1/1990

Pariisissa 16 päivänä marraskuuta 1982 tehty pöytäkirja vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehdyn 28 päivänä tammikuuta 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla muutetun yleissopimuksen muuttamisesta, jonka pöytäkirjan tasavallan presidentti on hyväksynyt 1 päivänä joulukuuta 1989 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön pääsihteerin huostaan 22 päivänä joulukuuta 1989, on voimassa 22 päivästä joulukuuta 1989 niin kuin siitä on sovittu

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä tammikuuta 1990.

Tammikuun 28 päivänä 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla muutettua, 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehtyä yleissopimusta vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla muutetaan seuraavasti:

A. Johdannon toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

ottaen huomioon, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön yhteyteen (jäljempänä "järjestö") perustetun OECD:n Ydinvoimajärjestön tehtävänä on edistää ydinvoimaa koskevan lainsäädännön aikaansaamista ja yhdenmukaistamista sopimusmaissa, erityisesti mikäli on kysymys ydinvahingon vaaran korvausvastuusta ja vakuutuksesta;

B. Johdannon viimeinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

vakuuttuneina siitä, että on välttämätöntä yhdenmukaistaa eri maiden lainsäädännössä näistä vahingoista johtuvan vastuun perussäännökset samalla kun näille maille jätetään vapaus päättää kansallisella pohjalla niistä lisätoimenpiteistä, joita ne pitävät välttämättöminä;

C. 1 artiklan a) kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

a) Tässä yleissopimuksessa:

i) "Ydintapahtuma" tarkoittaa jokaista vahinkoa aiheuttavaa tapahtumaa tai samasta alkulähteestä johtuvaa tapahtumasarjaa edellyttäen, että tämä tapahtuma tai tapahtumasarja taikka siitä syntynyt vahinko on aiheutunut tai ollut seurauksena ydinpolttoaineiden taikka radioaktiivisten tuotteiden tai jätteiden radioaktiivisista ominaisuuksista, tai radioaktiivisista ominaisuuksista ja niiden yhteydessä esiintyvistä myrkyllisistä, räjähtävistä tai muista vaarallisista ominaisuuksista, taikka ydinlaitoksessa olevasta muusta säteilylähteestä peräisin olevasta ionisoivasta säteilystä.

ii) "Ydinlaitos" tarkoittaa reaktoreita, lukuun ottamatta liikennevälineen osana olevia reaktoreita; ydinaineita valmistavia tai käsitteleviä tehtaita, ydinpolttoaineen isotooppeja erottavia tehtaita, säteilytetyn ydinpolttoaineen puhdistusta suorittavia tehtaita, ydinaineiden säilytyslaitoksia, lukuun ottamatta niitä laitoksia, joita käytetään tilapäiseen säilytykseen kuljetuksen aikana; samoin kuin muita laitoksia, joissa säilytetään ydinpolttoainetta taikka radioaktiivisia tuotteita tai jätteitä edellyttäen, että Euroopan Ydinvoimajärjestön johtokomitea (jäljempänä "johtokomitea") niin päättää;

sopimuspuoli voi määrätä, että kahta tai useampaa ydinlaitosta, joilla on yksi haltija ja jotka sijaitsevat samalla alueella, samoin kuin muita samalla alueella sijaitsevia rakennuksia, joissa säilytetään radioaktiivista ainetta, käsitellään vain yhtenä ydinlaitoksena.

iii) "Ydinpolttoaine" tarkoittaa metallin, seoksen tai kemiallisen yhdisteen muodossa olevaa, uraania sisältävää halkeavaa ainetta (luonnonuraani siihen luettuna), metallin, seoksen tai kemiallisen yhdisteen muodossa olevaa plutoniumia sekä muuta halkeavaa ainetta, josta johtokomitea kulloinkin niin päättää.

iv) "Radioaktiivisella tuotteella tai jätteellä" tarkoitetaan radioaktiivista ainetta, joka on ydinpolttoaineiden valmistuksen tai käytön yhteydessä tehty tai tullut radioaktiiviseksi säteilyn avulla, lukuun ottamatta (1) ydinpolttoainetta ja (2) ydinlaitoksen ulkopuolella olevia radioisotooppeja, jotka ovat saavuttaneet viimeisen valmistusvaiheen ja joita sen vuoksi voidaan käyttää kaikkiin teollisuuden, kaupan, maatalouden, lääketieteen, tieteen tai opetuksen tarkoituksiin.

v) "Ydinaineella" tarkoitetaan ydinpolttoaineita (lukuun ottamatta luonnonuraania ja köyhdytettyä uraania) sekä radioaktiivisia tuotteita tai jätteitä.

vi) "Ydinlaitoksen haltijalla" tarkoitetaan henkilöä, jonka asianomainen julkinen viranomainen on osoittanut tai tunnustanut ydinlaitoksen käyttäjäksi.

