85/1991

Annettu: 01.11.1991

Asetus vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla tehtyä Pariisin yleissopimusta täydentävää Brysselin lisäyleissopimusta muuttavan pöytäkirjan voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla tehtyä yleissopimusta täydentävää, 31 päivänä tammikuuta 1963 tehtyä ja 28 päivänä tammikuuta 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla muutettua lisäyleissopimusta muuttava, 16 päivänä marraskuuta 1982 tehty pöytäkirja, jonka eräät määräykset eduskunta on hyväksynyt 8 päivänä kesäkuuta 1989 ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 28 päivänä heinäkuuta 1989 ja jota koskeva ratifioimisasiakirja on talletettu Belgian hallituksen huostaan 15 päivänä tammikuuta 1990, on voimassa 1 päivästä elokuuta 1991 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1991.

Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991.

Alkuperäinen sopimus: 20/1972

PÖYTÄKIRJA Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla tehtyä yleissopimusta täydentävän 31 päivänä tammikuuta 1963 tehdyn 28 päivänä tammikuuta 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla muutetun lisäyleissopimuksen muuttamisesta

Saksan Liittotasavallan, Itävallan Tasavallan, Belgian Kuningaskunnan, Tanskan Kuningaskunnan, Espanjan Kuningaskunnan, Suomen Tasavallan, Ranskan Tasavallan, Italian Tasavallan, Luxemburgin Suurherttuakunnan, Norjan Kuningaskunnan, Alankomaiden Kuningaskunnan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan, Ruotsin Kuningaskunnan ja Sveitsin Valaliiton hallitukset,

jotka ottavat huomioon, että vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehdyn 28 päivänä tammikuuta 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla muutetun yleissopimuksen eräitä määräyksiä on muutettu Pariisissa 16 päivänä marraskuuta 1982 tehdyllä pöytäkirjalla, ja jonka allekirjoittajia ne ovat,

jotka ottavat huomioon, että on toivottavaa muuttaa myös 28 päivänä tammikuuta 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla muutettua 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehtyä Pariisin yleissopimusta täydentävää 31 päivänä tammikuuta 1963 tehtyä lisäyleissopimusta,

ovat sopineet seuraavasta:

I

Vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehtyä 28 päivänä tammikuuta 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla muutettua yleissopimusta täydentävää 31 päivänä tammikuuta 1963 tehtyä lisäyleissopimusta muutetaan seuraavasti:

A. Johdannon toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

sopimuspuolina vahingonkorvausvastuuta ydinvoiman alalla 29 päivänä heinäkuuta 1960 allekirjoitetussa yleissopimuksessa, joka on tehty Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestön, nyttemmin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön piirissä, sellaisena kuin yleissopimus on muutettuna Pariisissa 28 päivänä tammikuuta 1964 allekirjoitetulla lisäpöytäkirjalla ja Pariisissa 16 päivänä marraskuuta 1982 allekirjoitetulla pöytäkirjalla (jäljempänä nimitetty "Pariisin yleissopimukseksi");

B. 2 artiklan b kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

b) Valtio, joka allekirjoittaa tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen, voi allekirjoittaessaan yleissopimuksen tai liittyessään siihen taikka tallettaessaan ratifioimiskirjansa antaa selityksen, että sovellettaessa tämän artiklan a) ii) 3 kohdan määräyksiä on luonnolliset henkilöt tai tietyt henkilöryhmät, joiden on sen valtion lain mukaan katsottava asuvan vakinaisesti sen valtion alueella, rinnastettava valtion omiin kansalaisiin.

