Asetus Kansainvälisen työjärjestön hyväksymän, työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
Työministerin esittelystä säädetään:
1 §
Kansainvälisen työkonferenssin 22 päivänä kesäkuuta 1982 hyväksymä, työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä koskeva yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 25 päivänä lokakuuta 1991 ja jonka voimaantulolle Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakuntapäivät ovat antaneet osaltaan suostumuksensa 6 päivänä huhtikuuta 1992 ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 22 päivänä toukokuuta 1992 ja jonka ratifioinnin Kansainvälisen työtoimiston pääjohtaja on rekisteröinyt 30 päivänä kesäkuuta 1992, tulee Suomen osalta voimaan 30 päivänä kesäkuuta 1993 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 1993.
Yleissopimus (n:o 158), joka koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä
Kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,
aloitettuaan Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana Genevessä 2 päiväna kesäkuuta 1982 68. istuntokautensa, pannen merkille vuoden 1963 työsuhteen päättämistä koskevaan suositukseen sisältyvät kansainväliset normit, ja
pannen merkille, että vuoden 1963 työsuhteen päättämistä koskevan suosituksen hyväksymisen jälkeen on siinä käsitellyissä asioissa tapahtunut huomattavaa kehitystä monien jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja käytännössä,
ollen sitä mieltä, että tällaisen kehityksen johdosta on perusteltua hyväksyä tätä asiaa koskevia uusia kansainvälisiä normeja erityisesti kun otetaan huomioon ne vakavat ongelmat, joita monissa maissa viime vuosina koetut taloudelliset vaikeudet ja teknologian muutokset ovat synnyttäneet,
päätettyään hyväksyä eräitä ehdotuksia, jotka koskevat työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä, mikä asia on viidentenä kohtana istuntokauden työjärjestyksessä, ja päätettyään että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen yleissopimuksen muotoon,
hyväksyy tänä 22 päivänä kesäkuuta 1982 seuraavan yleissopimuksen, jonka nimenä on Palvelussuhteen päättämissopimus, 1982:
I osa.Täytäntöönpanomenetelmät, soveltamisala ja määritelmät
1 artikla
Tämän yleissopimuksen määräykset on pantava täytäntöön lainsäädännöllä, mikäli niitä ei panna täytäntöön työehtosopimuksilla, välimiestuomioilla tai tuomioistuimen päätöksillä tai muulla kansallisen käytännön mukaisella tavalla.
2 artikla
1. Tämä yleissopimus koskee kaikkia taloudellisen toiminnan aloja ja kaikkia toisen palveluksessa olevia henkilöitä.
2. Jäsenvaltio voi jättää seuraavat työntekijät tämän yleissopimuksen ulkopuolelle:
a) työsopimuksen nojalla määräajaksi tai määrättyä tehtävää varten palkatut työntekijät;
b) koeaikaa tai kelpoisuusaikaa suorittavat työntekijät edellyttäen, että tällainen aika on ennakolta määrätty eikä ole kohtuuttoman pitkä;
c) tilapäisesti lyhyeksi ajaksi otetut työntekijät.
3. Riittävin toimenpitein on estettävä sellaisten määräajaksi tehtyjen työsopimusten käyttö, joiden tarkoituksena on kiertää tämän yleissopimuksen antama suoja.
4. Mikäli on tarpeen, maan asianomainen viranomainen tai elin voi, kuultuaan asianomaisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä missä niitä on, jättää tämän yleissopimuksen tai sen joidenkin määräysten soveltamisen ulkopuolelle sellaiset työntekijäryhmät, joiden palvelussuhteen ehdot ja työolot on säännelty erityisjärjestelmillä, jotka kokonaisuudessaan antavat niille vähintään tämän yleissopimuksen antamaa suojaa vastaavan suojan.
5. Mikäli on tarpeen, maan asianomainen viranomainen tai elin voi, kuultuaan asianomaisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä missä niitä on, jättää tämän yleissopimuksen tai sen joidenkin määräysten soveltamisen ulkopuolelle muita rajoitettuja työntekijäryhmiä, joiden kohdalla syntyisi huomattavia erityisongelmia työntekijöiden eriyislaatuisten työolojen tai heidän työnantajayrityksensä koon tai laadun vuoksi.
