6/1991

1 §

2 §

I artiklaJärjestön perustaminen

1. Täten perustetaan Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestö (jäljempänä "järjestö").

2. Järjestön päämaja sijaitsee Genevessä, ellei IV artiklassa tarkoitettu neuvosto myöhemmin päätä kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä siirtää sitä paikkaan, jossa jokin muu II artiklan 2 kappaleen a) kohdassa tarkoitetuista laboratorioista sijaitsee.

II artiklaPäämäärät

1. Järjestö ylläpitää Euroopan valtioiden kesken yhteistyötä luonteeltaan puhtaasti tieteellisen ja perustavaa laatua olevan ydinfysiikan tutkimuksen alalla ja siihen olennaisesti liittyvässä tutkimuksessa. Järjestöllä ei ole mitään tekemistä sotilaallisia tarpeita palvelevan työskentelyn kanssa, ja sen kokeellisen ja teoreettisen työn tulokset julkaistaan tai pidetään muutoin yleisesti saatavilla.

2. Edellä 1 kappaleessa tarkoitetussa yhteistyössä järjestö rajoittaa toimintansa seuraaviin tehtäviin:

a) yhden tai useamman kansainvälisen laboratorion (jäljempänä "laboratoriot") rakentaminen ja hoitaminen suurenergisten hiukkasten tutkimusta varten, mukaan lukien tutkimustyö kosmisten säteiden alalla. Kukin laboratorio käsittää:

i) yhden tai useampia hiukkaskiihdyttimiä;

ii) apuvälineistön, jota tarvitaan edellä i) kohdassa tarkoitettujen laitteiden avulla toteutettavissa tutkimusohjelmissa;

iii) rakennukset, joita tarvitaan edellä i) ja ii) kohdassa tarkoitetun välineistön säilyttämiseen ja järjestön hallintoa sekä sen muiden tehtävien suorittamista varten;

b) ydinfysiikan kansainvälisen tutkimusyhteistyön järjestämisen ja taloudellisen tukemisen, mukaan lukien laboratorioiden ulkopuolinen yhteistyö. Tähän yhteistyöhön voi kuulua erityisesti:

i) työskentely teoreettisen ydinfysiikan alalla;

ii) tutkijoiden välisten yhteyksien edistäminen, tutkijavaihto, tiedonlevitys ja erikoistason koulutuksen järjestäminen tutkijoille;

iii) yhteistyö muiden tutkimuslaitosten kanssa ja neuvojen antaminen niille;

iv) työskentely kosmisten säteiden alalla.

3. Järjestön toimintaohjelmat ovat:

a) sen Genevessä sijaitsevassa laboratoriossa toteutettava ohjelma, joka käsittää protonisynkrotronin yli 10 gigaelektronivoltin (10 10 eV) energiaa varten ja synkrosyklotronin kuudensadan miljoonan elektronivoltin (6 x 10 8 eV) energiaa varten;

b) ohjelma edellä a) kohdassa kuvattuun protonisynkrotroniin yhdistettyjen leikkaavien varastointirenkaiden rakentamiseksi ja käyttämiseksi;

c) ohjelma noin kolmensadan gigaelektronivoltin (3 x 10 11 eV) energiaa varten tarkoitetun protonisynkrotronin omaavan laboratorion rakentamiseksi ja käyttämiseksi;

d) muut edellä olevan 2 kappaleen ehtoja vastaavat ohjelmat.

4. Edellä 3 kappaleen c) ja d) kohdassa tarkoitettuihin ohjelmiin tarvitaan neuvoston hyväksyminen kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä. Antaessaan hyväksyntänsä neuvosto määrittelee ohjelman, mukaan lukien ohjelman asianmukaiseen toteuttamiseen tarvittavat hallinnolliset, taloudelliset ja muut määräykset.

5. Ohjelmanmääritykseen tehtävään muutokseen tarvitaan neuvoston hyväksyminen kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä.

6. Ennen edellä 3 kappaleen c) kohdassa tarkoitetun kiihdyttimen käyttöönottoa päivänä, jonka neuvosto määrää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä, järjestön perusohjelmana on kyseisen kappaleen a) kohdassa tarkoitettu ohjelma. Tästä päivästä lähtien c) kohdassa tarkoitetusta ohjelmasta tulee myös osa perusohjelmaa ja neuvosto voi kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä päättää, että a) kohdassa tarkoitettu ohjelma ei enää ole osa perusohjelmaa, edellyttäen ettei yksikään tähän ohjelmaan osallistuvista jäsenvaltioista äänestä sitä vastaan.