D. 3 artiklan a) kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

a) Ydinlaitoksen haltija vastuussa on tämän yleissopimuksen mukaisesti

i) henkilöön kohdistuneesta vahingosta; ja

ii) omaisuuteen kohdistuneesta vahingosta lukuun ottamatta

1) ydinlaitosta itseään ja tämän laitoksen alueella sijaitsevaa muuta ydinlaitosta, myöskään rakenteilla olevaa ydinlaitosta; ja

2) samalla alueella olevaa omaisuutta, jota käytetään tai aiotaan käyttää jonkin tällaisen laitoksen yhteydessä, edellyttäen, että vahingon tai menetyksen (jäljempänä "vahinko") on näytetty aiheutuneen tällaisessa laitoksessa olleesta ydintapahtumasta, tai sieltä peräisin olevista ydinaineista, lukuunottamatta mitä 4 artiklassa määrätään.

E. 3 artiklan c) kohta kumotaan.

F. 4 artiklan c) kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

c) Tämän yleissopimuksen mukaan vastuussa olevan laitoksenhaltijan on luovutettava rahdinkuljettajalle todistus, jonka on antanut vakuutuksenantaja tai 10 artiklan mukaisen muun taloudellisen takuun antaja. Sopimuspuoli voi kuitenkin olla vaatimatta tämän velvoitteen täyttämistä kuljetusten osalta, jotka tapahtuvat kokonaan sen omalla alueella. Todistuksesta tulee ilmetä laitoksenhaltijan nimi ja osoite sekä takuun määrä, laatu ja kestoaika; henkilö, joka on antanut todistuksen tai jonka puolesta se on annettu, ei voi kiistää siinä olevia tietoja. Todistuksesta on myös ilmettävä ydinaineet ja matka, jota vakuutus tai takuu tarkoittaa, ja sen tulee sisältää asianomaisen julkisen viranomaisen selitys, että laitoksenhaltijaksi ilmoitettu henkilö on tämän sopimuksen tarkoittama ydinlaitoksen haltija.

G. 5 artiklan c) kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

c) Jos ydinpolttoaineet tai radioaktiiviset tuotteet tai jätteet, joista ydintapahtuma on aiheutunut, ovat olleet useissa ydinlaitoksissa eivätkä ole ydinlaitoksessa vahingon tapahtuessa, ei vahingosta ole vastuussa kukaan muu kuin sen ydinlaitoksen haltija, jossa ne viimeksi olivat ennen vahingon tapahtumista, tai se haltija, joka myöhemmin on ottanut ne vastaan tai kirjallisen sopimuksen nimenomaisten ehtojen mukaisesti on vastuussa vahingosta.

H. 6 artiklan c) kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

c) i) Mikään tässä yleissopimuksessa ei vaikuta:

1. henkilön vastuuseen ydinvahingosta, jonka on aiheuttanut ydintapahtuma, josta laitoksenhaltija 3 artiklan a) ii) 1 ja 2 kohdan tai 9 artiklan nojalla ei ole vastuussa tämän yleissopimuksen mukaan ja joka on johtunut tämän henkilön vahingoittamisen tarkoituksessa tekemästä toimesta tai laiminlyönnistä;

2. kuljetusvälineessä olevan reaktorin käyttöön asianmukaisesti luvan saaneen henkilön vastuuseen vahingosta, jonka ydintapahtuma on aiheuttanut, kun laitoksenhaltija ei ole vastuussa sellaisesta vahingosta 4 artiklan a) iii) tai b) iii) kohdan mukaan.

ii) Laitoksenhaltija ei ole vastuussa tähän sopimukseen kuulumattomissa tapauksissa vahingosta, jonka ydintapahtuma on aiheuttanut.

I. 7 artiklan b) kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

b) Ydintapahtuman aiheuttamasta vahingosta johtuva laitoksenhaltijan vastuun enimmäismäärä on 15 000 000 erityisnosto-oikeus, sellaisena kuin Kansainvälinen valuuttarahasto sen määrittää ja käyttää sitä toiminnassaan ja suorituksissaan (jäljempänä "erityisnosto-oikeus"). Tästä huolimatta

i) sopimusvaltio voi, ottaen huomioon laitoksenhaltijan mahdollisuuden saada vakuutus tai muu 10 artiklan mukainen taloudellinen takuu, vahvistaa lainsäädännössään tätä korkeamman tai alhaisemman vastuun määrän;

ii) sopimusvaltio voi kuitenkin, ottaen huomioon kyseisen ydinlaitoksen tai ydinaineiden luonteen ja niistä aiheutuvien todennäköisten ydintapahtuman seurauksien, vahvistaa alhaisemman vastuun määrän,

edellyttäen, etteivät tällä tavoin vahvistetut määrät missään tapauksessa alita 5 000 000 erityisnosto-oikeutta. Edellä mainitut määrät voidaan muuttaa kansalliseksi valuutaksi pyöreinä summina.