6. Kunkin tämän yleissopimuksen ratifioivan jäsenvaltion tulee luetella ensimmäisessä Kansainvälisen työjärjestön perussäännön 12 artiklan nojalla annettavassa sopimuksen soveltamista koskevassa raportissaan ne työntekijäryhmät, jotka mahdollisesti on jätetty soveltamisen ulkopuolelle tämän artiklan 4 ja 5 kappaleitten nojalla, ja mainita syyt siihen sekä ilmoittaa myöhemmissä raporteissaan, mikä on valtion lainsäädännön ja käytännön tilanne soveltamisen ulkopuolelle jätettyjen ryhmien suhteen sekä missä määrin yleissopimus on pantu tai aiotaan panna täytäntöön niiden osalta.
3 artikla
Tässä yleissopimuksessa käsitteet "päättäminen" ja "palvelussuhteen päättäminen" tarkoittavat palvelussuhteen päättämistä työnantajan toimesta.
II osa.Yleiset soveltamisnormit A. Palvelussuhteen päättämisen oikeellisuus
4 artikla
Palvelussuhdetta ei saa päättää, ellei siihen ole pätevää perustetta, joka liittyy työntekijän taitoon tai käytökseen tai joka perustuu yrityksen, laitoksen tai toimipaikan toimintaedellytyksiin
5 artikla
Muun muassa seuraavat perusteet eivät ole päteviä perusteita palvelussuhteen päättämiselle:
a) ammattiyhdistykseen kuuluminen tai osallistuminen ammattiyhdistystoimintaan työajan ulkopuolella tai, työnantajan suostumuksella, työaikana,
b) se, että asianomainen pyrkii työntekijäin edustajaksi tai toimii tai on toiminut sellaisessa tehtävässä;
c) se, että asianomainen on tehnyt valituksen tai osallistunut oikeudenkäyntiin työnantajaa vastaan tämän väitetyn lainvastaisen menettelyn johdosta, tai että asianomainen on kääntynyt toimivaltaisten hallintoviranomaisten puoleen,
d) rotu, ihonväri, sukupuoli, perhesuhteet, perheenhuoltovelvollisuudet, raskaus, uskonto, poliittinen mielipide, kansallinen tai yhteiskunnallinen alkuperä;
e) poissaolo työstä äitiysloman aikana.
6 artikla
1. Sairauden tai vamman aiheuttama tilapäinen poissaolo työstä ei ole pätevä peruste palvelussuhteen päättämiselle.
2. Tämän yleissopimuksen 1 artiklassa mainittujen täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti on määrättävä, miten määritellään tilapäinen poissaolo työstä, milloin vaaditaan lääkärintodistus ja mitä rajoituksia mahdollisesti asetetaan tämän artiklan 1 kappaleen soveltamiselle.
II osa.Yleiset soveltamisnormit B. Menettely ennen palvelussuhteen päättämistä ja sen päättämishetkellä
7 artikla
Työntekijän palvelussuhdetta ei saa päättää työntekijän käytökseen tai työsuoritukseen liittyvillä perusteilla, ennen kuin hänellä on ollut tilaisuus puolustautua esitettyjä syytöksiä vastaan lukuunottamatta tapauksia, joissa työnantajan ei kohtuudella voida edellyttää antavan työntekijälle tätä tilaisuutta.
II osa.Yleiset soveltamisnormit C. Valitusmenettely palvelussuhteen päättämistapauksessa
8 artikla
1. Työntekijällä, joka katsoo palvelussuhteensa tulleen epäoikeudenmukaisesti päätetyksi, tulee olla oikeus vedota päättämisestä johonkin puolueettomaan elimeen kuten tuomioistuimeen, työtuomioistuimeen, välimieslautakuntaan tai välimieheen.
2. Milloin toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt palvelussuhteen päättämisen, voidaan tämän artiklan 1 kappale sovittaa maan lainsäädännön tai käytännön mukaan.
3. Työntekijän voidaan katsoa menettäneen oikeutensa valituksen esittämiseen palvelussuhteen päättämisen johdosta, ellei hän ole käyttänyt tätä oikeutta kohtuullisen ajan kuluessa palvelussuhteen päättämisestä.
9 artikla
1. Tämän yleissopimuksen 8 artiklassa mainituilla elimillä tulee olla valtuudet tutkia palvelussuhteen päättämisperusteet ja muut tapaukseen liittyvät olosuhteet ja ratkaista palvelussuhteen päättämisen oikeellisuus.
2. Jotta todistustaakka palvelussuhteen epäoikeudenmukaisesta päättämisestä ei jäisi yksinomaan työntekijälle, tulee tämän yleissopimuksen 1 artiklassa mainituissa täytäntöönpanomenetelmissä ottaa huomioon toinen tai molemmat seuraavista mahdollisuuksista:
a) työnantaja on velvollinen osoittamaan tämän yleissopimuksen 4 artiklassa määritellyn pätevän perusteen olemassaolo palvelussuhteen päättämiselle;
b) tämän sopimuksen 8 artiklassa mainituilla elimillä tulee olla valtuudet muodostaa käsityksensä palvelussuhteen päättämisen perusteista osapuolten esittämän todistusaineiston perusteella maan lainsäädännön ja käytännön mukaista menettelyä noudattaen.