7. Laboratoriot tekevät mahdollisimman laajaa yhteistyötä jäsenvaltioiden alueilla sijaitsevien laboratorioiden ja laitosten kanssa toimintaohjelmiensa puitteissa. Sikäli kuin se on järjestön päämäärien mukaista, laboratoriot pyrkivät välttämään tekemästä kyseisissä laboratorioissa ja laitoksissa tehtävän tutkimustyön kanssa päällekkäistä työtä.

III artiklaJäsenyyden ehdot

1. Valtiot, jotka ovat johdannossa tarkoitetun, 15 päivänä helmikuuta 1952 allekirjoitettavaksi avatun sopimuksen osapuolia tai jotka ovat avustaneet sillä perustettua neuvostoa rahallisesti tai muutoin ja osallistuneet sen työhön, ovat oikeutettuja tulemaan järjestön jäseniksi tulemalla tämän yleissopimuksen osapuoliksi XV, XVI ja XVII artiklan määräysten mukaisesti.

2. a) IV artiklassa tarkoitettu neuvosto voi hyväksyä muita valtioita järjestön jäseniksi kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä.

b) Jos valtio haluaa liittyä järjestöön edellisen kappaleen määräysten mukaisesti, sen tulee ilmoittaa asiasta neuvoston puheenjohtajalle. Puheenjohtaja tiedottaa kaikille jäsenvaltioille tästä pyynnöstä vähintään kolme kuukautta ennen kuin neuvosto käsittelee asiaa. Neuvoston hyväksymät valtiot tulevat järjestön jäseniksi liittymällä tähän yleissopimukseen XVII artiklan määräysten mukaisesti.

3. Kukin jäsenvaltio nimeää kirjallisesti neuvoston puheenjohtajalle ne toimintaohjelmat, joihin se haluaa osallistua. Valtio ei ole oikeutettu tulemaan järjestön jäseneksi tai pysymään sen jäsenenä, jollei se osallistu vähintään yhteen toimintaohjelmaan, joka muodostaa osan perusohjelmasta.

4. Neuvosto voi määrätä kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä toimintaohjelmaan osallistumiselle vähimmäisalkujakson sekä ylärajan tuona aikana tähän ohjelmaan käytettäville kustannuksille. Määrättyään tämän osallistumista koskevan ajan ja kustannusrajan neuvosto voi samalla enemmistöllä muuttaa jompaakumpaa edellyttäen, ettei mikään ohjelmaan osallistuvista jäsenvaltioista äänestä tätä vastaan. Huomioon ottaen tällaisen osallistumisen vähimmäisjakson jäsenvaltio voi milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti neuvoston puheenjohtajalle ohjelman irtisanomisesta. Tällainen irtisanominen tulee voimaan ilmoituksen tekemistä seuraavan tilivuoden lopussa tai jäsenvaltion ehdottamana myöhäisempänä ajankohtana.

5. Siinä tapauksessa, että toimintaohjelma päättyy, neuvoston tehtävänä on sen lopettaminen ottaen huomioon sopimukset, joita tällöin mahdollisesti on tehty ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden välillä ja ottaen myös huomioon sellaisten sopimusten asiaankuuluvat ehdot, joita on solmittu järjestön ja niiden valtioiden välillä, joiden alueilla ohjelma toteutetaan. Yli jäävät varat jaetaan ohjelmaan lopettamishetkellä osallistuneiden jäsenvaltioiden kesken siinä taloudellisessa kokonaissuhteessa, jonka ne ovat antaneet tähän ohjelmaan. Siinä tapauksessa, että todetaan vajausta, samaisten jäsenvaltioiden on vastattava siitä samassa suhteessa kuin niiden maksuosuudet ohjelmasta on määritetty tuolloin meneillään olevaksi tilivuodeksi.

