32/1984

Annettu: 01.06.1984

Asetus lohen suojelua pohjois-Atlantilla koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Reykjavikissa 2 päivänä maaliskuuta 1982 tehty yleissopimus lohen suojelusta Pohjois-Atlantilla, johon liittymisestä tasavallan presidentti on päättänyt 25 päivänä huhtikuuta 1984 ja jota koskeva liittymiskirja on talletettu Euroopan yhteisöjen neuvoston huostaan 18 päivänä toukokuuta 1984, on voimassa viimeksi mainitusta päivästä niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Yleissopimuksen täytäntöönpanon edellyttämät hallinnolliset tehtävät hoitaa maa- ja metsätalousministeriö.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1984.

Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1984

YLEISSOPIMUS lohen suojelusta Pohjois-Atlantilla

Tämän yleissopimuksen osapuolet, jotka

ovat selvillä siitä, että eri valtioiden joista alkunsa saavat lohet sekoittuvat toisiinsa eräissä osissa Pohjois-Atlanttia,

ottavat huomioon kansainvälisen oikeuden, kolmannen Yhdistyneiden kansakuntien merioikeuskokouksen yleissopimusluonnoksen anadromisia kalakantoja koskevat määräykset sekä muut anadromisiin kantoihin liittyvät kansainvälisen kehityksen tulokset,

haluavat edistää Pohjois-Atlantin lohikantoja koskevien tutkimustietojen hankkimista, erittelyä ja levittämistä ja jotka haluavat edistää kansainvälisellä yhteistyöllä Pohjois-Atlantin lohikantojen säilyttämistä, elvyttämistä, lisääntymistä ja järkevää hoitoa,

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan lohikantoihin, joiden koko vaellusalue on 36° pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevien Pohjois-Atlantin rantavaltioiden kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella.

2. Mikään tämän yleissopimuksen määräys ei vaikuta minkään osapuolen oikeuksiin, vaatimuksiin tai näkemyksiin kalastusta koskevan lainkäyttövallan rajojen tai laajuuden osalta eikä vaikuta minkään osapuolen näkemyksiin tai kantaan merioikeuskysymyksissä.

2 artikla

1. Lohenpyynti on kielletty rantavaltioiden kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella.

2. Kalastusta koskevaan rantavaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla lohenpyynti on kielletty 12 meripeninkulmaa kauempana perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan, paitsi seuraavilla alueilla:

a) Länsi-Grönlannin komission alueella lohenpyynti on kielletty 40 meripeninkulmaan perusviivoista; sekä

b) Koillis-Atlantin komission alueella Färsaarten kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella.

3. Osapuolet pyytävät valtiota, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuolena, kiinnittämään huomionsa kaikkiin kyseisen valtion alusten toimintaan liittyviin seikkoihin, jotka näyttävät haittaavan tämän yleissopimuksen kohteena olevien lohikantojen säilyttämistä, elvyttämistä, lisäämistä tai järkevää hoitoa tai tämän yleissopimuksen soveltamista.

3 artikla

1. Täten perustetaan kansainvälinen järjestö nimeltään Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestö, jota seuraavassa kutsutaan järjestöksi.

2. Järjestön tavoitteena on edistää tämän yleissopimuksen kohteen olevien lohikantojen säilyttämistä, elvyttämistä, lisäämistä ja järkevää hoitoa neuvotteluilla ja yhteistyöllä ottaen huomioon parhaat mahdolliset sen käytettävissä olevat tutkimustiedot.

3. Järjestö koostuu:

a) neuvostosta:

b) kolmesta aluekomissiosta, jotka ovat

- Pohjois-Amerikan komissio

- Länsi-Grönlannin komissio sekä

- Koillis-Atlantin komissio, sekä

c) sihteeristä.