3. Tapauksissa, joissa palvelussuhteen päättämisen on ilmoitettu perustuvan yrityksen, laitoksen tai toimipaikan toimintaedellytyksiin, tulee tämän yleissopimuksen 8 artiklassa mainituilla elimillä olla valtuudet ratkaista, päätettiinkö palvelussuhde todellisuudessa niillä perusteilla. Se, missä määrin nämä elimet voivat myös ratkaista, riittävätkö esitetyt perusteet oikeuttamaan palvelussuhteen päättämiseen, on määriteltävä tämän yleissopimuksen 1 artiklassa mainituilla täytäntöönpanomenetelmillä.
10 artikla
Jos sopimuksen 8 artiklassa mainitut elimet toteavat, että palvelussuhteen päättäminen ei ole oikeutettu ja jos niillä maan lainsäädännön ja käytännön mukaan ei ole valtuuksia tai jos ne eivät pidä mahdollisena julistaa päättämistä pätemättömäksi ja/tai määrätä tai ehdottaa työntekijän palvelussuhteen palauttamista, niillä tulee olla valtuudet määrätä työntekijälle maksettavaksi kohtuullinen hyvitys tai muu sopivaksi katsottava korvaus.
II osa.Yleiset soveltamisnormit D. Irtisanomisaika
11 artikla
Työntekijällä, jonka palvelussuhde aiotaan päättää, tulee olla oikeus kohtuullisen pituiseen irtisanomisaikaan tai sitä vastaavaan korvaukseen, ellei hän ole syyllistynyt vakavaan rikkeeseen, s.o. senlaatuiseen rikkeeseen että olisi kohtuutonta vaatia työnantajaa pitämään hänet työssä irtisanomisaikana.
II osa.Yleiset soveltamisnormit E. Eroraha ja muut tulonsaannin turvaamismuodot
12 artikla
1. Työntekijällä, jonka palvelussuhde on päätetty, tulee olla oikeus kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti saada
a) eroraha tai muu erottamiseen liittyvä etuus, jonka määrä perustuu muun muassa palvelusajan pituuteen ja palkkatasoon ja jonka maksaa työnantaja itse tai työnantajien maksuilla toimiva rahasto, tai
b) työttömyysvakuutusetuuksia tai -korvauksia tai muuta sosiaaliturvaa, kuten vanhuus- tai työkyvyttömyysetuuksia niillä tavanmukaisilla ehdoilla, joilla näitä etuuksia myönnetään, tai
c) osia edellämainituista.
2. Työntekijä, joka ei täytä yleisen työttömyysvakuutus- tai työttömyysavustusjärjestelmän mukaisia ehtoja, ei voi vaatia tämän artiklan 1 momentin a) kohdassa tarkoitettua erorahaa tai etuutta yksinomaan sillä perusteella, ettei hän saa 1 momentin b) kohdan nojalla työttömyyskorvausta tai -avustusta.
3. Tämän yleissopimuksen 1 artiklassa mainituilla täytäntöönpanomenetelmillä voidaan määrätä, että oikeus tämän artiklan 1 kappaleen a) kohdassa mainittuun erorahaan tai etuuteen menetetään silloin kun palvelussuhteen päättämisen perusteena on vakava rike.
III osa.Täydentävät määräykset, jotka koskevat palvelussuhteen päättämistä taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai muista samankaltaisista syistä A. Työntekijöiden edustajien kuuleminen
13 artikla
1. Palvelussuhteiden päättämistä taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai muista samankaltaisista syistä harkittaessa työnantajan tulee
a) antaa asianomaisille työntekijöiden edustajille hyvissä ajoin asiaa koskevat tiedot, muun muassa palvelussuhteiden päättämisperusteista, niiden työntekijöiden määrästä ja ryhmistä, joita asia tulee koskemaan ja siitä ajasta, jonka kuluessa palvelussuhteiden päättäminen aiotaan toteuttaa;
b) antaa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti asianomaisille työntekijöiden edustajille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tilaisuus neuvotteluun toimenpiteistä, joilla voitaisiin välttyä palvelussuhteiden päättämiseltä tai rajoittaa päätettävien palvelussuhteiden lukumäärä mahdollisimman pieneksi, sekä toimenpiteistä, joilla voitaisiin lieventää päättämisestä asianomaisille työntekijöille aiheutuvia epäedullisia seurauksia, esimerkiksi mahdollisuuksista sijoittaa heidät muuhun työhön.