6. Jäsenvaltiot edistävät järjestön toimintaa varten henkilöiden ja asiaankuuluvien tieteellisten ja teknisten tietojen vaihtoa edellyttäen, ettei mikään tässä kappaleessa saa:

a) vaikuttaa jäsenvaltioiden lakien ja määräysten soveltamiseen henkilöön koskien saapumista niiden alueille, oleskelua siellä tai poistumista sieltä; tai

b) edellyttää jäsenvaltiota välittämään tietoja tai sallimaan hallussaan olevien tietojen välittämisen sikäli kun se katsoo tällaisten tietojen välittämisen olevan turvallisuusetujensa vastaista.

IV artiklaToimielimet

Järjestö muodostuu neuvostosta ja kunkin laboratorion osalta pääjohtajasta, jolla on apunaan henkilökuntaa.

V artiklaNeuvosto

1. Neuvostoon kuuluu enintään kaksi jokaisen jäsenvaltion edustajaa, joilla voi neuvoston kokouksissa olla apunaan neuvonantajia.

2. Ottaen huomioon tämän yleissopimuksen määräykset neuvosto:

a) määrää järjestön linjasta tieteellisissä, teknisissä ja hallinnollisissa kysymyksissä;

b) hyväksyy järjestön toimintaohjelmat;

c) hyväksyy läsnä olleiden ja äänestykseen osallistuneiden jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä ne budjettiosuudet, jotka liittyvät eri toimintaohjelmiin, ja päättää järjestön taloudellisista järjestelyistä tämän yleissopimuksen liitteenä olevan, rahoitusta koskevan pöytäkirjan mukaisesti;

d) tarkastaa kustannukset sekä hyväksyy ja julkistaa järjestön tarkastetun, vuosittaisen kirjanpidon;

e) päättää tarvittavasta henkilöstövahvuudesta;

f) julkaisee vuosikertomuksen tai vuosikertomuksia;

g) käyttää muita valtuuksia ja suorittaa muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen tämän yleissopimuksen päämäärien kannalta.

3. Neuvosto kokoontuu sopimassaan paikassa vähintään kerran vuodessa.

4. Kullakin jäsenvaltiolla on neuvostossa yksi ääni.

5. Ellei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä, neuvoston päätöksiin tarvitaan läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenvaltioiden yksinkertainen ääntenenemmistö.

6. Silloin kun tässä yleissopimuksessa tai sen liitteenä olevassa, rahoitusta koskevassa pöytäkirjassa määrätään, että johonkin asiaan tarvitaan neuvoston hyväksyntä kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä, ja asia liittyy suoranaisesti johonkin toimintaohjelmaan, enemmistö käsittää myös kaikkien tähän ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistön.

7. Paitsi silloin kun tässä yleissopimuksessa tai sen liitteenä olevassa, rahoitusta koskevassa pöytäkirjassa määrätään, että asiaan vaaditaan neuvoston yksimielinen hyväksyminen tai sen hyväksyminen kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä, jäsenvaltiot eivät ole oikeutettuja äänestämään kysymyksestä, joka kuuluu neuvoston II artiklan mukaisesti määrittämän ohjelman piiriin, ellei se osallistu tähän ohjelmaan tai ellei asia koske suoranaisesti jotain niistä ohjelmista, joihin se osallistuu.

8. Jäsenvaltio ei ole oikeutettu äänestämään neuvostossa, jos sen järjestölle maksamattomien maksuosuuksien summa ylittää kuluvalta ja välittömästi edeltäneeltä tilivuodelta maksettavaksi langenneet maksuosuudet. Se ei myöskään ole oikeutettu äänestämään neuvostossa tiettyä toimintaohjelmaa koskevista kysymyksistä, jos sen tähän ohjelmaan liittyvien maksamattomien osuuksien summa ylittää kuluvalta ja välittömästi edeltäneeltä tilivuodelta maksettavaksi langenneet osuudet. Neuvosto voi kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä kuitenkin antaa tällaiselle jäsenvaltiolle luvan äänestää, jos se on vakuuttunut siitä, että maksujen laiminlyöminen johtuu olosuhteista, joihin kyseinen valtio ei voi vaikuttaa.

9. Käsiteltäessä mitä hyvänsä kysymystä neuvostossa päätösvaltaisuus edellyttää sitä, että edustajia on läsnä tässä kysymyksessä äänioikeutettujen jäsenvaltioiden enemmistöstä.

