6/1993

SOPIMUS Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia koskevasta pohjoismaisesta koulutusyhteistyöstä

Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin hallitukset, jäljempänä sopimuspuolet,

jotka Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä 15 päivänä maaliskuuta 1971 kulttuuriyhteistyöstä tehdyn sopimuksen 3 artiklan e ja g kohtien mukaisesti haluavat

- lisätä yhdestä Pohjoismaasta olevien opiskelijoiden ja muiden mahdollisuuksia saada koulutusta ja suorittaa tutkintoja toisten Pohjoismaiden oppilaitoksissa

- vastavuoroisesti hyväksyä tutkinnot, osatutkinnot ja opintosuorituksia koskevat säännökset

jotka 29 päivänä syyskuuta 1986 ovat tehneet sopimuksen keskiasteen (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) aineenopettajien ja käytännöllis-esteettisten aineiden yhteisistä työmarkkinoista,

jotka toteavat, että sopimuspuolten lainsäädännössä määritelty lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa annettava koulutus suurilta osin on samanarvoinen ja

jotka haluavat edistää Pohjoismaiden välistä vapaata liikkuvuutta,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti antamaan toisessa Pohjoismaassa vakinaisesti asuville koulutukseen hakeutuville mahdollisuuden sopimuspuolen lainsäädännössä määriteltyyn yleiseen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoilla ehdoilla kuin sopimuspuolen omille kansalaisille.

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa annettavalla koulutuksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa 9-vuotiseen - Islannissa 10-vuotiseen - peruskouluun pohjautuvaa koulutusta, joka on tarkoitettu toisaalta 16-19-vuotiaille - Islannissa 16-20-vuotiaille - oppilaille ja toisaalta aikuisille, mukaan lukien Suomen ylioppilastutkintoon pohjautuvat ammatilliset opintolinjat.

Ammatillisen koulutuksen osalta sopimuspuolten velvoitteet koskevat vain sitä osaa koulutuksesta, josta vastaavat ammatilliset oppilaitokset ja niihin verrattavat ammatillista aikuiskoulutusta antavat oppilaitokset.

2 artikla

Sopimuspuolet ja niiden opetusviranomaiset eivät peri toisiltaan maksua lainsäädännössä määritellystä, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa toisesta Pohjoismaasta olevalle oppilaalle annettavasta opetuksesta.

3 artikla

Oppilas, joka yhdessä vanhempiensa tai huoltajansa kanssa on muuttanut asumaan vakinaisesti toiseen Pohjoismaahan ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta ja joka osallistuu lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa annettavaan koulutukseen tässä maassa, on välittömästi oikeutettu hakemaan opintotukea tältä sopimuspuolelta.

Muut oppilaat, jotka aloittaessaan lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa koulutuksen toisessa Pohjoismaassa eivät ole asuneet tässä maassa vakinaisesti ja työskennelleet siellä vähintään puolipäiväisesti vähintään kahden vuoden ajan, voivat hakea opintotukea siltä sopimuspuolelta, jonka kulloinkin voimassa olevan Pohjoismaiden opintotukilautakuntien välisen sopimuksen mukaan tulee käsitellä opintotukihakemus.

4 artikla

Koulutukseen hakeutuvat, jotka ovat saaneet tutkintotodistuksen, kisällinkirjan tai muun pätevyystodistuksen, joka osoittaa heidän osallistuneen lainsäädännössä määriteltyyn lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa annettavaan koulutukseen toisessa Pohjoismaassa, ovat oikeutettuja pyrkimään kotimaassaan samaan jatkokoulutukseen, johon he voivat pyrkiä siinä maassa, jossa ovat koulutuksensa suorittaneet.

5 artikla

Jos toisessa Pohjoismaassa osan koulutuksestaan tyydyttävästi suorittanut oppilas jatkaa koulutustaan toisessa Pohjoismaassa, on hän oikeutettu lukemaan tämän osan koulutuksesta hyväkseen edellyttäen, että oppilaitos on antanut todistuksen suoritetusta osuudesta.

6 artikla

Sopimuspuolet pyrkivät neuvottelemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, että ammatilliseen koulutukseen kuuluva harjoittelujakso, joka on suoritettu hyväksytyssä yrityksessä toisessa Pohjoismaassa kuin muu ammatillinen koulutus, hyväksytään osana tätä koulutusta.

7 artikla

Osana julkista opintojen- ja ammatinvalinnanohjausta sopimuspuolet sitoutuvat tiedottamaan mahdollisuuksista suorittaa lainsäädännössä määritelty lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa annettava koulutus kokonaan tai osittain toisessa Pohjoismaassa kuin missä hän vakinaisesti asuu.

Muita määräyksiä

8 artikla

Sopimuspuolten on yhdessä seurattava sopimuksen toteutumista ja hyväksyttävä kehityksen edellyttämät muutokset ja lisäykset. Tätä tarkoitusta varten Pohjoismaiden ministerineuvosto asettaa neuvoa-antavan toimikunnan, joka voi ehdottaa sopimukseen muutoksia ja lisäyksiä.

Voimaantulo

9 artikla

Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet Suomen ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä.

Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan osalta sopimus tulee kuitenkin voimaan vasta kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Tanskan ja vastaavasti Suomen hallitus on ilmoittanut Suomen ulkoasiainministeriölle, että Färsaarten landsstyre, Grönlannin landsstyre ja vastaavasti Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat ilmoittaneet, että sopimus tulee voimaan Färsaarten, Grönlannin ja vastaavasti Ahvenanmaan osalta.

Suomen ulkoasiainministeriö ilmoittaa muille sopimuspuolille ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristölle näiden ilmoitusten vastaanottamisesta ja sopimuksen voimaantuloajankohdan.

10 artikla

Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Suomen ulkoasiainministeriölle, joka ilmoittaa muille sopimuspuolille tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta ja sen sisällön.

Irtisanominen koskee ainostaan irtisanomisen suorittanutta sopimuspuolta ja se tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Suomen ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.

11 artikla

Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Suomen ulkoasiainministeriön huostaan, joka toimittaa siitä muille sopimuspuolille oikeaksi todistetut jäljennökset.

Tämän vakuudeksi ovat asianmukaisesti valtuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1992 yhtenä tanskan-, suomen-, islannin-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.