2. Tämän artiklan 1 kappaleen soveltaminen voidaan rajata tämän yleissopimuksen 1 artiklassa mainituilla täytäntöönpanomenetelmillä koskemaan tapauksia, joissa niiden työntekijöiden lukumäärä, joiden työsuhteen päättämistä harkitaan, on vähintään määrätynsuuruinen tai muodostaa määrätyn osan yrityksen työntekijöistä.
3. Tässä artiklassa tarkoitetaan käsitteellä "asianomaiset työntekijäin edustajat" työntekijäin edustajia koskevan yleissopimuksen, 1971, mukaisesti kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä sellaisiksi tunnustettuja henkilöitä.
III osa.Täydentävät määräykset, jotka koskevat palvelussuhteen päättämistä taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai muista samankaltaisista syistä B. Ilmoittaminen asianomaisille viranomaisille
14 artikla
1. Harkitessaan palvelussuhteiden päättämistä taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai muista samankaltaisista syistä tulee työnantajan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti ilmoittaa asiasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asianomaiselle viranomaiselle ja antaa asiaa koskevat tiedot, niihin luettuna kirjallinen selostus palvelussuhteiden päättämisperusteista, niiden työntekijöiden lukumäärästä ja ryhmistä, joita päättämiset todennäköisesti tulevat koskemaan, ja siitä ajanjaksosta, jonka kuluessa päättämiset aiotaan toteuttaa.
2. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan rajata tämän artiklan 1 kappaleen soveltaminen koskemaan tapauksia, joissa niiden työntekijäin lukumäärä, joiden palvelussuhteen päättämistä harkitaan, on vähintään määrätynsuuruinen tai muodostaa määrätyn osan yrityksen työntekijöistä.
3. Työnantajan tulee ilmoittaa asianomaiselle viranomaiselle tämän artiklan 1 kappaleen mainituista palvelussuhteiden päättämisistä kansallisessa lainsäädännössä määriteltävän vähimmäisajan kuluessa ennen ryhtymistä palvelussuhteiden päättämisiin.
IV osa.Loppumääräykset
15 artikla
Tämän yleissopimuksen virallisista ratifioinneista on lähetettävä ilmoitus rekisteröintiä varten Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle.
16 artikla
1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit pääjohtaja on rekisteröinyt.
2. Yleissopimus tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenvaltion ratifioinnit.
3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity.
17 artikla
1. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio voi kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona sopimus ensiksi tuli voimaan, sanoa sen irti kirjelmällä, joka lähetetään Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle rekisteröitäväksi. Irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua sen rekisteröimisestä.
2. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio, joka ei vuoden kuluessa edellisessä momentissa mainitun kymmenen vuoden määräajan päättymisestä käytä tässä artiklassa määrättyä irtisanomisoikeutta, on sidottu sopimukseen uudeksi kymmenvuotiskaudeksi ja voi sen jälkeen sanoa irti sopimuksen kunkin kymmenvuotiskauden päätyttyä tässä artiklassa määrätyin ehdoin.
18 artikla
1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Kansainvälisen työjärjestön kaikille jäsenvaltioille tieto kaikista järjestön jäsenvaltioiden hänelle ilmoittamista ratifioinneista ja irtisanomisista.
2. Ilmoittaessaan järjestön jäsenvaltioille toisen hänelle ilmoitetun ratifioinnin rekisteröimisestä pääjohtajan tulee kiinnittää järjestön jäsenvaltioiden huomio yleissopimuksen voimaantulopäivään.
19 artikla
Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava kaikista edellisten artiklojen mukaisesti rekisteröimistään ratifioinneista ja irtisanomisista Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille täydelliset tiedot Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista rekisteröintiä varten.
20 artikla
Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston on, milloin se katsoo tarpeelliseksi, annettava yleiselle konferenssille tämän yleissopimuksen soveltamista koskeva selostus sekä tutkittava, onko aihetta ottaa konferenssin työjärjestykseen kysymys sopimuksen täydellisestä tai osittaisesta muuttamisesta.
21 artikla
1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain muuttaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus määrää toisin, niin
a) kun jäsenvaltio ratifioi uuden muutetun yleissopimuksen, aiheutuu tästä välittömästi ipso jure tämän yleissopimuksen irtisanominen 17 artiklan määräyksistä riippumatta uuden muutetun yleissopimuksen tullessa voimaan;
b) uuden muutetun yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.
