58/1990

Annettu: 05.10.1990

Asetus ulkomaisesta lainsäädännöstä saatavia tietoja koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Lontoossa 7 päivänä kesäkuuta 1968 tehty ulkomaisesta lainsäädännöstä saatavia tietoja koskeva eurooppalainen yleissopimus ja sen Strasbourgissa 15 päivänä maaliskuuta 1978 tehty lisäpöytäkirja, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 29 päivänä kesäkuuta 1990 ja joita koskevat hyväksymiskirjat on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 4 päivänä heinäkuuta 1990, tulevat voimaan 5 päivänä lokakuuta 1990 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Yleissopimuksen 2 artiklassa tarkoitettu vastaanottava ja välittävä viranomainen on Suomessa oikeusministeriö.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä lokakuuta 1990.

Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990

Ulkomaisesta lainsäädännöstä saatavia tietoja koskeva eurooppalainen YLEISSOPIMUS

Johdanto

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen ja jotka

katsovat, että Euroopan neuvoston päämääränä on luoda lähempi yhteys sen jäsenvaltioiden välille;

ovat vakuuttuneita siitä, että kansainvälisen keskinäistä avunantoa koskevan järjestelmän luominen oikeusviranomaisten ulkomaista lainsäädäntöä koskevien tietojen saannin helpottamiseksi edistäisi tämän tavoitteen saavuttamista,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Yleissopimuksen soveltamisala

1. Sopimuspuolet sitoutuvat antamaan toisilleen tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti tietoja lainsäädännöstään ja käytännöstään siviili- ja kauppaoikeuden alalla sekä oikeusjärjestelmästään.

2. Kaksi tai useampi sopimuspuoli voi kuitenkin päättää laajentaa keskenään tämän yleissopimuksen soveltamisalaa muille kuin edellisessä kappaleessa mainituille aloille. Tällaisten sopimusten teksti on toimitettava Euroopan neuvoston pääsihteerille.

2 artikla
Kansalliset yhdyselimet

1. Tämän yleissopimuksen määräysten toteuttamiseksi kukin sopimuspuoli perustaa tai nimittää yhdyselimen (jäljempänä ''vastaanottava viranomainen'')

a) vastaanottamaan tämän yleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaleessa mainittuja tietoja koskevia tiedusteluja toiselta sopimuspuolelta;

b) ryhtymään mainittujen tiedustelujen pohjalta 6 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

Vastaanottava viranomainen voi olla ministeriö tai muu valtiollinen elin.

2. Kukin sopimuspuoli voi perustaa tai nimittää yhden tai useamman elimen (jäljempänä välittävä viranomainen) vastaanottamaan tiedusteluja oikeusviranomaisiltaan ja lähettämään ne toimivaltaiselle vastaanottavalle viranomaiselle ulkomailla. Vastaanottava viranomainen voidaan myös nimittää välittäväksi viranomaiseksi.

3. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille, mikä on sen vastaanottava viranomainen ja tämän viranomaisen osoite sekä tarvittaessa, mikä on sen välittävä viranomainen tai välittävät viranomaiset.

3 artikla
Tiedustelun tekemiseen oikeutetut viranomaiset

1. Tiedustelun esittää aina oikeusviranomainen silloinkin, kun tällainen viranomainen ei ole sitä laatinut. Tiedustelu voidaan esittää vain, milloin asian oikeuskäsittely on jo alkanut.

2. Sopimuspuoli, joka ei ole perustanut tai nimittänyt välittävää viranomaista, voi ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä, minkä viranomaisistaan se katsoo edellisen kappaleen tarkoittamaksi oikeusviranomaiseksi.

3. Kaksi tai useampi sopimuspuoli voi keskenään päättää laajentaa tämän sopimuksen soveltamisalan kattamaan myös muiden kuin oikeusviranomaisten tekemät tiedustelut. Tällaisten sopimusten tekstit toimitetaan Euroopan neuvoston pääsihteerille.

