28/1991

SOPIMUS Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin perustamisesta

Sopimuspuolet, jotka

sitoutuvat monipuoluedemokratian perusperiaatteisiin, oikeussääntöihin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja markkinatalouteen;

palauttavat mieliin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin loppuasiakirjan ja erityisesti sen periaatejulistuksen;

tervehtivät tyydytyksellä Keski- ja Itä-Euroopan maiden pyrkimyksiä edistää monipuoluedemokratian käytännön toteutusta, mikä vahvistaisi demokraattisten laitosten toimintaa, oikeussääntöjä ja ihmisoikeuksien kunnioitusta sekä näiden halukkuutta panna toimeen uudistuksia, jotka tähtäävät siirtymiseen kohti markkinataloutta;

pitävät tärkeänä läheistä ja koordinoitua yhteistyötä, jonka avulla pyritään edistämään Keski- ja Itä-Euroopan maiden taloudellista kehitystä, saattamaan kunkin talouselämä kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi ja avustamaan niitä jälleenrakennus- ja kehitystoiminnassa sekä täten vähentämään mahdollisuuksien mukaan näiden maiden talouselämän rahoittamiseen liittyviä riskitekijöitä; ja

ovat vakuuttuneita siitä, että tällaisen monenvälisen rahoituslaitoksen perustaminen, joka on perusluonteeltaan eurooppalainen ja jonka jäsenet edustavat laajasti eri kansallisuuksia, palvelisi näitä tarkoitusperiä ja muodostaisi uuden ja ainutlaatuisen yhteistyörakenteen Euroopassa;

ovat täten sopineet Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (jäljempänä "pankki") perustamisesta ja siitä, että pankki toimii seuraavien määräysten mukaisesti:

I luku

Tarkoitus, tehtävät ja jäsenyys

1 artikla
Tarkoitus

Taloudellisen kasvun ja jälleenrakennustoiminnan tukemiseksi pankki pyrkii huolehtimaan avoimeen markkinatalouteen siirtymisestä sekä edistämään yksityistä aloitteellisuutta ja yrittäjätoimintaa niissä Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa, jotka sitoutuvat noudattamaan monipuoluedemokratian, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteita ja soveltavat niitä.

2 artikla
Tehtävät

1. Saavuttaakseen pitkällä tähtäimellä Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden markkinatalouteen siirtymisestä huolehtimiseen ja yksityisen aloitteellisuuden ja yritystoiminnan edistämiseen liittyvät tavoitteensa pankki auttaa vastaanottajajäsenmaita panemaan toimeen rakenteellisia ja alakohtaisia talousuudistuksia, mukaan lukien monopolien purkaminen, hallinnon hajauttaminen ja yksityistäminen, auttaakseen niiden talouksia yhdentymään täydellisesti kansainväliseen talouteen toimenpitein, joilla se

i) edistää sekä yksityisten että muiden halukkaiden sijoittajien kautta tuottavan, kilpailukykyisen ja yksityistä sektoria koskevan toiminnan aloittamista, kehittämistä ja laajentamista, koskien erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa;

ii) ohjaa kotimaista ja ulkomaista pääomaa sekä kokenutta yritysjohtoa i)-alakohdassa kuvattuun tavoitteeseen;

iii) edistää tuottavaa sijoitustoimintaa, mukaan lukien palvelu- ja rahoitussektorit sekä vastaavat perusrakenteet, joiden kohdalla sijoitukset ovat tarpeen yksityisen aloitteellisuuden ja yrittäjyyden tukemiseksi ja täten se myötävaikuttaa kilpailukykyisen ympäristön luomiseen sekä tuottavuuden, elintason ja työolojen parantamiseen;

iv) tarjoaa teknistä apua sopivien hankkeiden valmistelua, rahoitusta ja toteuttamista varten, siitä riippumatta ovatko hankkeet yksittäisiä vai liittyvätkö ne erityisiin sijoitusohjelmiin;

v) kannustaa ja rohkaisee pääomamarkkinoiden kehittämistä;

vi) tukee järkeviä ja taloudellisesti elinkelpoisia hankkeita, joissa on mukana enemmän kuin yksi vastaanottajajäsen;

vii) tukee kaikissa toiminnoissaan ympäristön kannalta tervettä ja kestävää kehitystä; ja

viii) ryhtyy sellaisiin muihin toimiin ja antaa sellaisia muita palveluita, jotka voivat edistää näiden tehtävien suorittamista.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja tehtäviään suorittaessaan pankki työskentelee läheisessä yhteistyössä kaikkien jäsentensä kanssa ja toimii tämän sopimuksen ehtojen puitteissa sopivaksi katsomallaan tavalla Kansainvälisen valuuttarahaston, Kansainvälisen jälleenrakennuspankin, Kansainvälisen rahoitusyhtiön, Kansainvälisen investointitakauslaitoksen ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kanssa sekä yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen sekä muiden vastaavien elinten kanssa ja kaikkien sellaisten julkisten ja yksityisten yhteisöjen kanssa, joita Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden taloudellinen kehitys ja sijoitustoiminta koskee.

3 artikla
Jäsenyys

1. Pankin jäsenyys on avoin:

i) 1) Euroopan valtioille ja 2) Euroopan ulkopuolisille valtioille, jotka ovat Kansainvälisen valuuttarahaston jäseniä; sekä

ii) Euroopan talousyhteisölle ja Euroopan investointipankille.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen perusteella jäsenyyteen oikeutetut valtiot, jotka eivät tule jäseniksi tämän sopimuksen 61 artiklan mukaisesti, voidaan pankin määräämin ehdoin ja edellytyksin hyväksyä pankin jäseniksi, jos vähintään kahden kolmasosan enemmistö hallintoneuvoston jäsenistä edustaen vähintään kolmea neljäsosaa jäsenten koko äänimäärästä kannattaa jäsenyyttä.

II luku

Pääoma

4 artikla
Peruspääoma

1. Alkuperäinen peruspääoma on kymmenentuhatta miljoonaa (10.000.000.000) ECU:a. Se jaetaan yhteen miljoonaan (1.000.000) nimellisarvoltaan kymmenentuhannen (10.000) ECU:n arvoiseen osakkeeseen, jotka ovat vain jäsenten merkittävissä tämän sopimuksen 5 artiklan määräysten mukaisesti.

2. Alkuperäinen peruspääoma jaetaan maksettuihin osakkeisiin ja vaadittaessa maksettaviin osakkeisiin. Maksettujen osakkeiden kokonaisnimellisarvo on alussa kolmetuhatta miljoonaa (3.000.000.000) ECU:a.

3. Hallintoneuvosto voi lisätä peruspääomaa sopivaksi katsomanaan ajankohtana ja sopiviksi katsomillaan ehdoilla päätöksellä, jota vähintään kahden kolmasosan enemmistö hallintoneuvoston jäsenistä edustaen vähintään kolmea neljäsosaa jäsenten koko äänimäärästä kannattaa.

5 artikla
Osakkeiden merkintä

1. Jokainen jäsen merkitsee osakkeita pankin pääomasta täytettyään lainsäädäntönsä edellyttämät vaatimukset. Jokainen alkuperäistä peruspääomaa koskeva merkintä kohdistuu maksettuihin osakkeisiin ja vaadittaessa maksettaviin osakkeisiin kolmen (3) suhteessa seitsemään (7). Tämän sopimuksen 61 artiklan mukaisesti jäseneksi tulevat allekirjoittajat voivat ensimmäisessä merkinnässä merkitä osakkeita A-liitteessä esitetyn määrän. Ensimmäisessä merkinnässä jokaisen jäsenen on merkittävä vähintään sata (100) osaketta.

2. Tämän sopimuksen 3 artiklan 2 kappaleen mukaisesti jäseniksi tulleiden maiden ensimmäisessä merkinnässä merkittyjen osakkeiden määrästä päättää hallintoneuvosto, edellyttäen kuitenkin, että sellaista merkintää ei hyväksytä, jonka nojalla Euroopan talousyhteisön jäsenmaiden hallussa oleva osakepääoma yhdessä Euroopan talousyhteisön ja Euroopan investointipankin hallussa olevan osakepääoman kanssa menettäisi enemmistöosuutensa koko merkitystä pääomasta.

3. Hallintoneuvosto tarkistaa pankin osakepääoman ainakin viiden (5) vuoden välein. Mikäli pääomaa lisätään, jokaisella jäsenellä on oltava kohtuullinen mahdollisuus lisämerkintään hallintoneuvoston määräämin yhtäläisin ehdoin suhteessa, joka vastaa sen aikaisempaa merkintäsuhdetta koko osakepääomaan nähden välittömästi ennen lisäystä. Jäsenillä ei ole minkäänlaista merkintäpakkoa lisätyn pääoman osalta.

4. Artiklan 3 kappaleen määräysten nojalla hallintoneuvosto voi jäsenen pyynnöstä lisätä kyseisen jäsenen merkintäosuutta tai antaa tälle jäsenelle sellaisia peruspääomaan kuuluvia osakkeita, joita muut jäsenet eivät ole ottaneet, edellyttäen kuitenkin että Euroopan talousyhteisön jäsenmaiden hallussa oleva osakepääoma yhdessä Euroopan talousyhteisön ja Euroopan investointipankin hallussa olevan osakepääoman kanssa ei menettäisi enemmistöosuuttaan koko merkitystä pääomasta.

5. Jäsenten ensimmäinen osakemerkintä tapahtuu nimellisarvosta. Muut osakkeet annetaan merkittäväksi nimellisarvoonsa, ellei vähintään kahden kolmasosan enemmistö hallintoneuvoston jäsenistä, joka edustaa vähintään kahta kolmasosaa jäsenten koko äänimäärästä, päätä antaa niitä merkittäväksi erityisolosuhteissa muilla ehdoilla.

6. Osakkeita ei saa antaa vakuudeksi tai rasittaa millään tavoin, eivätkä ne ole siirrettävissä muille kuin pankille tämän sopimuksen VII luvun mukaisesti.

7. Jäsenten vastuuvelvollisuus osakkeista rajoittuu antohinnan maksamattomaan osaan. Jäsen ei ole jäsenyytensä perusteella vastuussa pankin sitoumuksista.

6 artikla
Merkittyjen osakkeiden maksaminen

1. Jokaisen tämän sopimuksen allekirjoittajan, joka tulee jäseneksi tämän sopimuksen 61 artiklan mukaisesti, on maksettava ensimmäisessä merkinnässä merkitsemänsä määrä maksetuista osakkeista viidessä (5) erässä, joista jokainen on kaksikymmentä (20) prosenttia tästä määrästä. Kunkin jäsenen on maksettava ensimmäinen erä kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta tai sen päivän jälkeen, jona sen ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan 61 artiklan mukaisesti, mikäli jälkimmäinen on voimaantuloa myöhäisempi ajankohta. Jokainen jäljellä olevista neljästä (4) erästä lankeaa maksettavaksi järjestyksessä yhden vuoden kuluttua edellisen erän erääntymispäivästä ja jokainen erä maksetaan kunkin jäsenen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

2. Viisikymmentä (50) prosenttia kustakin erästä, joka maksetaan tämän artiklan 1 kappaleen nojalla tai joka lankeaa tämän sopimuksen 3 artiklan 2 kappaleen mukaisesti hyväksytylle jäsenelle, voidaan suorittaa velkakirjoina tai muina maksusitoumuksina, jotka kyseinen jäsen on antanut ja jotka on kirjattu ECU:ina, Yhdysvaltain dollareina tai Japanin jeneinä, ja ne voidaan nostaa, mikäli pankki tarvitsee varoja toimintaansa. Näiden velkakirjojen tai maksusitoumusten on oltava ei-siirrettäviä, korottomia ja vaadittaessa ne on voitava maksaa pankille nimellisarvoonsa. Tällaisia velkakirjoja tai maksusitoumuksia koskevat vaatimukset on kohtuullisten ajanjaksojen kuluessa suoritettava siten, että vaatimusten arvo ECU:ina jäsenen vaatimuksen esittämisajankohtana vastaa maksettujen osakkeiden lukumäärää, jotka on merkitty kullekin tällaisen velkakirjan tai sitoumuksen antavalle jäsenelle ja jotka ovat tämän hallussa.

3. Kaikki jäsenen maksusitoumukset, jotka koskevat osuuksien merkintää alkuperäisestä pääomasta suoritetaan joko ECU:ina taikka Yhdysvaltain dollareina tai Japanin jeneinä näiden valuuttojen ECU-kurssin keskiarvon perusteella laskettuna ajalta 30. päivänä syyskuuta 1989--31. päivänä maaliskuuta 1990, mainitut päivät mukaan lukien.

4. Vaadittaessa maksettavasta osakepääomamerkinnästä voidaan vaatia maksua tämän sopimuksen 17 ja 42 artiklan määräyksiä noudattaen vain silloin, kun pankki tarvitsee suoritusta omien sitoumustensa täyttämiseksi.

5. Mikäli pankki esittää tämän artiklan 4 kohdan tarkoittaman maksuvaatimuksen, jäsen suorittaa maksun ECU:ina, Yhdysvaltain dollareina tai Japanin jeneinä. Maksuvaatimusten on oltava ECU-arvoltaan yhtäläiset kunkin vaadittaessa maksettavan osakkeen osalta vaatimuksen esittämishetkellä laskettuna.

6. Pankki määrää tähän artiklaan perustuvan maksun suorituspaikan viimeistään kuukauden kuluttua hallintoneuvoston ensimmäisen kokouksen jälkeen, kuitenkin siten, että ennen määräystä tämän artiklan 1 kappaleen tarkoittama ensimmäinen erä suoritetaan Euroopan investointipankille, joka toimii pankin uskottuna miehenä.

7. Jäsenen muita kuin tämän artiklan 1, 2 ja 3 kappaleen tarkoittamia merkintöjä koskevat maksut peruspääomasta merkittyjen maksettujen osakkeiden osalta suoritetaan ECU:ina, Yhdysvaltain dollareina tai Japanin jeneinä joko käteisellä, velkakirjoina tai muina sitoumuksina.

