46/1985

1 §

2 §

1 artikla

Tätä yleissopimusta sovelletaan yleisiin asiakirjoihin, jotka on annettu sopimusvaltion alueella ja jotka on esitettävä toisen sopimusvaltion alueella.

Yleisillä asiakirjoilla tarkoitetaan tässä yleissopimuksessa:

a) asiakirjoja, jotka on antanut valtion oikeuslaitokseen kuuluva viranomainen tai virkamies, niihin luettuina virallisen syyttäjän, tuomioistuimen sihteerin ja haastemiehen ("huissier de justice") antamat asiakirjat;

b) hallinnollisia asiakirjoja;

c) notaarien antamia asiakirjoja;

d) yksityiseen asiakirjaan merkittyjä virallisia todistuksia, kuten merkintöjä kirjaamisesta, päiväyksen vahvistamisia ja nimikirjoituksen oikeaksi todistamisia.

Tätä yleissopimusta ei kuitenkaan sovelleta:

a) diplomaattisten tai konsuliedustajien antamiin asiakirjoihin;

b) hallinnollisiin asiakirjoihin, jotka välittömästi koskevat kauppatoimia tai tulliasioita.

2 artikla

Sopimusvaltio ei vaadi laillistamista asiakirjoilta, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan ja jotka esitetään sen alueella. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan laillistamisella vain menettelyä, jolla sen valtion, jonka alueella asiakirja on esitettävä, diplomaattiset tai konsuliedustajat todistavat allekirjoituksen oikeaperäisyyden, missä ominaisuudessa asiakirjan allekirjoittaja on toiminut ja, tarvittaessa, asiakirjassa olevan sinetin tai leiman.

3 artikla

Allekirjoituksen oikeaperäisyyden, asiakirjan allekirjoittajan aseman ja, tarvittaessa, asiakirjassa olevan sinetin tai leiman alkuperän todistamiseksi saadaan ainoana toimenpiteenä vaatia, että asiakirjaan liitetään 4 artiklassa tarkoitettu todistus, jonka on antanut toimivaltainen viranomainen siinä valtiossa, josta asiakirja on peräisin.

Edellisessä kappaleessa tarkoitettua toimenpidettä ei kuitenkaan voida vaatia, jos tämä vaatimus on poistettu tai sitä on lievennetty taikka asiakirjan laillistamista ei vaadita siinä valtiossa, jossa asiakirja esitetään, lain, muun säädöksen tai käytännön taikka kahden tai useamman sopimusvaltion välisen sopimuksen nojalla.

4 artikla

Todistus, jota tarkoitetaan 3 artiklan 1 kappaleessa liitetään asiakirjaan tai siihen kiinnitettyyn lisälehteen; sen tulee olla tähän yleissopimukseen liitetyn mallin mukainen.

Todistus voidaan kuitenkin laatia sen antaneen viranomaisen virallisella kielellä. Siinä olevat vakionimikkeet voivat lisäksi olla myös jollakin toisella kielellä. Otsikon "Apostille (Convention de La Haye du 5 octobre 1961)" on oltava ranskankielisenä.

5 artikla

Todistus annetaan asiakirjan allekirjoittajan tai sen pyynnöstä, jolla asiakirja on hallussaan.

Asianmukaisesti täytettynä se todistaa allekirjoituksen oikeaperäisyyden, missä ominaisuudessa asiakirjan allekirjoittaja on toiminut ja, tarvittaessa, asiakirjassa olevan sinetin tai leiman.

Todistuksessa olevan allekirjoituksen, sinetin tai leiman oikeaksi todistamista ei voida vaatia.

6 artikla

Jokainen sopimusvaltio nimeää ne viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia antamaan 3 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun todistuksen.

Sopimusvaltion on ratifioimis- tai liittymiskirjaa tahi soveltamisalueen laajentamista tarkoittavaa selitystä tallettaessaan ilmoitettava tästä nimeämisestä Alankomaiden ulkoasiainministeriölle. Sen on niinikään ilmoitettava tällaisten viranomaisten nimeämistä koskevista muutoksista.

7 artikla

Jokaisen 6 artiklan mukaisesti määrätyn viranomaisen tulee pitää antamistaan todistuksista luetteloa tai kortistoa, josta ilmenee:

a) todistuksen numero ja päiväys;

b) yleisen asiakirjan allekirjoittaneen henkilön nimi ja missä ominaisuudessa tämä on toiminut, tai, allekirjoittamattoman asiakirjan osalta, viranomainen, joka on pannut sinetin tai leiman asiakirjaan.

Viranomaisen, joka on antanut todistuksen, tulee pyynnöstä tarkistaa, ovatko todistuksessa olevat merkinnät yhtäpitävät luettelossa tai kortistossa olevien merkintöjen kanssa.

8 artikla

Milloin kahden tai useamman sopimusvaltion kesken voimassa oleva yleissopimus tai sopimus sisältää määräyksiä, joiden mukaan allekirjoituksen, sinetin tai leiman oikeaksi todistamisessa on noudatettava määrättyjä muotoja, tätä yleissopimusta on sovellettava tällaisten määräysten asemesta ainoastaan, jos ne ovat 3 tai 4 artiklassa tarkoitettuja muotomääräyksiä ankarampia.