10. Neuvosto hyväksyy itse työjärjestyksensä ottaen huomioon tämän yleissopimuksen määräykset.

11. Neuvosto valitsee puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, joiden toimikausi kestää vuoden ja jotka voidaan valita uudelleen korkeintaan kahdesti peräkkäin.

12. Neuvosto perustaa tieteellisen komitean ja rahoituskomitean sekä muita järjestön päämäärien kannalta tarpeellisia lisäelimiä etenkin eri ohjelmien toimeenpanoa ja koordinointia varten. Neuvosto päättää näiden lisäelinten perustamisesta ja niiden toimiehdoista kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. Lisäelimet hyväksyvät työjärjestyksensä ottaen huomioon tämän yleissopimuksen ja sen liitteenä olevan, rahoitusta koskevan pöytäkirjan määräykset.

13. Siihen saakka, kunnes III artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut valtiot ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa, ne voivat olla edustettuina neuvoston kokouksissa ja osallistua sen työhön 31 päivään joulukuuta 1954 saakka. Oikeus tähän ei käsitä äänestysoikeutta, ellei kyseinen valtio ole suorittanut maksuosuuttaan järjestölle tämän yleissopimuksen liitteenä olevan, rahoitusta koskevan pöytäkirjan 4 artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesti.

VI artiklaPääjohtajat ja henkilökunta

1. a) Neuvosto nimittää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä kullekin laboratoriolle pääjohtajan tietyksi ajaksi ja se voi samalla enemmistöllä erottaa hänet. Kukin pääjohtaja on laboratorionsa osalta järjestön korkein toimeenpaneva virkailija ja sen laillinen edustaja. Taloushallinnon suhteen hän toimii tämän yleissopimuksen liitteenä olevan, rahoitusta koskevan pöytäkirjan määräysten mukaisesti. Neuvosto voi kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä antaa pääjohtajille joko erikseen tai yhdessä valtuudet toimia muissa asioissa järjestön nimissä. Kukin pääjohtaja antaa neuvostolle vuosiraportin ja osallistuu kaikkiin sen kokouksiin ilman äänioikeutta.

b) Neuvosto voi lykätä pääjohtajan nimittämistä tarpeelliseksi katsomakseen ajaksi joko tämän yleissopimuksen tullessa voimaan tai pääjohtajuuden vapautuessa myöhemmin. Siinä tapauksessa se nimittää henkilön toimimaan hänen puolestaan, ja näin nimitetyllä henkilöllä on neuvoston määräämät valtuudet ja velvollisuudet.

2. Kullakin pääjohtajalla on apunaan tarpeelliseksi katsottua ja neuvoston hyväksymää tieteellistä, teknistä, hallinnollista ja toimistohenkilökuntaa.

3. Neuvosto nimittää koko henkilökunnan ja voi erottaa sen kyseisen pääjohtajan suosituksesta. Neuvoston tekemiin nimityksiin ja erottamisiin tarvitaan kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistö. Neuvosto voi samalla ääntenenemmistöllä antaa nimitys- ja erottamisvaltuudet V artiklan 12 kappaleen ehtojen mukaisesti perustetuille lisäelimille ja pääjohtajille. Nimitysten ja niiden päättämisten tulee olla neuvoston samalla enemmistöllä hyväksymien, henkilökuntaa koskevien määräysten mukaisia. Henkilöt, jotka eivät kuulu henkilökuntaan ja jotka on neuvoston puolesta kutsuttu työskentelemään jommassa kummassa laboratorioista, ovat kyseisen pääjohtajan määräysvallan alaisia, ja heitä koskevat neuvoston mahdollisesti hyväksymät yleiset ehdot.

4. Pääjohtajien ja henkilökunnan tehtävät järjestöön nähden ovat luonteeltaan yksinomaan kansainvälisiä. Suorittaessaan tehtäviään he eivät saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai järjestön ulkopuoliselta viranomaiselta. Kunkin jäsenvaltion on kunnioitettava pääjohtajien ja henkilökunnan tehtävien kansainvälistä luonnetta eikä niiden tule yrittää vaikuttaa heihin heidän tehtäviensä suorittamisessa.