8. Tässä artiklassa maksu tai nimellisarvo ECU:ina tarkoittaa maksua tai nimellisarvoa kaikissa vaihdettavissa valuutoissa, jotka maksu- tai suorituspäivänä vastaavat kyseisen sitoumuksen arvoa ECU-valuutassa.

7 artikla
Varsinaiset pääomavarat

Tässä sopimuksessa pankin "varsinaiset pääomavarat" tarkoittaa:

i) pankin peruspääomaa sisältäen sekä maksetut että maksettavaksi lankeavat osakkeet, jotka on merkitty tämän sopimuksen 5 artiklan mukaisesti;

ii) pääomia, jotka pankki on saanut ottamalla lainoja tämän sopimuksen 20 artiklan i) alakohdan antaman valtuuden nojalla ja joihin sovelletaan tämän sopimuksen 6 artiklan 4 kappaleen määräystä koskien sitoumusta maksaa vaadittaessa;

iii) pääomia, jotka on saatu lainojen tai takuiden takaisinmaksuista ja tuloja osakesijoitusten myynnistä, jotka on tehty tämän artiklan i)- ja ii)-alakohdassa tarkoitetuista varoista;

iv) tuloja, jotka on saatu tämän artiklan i) ja ii) alakohdissa mainituista pääomista annetuista lainoista ja osakesijoituksista, ja tuloja, jotka on saatu takuista ja pankin erityistoimintoihin kuulumattomista sitoumuksista; ja

v) muita pääomia tai pankin tuloja, jotka eivät muodosta osaa tämän sopimuksen 19 artiklassa tarkoitetun erityisrahaston varoista.

III luku

Toiminta

8 artikla
Lainansaajavaltiot ja varojen käyttö

1. Pankin varoja ja sen tarjoamia palveluja käytetään yksinomaan sellaisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja tehtävien suorittamiseksi, jotka mainitaan tämän sopimuksen 1 ja 2 artiklassa.

2. Pankki voi toimia sellaisissa Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa, joissa ollaan vakaasti siirtymässä markkinataloutta sekä aloitteellisuutta ja yrittäjyyttä tukevaa käytäntöä kohti, ja jotka soveltavat joko käytännössä tai muutoin tämän sopimuksen 1 artiklassa esitettyjä periaatteita.

3. Mikäli jäsen toteuttaa käytäntöä, joka on ristiriidassa tämän sopimuksen 1 artiklan kanssa, tai poikkeusolosuhteissa, johtokunta harkitsee, tulisiko jäsenen mahdollisuus käyttää pankin varoja keskeyttää tai muulla tavoin muuttaa, ja se voi esittää suosituksia asiasta hallintoneuvoston jäsenille. Hallintoneuvosto tekee näitä asioita koskevat päätökset hallintoneuvoston jäsenten vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, joka edustaa vähintään kolmea neljäsosaa jäsenten koko äänimäärästä.

4. i) Jokainen mahdollinen lainansaajavaltio voi pyytää pankilta mahdollisuutta käyttää sen varoja rajoitettuihin tarkoituksiin kolmen (3) vuoden ajanjakson puitteissa tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen. Jokainen tällainen pyyntö liitetään tämän sopimuksen erottamattomaksi osaksi heti kun se on esitetty.

ii) Mainitun ajanjakson kuluessa:

a) pankki toimittaa kyseiselle valtiolle ja sen alueella toimiville yrityksille pyynnöstä teknistä ja muunlaista apua, joka kohdistuu sen yksityisen sektorin rahoittamiseen, valtiojohtoisten yritysten yksityiseen omistukseen ja valvontaan siirtymisen helpottamiseen ja yritysten auttamiseen toimimaan kilpailukykyisesti sekä siirtymään markkinatalouteen tämän sopimuksen 11 artiklan 3 kappaleen määräysten mukaisesti;

b) minkään näin annetun avustuksen kokonaissumma ei saa ylittää kyseisen valtion osakkeistaan suorittaman käteisen ja liikkeelle laskemien velkakirjojen kokonaissummaa.

iii) Tämän ajanjakson lopussa hallintoneuvosto päättää jäsentensä vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä, joka edustaa vähintään kahdeksaakymmentäviittä (85) prosenttia jäsenten koko äänimäärästä, myönnetäänkö kyseiselle valtiolle avustusta enemmän kuin mitä a- ja b-alakohdissa määrätään.

9 artikla
Varsinainen ja erityistoiminta

Pankin toiminta käsittää varsinaisen toiminnan, jota rahoitetaan tämän sopimuksen 7 artiklassa mainituilla varsinaisilla pääomavaroilla ja erityistoiminnan, jota rahoitetaan tämän sopimuksen 19 artiklassa mainituilla erityisvaroilla. Nämä kaksi toimintamuotoa voidaan yhdistää.

10 artikla
Toimintamuotojen erottaminen

1. Pankin varsinaiset pääomavarat ja erityisvarat tulee aina ja joka suhteessa pitää erillään, käyttää, sitoa tai sijoittaa erikseen ja niihin nähden tulee muutoinkin menetellä täysin toisistaan riippumattomasti. Pankin tiliselvityksestä tulee käydä ilmi pankin varanto sekä sen varsinainen toiminta ja erikseen sen erityistoiminta.

2. Pankin varsinaisia pääomavaroja ei missään olosuhteissa saa rasittaa tappioilla tai velvoitteilla, jotka aiheutuvat sellaisista erityistoimista tai muista toimista, joihin erityisvaroja alun perin käytettiin tai sidottiin, eikä niistä saa maksaa näistä aiheutuvia tappioita tai velvoitteita.

3. Varsinaisesta toiminnasta välittömästi johtuvat kulut maksetaan pankin varsinaisista pääomavaroista. Erityistoiminnasta välittömästi johtuvat kulut maksetaan erityisvaroista. Muut kulut maksetaan tämän sopimuksen 18 artiklan 1 kappaleen mukaisesti pankin määräämällä tavalla.

11 artikla
Toimintamuodot

1. Tämän sopimuksen 1 ja 2 artiklassa esitettyjen tavoitteidensa saavuttamiseksi ja tehtäviensä eteenpäin saattamiseksi pankki noudattaa joitakin tai kaikkia seuraavista menettelytavoista:

i) myöntää lainaa tai osallistuu yhteisrahoitukseen yhdessä monenvälisten laitosten, liikepankkien tai muiden asianosaisten tahojen kanssa tai osallistuu lainojen myöntämiseen yksityisen sektorin yrityksille, valtiojohtoisille kilpailuun perustuville yrityksille, jotka ovat siirtymässä markkinatalouteen ja mille tahansa valtiojohtoisille yrityksille niiden yksityiseen omistukseen ja valvontaan siirtymisen helpottamiseksi, erityisesti yksityisen ja/tai ulkomaisen pääoman osuuden lisäämiseksi näissä yrityksissä;

ii) (a) sijoittaa yksityisen sektorin yritysten osakepääomaan;

b) sijoittaa sellaisten valtiojohtoisten kilpailuun nojautuvien yritysten osakepääomaan, jotka ovat siirtymässä markkinatalouteen ja sijoittaa minkä tahansa valtiojohtoisen yrityksen osakepääomaan sen yksityiseen omistukseen ja valvontaan siirtymisen helpottamiseksi, erityisesti yksityisen ja/tai ulkomaisen pääoman osuuden lisäämiseksi näissä yrityksissä; ja

c) mikäli muut rahoituskeinot eivät ole sopivia, merkitsee sekä yksityisen sektorin yritysten että tämän artiklan ii) b-alakohdassa mainittujen valtiojohtoisten yritysten liikkeelle laskemia arvopapereita mainitussa kohdassa ilmaistujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

iii) helpottaa yksityisen sektorin yritysten tai muiden tämän kohdan i-alakohdassa mainittujen yritysten pääsyä kotimaisille ja kansainvälisille pääomamarkkinoille mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi myöntämällä takuita, mikäli muut rahoituskeinot eivät sovi, ja antamalla rahoitusta koskevia neuvoja sekä muuta apua;

iv) käyttää erityisvaroja niiden käyttöä koskevien sopimusten mukaisesti; ja

v) myöntää lainaa tai osan lainasta ja antaa teknistä apua perusrakenteiden jälleenrakennus- ja kehitystyöhön, mukaan lukien ympäristöohjelmat, jotka ovat välttämättömiä yksityisen sektorin kehityksen ja markkinatalouteen siirtymisen kannalta.

Tässä kappaleessa valtiojohtoisen yrityksen toiminnan katsotaan perustuvan kilpailuun vain, mikäli se toimii autonomisesti kilpailumarkkinaympäristössä ja sitä koskevat konkurssilait.

2. i) Johtokunta tarkistaa vähintään kerran vuodessa pankin toiminnan ja lainanannon kussakin lainansaajavaltiossa varmistaakseen, että pankille tämän sopimuksen 1 ja 2 artiklassa asetetut tavoitteet ja tehtävät otetaan huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisen tarkastuksen pohjalta syntyvät päätökset tehdään johtokunnan jäsenten vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, joka edustaa vähintään kolmea neljäsosaa jäsenten koko äänimäärästä.

ii) Mainitussa tarkastuksessa käsitellään muun muassa kussakin vastaanottajavaltiossa tapahtunutta kehitystä koskien hajautusta, monopolien purkamista ja yksityistämistä, sekä pankin lainanannon suhteellista osuutta yksityisille yrityksille, valtiojohtoisille yrityksille, jotka ovat siirtymässä markkinatalouteen tai yksityisomistukseen, sekä perusrakenteisiin, tekniseen apuun että muihin tavoitteisiin.

3. i) Enintään neljäkymmentä (40) prosenttia pankin kaikista sidotuista lainoista, takuista ja pääomasijoituksista, vaikuttamatta pankin muihin tässä artiklassa mainittuihin toimiin, annetaan valtiosektorille. Tätä prosentuaalista rajoitusta sovelletaan aluksi kahden (2) vuoden ajan pankin toimintojen alkamisesta lähtien, vuodet yhteenlaskettuina ja sen jälkeen kuhunkin seuraavaan varainhoitovuoteen.

ii) Kunkin valtion osalta enintään neljäkymmentä (40) prosenttia pankin kaikista sidotuista lainoista, takuista ja pääomasijoituksista viiden (5) vuoden aikana, vuodet yhteenlaskettuina, ja tämän vaikuttamatta pankin tässä artiklassa mainittuihin muihin toimintoihin, annetaan valtiosektorille.

iii) Tässä kappaleessa,

a) valtiosektoriin kuuluvat maan keskushallinto, paikalliset viranomaiset, näiden edustajat ja näiden omistuksessa tai hallinnassa olevat yritykset;

b) lainaa tai takuuta sellaiselle valtiojohtoiselle yritykselle, jossa toteutetaan yksityisomistukseen ja yksityiseen hallintaan tähtäävää ohjelmaa, tai pääomasijoitusta tällaiselle yritykselle, ei katsota tehdyksi valtiosektorille;

c) lainojen, jotka rahoituksen välittäjä edelleen lainaa yksityiselle sektorille, ei katsota kuuluvan valtiosektorille.

12 artikla
Varsinaista toimintaa koskevat rajoitukset

1. Pankin myöntämien kuolettamattomien lainojen, osakesijoitusten ja pankin antamien takuiden kokonaismäärää pankin varsinaisessa toiminnassa ei saa koskaan lisätä, jos sen sitomattoman merkityn pääoman, varantojen ja sen varsinaisiin pääomavaroihin sisältyvät ylijäämän kokonaismäärä tämän lisäyksen johdosta ylittyisi.

2. Osakesijoituksen määrä ei saa yleensä ylittää johtokunnan pääsääntöisesti sopivaksi katsomaa prosenttiosuutta kyseisen yrityksen osakepääomasta. Pankki ei saa tällaisen sijoituksen avulla yrittää saada valvontaoikeutta kyseisessä yrityksessä eikä se saa harjoittaa tällaista valvontaa tai ottaa välitöntä vastuuta sellaisen yrityksen hallinnossa, jossa sillä on sijoituksia, paitsi mikäli sen sijoitusta kohtaa tosiasiallinen tai uhkaava laiminlyönti, tai mikäli yritys, johon sijoitus aiotaan tehdä, on maksukyvytön tai joutumassa maksukyvyttömäksi tai muussa tilanteessa, joka pankin käsityksen mukaan uhkaa vaarantaa sijoituksen, jolloin pankki voi ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin ja käyttää sellaisia oikeuksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi etujensa turvaamiseksi.

3. Pankin maksettujen osakesijoitusten määrä ei saa koskaan ylittää määrää, joka vastaa sen sitomattoman maksetun merkityn pääoman, ylijäämien ja varsinaisen varannon kokonaismäärää.