4. Komissioiden alueet jakaantuvat seuraavasti:

a) Pohjois-Amerikan komissio:

Pohjois-Amerikan itärannikon ulkopuolella sijaitsevat rantavaltioiden kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden merialueet;

b) Länsi-Grönlannin komissio:

merialueet, jotka sijaitsevat kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella Grönlannin länsirannikon ulkopuolella sellaisen viivan länsipuolella, joka kulkee pitkin 44° läntistä pituutta etelään 59° pohjoista leveyttä, sitten suoraan itään 42° läntistä pituutta ja siitä suoraan etelään; ja

c) Koillis-Atlantin komissio:

b kohdassa mainitun viivan itäpuoliset merialueet.

5. Järjestö on oikeushenkilö ja on osapuolten alueilla ja suhteissaan muihin kansainvälisiin järjestöihin siinä määrin oikeustoimikelpoinen kuin sen tehtävät ja tarkoitusperien toteuttaminen edellyttävät. Erioikeuksista ja -vapauksista, joita järjestö, sen virkailijat ja henkilöstö sekä osapuolten edustajat nauttivat jonkin valtion alueella, tulee järjestön ja valtion sopia keskenään.

6. Järjestön viralliset kielet ovat englanti ja ranska.

7. Järjestön toimisto sijaitsee Edinburghissa tai siellä, minne neuvosto sen päättää sijoittaa.

4 artikla

1. Neuvoston tehtävänä on:

a) tarjota tilaisuus tämän yleissopimuksen kohteena olevia lohikantoja sekä tämän yleissopimuksen päämäärän saavuttamista koskevien tietojen tarkasteluun, erittelyyn ja vaihtoon;

b) tarjota tilaisuus neuvotteluihin ja yhteistyöhön asioissa, jotka koskevat komissioiden alueiden ulkopuolella sijaitsevia Pohjois-Atlantin kalakantoja;

c) helpottaa komissioiden toiminnan yhteensovittamista sekä koordinoida 2 artiklan 3 kappaleen mukaisia aloitteita;

d) järjestää yhteistyö Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ja muiden asianomaisten kalastus- ja tiedejärjestöjen kanssa;

e) antaa suosituksia tieteellisen tutkimuksen aloittamisesta osapuolille, Kansainväliselle merentutkimusneuvostolle ja muille asianomaisille kalastus- ja tiedejärjestöille;

f) valvoa ja koordinoida järjestön hallintoa, taloutta ja muita sisäisiä asioita, myös sen eri toimielinten suhteita;

g) sovittaa yhteen järjestön ulkoiset suhteet; sekä

h) suorittaa muita tämän yleissopimuksen johdosta sille kuuluvia tehtäviä.

2. Neuvostolla on toimivalta antaa suosituksia osapuolille ja komissioille asioista, jotka koskevat tämän yleissopimuksen kohteena olevia lohikantoja, lakien ja määräysten täytäntöönpano mukaan luettuna. Suosituksia ei saa kuitenkaan antaa osapuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen lohisaaliiden käsittelystä.

3. Neuvostolla on riippumatta siitä, mitä 2 kappaleessa määrätään, toimivalta antaa komission nimenomaisesta pyynnöstä sille suosituksia sääntelytoimista, joita komissio voi tämän yleissopimuksen mukaisesti ehdottaa.

5 artikla

1. Jokainen osapuoli on neuvoston jäsenenä ja saa nimetä neuvostoon enintään kolme edustajaa, joilla voi olla sen kokouksissa mukanaan asiantuntijoita ja neuvonantajia.

2. Neuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Heidät voidaan valita uudelleen edellyttäen, että he eivät toimi yhtäjaksoisesti samassa tehtävässä neljää vuotta kauempaa. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät saa edustaa samaa osapuolta.

3. Neuvoston puheenjohtaja on järjestön ensisijainen edustaja.

4. Puheenjohtaja kutsuu koolle neuvoston ja komissioiden säännönmukaisen vuosikokouksen neuvoston päättämään aikaan ja paikkaan.

5. Puheenjohtaja kutsuu jonkin osapuolen pyynnöstä ja jonkin toisen osapuolen suostumuksella neuvoston koolle muihin kuin vuosikokouksiin sopivaksi katsomaansa aikaan ja paikkaan.