2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voimaan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat sen ratifioineet mutta eivät ole ratifioineet muutettua yleissopimusta.
22 artikla
Tämän yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat kumpikin yhtä todistusvoimaiset.
Suositus (nro 166), joka koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä
Kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,
aloitettuaan Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana 68. istuntokautensa Genevessä 2 päivänä kesäkuuta 1982,
päätettyään hyväksyä eräitä ehdotuksia, jotka koskevat työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä, mikä asia on viidentenä kohtana istuntokauden työjärjestyksessä, ja
päätettyään, että nämä ehdotukset laaditaan palvelussuhteen päättämissopimusta täydentävän suosituksen muotoon, hyväksyy tänä 22 päivänä kesäkuuta 1982 seuraavan suosituksen, jonka nimenä on Palvelussuhteen päättämissuositus, 1982:
Suositus (nro 166), joka koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä I. Täytäntöönpanomenetelmät, soveltamisala ja määritelmät
1. Tämän suosituksen määräykset voidaan panna täytäntöön kansallisella lainsäädännöllä, työehtosopimuksilla, työsäännöillä, välimiestuomioilla tai työtuomioistuimen päätöksillä tai muulla kansallisen käytännön mukaisella tavalla sen mukaan kuin on sopivaa maan olosuhteiden kannalta.
2. (1) Tämä suositus koskee kaikkia taloudellisen toiminnan aloja ja kaikkia toisen palveluksessa olevia henkilöitä.
(2) Jäsenvaltio voi jättää seuraavat työntekijäryhmät tämän suosituksen kaikkien tai joidenkin määräysten soveltamisen ulkopuolelle:
a) työsopimuksen nojalla määräajaksi tai määrättyä tehtävää varten palkatut työntekijät;
b) koeaikaa tai kelpoisuusaikaa suorittavat työntekijät edellyttäen, että tällainen aika on ennakolta määrätty eikä ole kohtuuttoman pitkä;
c) tilapäisesti lyhyeksi ajaksi otetut työntekijät.
(3) Mikäli on tarpeen, voi maan asianomainen viranomainen tai elin, kuultuaan asianosaisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä missä niitä on, jättää tämän suosituksen tai joidenkin sen määräysten soveltamisen ulkopuolelle sellaiset työntekijäryhmät, joiden palvelussuhteen ehdot ja työehdot on säännelty erityisjärjestelmillä, jotka kokonaisuudessaan antavat niille vähintään tämän suosituksen antamaa suojaa vastaavan suojan.
(4) Mikäli on tarpeen, voi maan asianomainen viranomainen tai elin, kuultuaan asianomaisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä missä niitä on, jättää tämän suosituksen tai joidenkin sen määräysten soveltamisen ulkopuolelle muita rajoitettuja työntekijäryhmiä, joiden kohdalla syntyisi huomattavia erityisongelmia työntekijöiden erityislaatuisten työolojen tai heidän työnantajayrityksensä koon tai laadun tähden.
3. (1) Riittävin toimenpitein olisi estettävä sellaisten määräajaksi tehtyjen työsopimusten käyttö, joiden tarkoituksena on kiertää Palvelussuhteen päättämissopimuksen, 1982, ja tämän suosituksen antama suoja.
(2) Tätä varten voidaan esimerkiksi ryhtyä yhteen tai useampaan seuraavista toimenpiteistä:
a) rajoittaa määräajaksi tehtyjen työsopimusten käyttö tapauksiin, joissa palvelussuhde ei voi jatkua suoritettavan työn luonteen tai niiden olosuhteiden vuoksi, joissa se on määrä suorittaa, tai niiden työntekijän edun vuoksi;
b) katsoa määräajaksi tehtyjen työsopimusten olevan toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia lukuunottamatta a) alakohdassa mainittuja tapauksia,
c) katsoa määräajaksi tehtyjen työsopimusten milloin niitä uusitaan yhden tai useamman kerran, lukuunottamatta a) alakohdassa mainittuja tapauksia, olevan toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.
4. Tässä suosituksessa käsitteet "päättäminen" ja "palvelussuhteen päättäminen" tarkoittavat palvelussuhteen päättämistä työnantajan toimesta.
Suositus (nro 166), joka koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä II. Yleiset soveltamisnormit
Palvelussuhteen päättämisen oikeellisuus
5. Palvelussuhteen päättämissopimuksen, 1982, 5 artiklassa mainittujen perusteiden lisäksi seuraavat perusteet eivät saisi olla päteviä syitä palvelussuhteen päättämiselle:
a) ikä, eläkeikää koskeva kansallinen lainsäädäntö ja käytäntö huomioon ottaen;
b) kansalliseen lainsäädäntöön perustuva varusmiespalveluksesta tai muista kansalaisvelvollisuuksien täyttämisestä johtuva poissaolo työstä.
