20/1990

1 §

2 §

1 artikla

1) Yhdysvallat ja Suomi tunnustavat, että monenkeskisellä kauppaneuvottelukierroksella (nk. Uruguayn kierros) on tarpeen saada aikaan tehokkaita uusia yleissääntöjä kauppaa vinouttavien toimien välttämiseksi.

2) Yhdysvallat ja Suomi tunnustavat terästeollisuuden taloudellisen merkityksen maittensa talouksille ja teräskauppaa monien vuosien ajan vinouttaneet julkiset tukitoimet sekä markkinoille pääsyn esteet ja muut tämän alan erityispiirteet.

3) Yhdysvallat ja Suomi ovat päättäneet solmia Uruguayn kierroksella laadittavien uusien GATT sääntöjen aikaansaamista edeltäväksi ajaksi tämän kahdenvälisen sopimuksen, jonka päätavoitteet ovat:

-- luoda teräskaupassa edellytykset siirtymiselle vapaampiin kaupankäyntiolosuhteisiin, jotka syntyvät GATTin Uruguayn kierroksella neuvoteltavien sääntöjen seurauksena,

-- vähentää teräskauppaa vinouttavia toimia,

-- saada aikaan teräskaupalle oikeudenmukaiset ja vapaat olosuhteet.

4) Vaikka tämä sopimus auttaa saavuttamaan 3 kappaleessa kuvatut tavoitteet, se ei vaikuta Yhdysvaltojen tai Suomen neuvotteluasemiin, mitä tulee GATTiin ja GATT-sopimuksen VI, XVI ja XXII artiklojen soveltamista koskevan sopimuksen tukitoimia, riitojen ratkaisemista tai tullitariffeja ja tullien ulkopuolisia kaupanesteitä käsitteleviin yleissääntöihin. Yhdysvallat ja Suomi toteavat, että tällä sopimuksella ei voida ennakoida Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tuloksia tai sitä sopimusmenettelyä ja niitä keinoja, joilla Uruguayn kierroksella pyritään saamaan aikaan määräyksiä, joita voidaan yleissääntöjen nojalla tai muutoin soveltaa terästeollisuudessa.

5) Yhdysvallat ja Suomi vakuuttavat, että maiden yhteiset edut tulevat huomioiduiksi toimimalla yhteistyössä Uruguayn kierroksella monenvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi sellaisista säännöistä, jotka sisältävät tehokkaat määräykset tämän sopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden kanssa yhdenmukaisista tukitoimista ja tullitariffien ja tullien ulkopuolisten kaupanesteiden käytön rajoituksista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat ja Suomi sopivat pyrkimystensä yhteensovittamisesta, jotta varmistetaan tämän sopimuksen kieltämien valtiontukien käytön estävien teräskauppaa koskevien määräysten aikaansaaminen GATTin Uruguayn kierroksella.

2 artikla

1) Yhdysvallat ja Suomi vahvistavat edelleen tämän sopimuksen tavoitteita vastaavat voimassa olevien monenvälisten sääntöjen mukaiset velvoitteensa olla myöntämättä GATT-sopimuksen VI, XVI ja XXIII artiklojen soveltamista koskevan sopimuksen liitteen vientitukea koskevassa nimikeluettelossa mainittua vientitukea.

2) Yhdysvallat ja Suomi sopivat, etteivät ne myönnä terästeollisuudelleen muuta kuin A-liitteessä mainittua julkista tukea.

3) Tässä sopimuksessa "julkinen tuki" terästeollisuudelle tarkoittaa Yhdysvaltojen tai Suomen tai minkä tahansa paikallisen tai alueellisen viranomaisen toimeenpanemaa tai muutoin julkisin varoin toteutettavaa erityisesti lakiin perustuvaa tai muuten käytännössä tapahtuvaa puuttumista terästeollisuuteen, suoritettiinpa se missä muodossa tahansa. Tuki käsittää erityisesti luopumisen valtion tuloista, kuten verohelpotukset ja tulonsiirrot teräsyrityksille osakkeita hankkimalla tai pääomasijoituksilla tai muulla vastaavalla rahoituksella, jota ei voida pitää varsinaisena riskipääoman hankintana markkinataloudessa tavallisesti noudatettavan sijoituskäytännön mukaan.

3 artikla

1) Koska tullit ja tullien ulkopuoliset kaupanesteet voivat rajoittaa ja vinouttaa teräskauppaa, Yhdysvallat ja Suomi sopivat vapauttavansa tulleja ja tullien ulkopuolisia kaupanesteitä seuraavasti:

2) Tullit: Yhdysvallat ja Suomi sopivat pyrkivänsä Uruguayn kierroksen neuvotteluissa saamaan kaikki osanottajat alentamaan, yhtenäistämään tai mahdollisuuksien mukaan poistamaan terästuotteiden tulleja samoin kuin laajentamaan sidottujen tullien alaa.