6. Neuvosto antaa osapuolille vuosikertomuksen järjestön toiminnasta.

6 artikla

1. Neuvosto hyväksyy itselleen työjärjestyksen.

2. Jokaisella neuvoston jäsenellä on sen kokouksissa yksi ääni.

3. Paitsi milloin toisin määrätään, neuvoston päätökset tehdään läsnäolevien ja puolesta tai vastaan äänestävien jäsenten kolmen neljäsosan enemmistöllä. Äänestystä ei saa järjestää, ellei kahta kolmannesta jäsenistä ole läsnä.

7 artikla

1. Pohjois-Amerikan komission tehtävät sen alueen suhteen ovat:

a) tarjota tilaisuus neuvotteluihin ja yhteistyöhön jäsenten välillä:

i) asioissa, jotka koskevat jonkin osapuolen joista alkunsa saavan lohen pyynnin supistamista mahdollisimman vähäiseksi jonkin toisen jäsenen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella, sekä

ii) tilanteissa, joissa jonkin jäsenen harjoittama tai ehdottama toiminta vaikuttaa toisen jäsenen joista alkunsa saavaan loheen esimerkiksi biologisen vuorovaikutuksen vuoksi;

b) ehdottaa sellaisia lohenkalastusta koskevia sääntelytoimia jäsenen lainkäyttövallassa, jossa lohta pyydetään merkittävissä määrin toisen jäsenen kannalta, jonka joista lohi saa alkunsa, sellaisen pyynnin supistamiseksi mahdollisimman vähäiseksi;

c) ehdottaa sellaisia lohenkalastusta koskevia sääntelytoimia jäsenen lainkäyttövallassa, jossa lohta pyydetään merkittävässä määrin toisen osapuolen kannalta, jonka joista lohi saa alkunsa; sekä

d) antaa neuvostolle suosituksia tieteellisiksi tutkimuksiksi.

2. Jokaisen jäsenen tulee alustensa ja kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvan alueen osalta ryhtyä tarvittaviin toimiin, joilla supistetaan mahdollisimman vähäisiksi toisen jäsenen joista alkunsa saavan lohen pyyntiä muun pyynnin ohessa.

3. Pohjois-Atlantin komission alueella käytettäviä lohenpyyntitapoja ei saa muuttaa siten, että seurauksena on jonkin osapuolen joista alkunsa saavan lohen pyynnin aloittaminen tai lisääntyminen, paitsi tämän osapuolen suostumuksella.

8 artikla

Länsi-Grönlannin komission ja Koillis-Atlantin komission tehtävät niiden alueen suhteen ovat:

a) tarjota tilaisuus jäsenten välisiin neuvotteluihin ja yhteistyöhön, joka koskee tämän yleissopimuksen kohteena olevien lohikantojen säilyttämistä, elvyttämistä, lisäämistä ja järkevää hoitoa.

b) ehdottaa sääntelytoimia, jotka koskevat muiden osapuolten joista alkunsa saavan lohen pyyntiä jonkin jäsenen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella; sekä

c) tehdä neuvostolle ehdotuksia tieteellisiksi tutkimuksiksi.

9 artikla

Komission tulee 7 ja 8 artiklan mukaisissa tehtävissään ottaa huomioon:

a) mahdollisimman tarkat käytettävissä olevat tiedot ja myös Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ja muiden asianomaisten tiedejärjestöjen antamat ohjeet;

b) sekä komission alueella että sen ulkopuolella suoritetut toimet ja muut tekijät, jotka vaikuttavat asianomaisiin lohikantoihin;

c) alkuperävaltioiden pyrkimykset panna täytäntöön toimia niiden joissa ja kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla sijaitsevien lohikantojen säilyttämiseksi, elvyttämiseksi, lisäämiseksi ja järkeväksi hoitamiseksi, mukaan luettuina 15 artiklan 5 kappaleen b kohdan toimet;

d) se, missä määrin asianomaiset lohikannat saavat ravintonsa eri osapuolten kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella;

e) se, miten lohenpyynti vaelluksen eri vaiheissa vaikuttaa suhteellisesti lohikantaan;

f) muiden osapuolten kuin alkuperävaltioiden osallistuminen niiden kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalle alueelle vaeltavien lohikantojen suojeluun rajoittamalla saaliitaan tai muilla keinoin; ja

g) lohen kalastuksesta erityisen riippuvaisten yhteisöjen edut.