6. (1) Sairauden tai vamman aiheuttama tilapäinen poissaolo työstä ei saisi olla pätevä peruste palvelussuhteen päättämiselle.
(2) Tämän suosituksen 1 kohdassa mainittujen täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti olisi määrättävä, miten määritellään tilapäinen poissaolo työstä, milloin on vaadittava lääkärintodistus ja mitä rajoituksia olisi mahdollisesti asetettava tämän kohdan (1) alakohdan soveltamiselle.
Menettely ennen palvelussuhteen päättämistä ja sen päättämishetkellä
7. Ellei työnantaja ole antanut työntekijälle asianmukaista kirjallista varoitusta, ei työntekijän palvelussuhdetta saisi päättää sellaisen rikkeen tähden, joka kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaan oikeuttaisi palvelussuhteen päättämiseen vain jos se toistuu yhden tai useamman kerran.
8. Työntekijän palvelussuhteen saisi päättää epätyydyttävän työsuorituksen tähden vain siinä tapauksessa, että työnantaja on antanut työntekijälle asianomaiset työohjeet ja varoittanut häntä kirjallisesti ja työntekijä jatkaa työnsä suorittamista epätyydyttävästi senkin jälkeen, kun hänellä on ollut tilaisuus kohtuullisen ajan kuluessa parantaa työsuoritustaan.
9. Työntekijällä tulisi olla oikeus turvautua toisen henkilön apuun puolustautuessaan Palvelussuhteen päättämissopimuksen, 1982, 7 artiklan mukaisesti hänen käytöstään tai työsuoritustaan koskevia syytöksiä vastaan, jotka saattavat aiheuttaa palvelussuhteen päättämisen. Tämä oikeus voidaan tarkemmin määritellä tämän suosituksen 1 kohdassa mainituilla täytäntöönpanomenetelmillä.
10. Työnantajan olisi katsottava menettäneen oikeutensa työntekijän palvelussuhteen päättämiseen tämän rikkeen johdosta ellei hän ryhdy tähän toimenpiteeseen kohtuullisen ajan kuluttua saatuaan tietää siitä.
11. Työnantaja voi kuulla työntekijäin edustajia, ennen kuin hän tekee lopullisen päätöksen yksityisen työntekijän palvelussuhteen päättämisestä.
12. Työnantajan tulisi antaa työntekijälle kirjallinen ilmoitus palvelussuhteen päättämistä koskevasta päätöksestään.
13. (1) Työntekijällä, joka on saanut ilmoituksen palvelussuhteen päättämisestä tai jonka palvelussuhde on päätetty, tulisi olla oikeus pyynnöstä saada työnantajalta kirjallinen selostus palvelussuhteen päättämisperusteesta tai -perusteista.
(2) Tämän kohdan (1) alakohtaa ei ole tarpeen soveltaa Palvelussuhteen päättämissopimuksen, 1982, 13 ja 14 artikloissa mainituista syistä tapahtuneissa kollektiivisissa palvelussuhteiden päättämissopimuksissa, mikäli niissä artikloissa määrättyjä menettelytapoja on noudatettu.
Valitusmenettely palvelussuhteen päättämistapauksessa
14. Asianomaiselle voidaan järjestää mahdollisuus turvautua sovittelumenettelyyn, ennen kuin hän ryhtyy muutoksenhakuun oikeusteitse tai sinä aikana kun muutoksenhakuprosessi palvelussuhteen päättämisasiassa on vireillä.
15. Julkisten viranomaisten, työntekijäin edustajien ja työntekijäjärjestöjen olisi pyrittävä huolehtimaan siitä, että työntekijät ovat täysin tietoisia käytettävissä olevista valitusmahdollisuuksista.
Mahdollisuus saada työstä vapaata irtisanomisaikana
16. Palvelussuhteen päättämissopimuksen, 1982, 11 artiklassa mainittuna irtisanomisaikana työntekijällä tulisi olla oikeus saada molemmille osapuolille sopivina aikoina kohtuullinen määrä palkallista vapaata uuden työpaikan etsimistä varten.