3) Tullien ulkopuoliset kaupanesteet: Yhdysvallat ja Suomi sopivat, että ne eivät ota käyttöön mitään teräskauppaa rajoittavia tai sitä vinouttavia toimia, jotka ovat ristiriidassa GATTin tai GATTin piirissä tai sen myötävaikutuksella neuvoteltujen sopimusten määräysten kanssa. Edelleen Suomi ja Yhdysvallat sitoutuvat olemaan ryhtymättä kauppaa rajoittaviin toimiin maksutasesyistä. Lisäksi Yhdysvallat ja Suomi sopivat myös luopuvansa vähitellen kaikista terästä koskevista kolmansien osapuolten kanssa solmituista vapaaehtoisista rajoitussopimuksista maaliskuun 31 päivään 1992 mennessä.

4 artikla

Kun Yhdysvallat ja Suomi ovat sopeuttaneet ja joutuvat edelleen rakenteellisesti sopeuttamaan terästuotantonsa kapasiteettia, ne vahvistavat päättäväisyytensä olla suosimatta terästeollisuuden ylituotantoa valtion vientiluottojen tai sidottuehtoisen tuen avulla. Tämän vuoksi Yhdysvallat ja Suomi pyrkivät OECD:n piirissä saamaan nopeasti aikaan määräyksiä sidottujen kehitysluottojen ja muiden julkisista varoista tuettavien vientiluottojen myöntämisestä terästehtaille ja terästuotannossa käytetyille laitteistoille.

Taatessaan tai myöntäessään tällaisia luottoja Yhdysvallat ja Suomi ottavat huomioon hankkeiden elinkelpoisuuden ja selvittävät niiden mahdolliset vaikutukset teräsmarkkinoiden tasapainoon Yhdysvalloissa tai Suomessa.

Yhdysvallat ja Suomi:

Tunnustavat, että molempien osapuolien edut turvataan parhaiten, jos osapuolet sopivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteisestä kannasta tietyille hankkeille myönnettävään julkiseen tukeen,

Vakuuttavat tämän takia edelleen, että on tarpeen helpottaa yhteisymmärrykseen pääsemistä erityisesti tärkeissä hankkeissa,

Tunnustavat, että tietyissä tapauksissa, erityisesti silloin, kun havaitaan tietojen vaihdon toimivan huonosti, suorat neuvottelut voisivat helpottaa yhteisen linjan löytämistä,

Lupaavat tällaisessa tilanteessa vastata myöntävästi varhaiseen neuvottelukutsuun ja osallistua yhdessä muiden asianosaisten kanssa kaikkiin kokouksiin, jotka järjestetään yhteisymmärrykseen pääsemiseksi, ja

Vahvistavat lisäksi pitävänsä erittäin tärkeänä, että julkisin varoin tuettujen vientiluottojen käyttöä koskevia määräyksiä noudatetaan tarkasti.

5 artikla

1) Yhdysvallat ja Suomi ryhtyvät neuvottelemaan keskenään jommankumman osapuolen tämän sopimuksen toteuttamiseen vaikuttavista seikoista tekemien esitysten pohjalta.

2) Jos Yhdysvaltain ja Suomen välille syntyy riita, joka johtuu tai liittyy tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen, ja jos tätä riitaa ei voida sopia neuvotteluteitse viidentoista päivän kuluessa jommankumman osapuolen esittämästä pyynnöstä lukien, Yhdysvallat tai Suomi voi ilmoittaa toiselle osapuolelle, että se alistaa riidan sitovaan välimiesmenettelyyn ja nimittää välimiehen. Viidentoista päivän kuluessa tästä ilmoituksesta toisen osapuolen tulee nimittää toinen välimies. Näillä välimiehillä ei saa olla taloudellista intressiä riitaan, eivätkä he saa ottaa vastaan ohjeita kummaltakaan osapuolelta.

Yhdysvaltojen ja Suomen nimittämät kaksi välimiestä nimeävät kolmannen välimiehen Yhdysvaltojen ja Suomen kokoamasta välimiesten nimiluettelosta tai tarpeen vaatiessa valitsevat hänet sattumanvaraisesti viidentoista päivän kuluessa toisen välimiehen nimittämisestä. Kolmas välimies ei saa olla kummankaan valtion kansalainen, eikä hänellä saa olla taloudellista intressiä riitaan ja hänen tulee toimia välimiesten puheenjohtajana.

Suomi ja Yhdysvallat laativat menettelyä koskevat säännöt, mutta jos ne eivät ole sitä tehneet, säännöt on välimiesten laadittava. Menettelyssä on taattava oikeus ainakin yhteen kuulemiseen välimiesten edessä, samoin kuin mahdollisuus esittää kirjallisia selvityksiä ja vastineita välimiehille.

Kumpikin osapuoli vastaa menettelyssä omasta välimiehestään ja omasta esiintymisestään aiheutuvista kustannuksista. Vastuu puheenjohtajan ja muista välimiesmenettelyn kuluista jakaantuu tasan Yhdysvaltojen ja Suomen kesken.

3) Välimiesten päätökseksi tulee enemmistön mielipide.

4) Välimiesten on ratkaistava kolmen kuukauden kuluessa puheenjohtajan nimittämisestä, onko tätä sopimusta rikottu. Heidän on myös päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin tällainen rikkomus antaa aihetta.

