen määräys ei vaikuta kummankaan sopimuspuolen näkemyksiin merioikeutta koskevista kysymyksistä.

11 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua päivästä, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen täyttäneensä voimaantulon edellyttämät vaatimukset.

12 artikla

Tämä sopimus on aluksi voimassa kymmenen vuotta. Sen voimassaolo jatkuu automaattisesti kuusi vuotta kerrallaan, ellei kumpikaan sopimuspuoli ole kuutta kuukautta ennen voimassaolon lakkaamista kirjallisesti toimittanut toiselle sopimuspuolelle irtisanomisilmoitusta.

Tehty Riiassa 6 päivänä kesäkuuta 1994 kahtena suomen-, latvian- ja englanninkielisenä kappaleena, joiden kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia. Erimielisyyden syntyessä sopimuksen englanninkielinen teksti on ratkaiseva.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.