9 artikla

Jokaisen sopimusvaltion tulee huolehtia siitä, että sen diplomaattiset tai konsuliedustajat eivät toimita laillistamisia, milloin tämä yleissopimus niistä vapauttaa.

10 artikla

Tämä yleissopimus on avoinna Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin yhdeksännessä istunnossa edustettuina olleiden valtioiden samoin kuin Irlannin, Islannin, Liechtensteinin ja Turkin allekirjoitettavaksi.

Yleissopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat talletettava Alankomaiden ulkoasiainministeriön huostaan.

11 artikla

Yleissopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun 10 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettu kolmas ratifioimiskirja on talletettu.

Jokaisen myöhemmin ratifioivan allekirjoittajavaltion osalta yleissopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä ratifioimiskirjan tallettamisen jälkeen.

12 artikla

Muut kuin 10 artiklassa tarkoitetut valtiot ovat oikeutetut liittymään tähän yleissopimukseen sen tultua 11 artiklan 1 kappaleen mukaisesti voimaan. Liittymiskirja on talletettava Alankomaiden ulkoasiainministeriön huostaan.

Liittyminen tulee voimaan ainoastaan liittyvän valtion ja niiden sopimusvaltioiden kesken, jotka eivät ole esittäneet vastalausetta liittymistä vastaan kuudessa kuukaudessa saatuaan 15 artiklan d-kohdassa tarkoitetun ilmoituksen. Tällainen vastalause on ilmoitettava Alankomaiden ulkoasiainministeriölle.

Yleissopimus tulee voimaan liittyvän valtion ja niiden valtioiden kesken, jotka eivät ole esittäneet vastalausetta liittymistä vastaan, kuudentenakymmenentenä päivänä edellisessä kappaleessa mainitun kuuden kuukauden määräajan päättymisen jälkeen.

13 artikla

Jokainen valtio voi yleissopimuksen allekirjoittaessaan, sen ratifioidessaan tai siihen liittyessään antaa selityksen, että tämän yleissopimuksen soveltaminen ulottuu koskemaan kaikkia niitä alueita, joita valtio kansainvälisissä suhteissa edustaa, tahi yhtä tai useampia sanotuista alueista. Tämä selitys tulee voimaan samalla, kun yleissopimus tulee sanotun valtion osalta voimaan.

Myöhemmin ilmoitetaan soveltamisalueen laajentamisesta Alankomaiden ulkoasiainministeriölle.

Milloin soveltamisalueen laajentamista koskeva selitys on annettu allekirjoittamisen tai ratifioimisen yhteydessä, yleissopimus tulee selityksessä tarkoitettujen alueiden osalta voimaan 11 artiklan määräysten mukaisesti. Milloin laajentamista koskeva selitys on annettu liityttäessä, yleissopimus tulee selityksessä tarkoitettujen alueiden osalta voimaan 12 artiklan määräysten mukaisesti.

14 artikla

Tämä yleissopimus on voimassa viisi vuotta siitä lukien, kun se on 11 artiklan 1 kappaleen mukaisesti tullut voimaan, myös niihin valtioihin nähden, jotka ovat myöhemmin ratifioineet yleissopimuksen tai siihen liittyneet.

Ellei yleissopimusta irtisanota, se katsotaan uudistetuksi viideksi vuodeksi kerrallaan.

Irtisanomisesta on ilmoitettava Alankomaiden ulkoasiainministeriölle vähintään kuusi kuukautta ennen viisivuotiskauden päättymistä.

Sellainen ilmoitus voidaan rajoittaa koskemaan tiettyjä alueita, joihin nähden yleissopimusta sovelletaan.

Irtisanominen tulee voimaan ainoastaan sen valtion osalta, joka on ilmoittanut irtisanomisesta. Yleissopimus jää voimaan muiden sopimusvaltioiden osalta.

15 artikla

Alankomaiden ulkoasiainministeriön on ilmoitettava 10 artiklassa tarkoitetuille valtioille samoin kuin niille valtioille, jotka 12 artiklan mukaisesti ovat liittyneet yleissopimukseen:

a) 6 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetuista ilmoituksista;

b) 10 artiklassa tarkoitetuista allekirjoituksista ja ratifioinneista;

c) päivämäärästä, jona tämä yleissopimus 11 artiklan 1 kappaleen mukaisesti tulee voimaan;

d) 12 artiklassa tarkoitetuista liittymisistä ja vastalauseista sekä liittymisten voimassaolopäivästä;

e) 13 artiklassa tarkoitetuista soveltamisalueen laajentamisista sekä päivämäärästä, jona nämä tulevat voimaan;

f) 14 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetuista irtisanomisista.

Tämän vakuudeksi ovat asianmukaisesti valtuutetut allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Haagissa 5 päivänä lokakuuta 1961 yhtenä ranskan- ja englanninkielisenä kappaleena, ranskankielisen tekstin ollessa ratkaiseva tekstien erotessa, joka talletetaan Alankomaiden ulkoasiainministeriön arkistoon ja jonka oikeaksi todistettu jäljennös toimitetaan diplomaattista tietä jokaiselle Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin yhdeksännessä istunnossa edustettuna olleelle valtiolle samoin kuin Irlannille, Islannille, Liechtensteinille ja Turkille.