C. 3 artikla muutetaan kuulumaan seuraavasti:

3 artikla

a) Tässä yleissopimuksessa mainituin ehdoin sopimusvaltiot sitoutuvat siihen, että korvaus 2 artiklassa tarkoitetuista vahingoista suoritetaan 300 miljoonan erityisnosto-oikeuden määrään asti kultakin vahinkotapahtumalta.

b) Tämä korvaus suoritetaan:

i) vähintään 5 miljoonan erityisnosto-oikeuden määrään varoista, jotka kertyvät vakuutuksesta tai muusta taloudellisesta takuusta; määrä vahvistetaan sen sopimusvaltion laissa, jonka alueella vastuussa olevan laitoksenhaltijan ydinlaitos sijaitsee;

ii) tämän määrän ja 175 miljoonan erityisnosto-oikeuden välillä julkisista varoista, jotka sen sopimusvaltion, jonka alueella ydinlaitos sijaitsee, on asetettava käytettäväksi;

iii) 175 miljoonan ja 300 miljoonan erityisnosto-oikeuden välillä julkisista varoista, jotka sopimusvaltioiden on asetettava käytettäväksi 12 artiklassa tarkemmin määrättyjen jakoperusteiden mukaan.

c) Tässä tarkoituksessa on kunkin sopimusvaltion joko

i) määrättävä laitoksenhaltijan vastuumäärä Pariisin yleissopimuksen 7 artiklan mukaisesti 300 miljoonaksi erityisnosto-oikeudeksi sekä määrättävä, että hänen vastuunsa on katettava niillä varoilla, joita tarkoitetaan tämän artiklan b kohdassa; tai

ii) määrättävä laitoksenhaltijan vastuu määrään, joka vastaa vähintään tämän artiklan b) i kohdan mukaisesti vahvistettua määrää, sekä määrättävä, että tämän määrän ylittävältä määrältä 300 miljoonan erityisnosto-oikeuden määrään asti on tämän artiklan b) ii ja iii kohdissa mainitut julkiset varat asetettava käytettäväksi toisessa muodossa kuin laitoksenhaltijan vastuun katteena, kuitenkin siten, ettei tämän yleissopimuksen määräämiä aineellisia ja menettelytapasääntöjä loukata.

d) Laitoksenhaltijan velvollisuus suorittaa korvausta, korkoa tai oikeudenkäyntikuluja julkisista varoista, jotka on asetettu käytettäväksi tämän artiklan b) ii ja iii sekä f kohtien mukaisesti, voidaan toteuttaa laitoksenhaltijaa vastaan vain, jos ja kun nämä varat on tosiasiallisesti asetettu käytettäväksi.

e) Sopimusvaltiot sitoutuvat tätä sopimusta täyttäessään olemaan käyttämättä Pariisin yleissopimuksen 15 artiklan b kohdan mukaan niille kuuluvaa oikeutta soveltaa erikoisehtoja:

i) vahingonkorvauksen suhteen, joka suoritetaan tämän artiklan b) i kohdassa mainituista varoista;

ii) julkisista varoista tämän artiklan b) ii ja iii kohtien mukaan suoritetun vahingonkorvauksen suhteen, ellei ehtoja ole määrätty tässä yleissopimuksessa.

f) Korko ja oikeudenkäyntikulut, joita tarkoitetaan Pariisin yleissopimuksen 7 artiklan g kohdassa, on suoritettava tämän artiklan b kohdassa mainittujen määrien lisäksi, ja ne maksaa siltä osin kuin ne koskevat korvausta varoista, jotka mainitaan

i) tämän artiklan b) i kohdassa, laitoksenhaltija;

ii) tämän artiklan b) ii kohdassa, se sopimusvaltio, jonka alueella vastuussa olevan laitoksenhaltijan ydinlaitos sijaitsee;

iii) tämän artiklan b) iii kohdassa, sopimusvaltiot yhteisesti.

g) Tässä yleissopimuksessa "erityisnosto-oikeudella" tarkoitetaan Kansainvälisen valuuttarahaston määrittelemää erityisnosto-oikeutta. Tässä yleissopimuksessa mainitut määrät muunnetaan sopimusvaltion kansalliseksi valuutaksi noudattaen tämän valuutan arvoa sinä päivänä, jolloin ydintapahtuma sattui, ellei sopimusvaltioiden kesken ole sovittu määrätyn ydintapahtuman osalta muusta päivästä. Erityisnosto-oikeuksien määrää sopimusvaltion kansallisena valuuttana vastaava määrä lasketaan noudattaen sitä laskutapaa, jota Kansainvälinen valuuttarahasto noudatti toiminnassaan ja suorituksissaan asianomaisena päivänä.