4. Pankki ei saa laskea liikkeelle vientiluottotakuita eikä ryhtyä harjoittamaan vakuutustoimintaa.

13 artikla
Toimintaperiaatteet

Pankin tulee toimia seuraavien periaatteiden mukaisesti:

i) pankin tulee soveltaa kaikissa toiminnoissaan terveitä pankkitoiminnan periaatteita;

ii) pankin toiminnan tulee kohdistua tiettyjen yksittäisten tai nimettyihin sijoitusohjelmiin liittyvien hankkeiden rahoitukseen ja tekniseen apuun, jonka avulla sen tämän sopimuksen 1 ja 2 artiklassa esitetyt tavoitteet ja tehtävät pyritään täyttämään;

iii) pankki ei saa rahoittaa jäsenen alueella sijaitsevaa yritystä, jos kyseinen jäsen vastustaa sijoitusta;

iv) pankki ei saa antaa suhteettoman suurta osuutta varoistaan käytettäväksi minkään tietyn jäsenen hyväksi;

v) pankin tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että sen sijoitukset jakautuvat kohtuullisen monipuolisesti;

vi) ennen lainan, takuun tai osakesijoituksen myöntämistä hakijan tulee esittää riittävästi perusteltu anomus ja pankin pääjohtajan on annettava johtokunnalle pankin tutkimukseen perustuva, anomusta koskeva kirjallinen selostus suosituksineen;

vii) pankki ei saa ryhtyä rahoittamaan tai antamaan palveluja, jos hakija voi saada riittävästi rahoitusta ja palveluja muualta pankin kohtuullisiksi katsomin ehdoin;

viii) antaessaan tai taatessaan rahoitusta pankin tulee kiinnittää asianmukaista huomiota lainanottajan ja sen mahdollisen takaajan kykyyn vastata rahoitussopimuksen mukaisista sitoumuksistaan;

ix) mikäli kyseessä on pankin myöntämä suora laina, pankki saa sallia lainanottajan nostot vain sitä mukaan kuin kustannukset lankeavat maksettaviksi;

x) pankin tulee pyrkiä kierrättämään varojaan myymällä sijoituksiaan yksityisille sijoittajille aina kun se on tarkoituksenmukaista ja ehdot ovat tyydyttävät;

xi) sijoittaessaan yksityisiin yrityksiin pankin tulee sopia ehdot, jotka se katsoo tarkoituksenmukaisiksi ottaen huomioon yrityksen tarpeet, pankin ottaman riskin ja yksityisten sijoittajien samankaltaisen rahoituksen yhteydessä tavallisesti saamat ehdot;

xii) pankin ei tule asettaa rajoituksia sen varsinaisten tai erityistoimintojen yhteydessä myönnettyjen lainojen, sijoitusten tai muun rahoituksen tuottojen käytölle tavaran ja palvelujen hankkimiseen mistä maasta tahansa, ja aina kun on tarkoituksenmukaista, pankin tulee käyttää oikeuttaan järjestää lainojaan ja muita toimintojaan koskevia kansainvälisiä tarjouskilpailuja; ja

xiii) pankin tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin varmistaakseen, että pankin myöntämien tai takaamien lainojen tuotto tai tuotto lainoista, joissa pankki on ollut osapuolena tai tuotto osakesijoituksesta käytetään vain niihin tarkoituksiin, joihin laina tai osakesijoitus myönnettiin ja sen tulee kiinnittää asianmukaista huomiota taloudellisuuteen ja tehokkuuteen.

14 artikla
Lainojen ja takuiden ehdot

1. Sopimuksessa, joka koskee pankin myöntämiä tai takaamia lainoja tai lainoja, joissa se on osapuolena, määrätään kyseisten lainojen tai takuiden ehdot mukaan lukien ne, jotka koskevat lainan lyhennystä, korkoa ja muita maksuja, kuluja, erääntymisaikoja ja maksupäiviä kunkin lainan ja takuun kohdalla. Näitä ehtoja asettaessaan pankin tulee ottaa täysin huomioon tarpeensa turvata omat tulonsa.

2. Mikäli lainojen tai lainojen takuiden saaja ei itse ole jäsen, vaan valtiojohtoinen yritys, pankki voi halutessaan ja pitäen mielessä yksityisomistukseen ja yksityiseen hallintaan siirtymässä oleviin julkisiin ja valtiojohtoisiin yrityksiin sopivat erilaiset lähestymistavat vaatia jäsentä tai jäseniä, joiden alueella kyseinen hanke aiotaan toteuttaa tai pankin hyväksymää jäsenen tai jäsenten julkista edustajaa tai asiain hoitajaa takaamaan pääoman takaisinmaksun ja koron ja muiden lainasta johtuvien maksujen ja kulujen suorituksen lainaehtojen mukaisesti. Johtokunta tarkastaa pankin toiminnan tässä suhteessa vuosittain huomioiden erityisesti pankin luottokelpoisuuden.

3. Laina- ja takuusopimuksessa on nimenomaan ilmoitettava valuutta tai valuutat tai ECU, jossa kaikki sopimuksen mukaan pankille tulevat maksut tulee suorittaa.

15 artikla
Provisio ja toimitusmaksut

1. Pankki perii koron lisäksi provision varsinaisten toimiensa puitteissa myöntämästään lainasta tai osalainasta. Johtokunta päättää tätä provisiota koskevista ehdoista ja edellytyksistä.

2. Taatessaan lainan varsinaisen toimintansa puitteissa tai välittäessään osakkeita pankki kantaa toimitusmaksun, jonka määrän ja maksuajan johtokunta päättää, korvaukseksi ottamastaan riskistä.

3. Johtokunta voi määrätä pankin varsinaiseen toimintaan liittyvistä muista maksuista ja sen erityistoimintaan liittyvistä provisioista, toimitusmaksuista tai muista maksuista.

16 artikla
Erityisvararahasto

1. Pankin tämän sopimuksen 15 artiklan mukaisesti vastaanottamat provisiot ja toimitusmaksut kerätään erityisvararahastoksi, joka on tarkoitettu pankin tämän sopimuksen 17 artiklan mukaisten tappioiden korvaamiseen. Erityisvararahastoa pidetään sellaisessa helposti rahaksi muutettavassa muodossa, josta pankilla on oikeus päättää.

2. Jos johtokunta arvioi, että erityisvararahaston koko on riittävä, se voi päättää, että mainitut provisiot tai toimitusmaksut kokonaisuudessaan tai osaksi muodostavat vastedes osan pankin tuloista.

17 artikla
Pankin tappioiden korvausmuodot

1. Pankin varsinaisen toiminnan yhteydessä, mikäli pankin myöntämien lainojen, osalainojen tai takuiden maksu on viivästynyt tai jätetty maksamatta ja mikäli sille sattuu merkintätappioita ja tappioita osakesijoituksissa, pankki ryhtyy tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Pankin tulee huolehtia tarkoituksenmukaisista määräyksistä mahdollisten tappioiden varalta.

2. Tappiot pankin varsinaisessa toiminnassa veloitetaan:

i) ensiksi, tämän artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesti;

ii) toiseksi, nettotuloista;

iii) kolmanneksi, tämän sopimuksen 16 artiklassa mainitusta erityisvararahastosta;

iv) neljänneksi, sen perusvarannosta ja ylijäämistä;

v) viidenneksi, sitomattomasta maksetusta pääomasta; ja

vi) viimeksi, sopivasta määrästä maksamatonta merkittyä vaadittaessa maksettavaa pääomaa, joka vaaditaan maksettavaksi tämän sopimuksen 6 artiklan 4 ja 5 kappaleen määräysten mukaisesti.

18 artikla
Erityisrahastot

1. Pankki voi suostua hallinnoimaan erityisrahastoja, joiden tarkoituksena on palvella pankin tavoitteita ja jotka liittyvät pankin toimialaan. Kunkin erityisrahaston hallintokulut kokonaisuudessaan laskutetaan kyseiseltä erityisrahastolta.

2. Pankin hyväksymiä erityisrahastoja voidaan käyttää millä tahansa tavalla ja millä tahansa ehdoilla ja edellytyksillä, jotka vastaavat pankin tavoitteita ja tehtäviä, tämän sopimuksen muita soveltuvia määräyksiä ja sopimusta tai sopimuksia, jotka koskevat tällaisia rahastoja.

3. Pankin tulee hyväksyä kunkin erityisrahaston perustamisen, hallinnon ja käytön edellyttämät säännöt. Nämä ohjeet ja säännöt eivät saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa, lukuunottamatta niitä määräyksiä, joita sovelletaan nimenomaan vain pankin varsinaiseen toimintaan.

19 artikla
Erityisrahastojen varat

"Erityisrahastojen varat" tarkoittaa jokaisen erityisrahaston varoja ja käsittää:

i) pankin johonkin erityisrahastoon sisällytettäväksi hyväksymät varat;

ii) erityisrahastojen varoista rahoitettujen lainojen tai takuiden takaisinmaksut ja osakesijoitusten tuotot, jotka tätä erityisrahastoa koskevien ohjeiden ja sääntöjen mukaan kuuluvat tälle erityisrahastolle; ja

iii) tulot erityisrahastojen varojen sijoituksesta.

IV luku

Ottolainaus ja muut eri valtuudet

20 artikla
Yleisvaltuudet

1. Pankilla on muualla tässä sopimuksessa erikseen mainittujen valtuuksien lisäksi valtuudet:

i) ottaa lainaksi pääomia jäsenmaissa tai muualla edellyttäen aina, että:

a) ennen kuin se myy velkakirjojansa jonkin maan alueella, pankki hankkii siihen tältä luvan; ja

b) mikäli pankin velkakirjat on nimettävä jonkin jäsenen valuutassa, pankki hankkii siihen tältä luvan;

ii) sijoittaa tai tallettaa varoja, joita ei tarvita toiminnoissaan

iii) ostaa ja myydä markkinoilla arvopapereita, jotka pankki on laskenut liikkeelle tai taannut tai joihin se on tehnyt sijoituksia;

iv) taata arvopapereita, joihin se on tehnyt sijoituksia, helpottaakseen niiden myyntiä;

v) ottaa välittääkseen jonkun yrityksen pankin tarkoitusperiä ja tehtäviä vastaaviin tarkoituksiin liikkeelle laskemia arvopapereita tai osallistua niiden välitykseen;

vi) antaa omia päämääriään palvelevaa ja toimialaansa kuuluvaa teknistä opastusta ja apua;

vii) käyttää muita sellaisia valtuuksia ja hyväksyä sellaisia ohjeita ja sääntöjä, jotka saattavat olla tarpeellisia ja sopivia sen tavoitteiden ja tehtävien edistämisessä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti; ja

viii) tehdä yhteistyösopimuksia yhden tai useamman julkisen tai yksityisen yhteisön kanssa.

2. Jokaisessa pankin liikkeelle laskemassa tai takaamassa arvopaperissa on kuvapuolella selvästi tiedotettava, että se ei ole minkään valtion tai jäsenen sitoumus, ellei se tosiasiallisesti ole jonkun valtion tai jäsenen sitoumus, mikä siinä tapauksessa on mainittava.

V luku

Valuutat

21 artikla
Valuuttojen määrittely ja käyttö

1. Jos tämän sopimuksen johdosta osoittautuu tarpeelliseksi ratkaista, onko jokin valuutta täysin vaihtokelpoinen tämän sopimuksen tarkoittamassa merkityksessä, pankin tulee ratkaista asia ottaen huomioon oman ensisijaisen tarpeensa säilyttää taloudelliset etunsa ja mikäli tarpeellista neuvoteltuaan Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa.

2. Jäsenet eivät saa asettaa mitään rajoituksia pankin oikeudelle ottaa vastaan, pitää hallussa, käyttää tai siirtää seuraavia maksuvälineitä:

i) valuuttoja tai ECU-valuuttaa, jotka pankki on saanut tämän sopimuksen 6 artiklan mukaisesti maksuksi pääomamerkinnöistä;

ii) pankin ottolainauksen kautta saamia valuuttoja;

iii) valuuttoja ja muita varoja, jotka ovat pankin hallussa erityisrahastojen avustuksina; ja

iv) valuuttoja, jotka pankki on saanut kuoletuksina, korkoina, osinkoina tai muina maksuina joistakin tämän kohdan i--iii alakohdissa tarkoitetuista pääomista annetuista lainoista tai sijoituksista tai tällaisten sijoitusten käytöstä syntyneistä tuotoista, tai provisioina, toimitusmaksuina tai muina maksuina.

VI luku

Organisaatio ja hallinto

22 artikla
Rakenne

Pankilla on hallintoneuvosto, johtokunta, pääjohtaja, yksi tai useampia varapääjohtajia sekä muita virkailijoita ja henkilökuntaa tarpeen mukaan.

23 artikla
Hallintoneuvosto: kokoonpano

1. Jokaisen jäsenen on oltava edustettuna hallintoneuvostossa ja sen on määrättävä yksi hallintoneuvoston jäsen ja yksi varajäsen. Jokaisen hallintoneuvoston jäsenen ja varajäsenen on noudatettava nimittäneen jäsenen tahtoa. Varajäsen ei saa äänestää muulloin kuin varsinaisen jäsenen poissaollessa. Vuosikokouksessaan neuvosto valitsee yhden hallintoneuvoston jäsenistä puheenjohtajaksi, joka toimii tehtävässä uuden puheenjohtajan vaaliin saakka.

2. Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet eivät saa jäsenyydestään korvausta pankilta.

24 artikla
Hallintoneuvosto: valtuudet

1. Pankin kaikki valtuudet kuuluvat hallintoneuvostolle.

2. Hallintoneuvosto voi siirtää valtuutensa kokonaan tai osittain johtokunnalle, lukuunottamatta oikeutta:

i) hyväksyä uusia jäseniä ja määrätä jäseneksi pääsyn ehdoista;

ii) lisätä tai vähentää pankin peruspääomaa;

iii) keskeyttää jäsenyys;

iv) ratkaista johtokunnan sille esittämät tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat asiat;

v) päättää yleisten yhteistyösopimusten solmimisesta muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa;

vi) valita pankin johtokunnan jäsenet ja pääjohtaja;

vii) määrätä johtokunnan jäsenille ja heidän varajäsenilleen maksettavat korvaukset ja pääjohtajan palkka sekä muut sopimusehdot;

viii) hyväksyä tilintarkastuskertomuksen tarkistamisen jälkeen pankin tase ja tuloslaskelma;

ix) päättää vararahastoista ja pankin nettovoiton käyttämisestä ja jaosta;

x) muuttaa tätä sopimusta;

xi) päättää pankin toiminnan lopettamisesta ja sen varojen jaosta; ja

xii) käyttää sellaisia muita valtuuksia, jotka tässä sopimuksessa on annettu nimenomaan hallintoneuvostolle.

3. Hallintoneuvosto pidättää itselleen kaikki valtuudet päättää asioista, jotka tämän artiklan 2 kappaleen nojalla tai muulla tämän sopimuksen määräyksellä on annettu tai määrätty johtokunnan hoidettavaksi.