VII artiklaTaloudelliset velvoitteet

1. Kukin jäsenvaltio osallistuu sekä järjestön pääomakustannuksiin että käyttömenoihin:

a) 31 päivään joulukuuta 1956 asti jatkuvalta kaudelta tämän yleissopimuksen liitteenä olevan, rahoitusta koskevan pöytäkirjan mukaisesti, ja sen jälkeen

b) neuvoston kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä kaikista jäsenvaltioista joka kolmas vuosi päättämien taulukkojen mukaisesti, jotka perustuvat kunkin jäsenvaltion keskimääräiseen nettokansantuloon tuotantokustannushintaan kolmelta viimeisimmältä vuodelta, joiden tilastot ovat saatavilla, paitsi että

i) neuvosto voi kahden kolmasosan enemmistöllä kaikista jäsenvaltioista päättää jonkin toimintaohjelman osalta sen enimmäisprosenttiosuuden, joka jäsenvaltiolta voidaan vaatia maksuosuuksien kokonaismäärästä, jonka neuvosto on arvioinut kattavan tämän ohjelman vuotuiset menot. Kun tämä enimmäisprosenttiosuus on näin määrätty, neuvosto voi samalla enemmistöllä muuttaa sitä edellyttäen, ettei yksikään ohjelmaan osallistuvista jäsenvaltioista äänestä vastaan.

ii) neuvosto voi kahden kolmasosan enemmistöllä kaikista jäsenvaltioista päättää ottaa huomioon jäsenvaltion erityisolosuhteet ja muunnella sen maksuosuutta sen mukaisesti. Tämän määräyksen tarkoittamana erityisolosuhteena pidetään erityisesti sitä, että jäsenvaltion asukasta kohden laskettu kansantulo on pienempi kuin neuvoston samalla enemmistöllä päättämä summa.

2. Kun järjestön osallistuminen kansalliseen tai monikansalliseen hankkeeseen muodostaa järjestön toimintaohjelman, sovelletaan edellä olevan 1 kappaleen ehtoja, ellei neuvosto kahden kolmasosan enemmistöllä kaikista jäsenvaltioista päätä toisin.

3. Maksuosuudet, jotka kuuluvat jäsenvaltion maksettaviksi tämän artiklan 1 kappaleen nojalla, lasketaan vain niiden ohjelmien osalta, joihin se osallistuu, ja käytetään vain niihin.

4. a) Neuvosto edellyttää valtioilta, jotka tulevat tämän yleissopimuksen osapuoliksi 31 joulukuuta 1954 jälkeen, sen lisäksi, että ne osallistuvat tuleviin pääomakustannuksiin ja käyttömenoihin, erityisosuuden maksamista järjestön pääomakustannuksista, joita on jo aiheutunut ohjelmista, joihin ne osallistuvat. Neuvosto vaatii jäsenvaltioita maksamaan samanlaisen osuuden mistä tahansa ohjelmasta, johon ne osallistuvat vasta kun se on jo käynnissä. Neuvosto päättää tällaisen erityisosuuden määrästä kahden kolmasosan enemmistöllä kaikista jäsenvaltioista.

b) Kaikki edellä olevan a) kohdan määräysten mukaisesti maksetut osuudet käytetään muiden jäsenvaltioiden osuuksien pienentämiseen kyseisissä ohjelmissa.

5. Tämän artiklan määräysten mukaiset maksuosuudet suoritetaan tämän yleissopimuksen liitteenä olevan, rahoitusta koskevan pöytäkirjan määräysten mukaisesti.

6. Pääjohtaja voi VI artiklan 1 kappaleen a) kohdan ehtojen nojalla hänelle annettujen valtuuksien rajoissa ja ottaen huomioon neuvostolta saadut ohjeet ottaa vastaan järjestölle tarkoitettuja lahjoituksia tai legaatteja edellyttäen, ettei näihin lahjoituksiin tai legaatteihin liity ehtoja, jotka ovat ristiriidassa järjestön päämäärien kanssa.

VIII artiklaYhteistyö UNESCOn ja muiden järjestöjen kanssa

Järjestö tekee yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön kanssa. Se voi tehdä yhteistyötä myös muiden järjestöjen ja laitosten kanssa neuvoston päätöksellä, joka on tehty kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä kaikista jäsenvaltioista.