10 artikla

1. Osapuolet ovat komissioiden jäseninä seuraavasti:

a) Pohjois-Amerikan komissio:

Kanada ja Amerikan Yhdysvallat;

b) Länsi-Grönlannin komissio:

Euroopan talousyhteisö, Kanada ja Amerikan Yhdysvallat;

c) Koillis-Atlantin komissio:

Euroopan talousyhteisö, Islanti, Norja, Ruotsi ja Fär-saarten osalta Tanska.

2. Neuvosto tarkastelee ensimmäisessä kokouksessaan Länsi-Grönlannin komission jäsenyyttä ja voi yksimielisellä päätöksellään muuttaa sitä.

3. Osapuoli, jota ei mainita 1 kappaleen b kohdassa, voi pyynnöstään ja neuvoston yksimielisellä päätöksellä päästä Länsi-Grönlannin komission tai Koillis-Atlantin komission jäseneksi, jos sen alueelta saa alkunsa huomattavat määrät lohta, jota esiintyy vastaavan komission alueella tai jos se harjoittaa kalastusta koskevaa lainkäyttövaltaa alueella.

4. Osapuolet voivat osallistua tarkkailijoina niiden komissioiden kokouksiin, joiden jäseniä ne eivät ole.

5. Jokainen jäsen voi nimetä komissioon enintään kolme edustajaa, joilla voi olla sen kokouksissa mukanaan asiantuntijoita ja neuvonantajia.

6. Jokainen komissio valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Heidät voidaan valita uudelleen edellyttäen, että he eivät toimi yhtäjaksoisesti samassa tehtävässä neljää vuotta kauempaa. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät saa edustaa samaa osapuolta.

7. Puheenjohtaja kutsuu jonkin osapuolen pyynnöstä ja jonkin toisen osapuolen suostumuksella neuvoston koolle muihin kuin vuosikokouksiin sopivaksi katsomaansa aikaan ja paikkaan.

8. Jokainen komissio antaa neuvostolle selostuksen toiminnastaan, kun tämä on soveliasta.

11 artikla

1. Jokainen komissio hyväksyy itselleen työjärjestyksen.

2. Jokaisella komission jäsenellä on sen kokouksissa yksi ääni. Lisäksi Euroopan talousyhteisöllä on Pohjois-Amerikan komissiossa oikeus antaa esityksiä ja äänestää ehdotuksista sääntelytoimiksi, jotka koskevat 18 artiklassa mainituilta alueilta alkunsa saavia lohikantoja. Kanadalla ja Amerikan Yhdysvalloilla on Koillis-Atlantin komissiossa oikeus antaa esityksiä ja äänestää ehdotuksista sääntelytoimiksi, jotka koskevat Kanadan tai vastaavasti Amerikan Yhdysvaltojen joista alkunsa saavia ja Grönlannin itärannikon ulkopuolella esiintyviä lohikantoja.

3. Komission päätökset tehdään läsnä olevien ja puolesta tai vastaan äänestävien yksimielisellä päätöksellä. Äänestystä ei saa järjestää, ellei kahta kolmannesta äänioikeutetuista jäsenistä ole läsnä.

12 artikla

1. Neuvosto nimittää sihteerin, joka toimii järjestön korkeimpana hallintovirkailijana.

2. Sihteerin tehtävänä on:

a) vastata järjestön hallintopalveluista;

b) koota ja jakaa tilastotietoja ja selvityksiä tämän yleissopimuksen kohteena olevista lohikannoista; sekä

c) suorittaa muita tästä yleissopimuksesta johtuvia tai neuvoston määräämiä tehtäviä.