25 artikla
Hallintoneuvoston menettelytavat

1. Hallintoneuvosto pitää vuosikokouksen ja muita sellaisia kokouksia, jotka neuvosto mahdollisesti määrää pidettäväksi tai johtokunta kutsuu koolle. Johtokunnan on kutsuttava hallintoneuvosto koolle, mikäli viisi (5) pankin jäsentä tai vähintään neljäsosaa jäsenten koko äänimäärästä edustava joukko jäseniä sitä vaatii.

2. Hallintoneuvoston kokous on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa neuvoston jäsenistä on läsnä edellyttäen, että tämä enemmistö edustaa vähintään kahta kolmattaosaa jäsenten koko äänimäärästä.

3. Hallintoneuvosto voi määrätä noudatettavaksi menettelytapaa, jonka nojalla johtokunta voi katsoessaan tarpeelliseksi saada neuvoston äänet jossakin erityiskysymyksessä ilman, että hallintoneuvosto kutsutaan koolle.

4. Hallintoneuvosto, ja johtokunta saamiensa valtuuksien puitteissa, voivat hyväksyä sellaisia sääntöjä ja määräyksiä ja perustaa sellaisia lisäelimiä, jotka saattavat olla tarpeellisia tai tarkoituksenmukaisia pankin toiminnan harjoittamisen kannalta.

26 artikla
Johtokunta: kokoonpano

1. Pankin johtokuntaan kuuluu kaksikymmentäkolme (23) jäsentä, jotka eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä ja joista

i) Belgiaa, Tanskaa, Ranskaa, Saksan liittotasavaltaa, Kreikkaa, Irlantia, Italiaa, Luxemburgia, Alankomaita, Portugalia, Espanjaa, Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Euroopan talousyhteisöä ja Euroopan investointipankkia edustavat hallintoneuvoston jäsenet valitsevat yksitoista (11) jäsentä; ja

ii) muita jäseniä edustavat hallintoneuvoston jäsenet valitsevat kaksitoista (12) jäsentä ja näistä

a) neljän (4) valinnan suorittavat niihin A-liitteessä mainittuihin Keski- ja Itä-Euroopan valtioihin kuuluvat hallintoneuvoston jäsenet, jotka voivat saada avustusta pankilta;

b) neljän (4) valinnan suorittavat A-liitteessä muiden Euroopan valtioiden kohdalla mainittujen valtioiden hallintoneuvoston jäsenet; ja

c) neljän (4) valinnan suorittavat A-liitteessä Euroopan ulkopuolisten valtioiden kohdalla mainittujen valtioiden hallintoneuvoston jäsenet.

Johtokunnan jäsenet sen lisäksi, että he edustavat jäseniä, jotka heidän omat hallintoneuvoston jäsenensä ovat valinneet, voivat edustaa myös jäseniä, jotka antavat äänensä heille.

2. Johtokunnan jäsenten tulee olla päteviä talous- ja raha-asioiden asiantuntijoita ja heidät valitaan B-liitteen mukaisesti.

3. Hallintoneuvosto voi lisätä tai vähentää johtokunnan jäsenten lukumäärää tai muuttaa sen kokoonpanoa, jotta muutokset pankin jäsenistössä tulevat huomioiduiksi, hallintoneuvoston jäsenten vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, joka edustaa vähintään kolmea neljäsosaa jäsenten koko äänimäärästä. Nämä oikeudet eivät saa vaikuttaa myöhempiin vaaleihin, vaan toisen johtokunnan jäsenten lukumäärä ja kokoonpano noudattaa tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä.

4. Jokaisen johtokunnan jäsenen on määrättävä varajäsen, jolla on täysi valta toimia hänen puolestaan silloin kun hän ei ole läsnä. Johtokunnan jäsenten ja varajäsenten on oltava jäsenmaiden kansalaisia. Kukaan jäsen ei saa olla edustettuna useamman kuin yhden johtokunnan jäsenen välityksellä. Varajäsen voi osallistua johtokunnan kokouksiin, mutta hän saa äänestää vain silloin kun hän toimii päämiehensä puolesta.

5. Johtokunnan jäsenten toimikausi on kolme (3) vuotta ja heidät voidaan valita uudelleen. Tämän edellytyksenä on, että hallintoneuvosto valitsee ensimmäisen johtokunnan ensimmäisessä kokouksessaan ja tämä pysyy toimessaan hallintoneuvoston välittömästi seuraavaan vuosikokoukseen saakka, tai jos hallintoneuvosto tässä vuosikokouksessaan niin päättää, sitä seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Heidän tulee hoitaa tehtäviään siihen asti kun heille on valittu seuraajat ja nämä ovat ottaneet tehtävät vastaan. Jos johtokunnan jäsenen paikka vapautuu enemmän kuin satakahdeksankymmentä (180) päivää ennen hänen toimikautensa päättymistä, hallintoneuvoston jäsenten, jotka valitsivat edellisen johtokunnan jäsenen, on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraaja tämän sopimuksen B-liitteen mukaisesti. Tällaiseen vaaliin vaaditaan edellä mainittujen hallintoneuvoston jäsenten äänten enemmistö. Jos johtokunnan jäsenen paikka vapautuu satakahdeksankymmentä (180) päivää tai sitä aikaisemmin ennen hänen toimikautensa päättymistä, ne hallintoneuvoston jäsenet, jotka valitsivat edellisen johtokunnan jäsenen, voivat samoin valita seuraajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi, jolloin vaalin on tapahduttava näiden hallintoneuvoston jäsenten äänten enemmistöllä. Sinä aikana kun toimi on täyttämättä, edellisen johtokunnan jäsenen varajäsen käyttää siihen liittyviä valtuuksia, lukuun ottamatta valtuutta nimetä varajäsen.

27 artikla
Johtokunta: valtuudet

Vaikuttamatta tämän sopimuksen 24 artiklan mukaisesti hallintoneuvostolle kuuluviin valtuuksiin johtokunta vastaa pankin yleisen toiminnan johtamisesta ja tässä tarkoituksessa tämän sopimuksen sille nimenomaan antamien valtuuksien lisäksi käyttää kaikkia hallintoneuvoston sille antamia valtuuksia ja erityisesti:

i) valmistelee hallintoneuvostossa käsiteltävät asiat;

ii) laatii hallintoneuvoston antamien yleisten suuntalinjojen mukaisesti toimintasuunnitelmat ja tekee päätökset koskien lainoja, takuita, pääomasijoituksia, pankin lainanottoa, teknisen avun antamista ja pankin muita toimintoja;

iii) alistaa kunkin tilivuoden tarkistetut tilit hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuosikokouksessa; ja

iv) hyväksyy pankin tulo- ja menoarvion.

28 artikla
Johtokunnan menettelytavat

1. Johtokunta työskentelee tavallisesti pankin pääkonttorissa ja se kokoontuu niin usein kuin pankin toiminta vaatii.

2. Johtokunnan kokous on päätösvaltainen johtokunnan jäsenten enemmistön ollessa läsnä edellyttäen, että tällainen enemmistö vastaa vähintään kahta kolmasosaa jäsenten koko äänimäärästä.

3. Hallintoneuvosto hyväksyy säännöt, joiden nojalla jäsen voi, mikäli johtokunnassa ei ole sen omaa kansalaista, lähettää johtokunnan kokoukseen edustajansa ilman äänioikeutta silloin, kun se käsittelee kyseistä jäsentä erityisesti koskettavaa asiaa.

29 artikla
Äänestys

1. Kunkin jäsenen äänivalta vastaa sen pankin peruspääomasta merkitsemien osakkeiden lukumäärää. Mikäli jäsen ei ole maksanut tämän sopimuksen 6 artiklan mukaisesti maksettuihin osakkeisiin liittyviin velvoitteisiinsa kuuluvaa erääntynyttä osaa, kyseinen jäsen ei voi, ennen kuin laiminlyönti on korjattu, käyttää äänivaltaansa erääntynyttä mutta maksamatonta summaa vastaavan prosentuaalisen osuuden osalta, laskettuna suhteessa tämän jäsenen pankin pääomasta merkittyihin maksettuihin osakkeisiin.

2. Hallintoneuvostossa äänestettäessä on jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä yhtä monta ääntä kuin hänet nimittäneellä pankin jäsenellä. Ellei tässä sopimuksessa nimenomaan toisin määrätä, kaikki hallintoneuvostossa käsiteltävät asiat ratkaistaan kokouksessa edustettuna olevalla äänten enemmistöllä.

3. Johtokunnassa äänestettäessä jokaisella johtokunnan jäsenellä on oikeus antaa se määrä ääniä, johon hänet valinneilla hallintoneuvoston jäsenillä on oikeus ja johon hänelle äänensä B-liitteen D-osan nojalla antaneilla hallintoneuvoston jäsenillä on oikeus. Johtokunnan jäsen, joka edustaa useampaa kuin yhtä jäsentä, voi antaa äänet erikseen. Ellei tässä sopimuksessa nimenomaan toisin määrätä ja yleistä menettelytapaa koskevia päätöksiä lukuun ottamatta, jolloin päätökset tehdään vähintään kahden kolmasosan äänten enemmistöllä kaikkien äänestäneiden koko äänimäärästä, kaikki johtokunnassa käsiteltävät asiat ratkaistaan sen kokouksessa edustettuina olevalla äänten enemmistöllä.

30 artikla
Pääjohtaja

1. Hallintoneuvosto valitsee pankin pääjohtajan koko jäsenistönsä äänten enemmistöllä, mikä vastaa vähintään jäsenten koko äänivallan enemmistöä. Toimikautensa aikana pääjohtaja ei saa toimia hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsenenä eikä kummankaan varamiehenä.

2. Pääjohtajan toimikausi on neljä (4) vuotta. Hänet voidaan valita uudelleen. Hänen on kuitenkin luovuttava toimestaan, kun hallintoneuvosto niin päättää jäsentensä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, joka edustaa vähintää kahta kolmasosaa jäsenten koko äänimäärästä. Jos pääjohtajan toimi syystä tai toisesta vapautuu, hallintoneuvosto valitsee tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti tälle seuraajan enintään neljäksi vuodeksi.

3. Pääjohtajalla ei ole muuta äänioikeutta kuin ratkaiseva ääni äänten mennessä tasan. Hän voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ja hän toimii johtokunnan kokousten puheenjohtajana.

4. Pääjohtaja on pankin laillinen edustaja.

5. Pääjohtaja on pankin henkilökunnan päällikkö. Hän vastaa laitoksesta sekä virkamiesten että muun henkilökunnan nimittämisistä ja erottamisista johtokunnassa hyväksyttävien sääntöjen mukaisesti. Nimittäessään virkamiehiä ja muuta henkilökuntaa pääjohtajan on asetettava tehokkuus ja tekninen pätevyys ensisijaisiksi perusteiksi kiinnittäen samalla asianmukaista huomiota valinnan kohdistumiseen maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti pankin jäsenten keskuuteen.

6. Pääjohtaja hoitaa johtokunnan alaisuudessa pankin kunkinhetkistä toimintaa.

31 artikla
Varapääjohtaja(t)

1. Johtokunta valitsee pääjohtajan suosituksesta yhden tai useamman varapääjohtajan. Johtokunta päättää varapääjohtajan toimikauden pituudesta sekä tämän valtuuksista ja tehtävistä pankin hallinnossa. Pääjohtajan ollessa poissa tai esteellinen varapääjohtaja hoitaa hänen tehtäviään pääjohtajan valtuuksin.

2. Varapääjohtaja voi osallistua johtokunnan kokouksiin, mutta hänellä ei ole muuta äänioikeutta kuin ratkaiseva ääni äänten mennessä tasan silloin kun hän toimii pääjohtajan sijaisena.

32 artikla
Pankin kansainvälinen luonne

1. Pankki ei saa ottaa vastaan erityisvaroja tai muuta lainaa tai avustusta, joka saattaa jollakin tavoin vahingoittaa, vinouttaa tai muulla tavoin muuttaa sen päämääriä tai toimintaa.

2. Pankin, sen pääjohtajan, varapääjohtajan/-johtajien, virkamiesten ja muun henkilökunnan tulee päätöksiä tehdessään ottaa huomioon vain tämän sopimuksen mukaiset pankin päämäärien, tehtävien ja toimintojen kannalta merkitykselliset näkökohdat. Näiden näkökohtien tärkeysjärjestys on arvioitava puolueettomasti, jotta pankin tehtävät voitaisiin suorittaa ja sen päämäärät toteutuisivat.

3. Pankin pääjohtaja, varapääjohtaja/-johtajat, virkailijat ja henkilökunta ovat tehtäviään suorittaessaan vastuussa yksinomaan pankille eivätkä millekään muulle viranomaiselle. Jokaisen pankin jäsenen tulee kunnioittaa tämän tehtävän kansainvälistä luonnetta ja pidättäytyä kaikista pyrkimyksistä vaikuttaa näihin henkilöihin heidän suorittaessaan velvollisuuksiaan.

33 artikla
Toimipaikkojen sijainti

1. Pankin pääkonttori sijaitsee Lontoossa.

2. Pankki voi perustaa toimistoja tai haarakonttoreita minkä tahansa pankin jäsenen alueelle.

34 artikla
Talletuspaikat ja yhteydenpito

1. Jokainen jäsen osoittaa keskuspankkinsa tai pankin kanssa sopimansa muun laitoksen talletuspaikaksi, johon pankki voi tallettaa hallussaan olevan asianomaisen jäsenen valuutan sekä pankin muita varoja.

2. Jokainen jäsen määrää sopivan virallisen elimen, johon pankki voi olla yhteydessä tätä sopimusta koskevissa asioissa.

35 artikla
Raporttien julkistaminen ja tiedotustoiminta

1. Pankin tulee julkaista vuosiraportti, joka sisältää tarkastetun tilinpäätöksen ja sen tulee lähettää jäsenille kolmen (3) kuukauden välein tai useammin yhteenveto pankin taloudellisesta tilasta sekä tuloslaskelma, josta ilmenevät sen toiminnan tulokset. Kirjanpito hoidetaan ECU-valuutassa.