4 artikla
Tiedustelun sisältö

1. Tiedustelussa on mainittava, miltä oikeusviranomaiselta se tulee ja mitä vireilläolevaa asiaa se koskee. Siinä on määriteltävä mahdollisimman tarkasti asiat, joista tietoja halutaan sen valtion lainsäädännöstä, jolle tiedustelu esitetään, ja jos asianomaisessa valtiossa on enemmän kuin yksi oikeusjärjestelmä, siitä oikeusjärjestelmästä, jota tiedustelu koskee.

2. Tiedustelussa on myös oltava tarpeelliset tiedot, jotta se olisi ymmärrettävissä ja jotta vastaus voisi olla oikea ja täsmällinen. Tiedusteluun voidaan tarvittaessa liittää jäljennöksiä asiakirjoista kysymyksen selventämiseksi.

3. Tiedustelu voi sisältää muita kuin 1 artiklan 1 kappaleessa mainittuihin aloihin kuuluvia kysymyksiä, mikäli ne liittyvät tiedustelun pääkysymyksiin.

4. Milloin oikeusviranomainen ei ole laatinut tiedustelua, on mukaan liitettävä oikeusviranomaisen päätös tiedustelun hyväksymisestä.

5 artikla
Tiedustelun lähettäminen

Välittävä viranomainen tai sellaisen puuttuessa tiedustelun tehnyt oikeusviranomainen toimittaa tiedustelun suoraan sen valtion vastaanottavalle viranomaiselle, jolle tiedustelu on osoitettu.

6 artikla
Vastaamaan oikeutetut viranomaiset

1. Tiedustelun vastaanottanut vastaanottava viranomainen voi joko laatia vastauksen itse tai toimittaa tiedustelun edelleen toiselle viranomaiselle vastauksen laatimista varten.

2. Vastaanottava viranomainen voi tapauksesta riippuen tai hallinnollisesta syistä toimittaa tiedustelun yksityiselle elimelle tai pätevälle lakimiehelle vastauksen laatimista varten.

3. Milloin edellisen kappaleen soveltamisen voi olettaa aiheuttavan kustannuksia, vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava tiedustelun tehneelle viranomaiselle ennen kuin se toimittaa tiedustelun edelleen kappaleen mukaisesti, mille yksityiselle elimelle tai juristille tiedustelu toimitetaan sekä ilmoittaa mahdollisimman tarkasti arvioidut kustannukset sekä pyytää tämän suostumuksen.

7 artikla
Vastauksen sisältö

Vastauksen tarkoituksena on objektiivisella ja puolueettomalla tavalla antaa tietoja tiedustelun saaneen valtion lainsäädännöstä tiedustelun tehneelle oikeusviranomaiselle. Vastauksen tulee tapauksesta riippuen sisältää asiaan kuuluvat lakitekstit ja tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätökset. Vastaukseen voidaan siinä määrin kuin se on tarpeen, jotta tiedustelun tehnyt viranomainen saisi asianmukaista tietoa, liittää muita asiakirjoja, kuten otteita oikeusopillisista teoksista ja lakien esitöistä. Vastaukseen voidaan myös liittää selittäviä huomautuksia.

8 artikla
Vastauksen vaikutukset

Vastauksessa annetut tiedot eivät sido tiedustelun tehnyttä oikeusviranomaista.

9 artikla
Vastauksen lähettäminen

Vastaanottava viranomainen osoittaa vastauksen välittävälle viranomaiselle, mikäli se on toimittanut tiedustelun tai oikeusviranomaiselle, jos se on suoraan lähettänyt tiedustelun.

10 artikla
Vastausvelvollisuus

1. Vastaanottava viranomainen, jolle tiedustelu on lähetetty, on velvollinen ryhtymään tiedustelun edellyttämiin toimiin 6 artiklan mukaisesti ottaen huomioon 11 artiklan määräykset.

2. Milloin vastaanottava viranomainen ei itse laadi vastausta, on sen huolehdittava siitä, että vastaus lähetetään 12 artiklan määräysten mukaisesti.

11 artikla
Poikkeukset vastausvelvollisuudesta

Tiedustelun vastaanottanut valtio voi kieltäytyä ryhtymästä toimiin tiedustelun johdosta, jos tiedustelun aiheuttanut tapaus vaikuttaa asianomaisen valtion etuihin tai jos se katsoo, että vastaus saattaisi vaarantaa sen täysivaltaisuutta tai turvallisuutta.