3. Neuvosto määrää sihteeristön ja henkilöstön työehdot.

4. Sihteeri nimittää henkilöstön neuvoston hyväksymien henkilöstövaatimusten mukaisesti. Henkilöstö on vastuussa sihteerille ja toimii neuvoston yleisessä valvonnassa.

13 artikla

1. Sihteerin tulee viipymättä ilmoittaa komission jäsenille komission ehdottamista sääntelytoimista.

2. Ottaen huomioon 3 kappaleen määräykset, sääntelytoimi, jota komission on 7 artiklan 1 kappaleen b tai c kohdan tai 8 artiklan b kohdan mukaisesti ehdottanut, tulee komission jäseniä sitovaksi 60 päivän kuluttua sihteerin ilmoituksessa mainitusta päivästä tai komission mahdollisesti määräämänä myöhempänä ajankohtana.

3. Jäsen, jonka kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvaan alueeseen sääntelytointa sovellettaisiin, voi 60 päivän kuluessa sihteerin ilmoittamasta päivästä esittää vastaväitteen. Tällöin sääntelytoimi ei sido mitään jäsentä. Vastaväitteen esittänyt jäsen voi peruuttaa sen milloin tahansa. Ellei 2 kappaleessa toisin määrätä sääntelytoimesta tulee sitova 30 päivän kuluessa kaikkien vastaväitteiden peruuttamisesta.

4. Jäsen, joka kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvaan alueeseen sääntelytointa on sovellettu, voi vuoden kuluttua siitä, kun sääntelytoimesta on tullut sitova, sanoa sen irti ilmoittamalla asiasta sihteerille kirjallisesti. Sihteeri ilmoittaa irtisanomisesta heti muille jäsenille. Sääntelytoimi lakkaa sitomasta jäseniä 60 päivän kuluttua siitä, kun sihteeri on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen tai jäsenen mahdollisesti ilmoittamana myöhempänä ajankohtana.

5. Komissio voi ehdottaa kiireellistä sääntelytoimea, joka tulee voimaan ennen kuin 2 kappaleessa mainitut 60 päivää ovat kuluneet. Jäsenten tulee pyrkiä kaikin keinoin panemaan toimi täytäntöön, ellei jokin jäsen ole esittänyt vastaväitettään 30 päivän kuluessa siitä, kun komission on esittänyt tointa.

14 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli takaa, että tämän yleissopimuksen määräysten voimaan saattamiseksi ja sitä 13 artiklan mukaisesti sitovien sääntelytoimien täytäntöön panemiseksi ryhdytään tarpeellisiin toimiin, joihin sisältyy myös riittävien rangaistusten määrääminen rikkomuksista.

2. Jokainen osapuoli toimittaa neuvostolle vuosittain selvityksen toimista, joihin se on 1 kappaleen mukaisesti ryhtynyt. Selvitykset lähetetään sihteerille viimeistään 60 päivää ennen neuvoston vuosikokousta.

15 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli antaa neuvoston määräämin ajoin neuvostolle käytettävissä olevat tilastotiedot sellaisten sen joista ja kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalta alueelta pyydetyistä lohikannoista, jotka ovat tämän yleissopimuksen kohteena.

2. Jokainen osapuoli kokoaa ja toimittaa neuvostolle pyynnöstä muita tilastotietoja jokiensa ja kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvan alueen lohikannoista, jotka ovat tämän yleissopimuksen kohteena. Neuvosto ratkaisee yksimielisellä päätöksellä, mitä tilastotietoihin pitää kuulua ja missä muodossa ja miten usein ne pitää antaa.

3. Jokainen osapuoli toimittaa neuvostolle muita käytettävissä olevia tutkimus- ja tilastotietoja, joita neuvosto tarvitsee tämän yleissopimuksen päämääriä varten.