2. Pankin tulee antaa vuosittain selvitys toimintansa ympäristövaikutuksista ja se voi julkaista muita tavoitteidensa edistämisen kannalta suotavina pitämiään katsauksia.

3. Kaikista raporteista, lausunnoista ja julkaisuista, jotka on laadittu tämän artiklan nojalla, toimitetaan jäljennös jäsenille.

36 artikla
Nettotulojen käyttäminen ja jakaminen

1. Hallintoneuvosto päättää vähintään kerran vuodessa, mikä osa pankin nettotuloista -- sen jälkeen kun on huolehdittu vararahastoista ja tarpeen mukaan varauduttu tämän sopimuksen 17 artiklan 1 kappaleen mukaisiin mahdollisiin tappioihin -- kohdistetaan ylijäämään tai muihin tarkoituksiin ja mikä osa jaetaan mahdollisesti jäsenille. Päätökset pankin nettotulojen käyttämisestä muihin tarkoituksiin tehdään hallintoneuvoston jäsenten vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, joka edustaa vähintään kahta kolmasosaa jäsenten koko äänimäärästä. Nettotuloja ei saa sijoittaa tai jakaa ennen kuin perusvaranto on ainakin kymmenen (10) prosenttia peruspääomasta.

2. Edellisessä kappaleessa tarkoitettu jako suoritetaan suhteessa kunkin jäsenen maksettujen osakkeiden lukumäärään, edellyttäen että tätä lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vain käteismaksut ja kyseisen tilivuoden lopussa tai ennen sen päättymistä perityt mainittuja osakkeita vastaavat velkakirjat.

3. Hallintoneuvosto päättää, millä tavalla maksut suoritetaan jäsenille. Mikään jäsen ei voi asettaa rajoituksia näille maksuille ja niiden käytölle vastaanottajamaassa.

VII luku

Jäsenyydestä eroaminen, jäsenyyden keskeyttäminen; toiminnan keskeyttäminen ja lopettaminen

37 artikla
Jäsenten ero-oikeus

1. Jäsen voi erota pankin jäsenyydestä milloin tahansa toimittamalla asiaa koskevan kirjallisen ilmoituksen pankin pääkonttoriin.

2. Jäsenen ero tulee voimaan ja jäsenyys katsotaan päättyneeksi ilmoituksessa mainittuna päivänä, mutta ei missään tapauksessa aikaisemmin kuin kuuden (6) kuukauden kuluttua siitä, kun pankki on vastaanottanut ilmoituksen. Kyseinen jäsenvaltio voi kuitenkin milloin tahansa ennen kuin ero tulee lopullisesti voimaan ilmoittaa pankille kirjallisesti peruuttavansa eroaikeensa.

38 artikla
Jäsenyyden keskeyttäminen

1. Jos jäsen jättää täyttämättä jonkun sitoumuksistaan pankille, pankki voi keskeyttää jäsenyyden päätöksellä, jos vähintään kahden kolmasosan enemmistö hallintoneuvoston jäsenistä, edustaen vähintään kahta kolmasosaa jäsenten koko äänimäärästä, sitä kannattaa. Jäsen, jonka jäsenyys on näin keskeytetty, lakkaa automaattisesti olemasta pankin jäsen vuoden kuluttua keskeytyspäivästä lukien, ellei hallintoneuvosto samalla äänten enemmistöllä joka tarvitaan keskeytykseen päätä, että jäsenen asema palautetaan entiselleen.

2. Keskeytyksen aikana jäsen ei ole oikeutettu käyttämään mitään tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia eroamisoikeutta lukuunottamatta, mutta sen kaikki sitoumukset jäävät voimaan.

39 artikla
Tilien selvittäminen entisten jäsenten kanssa

1. Sen päivän jälkeen, jolloin jäsenen jäsenyys päättyy, tämä entinen jäsen on edelleen vastuussa välittömistä sitoumuksistaan ja takaussitoumuksistaan pankille niin kauan kuin jokin osa sen ennen eroa tekemistä laina-, osakesijoitus- tai takaussitoumuksista on selvittämättä; mutta sille ei saa syntyä velvoitteita sellaisiin lainoihin, osakesijoituksiin ja takuisiin nähden, joihin pankki sitoutuu sen jälkeen eikä sillä ole osaa pankin tuloihin eikä menoihin.

2. Kun jäsen lakkaa olemasta jäsen, pankin tulee järjestää tämän entisen jäsenen hallussa olevien osakkeiden lunastaminen takaisin osana tämän entisen jäsenen tilien selvitystä tämän artiklan mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten osakkeiden takaisinostohinta on pankin kirjanpidon osoittama arvo jäsenyyden lakkaamispäivänä kuitenkin siten, että jokaisen osakkeen enimmäisarvona pidetään sen alkuperäistä ostohintaa.

3. Pankin tämän artiklan nojalla takaisin ostamien osakkeiden suorituksessa noudatetaan seuraavia ehtoja:

i) entisen jäsenen saamiset osakkeistaan on pidätettävä niin kauan kuin tämä entinen jäsen, sen keskuspankki tai joku sen viranomaisista tai elimistä lainanottajan tai takaajan ominaisuudessa on pankille velkaa ja näitä saamisia voidaan pankin harkinnan mukaan käyttää tällaisen velan maksuun sen erääntyessä. Mitään summaa ei saa pidättää entisen jäsenen tämän sopimuksen 6 artiklan 4, 5 ja 7 kappaleen nojalla merkitsemistä osakkeista johtuvan sitoumuksen perusteella. Missään tapauksessa jäsenen saamisia osakkeistaan ei saa maksaa ennen kuin kuusi (6) kuukautta on kulunut jäsenyyden päättymisestä.

ii) maksuja osakkeista voidaan suorittaa ajoittain sitä mukaa kuin kyseinen entinen jäsen niitä luovuttaa, siihen määrään saakka, jolla tämän artiklan 2 kappaleen mukainen takaisinostohinta ylittää tämän kohdan i-alakohdassa tarkoitetun laina-, osakesijoitus- ja takuuvelvoitteiden yhteissumman, kunnes entinen jäsen on vastaanottanut täyden takaisinostohinnan;

iii) pankki päättää maksusuoritusten ehdoista ja siitä, suoritetaanko maksut jossakin vaihdettavassa valuutassa vai ECU-valuutassa sekä maksusuoritusten päivämääristä;

iv) jos pankki on kärsinyt tappioita jäsenen jäsenyyden lakkaamispäivänä maksamattomien takuiden, osalainojen tai lainojen yhteydessä tai jos pankki on kärsinyt tuona päivänä hallussaan olevan osakesijoituksen johdosta nettotappioita, ja tappioiden määrä ylittää niiden varalle varatun määrän jäsenyyden lakkaamispäivänä, entisen jäsenen on vaadittaessa maksettava takaisin se määrä, jolla sen takaisinostohintaa olisi vähennetty, jos tappiot olisi otettu huomioon silloin kun takaisinostohinta määrättiin. Lisäksi entinen jäsen on edelleen velvollinen vaadittaessa maksamaan maksamattomista tämän sopimuksen 6 artiklan 4 kappaleen mukaisista merkinnöistä saman määrän kuin mistä sen olisi ollut vaadittaessa vastattava siinä tapauksessa, että pääoma olisi vähentynyt ja maksuvaatimus olisi esitetty silloin kun osakkeiden takaisinostohinta määrättiin.

4. Jos pankki lopettaa toimintansa tämän sopimuksen 41 artiklan mukaisesti kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin jokin jäsen lakkaa olemasta jäsen, kaikki entiselle jäsenelle kuuluvat oikeudet määräytyvät tämän sopimuksen 41-43 artiklan määräysten mukaisesti.

40 artikla
Toiminnan tilapäinen keskeyttäminen

Odottamattomien tapausten sattuessa johtokunta voi tilapäisesti keskeyttää uusien lainojen, takuiden, merkintöjen, teknisen avun ja osakesijoitusten myöntämisen siksi kunnes hallintoneuvostolle on tarjoutunut tilaisuus tutkia asiaa ja päättää jatkotoimista.

41 artikla
Toiminnan lopettaminen

Pankki voi lopettaa toimintansa, jos vähintään kahden kolmasosan enemmistö hallintoneuvoston jäsenistä edustaen vähintään kolmea neljäsosaa jäsenten koko äänimäärästä sitä kannattaa. Toiminnan päätyttyä pankin tulee viipymättä lopettaa kaikki liiketoimensa, varojensa rahaksimuuttoa, suojelua ja säilyttämistä sekä velkasuhteiden selvittelyä lukuun ottamatta.

42 artikla
Jäsenten velvoitteet ja saatavien suoritus

1. Pankin lopettaessa toimintansa kaikkien jäsenten velvoitteet pankin niihin merkittyihin pääomaosakkeisiin nähden, joita ei ole vaadittu maksettavaksi, jäävät voimaan siksi kunnes kaikki velkojien saatavat mukaan lukien ehdolliset saatavat on suoritettu.

2. Velkojille, joilla on varsinaiseen toimintaan liittyviä suoria saatavia, maksetaan ensin pankin varoista, toiseksi pankille suoritettavista maksettujen osakkeiden maksamattomista osuuksista ja sitten pankille vaadittaessa maksettavista pääomavaroista. Ennen kuin mitään maksuja suoritetaan velkojille, joilla on suoria saatavia, johtokunnan tulee ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa järjestelyihin varmistaakseen saatavien pro rata jakautumisen niiden kesken, joilla on välittömiä ja ehdollisia saatavia.

43 artikla
Omaisuuden jako

1. Tämän luvun mukaisesti pankin jäsenille ei niiden pääomamerkintöjen perusteella jaeta mitään ennen kuin:

i) kaikista velvoitteista velkojia kohtaan on huolehdittu tai velat on maksettu; ja

ii) hallintoneuvosto on, jäsentensä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, joka edustaa vähintään kolmea neljäsosaa jäsenten koko äänimäärästä, päättänyt suorittaa jaon.

2. Pankin varat jaetaan jäsenille suhteessa kunkin jäsenen hallussa olevaan osakepääomaan ja jako suoritetaan sellaisena ajankohtana ja sellaisten ehtojen vallitessa, mitä pankki pitää kohtuullisena ja oikeudenmukaisena. Mitä varojen laatuun tulee, jaettujen osuuksien ei tarvitse olla yhdenmukaisia. Yksikään jäsenistä ei ole oikeutettu saamaan osaansa varoista, ennen kuin se on täyttänyt kaikki velvoitteensa pankkia kohtaan.

3. Jäsenellä, joka saa pankin varoja tämän artiklan nojalla, on näihin varoihin nähden samat oikeudet kuin pankilla oli ennen omaisuuden jakoa.

VIII luku

Oikeusasema, koskemattomuus, erioikeudet ja vapautukset

44 artikla
Luvun tarkoitus

Jotta pankki saavuttaisi tavoitteensa ja täyttäisi tehtävänsä, jotka sille on uskottu, tässä luvussa esitetyt oikeusasema, koskemattomuus, erioikeudet ja vapautukset tulee myöntää pankille jokaisen jäsenvaltion alueella.

45 artikla
Oikeusasema

Pankki on täysivaltainen oikeushenkilö ja sillä on erityisesti täysi laillinen oikeus:

i) tehdä sopimuksia;

ii) hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta; ja

iii) ryhtyä oikeudenkäyntitoimiin.

46 artikla
Pankin asema oikeudenkäyntiin nähden

Oikeudellisiin toimiin pankkia vastaan voidaan ryhtyä vain sellaisessa oikeusistuimessa, jolla on lainkäyttövalta sellaisen jäsenen alueella, jossa pankilla on toimisto, jonne se on nimennyt edustajan ottamaan vastaan virallisia asiakirjoja tai haasteita, tai jossa se on antanut tai taannut arvopapereita. Oikeudellisiin toimenpiteisiin pankkia vastaan eivät voi kuitenkaan ryhtyä jäsenvaltiot eivätkä yksityishenkilöt, jotka toimivat jäsenen puolesta tai joiden vaatimukset perustuvat jäsenten vaatimuksiin. Pankin omaisuus ja varat, olivatpa ne missä tahansa ja kenen hallussa tahansa, ovat vapautetut kaikenlaisesta takavarikoinnista, haltuunotosta tai ulosotosta niin kauan kun pankkia vastaan ei ole olemassa lainvoimaista oikeuden päätöstä.

47 artikla
Varojen koskemattomuus

Pankin omaisuus ja varat ovat sijaintipaikastaan ja haltijastaan riippumatta vapaat etsinnästä, pakko-otosta, menettämisseuraamuksesta, pakkolunastuksesta tai muista hallinnollisista tai oikeudellisista pakkotoimista.

48 artikla
Arkistojen koskemattomuus

Pankin arkisto sekä yleensä kaikki sille kuuluvat tai sen hallussa olevat asiakirjat ovat loukkaamattomia.

49 artikla
Varojen rajoitussuoja

Siinä määrin kuin on tarpeen pankin tavoitteiden saavuttamisen ja sen tehtävien suorittamisen kannalta ja jotta tämän sopimuksen määräykset tulisivat huomioon otetuiksi, kaikki pankin omaisuus ja varat ovat vapautetut kaikenlaisista rajoituksista, määräyksistä, tarkastuksista ja maksuajan pidennyksistä.

50 artikla
Viestintäyhteyksien erioikeudet

Kunkin jäsenen on myönnettävä pankin virallisille viestintäyhteyksille sama kohtelu, jonka se myöntää muiden jäsenten viestintäyhteyksille.

51 artikla
Virkamiesten ja toimihenkilöiden koskemattomuus

Pankin kaikki hallintoneuvoston jäsenet, johtokunnan jäsenet, varajäsenet, virkamiehet ja toimihenkilöt sekä asiantuntijat, jotka suorittavat pankin heille antamia tehtäviä, nauttivat vapautusta lainkäytöstä virallisessa ominaisuudessaan suorittamiinsa toimiin nähden, ellei pankki kumoa tätä koskemattomuutta, ja he nauttivat loukkaamattomuutta kaikkiin asiapapereihinsa ja asiakirjoihinsa nähden. Tätä koskemattomuutta ei kuitenkaan sovelleta siviilioikeudelliseen vastuuseen vahingosta, joka syntyy hallintoneuvoston jäsenen, johtokunnan jäsenen, varajäsenen, virkamiehen, toimihenkilön tai asiantuntijan aiheuttamasta tieliikenneonnettomuudesta.