12 artikla
Vastausta koskeva määräaika

Vastaus tiedusteluun on annettava mahdollisimman nopeasti. Jos kuitenkin vastauksen laatiminen vaatii pitkän ajan, vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava siitä tiedustelun tehneen valtion viranomaiselle ja mikäli mahdollista, ilmoitettava samalla todennäköinen päivämäärä, jolloin vastaus toimitetaan.

13 artikla
Lisätiedot

1. Vastaanottava viranomainen samoin kuin elin tai henkilö, jolle tämä on 6 artiklan määräysten mukaisesti antanut tehtäväksi vastata tiedusteluun, voi pyytää tiedustelun tehneeltä viranomaiselta vastauksen laatimisen kannalta tarpeelliseksi katsomiaan lisätietoja.

2. Lisätietoja koskevan pyynnön toimittaa vastaanottava viranomainen soveltaen mitä 9 artiklassa on määrätty vastauksen toimittamisesta.

14 artikla
Kielet

1. Tiedustelu ja sen liitteet tulee toimittaa tiedustelun vastaanottavan valtion kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä, tai siihen on liitettävä käännös tälle kielelle. Vastaus toimitetaan tiedustelun vastaanottaneen valtion kielellä.

2. Kaksi tai useampi sopimuspuoli voi kuitenkin keskenään päättää poiketa edellisen kappaleen määräyksistä.

15 artikla
Kulut

1. Vastaus ei saa edellyttää minkään kulujen tai kustannusten suorittamista lukuun ottamatta 6 artiklan 3 kappaleessa mainittuja, joista vastaa tiedustelun tehnyt valtio.

2. Kaksi tai useampi sopimuspuoli voi päättää keskenään poiketa edellisen kappaleen määräyksistä.

16 artikla
Liittovaltiot

Liittovaltioissa vastaanottavan viranomaisen tehtävät, lukuun ottamatta 2 artiklan 1 kappaleen a kohdassa mainittuja tehtäviä, voidaan valtiosäännöstä johtuvista syistä siirtää muille valtion viranomaisille.

17 artikla
Yleissopimuksen voimaantulo

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona kolmas ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

3. Allekirjoittajavaltion osalta, joka myöhemmin ratifioi tai hyväksyy yleissopimuksen, se tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona ratifiomis- ja hyväksymiskirja on talletettu.

18 artikla
Liittyminen Euroopan neuvostoon kuulumattomien valtioiden osalta

1. Tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan neuvoston ministerikomitea voi kutsua minkä tahansa Euroopan neuvostoon kuulumattoman valtion liittymään tähän yleissopimukseen.

2. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan. Liittyminen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona liittymiskirja on talletettu.

19 artikla
Sopimuksen alueellinen soveltamisala

1. Jokainen sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan sopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa määritellä alueen tai alueet, joihin tätä sopimusta sovelletaan.

2. Jokainen sopimuspuoli voi ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan tai milloin tahansa myöhemmin ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä ulottavansa tämän sopimuksen koskemaan myös selityksessä mainittua muuta aluetta tai muita alueita, joiden kansainvälisistä suhteista asianomainen valtio vastaa tai joiden puolesta sillä on oikeus tehdä sitoumuksia.

3. Edellisen kappaleen mukaisesti annettu selitys voidaan minkä tahansa siinä mainitun alueen osalta peruuttaa tämän sopimuksen 20 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

20 artikla
Yleissopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.

2. Jokainen sopimuspuoli voi omalta osaltaan irtisanoa tämän sopimuksen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.

3. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

21 artikla
Euroopan neuvoston pääsihteerin tehtävät

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja tähän sopimukseen liittyneille valtioille

a) kaikista allekirjoituksista;

b) kaikista ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista;

c) kaikista tämän sopimuksen 17 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä;

d) kaikista 1 artiklan 2 kappaleen, 2 artiklan 3 kappaleen, 3 artiklan 2 kappaleen ja 19 artiklan 2 ja 3 kappaleen mukaisesti vastaanotetuista selityksistä;

e) kaikista 20 artiklan määräysten mukaisesti tehdyistä ilmoituksista ja irtisanomisien voimaantulopäivistä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet siihen asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Lontoossa 7 päivänä kesäkuuta 1968 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittaja- ja liittyjävaltioille.