IX artiklaOikeudellinen asema

Järjestöllä on oikeushenkilön asema kaikkien jäsenvaltioiden emämaan alueella. Järjestölle ja neuvostossa istuville jäsenvaltioiden edustajille, V artiklan 12 kappaleen nojalla perustettujen lisäelinten jäsenille, pääjohtajille ja järjestön henkilökunnalle myönnetään järjestön ja kunkin asianomaisen jäsenvaltion välillä tehtyjen sopimusten nojalla kyseisten jäsenvaltioiden emämaan alueella mahdolliset erioikeudet ja vapaudet, joiden ne sopivat olevan tarpeellisia järjestön tehtävien suorittamisen kannalta. Järjestön ja jäsenvaltioiden, joiden alueelle järjestön laboratoriot perustetaan, kesken tehtävät sopimukset sisältävät erioikeuksia ja vapauksia koskevien määräysten lisäksi määräyksiä järjestön ja näiden jäsenvaltioiden välisistä erikoissuhteista.

X artiklaMuutokset

1. Neuvosto voi suositella jäsenvaltioille tämän yleissopimuksen muuttamista. Jäsenvaltio, joka haluaa tehdä muutosehdotuksen, ilmoittaa siitä neuvoston puheenjohtajalle. Puheenjohtaja ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille muutosehdotuksesta vähintään kolme kuukautta ennen kuin neuvosto käsittelee sitä.

2. Neuvoston suosittelemaan tämän yleissopimuksen muutokseen tarvitaan kaikkien jäsenvaltioiden kirjallinen suostumus. Se tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä kun puheenjohtaja on saanut kaikilta jäsenvaltioilta ilmoituksen hyväksymisestä. Puheenjohtaja ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille ja UNESCOn pääjohtajalle muutoksen voimaantulopäivän.

3. Neuvosto voi muuttaa tämän yleissopimuksen liitteenä olevaa, rahoitusta koskevaa pöytäkirjaa kahden kolmasosan enemmistöllä kaikista jäsenvaltioista edellyttäen, ettei muutos ole ristiriidassa yleissopimuksen kanssa. Tällainen muutos tulee voimaan neuvoston samalla enemmistöllä päättämänä päivänä. Neuvoston puheenjohtaja ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille ja UNESCOn pääjohtajalle tällaisesta muutoksesta ja sen voimaantulopäivästä.

XI artiklaRiidat

Kahden tai useamman jäsenvaltion välinen tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva riita, jota ei saada ratkaistua neuvoston myötävaikutuksella, annetaan kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, elleivät kyseiset jäsenvaltiot sovi muusta ratkaisumenettelystä.

XII artiklaEroaminen

Kun tämä yleissopimus on ollut voimassa seitsemän vuotta, jäsenvaltio voi ottaen huomioon III artiklan 4 kappaleen määräykset ilmoittaa neuvoston puheenjohtajalle kirjallisesti eroavansa järjestöstä. Ero tulee voimaan ilmoituksen antamista seuraavan tilivuoden lopussa tai kyseisen jäsenvaltion ehdottamana myöhäisempänä ajankohtana.

XIII artiklaVelvoitteiden täyttämättä jättäminen

Jos jäsenvaltio ei täytä tämän yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan, se menettää järjestön jäsenyyden neuvoston päätöksellä, joka tehdään kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä kaikista jäsenvaltioista.

XIV artiklaHajottaminen

Järjestö hajotetaan, jos jäsenvaltioita on vähemmän kuin viisi. Se voidaan hajottaa milloin tahansa jäsenvaltioiden välisellä sopimuksella. Ottaen huomioon jäsenvaltioiden välillä hajottamishetkellä mahdollisesti tehdyn sopimuksen jäsenvaltio, jonka alueella järjestön päämaja tuolloin sijaitsee, vastaa lakkautuksesta, ja jäännös jaetaan järjestön jäseninä hajottamishetkellä olevien valtioiden kesken niiden maksuosuuksien suhteessa, joita ne tosiasiallisesti ovat maksaneet siitä lähtien, kun niistä tuli tämän yleissopimuksen osapuolia. Vajauksen ollessa kyseessä sen hetkiset jäsenvaltiot vastaavat siitä asianomaiselle tilivuodelle arvioitujen maksuosuuksiensa suhteessa.