4. Jokainen osapuoli toimittaa neuvostolle pyynnöstä jäljennökset tai, milloin tarkoituksenmukaista, tiivistelmät voimassa olevista laeista, määräyksistä ja ohjelmista, jotka koskevat sellaisten lohikantojen säilyttämistä, elvyttämistä, lisäämistä tai järkevää hoitoa, jotka esiintyvät sen joissa ja kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella ja ovat tämän yleissopimuksen kohteena.

5. Jokainen osapuoli ilmoittaa neuvostolle vuosittain:

a) edellisen ilmoituksen jälkeen hyväksymänsä tai kumoamansa lait, määräykset ja ohjelmat, jotka liittyvät sen jokien ja kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvaan alueen lohikantojen säilyttämiseen, elvyttämiseen, lisäämiseen ja järkevään hoitoon;

b) kaikista toimivaltaisten viranomaisten sitoumuksista, jotka koskevat sen alueella tai kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella toteutettavia tai määräajan ylläpidettäviä toimia, jotka liittyvät tämän yleissopimuksen kohteena olevien lohikantojen säilyttämiseen, elvyttämiseen, lisäämiseen tai järkevään hoitoon; sekä

c) alueellaan tai kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueellaan ilmenevät tekijät, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa tämän yleissopimuksen kohteena olevien lohikantojen määrään.

6. Edellä 5 kappaleen a kohdassa mainitut ilmoitukset on toimitettava sihteerille viimeistään 60 päivää ennen neuvoston vuosikokousta. Mainitun kappaleen b ja c kohdassa mainitut ilmoitukset on toimitettava sihteerille mahdollisimman pikaisesti.

16 artikla

1. Neuvosto hyväksyy järjestön vuotuisen tulo- ja menoarvion. Sihteeri toimittaa budjettiluonnoksen sekä maksuaikataulun osapuolille viimeistään 60 päivää ennen sitä neuvoston kokousta, jossa tulo- ja menoarviota on määrä käsitellä.

2. Neuvosto määrää kullekin osapuolelle vuotuisen maksuosuuden seuraavasti:

a) 30 % tulo- ja menoarviosta jaetaan tasan osapuolten kesken; sekä

b) 70 % tulo- ja menoarviosta jaetaan osapuolten kesken suhteessa niiden tämän yleissopimuksen kohteena olevan lohen saaliiseen kalenterivuonna, joka loppuu viimeistään 18 ja aikaisintaan 6 kuukautta ennen tilivuoden alkua.

3. Sihteeri ilmoittaa osapuolille niiden maksuosuuksista. Maksuosuudet maksetaan viimeistään neljän kuukauden kuluttua ilmoituspäivästä.

4. Maksuosuudet maksetaan sen valtion valuuttana, jossa järjestön toimipaikka sijaitsee, jollei neuvosto toisin päätä.

5. Sellaisen osapuolten maksuosuus, jonka osalta yleissopimus on tullut voimaan tilivuonna, on kyseiseltä vuodelta osa vuotuisesta maksuosuudesta suhteessa siihen, montako kokonaista kuukautta vuodesta on jäljellä päivänä, jolloin sopimus tulee voimaan kyseisen osapuolen osalta.

6. Osapuoli, joka ei ole maksanut maksuosuuksiaan kahtena peräkkäisenä vuonna, ei saa äänestää tämän yleissopimuksen mukaisesti, ennen kuin se on täyttänyt velvoitteensa, paitsi jos neuvosto toisin päättää.

7. Neuvoston valitsemat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat järjestön raha-asiat vuosittain.

17 artikla

1. Tämä yleissopimus on avoinna Amerikan Yhdysvaltojen, Euroopan talousyhteisön, Islannin, Kanadan, Norjan, Fär-saarten osalta Tanskan ja Ruotsin allekirjoitettavaksi Reykjavikissa 2 päivästä maaliskuuta 31 päivään elokuuta 1982.