Ulkomaisesta lainsäädännöstä saatavia tietoja koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen LISÄPÖYTÄKIRJA

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän lisäpöytäkirjan ja jotka

ottavat huomioon Lontoossa 7 päivänä kesäkuuta 1968 allekirjoittamista varten avatun ulkomaisesta lainsäädännöstä saatavia tietoja koskevan Eurooppalaisen yleissopimuksen (jäljempänä ''yleissopimus'') määräykset;

katsovat, että on toivottavaa ulottaa yleissopimuksella perustettu kansainvälinen keskinäinen avunanto monenvälisellä ja kaikille yleissopimuksen sopimuspuolille avoimella järjestelyllä koskemaan myös rikosoikeutta ja rikosprosessia;

katsovat, että oikeudenkäynnin taloudellisten esteiden poistamiseksi ja taloudellisesti heikossa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien käytön helpottamiseksi jäsenvaltioissa on myös toivottavaa laajentaa yleissopimuksella perustettu järjestelmä kattamaan oikeusapu ja -neuvonta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa;

toteavat, että yleissopimuksen 1 artiklan 2 kappaleen määräysten mukaan kaksi tai useampi sopimuspuoli voi keskenään sopia yleissopimuksen soveltamisalan ulottamisesta myös muille kuin yleissopimuksessa mainituille aloille;

toteavat, että yleissopimuksen 3 artiklan 3 kappaleen määräyksien mukaan kaksi tai useampi sopimuspuoli voi keskenään sopia yleissopimuksen ulottamisesta koskemaan myös muita kuin oikeusviranomaisilta tulevia tiedusteluja,

ovat sopineet seuraavasta:

I luku

1 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat antamaan toisilleen tietoja yleissopimuksen määräysten mukaisesti aineellisesta ja prosessia koskevasta lainsäädännöstään sekä oikeusjärjestelmästään rikosoikeuden alalla, syyttäjälaitos mukaan lukien ja rangaistusten täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Tämä sitoumus koskee kaikkia oikeudenkäyntejä, joiden kohteena on rikos, josta syyttäminen tiedustelun tekemisen hetkellä kuuluu tiedustelun tehneen sopimuspuolen oikeusviranomaisten toimivaltaan.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa

a) mainitun tiedustelun voi tehdä paitsi tuomioistuin, myös oikeusviranomainen, joka on toimivaltainen nostamaan syytteen tai täytäntöönpanemaan lopullisen ja sitovan tuomion; ja

b) mainittu tiedustelu voi koskea paitsi tapausta, jonka oikeuskäsittely on jo alkanut, myös tapausta, jonka vireille saattamista harkitaan.

II luku

3 artikla

Yleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaleessa mainitun sitoumuksen puitteissa sopimuspuolet sopivat, että

a) mainitun tiedustelun voi tehdä paitsi oikeusviranomainen, myös viranomainen tai henkilö, joka toimii yleisessä oikeusapu- tai neuvontajärjestelmässä taloudellisesti heikossa asemassa olevien henkilöiden puolesta; ja

b) mainittu tiedustelu voi koskea paitsi tapausta, jonka oikeuskäsittely on jo alkanut, myös tapausta, jonka vireille saattamista harkitaan.

4 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli, joka ei ole perustanut tai nimittänyt yhtä tai useampaa elintä toimimaan yleissopimuksen 2 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettuna tietoja välittävänä viranomaisena, perustaa tai nimittää tällaisen viranomaisen tai viranomaisia välittämään tämän pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti tehdyt tiedustelut toimivaltaiselle viranomaiselle ulkomailla.

2. Jokainen sopimuspuoli ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille edellisen kappaleen mukaisesti nimittämänsä välittävän viranomaisen tai viranomaisten nimet ja osoitteet.