XV artiklaAllekirjoittaminen

Tämä yleissopimus ja sen liitteenä oleva, rahoitusta koskeva pöytäkirja, joka muodostaa sen erottamattoman osan, ovat avoinna allekirjoittamista varten 31 päivään joulukuuta 1953 asti valtioille, jotka täyttävät III artiklan 1 kappaleen ehdot.

XVI artiklaRatifioiminen

1. Tämä yleissopimus ja sen liitteenä oleva, rahoitusta koskeva pöytäkirja on ratifioitava.

2. Ratifioimiskirjat talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön pääjohtajan huostaan.

XVII artiklaLiittyminen

1. Valtio, joka ei ole allekirjoittanut tätä yleissopimusta ja joka täyttää III artiklan 1 tai 2 kappaleen ehdot, voi liittyä tähän yleissopimukseen ja rahoitusta koskevaan pöytäkirjaan 1 päivästä tammikuuta 1954 lähtien.

2. Liittymiskirjat talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön pääjohtajan huostaan.

XVIII artiklaVoimaantulo

1. Tämä yleissopimus ja sen liitteenä oleva, rahoitusta koskeva pöytäkirja tulevat voimaan seitsemän valtion ratifioitua nämä asiakirjat tai liityttyä niihin edellyttäen, että:

a) rahoitusta koskevan pöytäkirjan liitteessä olevan taulukon mukaisesti niiden prosentuaalisten maksuosuuksien summa on vähintään 75 prosenttia; ja

b) Sveitsi, missä järjestön päämaja sijaitsee, on näiden seitsemän valtion joukossa.

2. Muiden allekirjoittavien tai liittyvien valtioiden osalta tämä yleissopimus ja sen liitteenä oleva rahoitusta koskeva pöytäkirja tulevat yksittäistapauksessa voimaan niiden tallettaessa ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

XIX artiklaIlmoitukset

1. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön pääjohtaja ilmoittaa kaikista ratifioimis- ja liittymiskirjojen tallettamisista ja tämän yleissopimuksen voimaantulosta kaikille allekirjoittaja- ja liittyjävaltioille ja kaikille muille valtioille, jotka osallistuivat Pariisissa joulukuussa 1951 ja Genevessä helmikuussa 1952 pidettyyn kokoukseen, jossa käsiteltiin Euroopan ydinfysiikan tutkimuslaboratorion perustamista koskevien selvitysten järjestämistä.

2. Neuvoston puheenjohtaja ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille ja Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön pääjohtajalle kaikista irtisanomisista ja jäsenyyden päättymisistä.

XX artiklaRekisteröinti

Tämän yleissopimuksen tullessa voimaan Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön pääjohtajan on Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti kirjattava se Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin toimistossa.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet edustajat hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen. Tehty Pariisissa 1 päivänä heinäkuuta 1953 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä alkuperäiskappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön arkistoon, jonka järjestön pääjohtaja toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittaja- ja liittyjävaltioille ja kaikille muille valtioille, jotka osallistuivat kokoukseen, jossa käsiteltiin Euroopan ydinfysiikan tutkimuslaboratorion perustamista koskevien selvitysten järjestämistä.

1 artiklaBudjetti

1. Järjestön tilivuosi on 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta.

2. Kukin pääjohtaja antaa viimeistään kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä neuvoston tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi yksityiskohtaisen tulo- ja menoarvion tulevaksi tilivuodeksi.

3. Tulo- ja menoarvio jaetaan yleisiin nimikkeisiin. Budjetin sisäisiä siirtoja sallitaan vain 3 artiklassa tarkoitetun rahoituskomitean luvalla. Rahoituskomitea päättää budjettien täsmällisestä muodosta pääjohtajilta saatujen tietojen perusteella.

2 artiklaLisäbudjetti

Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa esittämään lisäbudjettiarvioita tai korjattuja budjettiarvioita, jos se olosuhteiden perusteella on tarpeen. Lisäkustannuksia koskevaa ehdotusta ei saa pitää neuvoston hyväksymänä ennen kuin se on hyväksynyt asiaankuuluvan pääjohtajan tekemän, kyseisiä lisäkustannuksia koskevan arvion.