D. 4 artikla muutetaan kuulumaan seuraavasti:

4 artikla

a) Jos ydintapahtuma aiheuttaa vahinkoa, josta on vastuussa useampi kuin yksi laitoksenhaltija, ei se korkein vastuumäärä, josta on määräyksiä Pariisin yleissopimuksen 5 artiklan d kohdassa, siltä osin kuin julkisia varoja on asetettava käytettäväksi 3 artiklan b) ii ja iii kohtien mukaan, nouse yli 300 miljoonan erityisnosto-oikeuden.

b) Se yhteinen määrä julkisia varoja, joka on asetettava käytettäväksi 3 artiklan b) ii ja iii kohtien mukaan, ei siinä tapauksessa ole suurempi kuin erotus 300 miljoonan erityisnosto-oikeuden sekä niiden määrien välillä, jotka laitoksenhaltijoille määrätään 3 artiklan b) i kohdan mukaisesti tai, kun kysymyksessä on laitoksenhaltija, jonka ydinlaitos sijaitsee tähän yleissopimukseen kuulumattomassa valtiossa, Pariisin yleissopimuksen 7 artiklan mukaisesti. Jos useamman kuin yhden sopimusmaan on asetettava käytettäväksi julkisia varoja 3 artiklan b) ii kohdan mukaan, on niiden asetettava varat käytettäväksi niiden kunkin alueella olevien sellaisten ydinlaitosten lukumäärän suhteessa, joita ydintapahtuma koskee ja joiden haltijat ovat vastuussa.

E. 8 artikla muutetaan kuulumaan seuraavasti:

8 artikla

Jokaisella, jolla on etuja tämän yleissopimuksen määräysten perusteella, on oikeus täyteen korvaukseen kärsitystä vahingosta kansallisen lain mukaan. Sopimusvaltio voi kuitenkin määrätä kohtuulliset jakoperusteet niitä tapauksia varten, jolloin vahingon määrä ylittää tai näyttää tulevan ylittämään

i) 300 miljoonaa erityisnosto-oikeutta; tai

ii) sen korkeamman määrän, joka on voimassa Pariisin yleissopimuksen 5 artiklan d kohdan mukaan vastuun kumuloitumisesta johtuen,

siten ettei tästä kuitenkaan aiheudu, mistä tahansa varat ovatkaan peräisin ja ottaen huomioon 2 artiklan määräykset, syrjintää vahinkoa kärsineen henkilön kansalaisuuden, kotipaikan tai pysyvän asuinpaikan nojalla.

F. 10 artiklan a kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

a) Sopimusvaltion, jonka tuomioistuimet ovat pätevät käsittelemään asiaa, on ilmoitettava muille sopimusvaltioille ydintapahtuman sattumisesta ja tapahtumaan liittyvistä olosuhteista, niin pian kuin ilmenee, että tapahtuman aiheuttamat vahingot ylittävät tai näyttävät tulevan ylittämään 175 miljoonan eritysnosto-oikeuden määrän. Sopimusvaltiot ryhtyvät viipymättä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin järjestääkseen keskinäiset suhteensa asiassa.

G. 14 artiklan b kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

b) Sopimusvaltion Pariisin yleissopimuksen 2 ja 9 artiklan mukaan antamaan määräykseen, josta seuraa että 3 artiklan b) ii ja iii kohdassa tarkoitettuja julkisia varoja on asetettava käytettäväksi, ei voida vedota toista sopimusvaltiota vastaan, jollei tämä ole antanut siihen suostumustaan.