52 artikla
Virkamiesten ja toimihenkilöiden erioikeudet

1. Pankin kaikki hallintoneuvoston jäsenet, johtokunnan jäsenet, varajäsenet, virkamiehet ja toimihenkilöt sekä asiantuntijat, jotka suorittavat pankin heille antamia tehtäviä, nauttivat

i) -- silloin kun he eivät ole toimipaikkansa kansalaisia -- samoja vapautuksia maahantulorajoituksista, ulkomaalaisten rekisteröintimääräyksistä, asevelvollisuudesta sekä samoista valuuttamääräyksiä koskevista helpotuksista kuin vastaavassa asemassa olevat muiden jäsenten edustajat, virkamiehet ja toimihenkilöt; ja

ii) samanlaisista matkustushelpotuksista kuin vastaavassa asemassa olevat muiden jäsenten edustajat, virkamiehet ja toimihenkilöt.

2. Mainittujen johtokunnan jäsenten, varajäsenten, virkamiesten, toimihenkilöiden ja pankin asiantuntijoiden aviopuolisoilla ja heidän huollettavanaan olevilla henkilöillä, jotka asuvat siinä valtiossa, missä pankin pääkonttori sijaitsee, tulee olla mahdollisuus tehdä työtä kyseisessä valtiossa. Pankin johtokunnan jäsenten, varajäsenten, virkamiesten, toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden aviopuolisoilla ja heidän huollettavanaan olevilla henkilöillä, jotka asuvat valtiossa, jonka alueella pankilla on toimisto tai haarakonttori, tulee myöntää mahdollisuuksien mukaan kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti samanlainen mahdollisuus tässä valtiossa. Pankin tulee neuvotella erityiset sopimukset, joiden nojalla tämän kappaleen määräykset pannaan toimeen, sen valtion kanssa, jossa pankin pääkonttori sijaitsee sekä tarpeen mukaan muiden asianosaisten valtioiden kanssa.

53 artikla
Verovapaus

1. Pankin varat, omaisuus ja tulot ovat vapaat kaikista välittömistä veroista pankin virallisen toiminnan puitteissa.

2. Kun pankki suorittaa hankintoja tai käyttää palveluksia, jotka ovat huomattavan arvokkaita ja pankin virallisen toiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömiä, ja kun näiden hankintojen tai palvelusten hintaan sisältyy veroja tai tulleja, se jäsen, joka on asettanut verot tai tullit, on velvollinen, sikäli kuin ne voidaan erottaa hinnasta, ryhtymään asianmukaisiin toimiin vapautuksen myöntämiseksi tällaisista tulleista tai veroista tai niiden takaisinmaksusta huolehtimiseksi.

3. Pankin maahantuomat ja sen virallisen toiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömät tavarat ovat vapaat kaikista tuontitulleista ja -veroista sekä kaikista tuontikielloista ja -rajoituksista. Samalla tavoin pankin maastaviemät ja sen virallisen toiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömät tavarat ovat vapaat kaikista vientitulleista ja -veroista sekä vientikielloista ja -rajoituksista.

4. Tavaroita, jotka on hankittu tai tuotu maahan ja vapautettu tämän artiklan nojalla, ei saa myydä, vuokrata, lainata tai antaa pois maksusta tai maksutta paitsi vapautuksen tai takaisinmaksun myöntäneiden jäsenten antamien ehtojen mukaisesti.

5. Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta veroihin tai tulleihin, jotka ovat ainoastaan maksuja julkisista yleishyödyllisistä palveluista.

6. Pankin johtokunnan jäsenille, varajäsenille, virkamiehille ja toimihenkilöille maksamiin palkkoihin ja palkkioihin sovelletaan pankin hyväksi tulevaa sisäistä veroa, jonka suhteen noudatetaan hallintoneuvoston yhden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta laatimia ehtoja ja sen hyväksymiä sääntöjä. Siitä päivästä lukien, jona tätä veroa sovelletaan, kyseiset palkat ja palkkiot vapautetaan valtion tuloverosta. Arvioidessaan muista lähteistä saatuihin tuloihin sovellettavaa verotusta jäsenet voivat kuitenkin ottaa huomioon näin vapautetut palkat ja palkkiot.

7. Tämän artiklan 6 kappaleen määräyksistä huolimatta jäsen voi ratifioimis- tai hyväksymiskirjojensa tallettamisen yhteydessä ilmoittaa, että jäsen pidättää itselleen, poliittiselle alaosastolleen tai paikallisille viranomaisilleen oikeuden verottaa pankin sen asukkaille tai kansalaisille maksamia palkkoja ja palkkioita. Pankki on vapautettu kaikista tällaisten verojen maksu-, pidätys- ja kantovelvollisuuksista. Pankki ei saa korvata mitään tällaisia veroja.

8. Tämän artiklan 6 kappaletta ei saa soveltaa pankin maksamiin eläkkeisiin eikä elinkorkoihin.

9. Pankin antamat sitoumukset ja arvopaperit, niistä maksetut osingot ja korot mukaan luettuina, ovat verovapaita riippumatta siitä, kenen hallussa ne ovat:

i) jos verotus saattaisi nämä sitoumukset tai arvopaperit huonompaan asemaan vain sen tähden, että ne ovat pankin antamat; tai

ii) jos verotuksen oikeudellisena perustana olisi yksinomaan sen merkintäpaikka tai valuutta, missä arvopaperi tai sitoumus on annettu, asetettu maksettavaksi tai maksettu, tai pankin jonkin toimiston tai liikepaikan sijainti.

10. Veroa ei saa kantaa pankin takaamista sitoumuksista tai arvopapereista, niistä maksetut korot ja osingot mukaan lukien, riippumatta siitä, kenen hallussa ne ovat:

i) jos verotus saattaisi nämä sitoumukset tai arvopaperit huonompaan asemaan vain sen takia, että ne ovat pankin takaamat; tai

ii) jos verotuksen ainoana oikeudellisena perustana on pankin jonkin toimiston tai liikepaikan sijainti.

54 artikla
Tämän luvun täytäntöönpanosta

Jokaisen jäsenen tulee viipymättä ryhtyä tämän luvun määräysten toimeenpanemisen kannalta tarpeellisiin toimenpiteisiin ja ilmoittaa pankille yksityiskohtaisesti, mihin toimiin se on ryhtynyt.

55 artikla
Koskemattomuuden, erioikeuksien ja vapautuksien kumoaminen

Tässä luvussa tarkoitetut koskemattomuus, erioikeudet ja vapautukset myönnetään pankin etua silmällä pitäen. Johtokunta voi harkintansa mukaisessa laajuudessa ja määräämiensä ehtojen vallitessa luopua tässä luvussa myönnetyistä koskemattomuudesta, erioikeuksista ja vapautuksista, jos se katsoo tämän olevan pankin edun mukaista. Pääjohtajalla on oikeus ja velvollisuus luopua koskemattomuudesta, erioikeudesta tai vapautuksesta pankin virkamiehen, toimihenkilön tai asiantuntijan osalta, ei kuitenkaan pääjohtajan tai varapääjohtajan osalta, milloin hänen käsityksensä mukaan koskemattomuus, erioikeus tai vapautus estäisi oikeuden toteutumista ja siitä voidaan luopua vahingoittamatta pankin etua. Johtokunnalla on samoissa olosuhteissa ja samojen ehtojen vallitessa oikeus ja velvollisuus luopua koskemattomuudesta, erioikeudesta tai vapautuksesta pääjohtajan ja jokaisen varapääjohtajan osalta.

IX luku

Muutokset, tulkinta, välimiesmenettely

56 artikla
Muutokset

1. Jäsenvaltion, hallintoneuvoston jäsenen tai johtokunnan taholta tulevat tätä sopimusta koskevat muutosehdotukset on toimitettava hallintoneuvoston puheenjohtajalle, jonka tehtävänä on esittää asia hallintoneuvostossa. Jos neuvosto hyväksyy muutosehdotuksen, pankin tulee jonkun nopean tiedoksiantomenetelmän avulla kysyä kaikilta jäseniltä, hyväksyvätkö ne ehdotetun muutoksen. Kun vähintään kolme neljäsosaa jäsenistä (mukaan lukien ainakin kaksi A-liitteessä luetelluista Keski- ja Itä-Euroopan valtioista), jotka edustavat vähintään neljää viidesosaa jäsenten koko äänivallasta, on hyväksynyt muutosehdotuksen, pankki vahvistaa muutoksen lähettämällä kaikille jäsenille virallisen ilmoituksen asiasta.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksistä huolimatta:

i) seuraaviin muutoksiin vaaditaan kaikkien jäsenten suostumus:

a) oikeus erota pankin jäsenyydestä;

b) tämän sopimuksen 5 artiklan 3 kappaleen mukainen pääomaosakkeiden osto-oikeus;

c) tämän sopimuksen 5 artiklan 7 kappaleen määräykset vastuuvelvollisuuden rajoituksista; ja

d) tämän sopimuksen 1 ja 2 artiklassa esitetyt pankin tavoitteet ja tehtävät;

ii) tämän sopimuksen 8 artiklan 4 kappaleen muuttamiseen vaaditaan vähintään jäsenten kolmen neljäsosan suostumus, joka edustaa vähintään kahdeksaakymmentäviittä (85) prosenttia jäsenten koko äänimäärästä.

Kun näiden muutosehdotusten hyväksymiseen liittyvät vaatimukset on täytetty, pankki vahvistaa muutoksen lähettämällä kaikille jäsenille virallisen ilmoituksen asiasta.

3. Muutokset tulevat voimaan kaikkien jäsenten osalta kolmen (3) kuukauden kuluttua siitä, kun tämän artiklan 1 ja 2 kappaleissa tarkoitettu virallinen ilmoitus on tehty, jollei hallintoneuvosto toisin määrää.

57 artikla
Tulkinta ja soveltaminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat kysymykset jäsenen ja pankin välillä tai jäsenten välillä tulee jättää johtokunnan päätettäväksi. Jos jäsenellä, jota kysymys nimenomaan koskee, ei ole johtokunnassa kansallisuuteensa kuuluvaa johtokunnan jäsentä, sillä on oikeus välittömään edustukseen silloin kun asiaa käsitellään johtokunnan kokouksessa. Jäsenen edustajalla ei ole kuitenkaan äänioikeutta. Hallintoneuvosto antaa tällaista edustusoikeutta koskevat määräykset.

2. Jos johtokunta on tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti ratkaissut asian, mikä tahansa jäsen voi vaatia asian viemistä hallintoneuvostoon, jonka päätös on lopullinen. Ennen kuin hallintoneuvosto on tehnyt päätöksensä, pankki voi, mikäli katsoo tarpeelliseksi, toimia johtokunnan päätöksen mukaisesti.

58 artikla
Välimiesmenettely

Mikäli pankin ja siitä eronneen jäsenen tai pankin ja sen jäsenen välillä syntyy pankin toiminnan lakkauttamista koskevan päätöksen jälkeen erimielisyys, se tulee alistaa kolmen (3) välimiehen muodostaman välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Pankki nimeää yhden välimiehen, erimielisyyden osapuolena oleva jäsen tai entinen jäsen toisen ja elleivät osapuolet toisin päätä kolmannen nimeää Kansainvälisen tuomioistuimen presidentti tai muu hallintoneuvoston säännöissään mahdollisesti määräämä viranomainen. Päätös voidaan tehdä välimiesten yksinkertaisella äänten enemmistöllä ja se on lopullinen ja osapuolia sitova. Kolmannella välimiehellä on täydet valtuudet ratkaista kaikki menettelytapaan liittyvät kysymykset, mikäli niistä syntyy osapuolten välillä erimielisyyksiä.

59 artikla
Hyväksymisen antaminen

Mikäli johonkin pankin toimenpiteeseen, tämän sopimuksen 56 artiklan määräyksiä lukuunottamatta, tarvitaan jäsenen hyväksyminen, se katsotaan annetuksi, ellei jäsen esitä vastalausetta sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, jonka pankki voi asettaa ilmoittaessaan jäsenelle toimenpide-ehdotuksesta.

X luku

Loppumääräykset

60 artikla
Allekirjoittaminen ja tallettaminen

1. Tämä sopimus, joka on talletettu Ranskan hallituksen huostaan (jäljempänä "tallettaja"), on avoinna allekirjoittamista varten 31 päivään joulukuuta 1990 saakka niille mahdollisille jäsenille, jotka luetellaan tämän sopimuksen A-liitteessä.

2. Tallettaja toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset tästä sopimuksesta kaikille allekirjoittajille.

61 artikla
Ratifiointi tai hyväksyminen

1. Allekirjoittajan on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat tulee, tämän artiklan 2 kappaleessa mainituin poikkeuksin, antaa tallettajan huostaan viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 1991. Tallettajan tulee asianmukaisesti ilmoittaa kustakin tallettamisesta ja tallettamispäivästä muille allekirjoittajille.

2. Allekirjoittaja voi tulla tämän sopimuksen osapuoleksi tallettamalla ratifioimis- tai hyväksymiskirjan vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta tai tarpeen mukaan sellaiseen myöhempään päivämäärään mennessä, josta on hallintoneuvoston jäsenten enemmistön päätös, joka edustaa enemmistöä jäsenten koko äänimäärästä.

3. Allekirjoittaja, jonka tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu asiakirja talletetaan ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää, tulee jäseneksi voimaantulopäivänä. Muusta allekirjoittajasta, joka noudattaa edellä olevan kappaleen määräyksiä, tulee pankin jäsen sen ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen talletuspäivästä lukien.