3 artiklaRahoituskomitea

1. Yleissopimuksen V artiklan 12 kappaleen nojalla perustettu rahoituskomitea koostuu kaikkien jäsenvaltioiden edustajista.

2. Tehdessään päätöksiä rahoituskomitea noudattaa yleissopimuksen V artiklassa neuvostolle määrättyjä äänestämistä ja päätösvaltaisuutta koskevia sääntöjä.

3. Komitea tutkii pääjohtajien budjettiarviot, minkä jälkeen ne lähetetään neuvostolle komitean lausunnon mukana.

4 artiklaMaksuosuudet

1. Neuvosto tekee 31 päivänä joulukuuta 1954 päättyväksi jaksoksi tilapäisiä budjettijärjestelyitä, jotka katetaan tämän pöytäkirjan liitteen 1 kappaleessa määrätyin maksuosuuksin.

2. Tilivuosiksi 1955 ja 1956 hyväksytyt budjettimenot katetaan jäsenvaltioiden maksuosuuksin, jotka arvioidaan samassa suhteessa kuin tämän pöytäkirjan liitteen 2 kappaleen prosenttiosuudet, pitäen sovittuna, että yleissopimuksen VII artiklan 1 kappaleen b i) ja ii) kohdan määräyksiä sovelletaan.

3. Tammikuun 1 päivästä 1957 lähtien hyväksytyt budjettimenot katetaan jäsenvaltioiden maksuosuuksin yleissopimuksen VII artiklan mukaisesti.

4. Kun valtio ensi kerran osallistuu toimintaohjelmaan, joko tullessaan järjestön jäseneksi tai myöhemmin, muiden asianosaisten jäsenvaltioiden maksuosuudet arvioidaan uudelleen ja uusi taulukko tulee voimaan kuluvan tilivuoden alusta. Tarvittaessa maksetaan palautuksia, jotta kaikkien jäsenvaltioiden tuolle vuodelle maksamat osuudet olisivat uuden taulukon mukaiset.

5. a) Rahoituskomitea päättää pääjohtajien kanssa neuvotellen ehdoista, joilla maksuosuudet suoritetaan järjestön asianmukaisen rahoituksen mukaisesti.

b) Tämän jälkeen kukin pääjohtaja ilmoittaa jäsenvaltioille niiden maksuosuuksien määrän ja maksupäivät.

5 artiklaMaksuosuuksien valuutta

1) Järjestön budjetti ilmoitetaan sen maan valuutassa, jossa järjestön päämaja sijaitsee.

2) Neuvosto päättää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä maksujärjestelyistä ja valuutasta tai valuutoista, joina jäsenvaltioiden maksuosuudet suoritetaan.

6 artiklaKäyttöpääoma

Neuvosto voi perustaa käyttöpääomarahastoja.

7 artiklaRahoitussäännöt

Neuvoteltuaan rahoituskomitean kanssa neuvosto hyväksyy kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä järjestön taloushallintoa koskevat säännöt, jotka muodostavat rahoitussäännöt.

8 artiklaKirjanpito ja tilintarkastus

1. Kukin pääjohtaja pitää tarkkaan kirjaa kaikista tuloista ja menoista.

2. Neuvosto nimittää tilintarkastajat, jotka aluksi toimivat tehtävässään kolmen vuoden ajan ja jotka voidaan nimittää uudelleen. Tilintarkastajat tarkastavat järjestön tilit, nimenomaan varmistaakseen, että menot ovat rahoitussääntöjen rajoissa vastanneet budjetissa varattuja määrärahoja, ja he suorittavat rahoitussäännöissä heille määrätyt muut tehtävät.

3. Kukin pääjohtaja toimittaa tilintarkastajille tietoja ja apua, joita he tarvitsevat tehtävissään.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet edustajat hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Pariisissa 1 päivänä heinäkuuta 1953 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä alkuperäiskappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön arkistoon, jonka järjestön pääjohtaja toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittaja- ja liittyjävaltioille ja kaikille muille valtioille, jotka osallistuivat kokoukseen, jossa käsiteltiin Euroopan ydinfysiikan tutkimuslaboratorion perustamista koskevien selvitysten järjestämistä.