J. 7 artiklan c) kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

c) Kuljetusvälineeseen, jossa kyseiset ydinaineet olivat ydintapahtuman sattuessa, kohdistuneen vahingon korvaaminen ei missään tapauksessa saa johtaa siihen, että laitoksenhaltijan korvausvastuu muusta vahingosta alenee 5 000 000 erityisnosto-oikeutta pienempään määrään tai sopimuspuolen lainsäädännössään vahvistamaan korkeampaan määrään.

K. 8 artiklan d) kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

d) Milloin 13 artiklan c) ii) kohdan määräyksiä on sovellettava, ei oikeus korvaukseen kuitenkaan raukea, jos tämän artiklan a), b) ja c) kohdissa mainitussa määräajassa,

i) ennen kuin 17 artiklassa mainittu tuomioistuin on antanut päätöksensä, kanne on pantu vireille jossakin niistä tuomioistuimista, jotka mainittu tuomioistuin voi valita; jos mainittu tuomioistuin päättää, että pätevä tuomioistuin on muu kuin se, jossa kanne on ollut vireillä on mainitun tuomioistuimen määrättävä määräaika, jonka kuluessa kanne on pantava vireille näin osoitetussa pätevässä tuomioistuimessa; tai

ii) sopimusvaltiolle on tehty esitys siitä, että se pyytäisi tuomioistuinta määräämään 13 artiklan c) ii) kohdan mukaisen pätevän tuomioistuimen, ja kanne on pantu vireille edellä tarkoitetun ratkaisun jälkeen kansainvälisen tuomioistuimen määräämässä ajassa.

L. 15 artiklan b) kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

b) Sikäli kuin vahingon korvaamiseen käytetään valtion varoja 7 artiklan mukaisen 5 000 000 erityisnosto-oikeuden ylittävältä osalta, voidaan sellainen toimenpide toteuttaa missä muodossa tahansa, vaikkakin siten poikettaisiin tämän yleissopimuksen määräyksistä.

a) Tämän muutospöytäkirjan määräykset muodostavat sen sopimuspuolten kesken tammikuun 28 päivänä 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla muutetun, vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä "yleissopimus") erottamattoman osan. Yleissopimus tunnetaan "28 päivänä tammikuuta 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla ja ló päivänä marraskuuta 1982 tehdyllä pöytäkirjalla muutettuna, vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehtynä yleissopimuksena".

b) Tämä pöytäkirja on ratifioitava tai vahvistettava. Tämän pöytäkirjan ratifioimiskirjat talletetaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön pääsihteerin huostaan. Tätä pöytäkirjaa koskevasta vahvistuksesta on ilmoitettava hänelle.

c) Valtiot, jotka allekirjoittavat tämän pöytäkirjan ja jotka jo ovat ratifioineet yleissopimuksen, sitoutuvat ratifioimaan tai vahvistamaan tämän pöytäkirjan mahdollisimman pian. Muut valtiot, jotka allekirjoittavat tämän pöytäkirjan, sitoutuvat ratifioimaan tai vahvistamaan sen samanaikaisesti kun ne ratifioivat yleissopimuksen.

d) Tämä pöytäkirja on avoinna liittymistä varten yleissopimuksen 21 artiklan määräysten mukaisesti. Liittyminen yleissopimukseen hyväksytään vain, jos se tapahtuu tähän pöytäkirjaan liittymisen yhteydessä.

e) Tämä pöytäkirja tulee voimaan yleissopimuksen 20 artiklan määräysten mukaisesti.

f) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön pääsihteeri ilmoittaa kaikille allekirjoittajavaltioille ja liittyneille valtioille jokaisen ratifiointikirjan ja liittymiskirjan vastaanottamisesta samoin kuin jokaisen vahvistusta koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Pariisissa 16 päivänä marraskuuta 1982 englannin, hollannin, ranskan, saksan, italian ja espanjan kielellä jokaisen tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen, yhtenä kappaleena, joka talletetaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön pääsihteerin huostaan, joka toimittaa oikeaksi vahvistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittajavaltioille ja yleissopimukseen liittyneille hallituksille.