2. Tämä yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä.

3. Tähän yleissopimukseen voivat liittyä 1 kappaleessa mainitut osapuolet sekä neuvoston suostumuksella muut valtiot, jotka harjoittavat kalastusta koskevaa lainkäyttövaltaa Pohjois-Atlantilla tai jonka alueelta tämän yleissopimuksen kohteena olevat lohikannat saavat alkunsa.

4. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

5. Tämä yleissopimus tule voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä, kun neljä osapuolta on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa edellyttäen, että näihin neljään osapuoleen sisältyy kaksi kummankin komission jäsentä, joista vähintään toinen harjoittaa kalastusta koskevaa lainkäyttövaltaa komission alueella.

6. Sellaisen valtion osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen 5 kappaleen mukaisten ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisen jälkeen, se tulee voimaan yleissopimuksen voimaantulopäivänä tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamispäivänä sen mukaan, kumpi päivä on myöhempi.

7. Tallettaja ilmoittaa yleissopimuksen allekirjoittaneille valtioille ja siihen liittyneille osapuolille ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisesta. Hän ilmoittaa yleissopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille valtioille myös milloin ja minkä osapuolen osalta tämä yleissopimus tulee voimaan.

8. Tallettaja kutsuu koolle neuvoston ja komissioiden ensimmäisen kokouksen mahdollisimman pian yleissopimuksen voimaantulon jälkeen.

18 artikla

Tätä yleissopimusta sovelletaan Euroopan talousyhteisön osalta alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan talousyhteisön perustamissopimusta. Tällöin noudatetaan perustamissopimuksen ehtoja.

19 artikla

1. Jokainen osapuoli voi esittää neuvostolle ehdotuksia sopimuksen muuttamiseksi. Muutosehdotus toimitetaan sihteerille viimeistään 90 päivää ennen kokousta, jossa sitä ehdotetaan käsiteltävän. Sihteeri lähettää muutosehdotuksen heti osapuolille.

2. Jotta neuvosto hyväksyisi muutoksen, vaaditaan läsnä olevien ja puolesta tai vastaan äänestävien osapuolten yksimielinen päätös. Sihteeri toimittaa näin hyväksytyn muutoksen tekstin tallettajalle, joka ilmoittaa siitä heti osapuolille.

3. Muutos tulee voimaan kaikkien osapuolten osalta 30 päivän kuluttua päivästä, joka ilmenee tallettajan ilmoituksesta, että hän on vastaanottanut kaikkien osapuolten ratifioimis- tai hyväksymiskirjat.

4. Osapuoli, jota tämä yleissopimus sitoo sen jälkeen, kun jokin muutos on tullut 3 kappaleen mukaisesti voimaan, katsotaan muutetun yleissopimuksen osapuoleksi.

5. Tallettaja ilmoittaa osapuolille heti ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen vastaanottamisesta sekä muutosten voimaantulosta.

20 artikla

1. Jokainen osapuoli voi sanoa tämän yleissopimuksen irti kunkin vuoden 31 päivästä joulukuuta lukien ilmoittamalla asiasta tallettajalle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta samana vuonna. Tallettaja ilmoittaa irtisanomisesta heti muille osapuolille.

2. Muut osapuolet voivat sanoa tämän yleissopimuksen irti saman vuoden joulukuun 31 päivästä lukien ilmoittamalla asiasta tallettajalle 30 päivän kuluessa ajankohdasta, jolloin tallettaja on ilmoittanut osapuolille 1 kappaleen mukaisesta irtisanomisesta.

21 artikla

1. Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston huostaan, jota kutsutaan tässä yleissopimuksessa tallettajaksi ja joka toimittaa alkuperäiskappaleen oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille yleissopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille osapuolille.

2. Tallettaja rekisteröi tämän yleissopimuksen Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

Tämän vakuudeksi asianmukaisesti valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Avattu allekirjoitettavaksi Reykjavikissa 2 päivänä maaliskuuta 1982 yhtenä englannin- ja ranskankielisinä alkuperäiskappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.