62 artikla
Voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun allekirjoittajat, joiden osakemerkinnät edustavat vähintään kahta kolmasosaa A-liitteessä esitetyistä kaikista merkinnöistä, ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, mukaan lukien ainakin kaksi A-liitteessä mainituista Keski- ja Itä-Euroopan valtioista.

2. Jos tämä sopimus ei ole tullut voimaan 31 päivään maaliskuuta 1991 mennessä, tallettaja voi kutsua asiasta kiinnostuneet mahdolliset tulevat jäsenet neuvotteluun päättämään tulevasta toimintalinjasta ja sopimaan uudesta päivämäärästä, johon mennessä ratifioimis- tai hyväksymiskirjat tulee tallettaa.

63 artikla
Ensimmäinen kokous ja toiminnan aloittaminen

1. Heti kun tämä sopimus tulee tämän sopimuksen 62 artiklan nojalla voimaan, kaikkien jäsenten tulee nimetä yksi jäsen hallintoneuvostoon. Tallettajan tulee kutsua hallintoneuvoston ensimmäinen kokous koolle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta 62 artiklan mukaisesti tai niin pian kuin mahdollista sen jälkeen.

2. Ensimmäisessä kokouksessa hallintoneuvosto:

i) valitsee pääjohtajan;

ii) valitsee pankille johtokunnan jäsenet tämän sopimuksen 26 artiklan mukaisesti;

iii) suorittaa tarpeelliset järjestelyt pankin toiminnan alkamispäivän määräämiseksi; ja

iv) suorittaa muut tarpeellisiksi katsomansa järjestelyt pankin toiminnan alkamisen valmistelemiseksi.

3. Pankin tulee ilmoittaa jäsenilleen toimintansa alkamispäivämäärästä.

Tehty Pariisissa 29 päivänä toukokuuta 1990 yhtenä alkuperäiskappaleena, jonka englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja jotka talletetaan tallettajan arkistojen huostaan. Tallettajan tulee asianmukaisesti toimittaa oikeaksi todistettu jäljennös kaikille muille mahdollisille jäsenille, joiden nimet luetellaan A-liitteessä.

Liite A Peruspääoman ensimmäinen merkintä koskien 61 artiklan nojalla mahdollisesti jäseneksi tulevia

(Mahdolliset jäsenet luetellaan yllä vain tätä sopimusta varten. Toisaalta tässä sopimuksessa lainansaajavaltioihin viitataan puhumalla Keski- ja Itä-Euroopan valtioista.


                       Osakkaiden         Pääoma-
                       lukumäärä         merkintä
                                       (miljoonaa
                                            ECUa)
A - Euroopan Yhteisöt
  a)
    Belgia              22 800             228,00
    Tanska              12 000             120,00
    Ranska              85 175             851,75
    Saksan
    liittotasavalta     85 175             851,75
    Kreikka              6 500              65,00
    Irlanti              3 000              30,00
    Italia              85 175             851,75
    Luxemburg            2 000              20,00
    Alankomaat          24 800             248,00
    Portugali            4 200              42,00
    Espanja             34 000             340,00
    Yhdistynyt
    kuningaskunta       85 175             851,75
  b)
    Euroopan
    talousyhteisö       30 000             300,00

    Euroopan
    investointipankki   30 000             300,00


B - Muut Euroopan valtiot
    Itävalta            22 800            228 ,00
    Kypros               1 000              10,00
    Suomi               12 500             125,00
    Islanti              1 000              10,00
    Israel               6 500              65,00
    Liechtenstein          200               2,00
    Malta                  100               1,00
    Norja               12 500             125,00
    Ruotsi              22 800             228,00
    Sveitsi             22 800             228,00
    Turkki              11 500             115,00


C - Lainansaajavaltiot
    Bulgaria             7 900              79,00
    Tshekkoslovakia     12 800             128,00
    Saksan
    demokraattinen
    tasavalta           15 500             155,00
    Unkari               7 900              79,00
    Puola               12 800             128,00
    Romania              4 800              48,00
    Sosialististen
    neuvostotasa-
    valtojen liitto     60 000             600,00
    Jugoslavia          12 800             128,00


D - Euroopan ulkopuoliset valtiot
    Australia           10 000             100,00
    Kanada              34 000             340,00
    Egypti               1 000              10,00
    Japani              85 175             851,75
    Korean tasavalta     6 500              65,00
    Meksiko              3 000              30,00
    Marokko              1 000              10,00
    Uusi Seelanti        1 000              10,00
    Amerikan
    yhdysvallat        100 000           1 000,00


E - Jakamattomat osakkeet  125               1,25
YHTEENSÄ             1 000 000          10 000,00

Liite B

A-OSA: Alankomaita, Belgiaa, Espanjaa, Irlantia, Italiaa, Kreikkaa, Luxemburgia, Portugalia, Ranskaa, Saksan liittotasavaltaa, Tanskaa, Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Euroopan talousyhteisöä ja Euroopan investointipankkia edustavien hallintoneuvoston jäsenten suorittama johtokunnan jäsenten vaali (jäljempänä "A-osan hallintoneuvoston jäsenet").

1. Tässä osassa esitettyjä määräyksiä sovelletaan ainoastaan tähän osaan.

2. A-osan hallintoneuvoston jäsenet nimittävät jäsenehdokkaan johtokuntaan siten, että yksi jäsen nimittää vain yhden henkilön. Johtokunnan jäsenet valitaan A-osan hallintoneuvoston jäsenten suorittamassa vaalissa.

3. Kukin vaalikelpoinen hallintoneuvoston jäsen antaa yhdelle henkilölle kaikki hänet nimittäneelle jäsenelle tämän sopimuksen 29 artiklan 1 ja 2 kappaleen nojalla kuuluvat äänet.

4. Tämän osan 10 kappaleen määräykset huomioon ottaen 11 eniten ääniä saanutta tulee valituksi, mutta ei kuitenkaan sellainen henkilö, joka on saanut vähemmän kuin 4,5 prosenttia kaikista A-osassa annettavista äänistä (vaalikelpoiset äänet).

5. Kun otetaan huomioon tämän osan 10 kappaleen määräykset ja jos 11 henkilön vaali ei ratkea ensimmäisessä äänestyksessä, suoritetaan toinen äänestys, jossa -- lukuunottamatta tapausta jolloin ehdokkaita on vain 11 -- ensimmäisessä äänestyksessä vähiten ääniä saanut henkilö jätetään pois vaalista ja tässä toisessa vaalissa saavat äänestää vain:

a) hallintoneuvoston jäsenet, jotka ensimmäisessä äänestyksessä äänestivät valitsematta tullutta henkilöä ja

b) hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet tietylle henkilölle kohottavat tämän osan 6 ja 7 kappaleen mukaisesti kyseisen henkilön äänimäärän yli 5,5 prosentin kaikista annettavista äänistä.

6. Kun ratkaistaan, katsotaanko jonkun hallintoneuvoston jäsenen antamien äänten lisänneen jonkun henkilön äänimäärää yli 5,5 prosentin vaalikelpoisista äänistä, sanottuun 5,5 prosenttiin lasketaan ensinnäkin kyseiselle henkilölle eniten ääniä antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet ja sen jälkeen seuraavaksi eniten antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet ja niin edelleen, kunnes 5,5 prosenttia on saavutettu.

7. Hallintoneuvoston jäsenen, jonka äänistä osa on laskettava, jotta määrätylle henkilölle annettu äänimäärä ylittäisi 4,5 prosenttia, katsotaan antaneen kaikki äänensä tälle henkilölle, vaikka kyseisen henkilön saama äänimäärä täten ylittäisi 5,5 prosenttia, eikä hän voi enää äänestää myöhemmässä äänestyksessä.

8. Kun otetaan huomioon tämän osan 10 kappaleen määräykset ja jos toisenkaan äänestyksen jälkeen 11 henkilöä ei ole tullut valituksi, uusia äänestyksiä järjestetään tässä osassa esitettyjen periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti kunnes 11 henkilöä on tullut valituksi, edellyttäen että jos 10 henkilöä on tullut valituksi jossakin vaiheessa -- tämän osan 4 kappaleen määräyksistä huolimatta -- 11. jäsen voidaan valita jäljellä olevien äänten yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

9. Jos A-osan hallintoneuvoston jäsenten valitsemien johtokunnan jäsenten lukumäärää lisätään tai vähennetään, hallintoneuvoston on asianmukaisesti täsmennettävä tämän osan 4, 5, 6 ja 7 kappaleessa ilmoitetut minimi- ja

maksimiosuudet.

10. Kyseistä allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää edustavan johtokunnan jäsenen vaalia ei tule suorittaa ennen kuin allekirjoittaja tai allekirjoittajaryhmä, jonka osuus A-liitteessä tarkoitetuista koko peruspääomaa koskevista merkinnöistä on enemmän kuin 2,4 prosenttia, on tallettanut ratifioimis- ja hyväksymiskirjansa. Allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää edustava hallintoneuvoston jäsen tai jäsenet valitsevat kutakin allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää vastaavan johtokunnan jäsenen välittömästi allekirjoittajan tai allekirjoittajaryhmän jäseneksi tulon jälkeen. Hallintoneuvoston katsotaan valinneen kyseisen johtokunnan jäsenen ensimmäisessä kokouksessaan tämän sopimuksen 26 artiklan 3 kappaleen mukaisesti, mikäli tämä valitaan ensimmäisen hallintoneuvoston virassaolon aikana.

Liite B

B-OSA: Muita valtioita edustavien hallintoneuvoston jäsenten suorittama johtokunnan jäsenten vaali

B(i)-OSA: A-liitteessä Keski- ja Itä-Euroopan valtioihin (lainansaajavaltiot) luettuja valtioita edustavien hallintoneuvoston jäsenten (jäljempänä B(i)-osan hallintoneuvoston jäsenet) suorittama johtokunnan jäsenten vaali.

1. Tässä osassa esitettyjä määräyksiä sovelletaan ainoastaan tähän osaan.

2. B(i)-osan hallintoneuvoston jäsenet nimittävät jäsenehdokkaan johtokuntaan siten, että yksi jäsen nimittää vain yhden henkilön. Johtokunnan jäsenet valitaan B(i)-osan hallintoneuvoston jäsenten suorittamassa vaalissa.

3. Kukin vaalikelpoinen hallintoneuvoston jäsen antaa yhdelle henkilölle kaikki hänet nimittäneelle jäsenvaltiolle tämän sopimuksen 29 artiklan 1 ja 2 kappaleen nojalla kuuluvat äänet.

4. Tämän osan 10 kappaleen määräykset huomioon ottaen 4 eniten ääniä saanutta tulee valituksi, mutta ei kuitenkaan sellainen henkilö, joka on saanut vähemmän kuin 12 prosenttia kaikista B(i)-osassa annettavista äänistä (vaalikelpoiset äänet).

5. Kun otetaan huomioon tämän osan 10 kappaleen määräykset ja jos 4 henkilön vaali ei ratkea ensimmäisessä äänestyksessä, suoritetaan toinen äänestys, jossa -- lukuunottamatta tapausta jolloin ehdokkaita on vain 4 -- ensimmäisessä äänestyksessä vähiten ääniä saanut henkilö jätetään pois vaalista ja tässä toisessa vaalissa saavat äänestää vain:

a) hallintoneuvoston jäsenet, jotka ensimmäisessä äänestyksessä äänestivät valitsematta tullutta henkilöä ja

b) hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet tietylle henkilölle kohottavat tämän osan 6 ja 7 kappaleen mukaisesti kyseisen henkilön äänimäärän yli 13 prosentin kaikista annettavista äänistä.

6. Kun ratkaistaan, katsotaanko jonkun hallintoneuvoston jäsenen antamien äänten lisänneen jonkun henkilön äänimäärää yli 13 prosentin vaalikelpoisista äänistä, sanottuun 13 prosenttiin lasketaan ensinnäkin kyseiselle henkilölle eniten ääniä antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet ja sen jälkeen seuraavaksi eniten antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet ja niin edelleen, kunnes 13 prosenttia on saavutettu.

7. Hallintoneuvoston jäsenen, jonka äänistä osa on laskettava, jotta määrätylle henkilölle annettu äänimäärä ylittäisi 12 prosenttia, katsotaan antaneen kaikki äänensä tälle henkilölle, vaikka kyseisen henkilön saama äänimäärä täten ylittäisi 13 prosenttia, eikä hän voi enää äänestää myöhemmässä äänestyksessä.

8. Kun otetaan huomioon tämän osan 10 kappaleen määräykset ja jos toisenkaan äänestyksen jälkeen 4 henkilöä ei ole tullut valituksi, uusia äänestyksiä järjestetään tässä osassa esitettyjen periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti kunnes 4 henkilöä on tullut valituksi, edellyttäen että jos 3 henkilöä on tullut valituksi jossakin vaiheessa -- tämän osan 4 kappaleen määräyksistä huolimatta - jäsen voidaan valita jäljellä olevien äänten yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

9. Jos B(i)-osan hallintoneuvoston jäsenten valitsemien johtokunnan jäsenten lukumäärää lisätään tai vähennetään, hallintoneuvoston on asianmukaisesti täsmennettävä tämän osan 4, 5, 6, ja 7 kappaleessa ilmoitetut minimi- ja

maksimiosuudet.

10. Kyseistä allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää edustavan johtokunnan jäsenen vaalia ei tule suorittaa ennen kuin allekirjoittaja tai allekirjoittajaryhmä, jonka osuus A-liitteessä tarkoitetuista koko peruspääomaa koskevista merkinnöistä on enemmän kuin 2,8 prosenttia, on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa. Allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää edustava hallintoneuvoston jäsen tai jäsenet valitsevat kutakin allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää vastaavan johtokunnan jäsenen välittömästi allekirjoittajan tai allekirjoittajaryhmän jäseneksi tulon jälkeen. Hallintoneuvoston katsotaan valinneen kyseisen johtokunnan jäsenen ensimmäisessä kokouksessaan tämän sopimuksen 26 artiklan 3 kappaleen mukaisesti, mikäli tämä valitaan ensimmäisen hallintoneuvoston virassaolon aikana.