Poikkeusolosuhteissa, jotka estävät välimiehiä noudattamasta vaadittua määräaikaa, osapuolet voivat sopia määräajan pidentämisestä, kuitenkin vain siinä määrin kuin on tarpeellista.

5) Mikäli tämän sopimuksen 2 tai 3 artiklan määräyksiä on selvästi ja olennaisesti rikottu, loukattu osapuoli voi esittää väliaikaista vastatointa rikkomuksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ennen välimiesten lopullista päätöstä. Väliaikaiseen vastatoimeen sovelletaan samoja sääntöjä kuin asian lopulliseen ratkaisuun.

Väliaikaisesta vastatoimesta päätettäessä on meneteltävä seuraavasti:

a) Jos asiaa ei ole ratkaistu neuvotteluteitse 15 päivän kuluessa ja loukattu osapuoli on ilmoittanut pitävänsä rikkomusta selvänä ja olennaisena, osapuolten tulee 5 päivän kuluessa nimittää välimiehille puheenjohtaja sopimalla asiasta tai suorittamalla valinta sattumanvaraisesti yhteisesti kootusta nimiluettelosta.

b) Puheenjohtajan valinnan jälkeen loukattu osapuoli voi ehdottaa puheenjohtajalle väliaikaista vastatointa haittojen vähentämiseksi. Puheenjohtajan tulee 15 päivän kuluessa päättää, hyväksyykö hän ehdotetun väliaikaisen vastatoimen tai muuttaako hän sitä tai hylkääkö hän sen. Puheenjohtajan on tehtävä päätös väliaikaisesta vastatoimesta, sen rajoista, luonteesta ja kestosta ottaen huomioon rikkomuksen ilmeisyys ja olennaisuus ja vastatoimen kohtuullisuus asiaa koskevien sääntöjen mukaan.

c) Loukattu osapuoli voi soveltaa puheenjohtajan hyväksymää väliaikaista vastatointa siihen asti, kun välimiehet päättävät lopullisesti vastatoimen muuttamisesta, laajentamisesta tai soveltamisen lopettamisesta.

6) a) Päättäessään väliaikaisesta ja lopullisesta vastatoimesta 4 ja 5 kappaleen mukaan välimiesten on otettava huomioon seuraavat ohjeet:

i) Ensisijaisia ovat toimenpiteet, jotka koskevat rikkomukseen liittyvää tuotetta tai tuotteita ja korottavat tai laskevat Suomen ja Yhdysvaltojen välillä vuonna 1990 solmitun eräiden terästuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen mukaisia vientikiintiöitä.

ii) Jos se tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimusrikkomuksen yhteydessä on välttämätöntä, välimiehet voivat antaa oikeuden ottaa käyttöön väliaikaisia tuontitulleja tai takuita, jotka koskevat rikkomuksen tehneen osapuolen alueelta rikkomuksesta kärsivän osapuolen alueelle tuotavia tuotteita.

Suunniteltaessa tällaisia toimia on otettava huomioon seuraavat seikat:

A) rikkomuksen vakavuus ja luonne;

B) rikkomuksen kesto;

C) toisen osapuolen etuihin kohdistunut haitta; ja

D) suoranaisesti rikkomuksen alaisen tuotteen osuus Yhdysvaltojen ja Suomen välisestä kaupasta.

b) Välimiesten päätösten mukaisia toimia ei saa soveltaa kansallisten tai muiden määräysten kanssa, jotka perustuvat samoihin tosiasioihin kuin välimiesten päättämä toimi riippumatta siitä, onko näistä määräyksistä jo päätetty tai päätetäänkö niistä myöhemmin.

7) Yhdysvaltojen ja Suomen on ryhdyttävä välimiesten päättämien määräysten mukaisiin toimenpiteisiin. Mikäli Yhdysvallat tai Suomi ei toteuta näitä toimenpiteitä eivätkä maat pääse sopimukseen sopivasta korvauksesta tai muusta hyvityksestä, toinen osapuoli voi keskeyttää sellaisten tässä sopimuksessa mainittujen vastaavien etujen myöntämisen päätökset noudattamatta jättäneelle osapuolelle, joita välimiehet eivät 30 päivän kuluessa suorittamassaan tutkinnassa hylkää.

6 artikla

1) Ennen 31 päivää maaliskuuta 1992 osapuolet neuvottelevat tämän sopimuksen vaikutuksista siihen nähden, missä määrin sopimuksen periaatteita on otettu mukaan Uruguayn kierroksella neuvoteltuihin monenvälisiin sopimuksiin.

2) Tämä sopimus on voimassa 31 päivään maaliskuuta 1992 saakka. Ottaen huomioon edellä mainitut neuvottelut, jompikumpi osapuoli voi niiden jälkeen irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla irtisanomisesta kolme kuukautta etukäteen.

3) Tässä sopimuksessa "teräksellä" tarkoitetaan Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen hallitusten välisen vuonna 1990 voimaan tulleen eräiden terästuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen 3 kappaleessa mainittuja tuotteita.