Työtodistus
17. Työntekijällä, jonka palvelussuhde on päätetty, tulisi olla oikeus pyynnöstään saada työnantajalta todistus, josta käy selville ainoastaan palvelussuhteen alkamis- ja päättymisaika sekä hänelle kuuluneen työn tai töiden laatu; työntekijän pyynnöstä tässä todistuksessa tai erillisessä todistuksessa voidaan kuitenkin esittää arviointi hänen käytöksestään ja työsuorituksestaan.
Eroraha ja muut tulonsaannin turvaamismuodot
18. (1) Työntekijällä, jonka palvelussuhde on päätetty, tulisi kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti olla oikeus saada
a) eroraha tai muu erottamiseen liittyvä etuus, jonka määrän tulisi perustua muun muassa palvelusajan pituuteen ja palkkatasoon ja jonka maksaisi työnantaja itse tai työnantajien maksuilla toimiva rahasto; tai
b) työttömyysvakuutuskorvausta tai -avustusta tai muuta sosiaaliturvaa, kuten vanhuus- tai työkyvyttömyysetuuksia, niillä tavanmukaisilla ehdoilla, joilla näitä etuuksia myönnetään; tai
c) osia edellämainituista.
(2) Työntekijä, joka ei täytä yleisen työttömyysvakuutus- tai työttömyysavustusjärjestelmän mukaisia ehtoja, ei voi vaatia (1) a) alakohdassa tarkoitettua erorahaa tai etuutta yksinomaan sillä perusteella, ettei hän saa (1) b) alakohdan nojalla työttömyyskorvausta tai -avustusta.
(3) Tämän suosituksen (1) kohdassa mainituilla täytäntöönpanomenetelmillä voidaan määrätä, että oikeus (1) a) alakohdassa mainittuun erorahaan tai etuuteen menetetään silloin, kun palvelussuhteen päättämisen perusteena on vakava rike.
Suositus (nro 166), joka koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä III. Täydentävät määräykset, jotka koskevat palvelussuhteen päättämistä taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai muista samankaltaisista syistä
19. (1) Kaikkien asianosaisten tulisi, mikäli mahdollista, pyrkiä välttämään palvelussuhteiden päättämistä taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai samankaltaisista syistä tai rajoittamaan päätettävien palvelussuhteiden lukumäärä niin pieneksi kuin mahdollista tuottamatta haittaa yrityksen, laitoksen tai toimipaikan tehokkaalle toiminnalle; olisi pyrittävä myös lieventämään mainituista syistä tapahtuneen palvelussuhteen päättämisen työntekijälle tai työntekijöille aiheuttamia epäedullisia seurauksia.
(2) Milloin siihen on aihetta, asianomaisen viranomaisen tulisi antaa osapuolille apua niiden ongelmien ratkaisemisessa, joita syntyy kun harkitaan palvelussuhteiden päättämistä.
Neuvottelu yrityksessä toimeenpantavista huomattavista muutoksista
20. (1) Harkitessaan sellaisten huomattavien muutosten tekemistä tuotantoon, ohjelmaan, organisaatioon, rakenteeseen tai teknologiaan, jotka todennäköisesti aiheuttavat työsuhteiden päättämisiä, työnantajan tulisi kuulla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asianomaisia työntekijäin edustajia muun muassa muutosten tekemisestä, niiden seurauksista ja toimenpiteistä, joilla vältetään tai lievennetään muutoksista aiheutuvia epäedullisia seurauksia.
(2) Jotta asianomaiset työntekijäin edustajat voisivat tehokkaasti osallistua (1) alakohdassa tarkoitettuun neuvotteluun, työnantajan tulisi toimittaa heille hyvissä ajoin kaikki asiaa koskevat tiedot harkittavina olevista huomattavista muutoksista ja niiden todennäköisistä seurauksista.
(3) Tässä kohdassa tarkoitetaan käsitteellä "asianomaiset työntekijäin edustajat" Työntekijäin edustajia koskevan yleissopimuksen, 1971, mukaisesti kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä sellaiseksi tunnustettuja henkilöitä.
Toimenpiteet, joilla vältetään palvelussuhteiden päättämiset tai rajoitetaan niiden lukumäärä mahdollisimman pieneksi
21. Toimenpiteisiin, joita olisi harkittava taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai samankaltaisista syistä johtuvien palvelussuhteiden päättämisten välttämiseksi tai niiden lukumäärän rajoittamiseksi mahdollisimman pieneksi, saattaisivat muun muassa kuulua työhönoton rajoittaminen, työvoiman vähentämisen porrastaminen tietyn pituiselle kaudelle, niin että työvoiman luonnollista vähenemistä ehtii tapahtua, sisäiset siirrot, koulutus ja uudelleenkoulutus, ennenaikainen vapaaehtoinen eläkkeellesiirtyminen ja siihen liittyvä asianmukainen toimeentuloturva, ylityön rajoittaminen ja säännöllisen työajan lyhentäminen.