Liite B

B(ii)-OSA: A-liitteessä muihin Euroopan valtioihin luettuja valtioita edustavien hallintoneuvoston jäsenten (jäljempänä B(ii)-osan hallintoneuvoston jäsenet) suorittama johtokunnan jäsenten vaali.

1. Tässä osassa esitettyjä määräyksiä sovelletaan ainoastaan tähän osaan.

2. B(ii)-osan hallintoneuvoston jäsenet nimittävät jäsenehdokkaan johtokuntaan siten, että yksi jäsen nimittää vain yhden henkilön. Johtokunnan jäsenet valitaan B(ii)-osan hallintoneuvoston jäsenten suorittamassa vaalissa.

3. Kukin vaalikelpoinen hallintoneuvoston jäsen antaa yhdelle henkilölle kaikki hänet nimittäneelle jäsenvaltiolle tämän sopimuksen 29 artiklan 1 ja 2 kappaleen nojalla kuuluvat äänet.

4. Tämän osan 10 kappaleen määräykset huomioon ottaen 4 eniten ääniä saanutta tulee valituksi, mutta ei kuitenkaan sellainen henkilö, joka on saanut vähemmän kuin 20,5 prosenttia kaikista B(ii)-osassa annettavista äänistä (vaalikelpoiset äänet).

5. Kun otetaan huomioon tämän osan 10 kappaleen määräykset ja jos 4 henkilön vaali ei ratkea ensimmäisessä äänestyksessä, suoritetaan toinen äänestys, jossa -- lukuunottamatta tapausta jolloin ehdokkaita on vain 4 -- ensimmäisessä äänestyksessä vähiten ääniä saanut henkilö jätetään pois vaalista ja tässä toisessa vaalissa saavat äänestää vain:

a) hallintoneuvoston jäsenet, jotka ensimmäisessä äänestyksessä äänestivät valitsematta tullutta henkilöä ja

b) hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet tietylle henkilölle kohottavat tämän osan 6 ja 7 kappaleen mukaisesti kyseisen henkilön äänimäärän yli 21,5 prosentin kaikista annettavista äänistä.

6. Kun ratkaistaan, katsotaanko jonkun hallintoneuvoston jäsenen antamien äänten lisänneen jonkun henkilön äänimäärää yli 21,5 prosentin vaalikelpoisista äänistä, sanottuun 21,5 prosenttiin lasketaan ensinnäkin kyseiselle henkilölle eniten ääniä antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet ja sen jälkeen seuraavaksi eniten antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet ja niin edelleen, kunnes 21,5 prosenttia on saavutettu .

7. Hallintoneuvoston jäsenen, jonka äänistä osa on laskettava, jotta määrätylle henkilölle annettu äänimäärä ylittäisi 20,5 prosenttia, katsotaan antaneen kaikki äänensä tälle henkilölle, vaikka kyseisen henkilön saama äänimäärä täten ylittäisi 21,5 prosenttia, eikä hän voi enää äänestää myöhemmässä äänestyksessä.

8. Kun otetaan huomioon tämän osan 10 kappaleen määräykset ja jos toisenkaan äänestyksen jälkeen 4 henkilöä ei ole tullut valituksi, uusia äänestyksiä järjestetään tässä osassa esitettyjen periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti kunnes 4 henkilöä on tullut valituksi, edellyttäen että jos 3 henkilöä on tullut valituksi jossakin vaiheessa -- tämän osan 4 kappaleen määräyksistä huolimatta -- 4. jäsen voidaan valita jäljellä olevien äänten yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

9. Jos B(ii)-osan hallintoneuvoston jäsenten valitsemien johtokunnan jäsenten lukumäärää lisätään tai vähennetään, hallintoneuvoston on asianmukaisesti täsmennettävä tämän osan 4, 5, 6 ja 7 kappaleessa ilmoitetut minimi- ja

maksimiosuudet.

10. Kyseistä allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää edustavan johtokunnan jäsenen vaalia ei tule suorittaa ennen kuin allekirjoittaja tai allekirjoittajaryhmä, jonka osuus A-liitteessä tarkoitetuista koko peruspääomaa koskevista merkinnöistä on enemmän kuin 2,8 prosenttia, on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa. Allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää edustava hallintoneuvoston jäsen tai jäsenet valitsevat kutakin allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää vastaavan johtajan välittömästi allekirjoittajan tai allekirjoittajaryhmän jäseneksi tulon jälkeen. Hallintoneuvoston katsotaan valinneen kyseisen johtajan ensimmäisessä kokouksessaan tämän sopimuksen 26 artiklan 3 kappaleen mukaisesti, mikäli tämä valitaan ensimmäisen hallintoneuvoston virassaolon aikana.

Liite B

B(iii)-OSA: A-liitteessä Euroopan ulkopuolisiin valtioihin luettuja valtioita edustavien hallintoneuvoston jäsenten (jäljempänä B(iii)-osan hallintoneuvoston jäsenet) suorittama johtokunnan jäsenten vaali.

1. Tässä osassa esitettyjä määräyksiä sovelletaan ainoastaan tähän osaan.

2. B(iii)-osan hallintoneuvoston jäsenet nimittävät jäsenehdokkaan johtokuntaan siten, että yksi jäsen nimittää vain yhden henkilön. Johtokunnan jäsenet valitaan B(iii)-osan hallintoneuvoston jäsenten suorittamassa vaalissa.

3. Kukin vaalikelpoinen hallintoneuvoston jäsen antaa yhdelle henkilölle kaikki hänet nimittäneelle jäsenvaltiolle tämän sopimuksen 29 artiklan 1 ja 2 kappaleen nojalla kuuluvat äänet.

4. Tämän osan 10 kappaleen määräykset huomioon ottaen 4 eniten ääniä saanutta tulee valituksi, mutta ei kuitenkaan sellainen henkilö, joka on saanut vähemmän kuin 8 prosenttia kaikista B(iii)-osassa annettavista äänistä (vaalikelpoiset äänet).

5. Kun otetaan huomioon tämän osan 10 kappaleen määräykset ja jos 4 henkilön vaali ei ratkea ensimmäisessä äänestyksessä, suoritetaan toinen äänestys, jossa -- lukuunottamatta tapausta jolloin ehdokkaita on vain 4 -- ensimmäisessä äänestyksessä vähiten ääniä saanut henkilö jätetään pois vaalista ja tässä toisessa vaalissa saavat äänestää vain:

a) hallintoneuvoston jäsenet, jotka ensimmäisessä äänestyksessä äänestivät valitsematta tullutta henkilöä ja

b) hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet tietylle henkilölle kohottavat tämän osan 6 ja 7 kappaleen mukaisesti kyseisen henkilön äänimäärän yli 9 prosentin kaikista annettavista äänistä.

6. Kun ratkaistaan, katsotaanko jonkun hallintoneuvoston jäsenen antamien äänten lisänneen jonkun henkilön äänimäärää yli 9 prosentin vaalikelpoisista äänistä, sanottuun 9 prosenttiin lasketaan ensinnäkin kyseiselle henkilölle eniten ääniä antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet ja sen jälkeen seuraavaksi eniten antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet ja niin edelleen, kunnes 9 prosenttia on saavutettu.

7. Hallintoneuvoston jäsenen, jonka äänistä osa on laskettava, jotta määrätylle henkilölle annettu äänimäärä ylittäisi 8 prosenttia, katsotaan antaneen kaikki äänensä tälle henkilölle, vaikka kyseisen henkilön saama äänimäärä täten ylittäisi 9 prosenttia, eikä hän voi enää äänestää myöhemmässä äänestyksessä.

8. Kun otetaan huomioon tämän osan 10 kappaleen määräykset ja jos toisenkaan äänestyksen jälkeen 4 henkilöä ei ole tullut valituksi, uusia äänestyksiä järjestetään tässä osassa esitettyjen periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti kunnes 4 henkilöä on tullut valituksi, edellyttäen että jos 3 henkilöä on tullut valituksi jossakin vaiheessa -- tämän osan 4 kappaleen määräyksistä huolimatta -- 4. jäsen voidaan valita jäljellä olevien äänten yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

9. Jos B(iii)-osan hallintoneuvoston jäsenten valitsemien johtokunnan jäsenten lukumäärää lisätään tai vähennetään, hallintoneuvoston on asianmukaisesti täsmennettävä tämän osan 4, 5, 6 ja 7 kappaleessa ilmoitetut minimi- ja maksimiosuudet.

10. Kyseistä allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää edustavan johtokunnan jäsenen vaalia ei tule suorittaa ennen kuin allekirjoittaja tai allekirjoittajaryhmä, jonka osuus A-liitteessä tarkoitetuista koko peruspääomaa koskevista merkinnöistä on enemmän kuin 5 prosenttia, on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa. Allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää edustava hallintoneuvoston jäsen tai jäsenet valitsevat kutakin allekirjoittajaa tai allekirjoittajaryhmää vastaavan johtokunnan jäsenen välittömästi allekirjoittajan tai allekirjoittajaryhmän jäseneksi tulon jälkeen. Hallintoneuvoston katsotaan valinneen kyseisen johtokunnan jäsenen ensimmäisessä kokouksessaan tämän sopimuksen 26 artiklan 3 kappaleen mukaisesti, mikäli tämä valitaan ensimmäisen hallintoneuvoston virassaolon aikana.

Liite B

C-OSA: A-liitteestä puuttuvia valtioita edustavien johtokunnan jäsenten vaalin järjestäminen

Jos hallintoneuvosto päättää tämän sopimuksen 26 artiklan 3 kappaleen mukaisesti lisätä tai vähentää johtokunnan jäsenten lukumäärää tai muuttaa sen kokoonpanoa, jotta pankin jäsenistön lukumäärässä tapahtuneet muutokset tulisivat huomioon otetuiksi, hallintoneuvoston tulee ensin harkita, tarvitseeko tämän liitteen sisältöä muuttaa ja se voi tehdä tarpeellisiksi katsomansa muutokset osana kyseistä päätöstä.

Liite B

D-OSA: Äänten antaminen

Hallintoneuvoston jäsen, joka ei osallistu äänestykseen tai jonka äänet eivät vaikuta johtokunnan jäsenen valintaan tämän liitteen A osan tai B(i)-, B(ii)- tai B(iii) -osan nojalla, voi antaa äänet joihin on oikeutettu, jollekin valitulle johtokunnan jäsenelle, edellyttäen että hän etukäteen hankkii kaikkien niiden hallintoneuvoston jäsenten suostumuksen, jotka ovat valinneet kyseisen johtokunnan jäsenen tehtäväänsä.

Hallintoneuvoston jäsenen päätös olla osallistumatta johtokunnan jäsenen vaaliin ei vaikuta tämän liitteen A-, B(i)-, B(ii)- tai B(iii) -osan mukaisesti annettavien vaalikelpoisten äänten laskentaan.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin perustamiskonferenssin puheenjohtajalle

Herra Puheenjohtaja,

Kuten tiedätte, Ranskan presidentti F. Mitterrandin aloite Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, jonka tarkoituksena on auttaa Keski- ja Itä-Euroopan maita siirtymään kohti avointa markkinataloutta, perustamisesta on saanut Neuvostoliiton viranomaisten ymmärryksen ja tuen. Neuvostoliiton valtuuskunta osallistui pankin perustamisasiakirjojen valmisteluneuvotteluihin. Niiden tuloksena ovat tulevat jäsenvaltiot saavuttaneet merkittävää edistystä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin perustamissopimuksen laatimisessa.

Samaan aikaan ilmenee tiettyjä vaikeuksia, jotka ovat lähtöisin siitä lukuisten maiden pelosta, että Neuvostoliitto taloutensa koon seurauksena saattaa tulla pankin pääasialliseksi avunvastaanottajaksi ja siten vähentää pankin kykyä antaa apua muille Keski- ja Itä-Euroopan maille.

Tässä yhteydessä haluaisin vakuuttaa Teille, Herra Puheenjohtaja, että Neuvostoliiton aikomus pankin tasavertaiseksi jäseneksi tulemisesta on ensi sijaisesti ilmaus sen tahdosta perustaa uusi multilateraalinen yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on tukea historiallisia muutoksia Euroopan mantereella.

Haluaisin informoida Teitä siitä, että hallitukseni on valmistautunut rajoittamaan mahdollisuuttaan käyttää pankin varoja pankin perustamissopimuksen 8 artiklan 4 kappaleen mukaisesti kolmen vuoden ajanjakson puitteissa tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen.

Tämän ajanjakson aikana Neuvostoliitto toivoo, että pankki antaa teknistä apua ja muunlaista apua, jonka tarkoituksena on rahoittaa yksityistä sektoria, edistää valtiojohtoisten yritysten siirtymistä yksityissektorin omistukseen ja valvontaan ja auttaa kilpailuhenkisesti toimivia yrityksiä markkinatalouteen siirtymisessä tämän sopimuksen 11 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetulla tavalla. Pankin myöntämän avun kokonaismäärä ei ylittäisi sitä kokonaismäärää, jonka Neuvostoliitto suorittaa käteisvaroina ja velkakirjoina osuuksistaan.

Olen vakuuttunut, että jatkuvat talousuudistukset Neuvostoliitossa väistämättömästi edistävät pankin toiminnan laajentumista Neuvostoliiton alueelle. Siitä huolimatta Neuvostoliitto, joka on kiinnostunut pankin multilateraalisen luonteen turvaamisesta, ei valitse missään tilanteessa tulevaisuudessa siten, että Neuvostoliiton lainanotto ylittää sen määrän, joka vastaa pankin toimintojen välttämättömän moninaisuuden voimassapitämistä ja sen alttiiksipanolle asetettuja järkeviä rajoja.

Herra Puheenjohtaja, vastaanottakaa korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Neuvostoliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Neuvostoliiton Valtiopankin hallintoneuvoston puheenjohtaja

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.