H. Liite muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Liite 28 päivänä tammikuuta 1964 allekirjoitetulla lisäpöytäkirjalla ja 16 päivänä marraskuuta 1982 allekirjoitetulla pöytäkirjalla muutettuun lisäyleissopimukseen Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 allekirjoitettuun yleissopimukseen vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla

Sopimusvaltioiden hallitukset selittävät, että sellaisten vahinkojen korvaaminen, jotka ovat aiheutuneet ydintapahtumasta, joka ei kuulu lisäyleissopimuksen alaisuuteen pelkästään siksi, että asianomainen ydinlaitos sen käyttötarkoituksen johdosta ei sisälly lisäyleissopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuun luetteloon (mukaan luettuna tapaus, että yksi tai useampi hallitus, mutta eivät kuitenkaan kaikki, katsoo, että tämä laitos, joka ei sisälly luetteloon, ei kuulu Pariisin yleissopimuksen alaisuuteen);

- tapahtuu tekemättä mitään eroa lisäyleissopimuksen sopimusvaltioiden kansalaisten välillä;

- ei rajoitu määrään, joka on alempi kuin 300 miljoonaa erityisnosto-oikeutta.

Lisäksi nämä hallitukset pyrkivät, elleivät ne ole jo sitä tehneet, tekemään säännöt korvauksesta sellaisista tapahtumista vahinkoa kärsineille mahdollisimman samanlaisiksi kuin ne säännöt, jotka on vahvistettu ydintapahtumia varten, jotka sattuvat lisäyleissopimuksen alaisuuteen kuuluvien ydinlaitosten osalta.

II

a) Tämän pöytäkirjan määräykset muodostavat sen sopimuspuolten kesken erottamattoman osan 28 päivänä tammikuuta 1964 allekirjoitetulla lisäpöytäkirjalla muutetusta 31 päivänä tammikuuta 1963 allekirjoitetusta lisäyleissopimuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1960 allekirjoitettuun Pariisin yleissopimukseen vahingonkorvausvastuusta ydinenergian alalla (jäljempänä nimitetty "yleissopimukseksi"), joka tunnetaan "28 päivänä tammikuuta 1964 allekirjoitetulla lisäpöytäkirjalla ja 16 päivänä marraskuuta 1982 allekirjoitetulla pöytäkirjalla muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1963 allekirjoitettuna lisäyleissopimuksena 29 päivänä heinäkuuta 1960 allekirjoitettuun Pariisin yleissopimukseen vahingonkorvausvastuusta ydinenergian alalla".

b) Tämä pöytäkirja on ratifioitava tai vahvistettava. Tätä pöytäkirjaa koskeva ratifiointikirja on talletettava Belgian hallituksen huostaan. Tätä pöytäkirjaa koskeva vahvistus on ilmoitettava Belgian hallitukselle.

c) Valtiot, jotka allekirjoittavat tämän pöytäkirjan ja jotka jo ovat ratifioineet yleissopimuksen, sitoutuvat ratifioimaan tai vahvistamaan tämän pöytäkirjan mahdollisimman pian. Muut valtiot, jotka allekirjoittavat tämän pöytäkirjan, sitoutuvat ratifioimaan tai vahvistamaan sen samanaikaisesti kuin ne ratifioivat yleissopimuksen.

d) Tämä pöytäkirja on avoinna liittymistä varten yleissopimuksen 22 artiklan määräysten mukaisesti. Liittyminen yleissopimukseen hyväksytään vain, jos se tapahtuu tähän pöytäkirjaan liittymisen yhteydessä.

e) Tämä pöytäkirja tulee voimaan yleissopimuksen 21 artiklan mukaisesti.

f) Belgian hallitus ilmoittaa kaikille allekirjoittajavaltioille ja hallituksille, jotka ovat liittyneet tähän pöytäkirjaan, ratifiointi- tai liittymisasiakirjojen ja vahvistusten vastaanottamisesta.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Pariisissa 16 päivänä marraskuuta 1982 englannin, hollannin, ranskan, saksan, italian ja espanjan kielillä, kunkin tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen, yhtenä kappaleena, joka talletetaan Belgian hallituksen huostaan, joka toimittaa oikeaksi vahvistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittajavaltioille ja liittyneille hallituksille.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.