22. Milloin säännöllisen työajan väliaikaisella lyhentämisellä todennäköisesti vältyttäisiin tilapäisistä taloudellisista vaikeuksista johtuvilta palvelussuhteiden päättämisiltä tai niiden lukumäärä voitaisiin rajoittaa pieneksi, olisi harkittava mahdollisuutta osittain korvata tekemättömistä säännöllisistä työtunneista johtunut palkan menetys kansallisen lainsäädännön tai käytännön kannalta sopivilla rahoitusmenetelmillä.
Perusteet, joilla valitaan ne työntekijät, joiden työsuhde päätetään
23. (1) Valitessaan työntekijöitä, joiden palvelussuhde tullaan päättämään taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai samankaltaisista syistä, työnantajan tulisi käyttää mikäli mahdollista etukäteen vahvistettuja valintaperusteita, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon sekä yrityksen, laitoksen tai toimipaikan että työntekijän edut.
(2) Nämä perusteet, niiden tärkeysjärjestys ja niiden suhteellinen merkitys olisi määrättävä tämän suosituksen 1 kohdassa mainituilla täytäntöönpanomenetelmillä.
Etusijan antaminen työvoimaa jälleen otettaessa
24. (1) Niille työntekijöille, joiden palvelussuhde on päätetty taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai samankaltaisista syistä, olisi työvoimaa otettaessa annettava tietty etusija silloin kun työnantaja ottaa uudelleen palvelukseensa vastaavan pätevyyden omaavia työntekijöitä edellyttäen, että ensin mainitut työntekijät ovat määrätyn ajan kuluessa lähdöstään ilmoittaneet haluavansa palata saman työnantajan palvelukseen.
(2) Tällainen etusijan antaminen työhönotossa voitaisiin rajoittaa koskemaan määrätyn pituista aikaa.
(3) Perusteet etusijan antamiselle työvoimaa uudelleen otettaessa, kysymys oikeuksien säilyttämisestä, etenkin palvelusvuosiltaan vanhemman työntekijän oikeuksien säilyttämisestä, sekä takaisin työhön otettujen työntekijäin palkkaehdoista olisi määrättävä tämän suosituksen 1 kohdassa mainittujen täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.
Palvelussuhteen päättämisestä aiheutuvien seurausten lieventäminen
25. (1) Milloin palvelussuhde päätetään taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai samankaltaisista syistä, olisi maan olosuhteiden kannalta sopivilla asianomaisen viranomaisen toimenpiteillä, mikäli mahdollista yhteistyössä asianomaisen työnantajan ja asianomaisten työntekijäin edustajien kanssa, edistettävä irtisanottujen työntekijäin mahdollisimman pikaista sijoittumista muuhun sopivaan työhön ja järjestettävä, mikäli se on tarkoituksenmukaista, heille koulutusta tai uudelleenkoulutusta.
(2) Työnantajan tulisi mahdollisuuksien mukaan avustaa irtisanottuja työntekijöitä uuden sopivan työpaikan etsimisessä esimerkiksi ottamalla suoraan yhteys muihin työnantajiin.
(3) Avustettaessa työntekijöitä uuden sopivan työpaikan etsimisessä tai koulutukseen tai uudelleenkoulutukseen pääsemisessä voitaisiin ottaa huomioon Inhimillisten voimavarojen kehittämistä koskeva yleissopimus ja suositus, 1975.
26. (1) Taloudellisista, teknologisista, rakenteellisista tai samankaltaisista syistä tapahtuneen palvelussuhteen päättämisen aiheuttamien epäedullisten seurausten lieventämiseksi olisi harkittava toimeentuloturvan järjestämistä koulutuksen tai uudelleenkoulutuksen aikana sekä koulutukseen tai uudelleenkoulutukseen ja asuinpaikkakunnalta muuttamista edellyttävän työpaikan etsimiseen ja ottamiseen liittyvien kustannusten osittaista tai täydellistä korvaamista.
(2) Asianomaisen viranomaisen tulisi harkita rahavarojen myöntämistä tämän kohdan (1) alakohdassa mainittujen toimenpiteiden täydelliseen tai osittaiseen tukemiseen maan lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.
Suositus (nro 166), joka koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä IV. Aikaisemmin hyväksytyn suosituksen vaikutus
Tämä suositus ja Palvelussuhteen päättämissopimus, 1982, korvaavat Työsuhteen päättämissuosituksen, 1963.