III luku

5 artikla

1. Jokainen valtio voi allekirjoittaessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan selittää, että se sitoutuu soveltamaan ainostaan joko tämän pöytäkirjan I tai II lukua.

2. Jokainen tällaisen selityksen antanut valtio voi milloin tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella selittää sitoutuvansa soveltamaan sekä I että II luvun määräyksiä. Ilmoitus tulee voimaan sinä päivänä, jona se on vastaanotettu.

3. Jokainen sopimuspuoli, joka on sitoutunut soveltamaan sekä I että II luvun määräyksiä, voi milloin tahansa selittää Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella, että se sitoutuu soveltamaan ainoastaan joko I tai II lukua. Ilmoitus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona se on vastaanotettu.

4. Edellä I ja II luvun määräyksiä sovelletaan vain niiden sopimuspuolten välillä, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kysymyksessä olevan luvun määräyksiä.

6 artikla

1. Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, jotka ovat yleissopimuksen allekirjoittajavaltioita ja jotka voivat tulla tämän lisäpöytäkirjan sopimuspuoliksi joko

a) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumitta; tai

b) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin, jota seuraa ratifiointi tai hyväksyminen.

2. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

3. Euroopan neuvoston jäsenvaltio ei voi allekirjoittaa tätä pöytäkirjaa ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa, eikä ratifioida tai hyväksyä sitä, ellei se ole samanaikaisesti tai aiemmin ratifioinut tai hyväksynyt yleissopimusta.

7 artikla

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona kolme Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on 6 artiklan mukaisesti tullut sen sopimuspuoleksi.

2. Sellaisen jäsenvaltion osalta, joka myöhemmin allekirjoittaa pöytäkirjan ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa tai ratifioi tai hyväksyy sen, pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona asianomainen valtio on sen allekirjoittanut tai tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

8 artikla

1. Tämän pöytäkirjan voimaantulon jälkeen Euroopan neuvoston ministerikomitea voi kutsua jokaisen valtion, joka on liittynyt tai kutsuttu liittymään yleissopimukseen, liittymään myös tähän pöytäkirjaan.

2. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymisasiakirja Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan ja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua tallettamispäivästä.

9 artikla

1. Jokainen valtio voi tämän pöytäkirjan allekirjoittaessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan määritellä alueen tai alueet, joihin tätä pöytäkirjaa sovelletaan.

2. Jokainen valtio voi tämän pöytäkirjan allekirjoittaessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan tai koska tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä ulottaa tämän pöytäkirjan koskemaan myös selityksessä määriteltyä muuta aluetta tai muita alueita, joiden kansainvälisistä suhteista asianomainen valtio vastaa tai jonka puolesta sillä on oikeus tehdä sitoumuksia.

3. Edellisen kappaleen mukaisesti annettu selitys voidaan siinä mainitun alueen tai alueiden osalta peruuttaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

10 artikla

1. Sopimuspuoli voi omalta osaltaan irtisanoa tämän lisäpöytäkirjan Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut mainitun ilmoituksen.

3. Yleissopimuksen irtisanominen merkitsee automaattisesti myös tämän pöytäkirjan irtisanomista.

11 artikla

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja kaikille yleissopimukseen liittyneille valtioille

a) kaikista ratifioimis- tai hyväksymisvaraumitta tehdyistä allekirjoituksista;

b) kaikista ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin tehdyistä allekirjoituksista;

c) kaikista ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista;

d) kaikista tämän pöytäkirjan 7 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä;

e) kaikista 4 artiklan määräysten mukaisesti vastaanotetuista ilmoituksista;

f) kaikista 5 artiklan määräysten mukaisesti vastaanotetuista selityksistä ja ilmoituksista;

g) kaikista 9 artiklan määräysten mukaisesti vastaanotetuista selityksistä ja niiden peruutuksista;

h) kaikista 10 artiklan määräysten mukaisesti vastaanotetuista ilmoituksista ja irtisanomisten voimaantulopäivistä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet siihen asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä maaliskuuta 1978 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kullekin allekirjoittaja- ja liittyjävaltiolle.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.