22/1984

Annettu: 28.04.1984

Asetus vuoden 1978 kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Lontoossa 7 päivänä heinäkuuta 1978 tehty vuoden 1978 kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva yleissopimus, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 20 päivänä tammikuuta 1984 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Kansainvälisen merenkulkujärjestön pääsihteerin huostaan 27 päivänä tammikuuta 1984, tulee voimaan 28 päivänä huhtikuuta 1984 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä huhtikuuta 1984.

Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984

Kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva vuoden 1978 YLEISSOPIMUS

Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet,

tahtoen edistää ihmishengen ja omaisuuden turvallisuutta merellä ja suojella meriympäristöä perustamalla yhteisesti kansainväliset merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevat normit,

katsoen, että tämä tavoite voidaan parhaiten saavuttaa tekemällä kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva yleissopimus, ovat sopineet seuraavasta:

I artikla
Yleissopimuksesta johtuvat yleiset velvoitteet

1. Sopimuspuolet sitoutuvat täytäntöönpanemaan yleissopimuksen sekä siitä erottamattoman osan muodostavien liitteiden määräykset. Jokainen viittaus yleissopimukseen tarkoittaa myös sen liitteitä.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat antamaan yleissopimuksen täytäntöönpanemisen edellyttämät lait, asetukset, määräykset ja säännöt sekä ryhtymään kaikkiin muihin, yleissopimuksen täytäntöönpanemisen kannalta tarpeellisiin toimiin varmistaakseen, että ihmishengen ja omaisuuden turvallisuuden merellä sekä meriympäristön suojelemisen kannalta laivoissa toimivat merenkulkijat ovat ammattitaitoisia ja pystyvät täyttämään tehtävänsä.

II artikla
Määritelmät

Ellei nimenomaan muutoin määrätä, tässä yleissopimuksessa

a) "sopimuspuoli" tarkoittaa valtiota, jonka osalta yleissopimus on tullut voimaan;

b) viranomaiset" tarkoittaa sen sopimuspuolen valtionhallintoa, jonka lippua aluksella on oikeus kantaa;

c) "pätevyyskirja" tarkoittaa siitä käytetystä nimestä riippumatta voimassaolevaa asiakirjaa, jonka on antanut tai tunnustanut sen sopimuspuolen viranomainen, joka on myöntänyt pätevyyskirjan haltijalle oikeuden siinä mainittuun tai kansallisesta lainsäädännöstä johtuvaan toimintaan, tai tämän hallinnon valvonnassa annettua asiakirjaa;

d) "pätevyyskirjan omaava" tarkoittaa asianmukaisen pätevyyskirjan haltijaa;

e) "järjestö" tarkoittaa valtioiden välistä merenkulkujärjestöä (IMCO);

f) "pääsihteeri" tarkoittaa järjestön pääsihteeriä;

g) "merialus" tarkoittaa muita aluksia kuin niitä, joita käytetään yksinomaan sisämaan vesistöissä tai suojatuilla vesillä tai niiden välittömässä läheisyydessä tai alueilla, joilla sovelletaan satamasääntöjä;

h) "kalastusalus" tarkoittaa kalan, valaan, hylkeen, mursun tai muiden meren elollisten luonnonvarojen pyyntiin käytettävää alusta;

i) "radio-ohjesääntö" tarkoittaa viimeisimpään voimassaolevaan kansainväliseen pikatiedotusyleissopimukseen liitettyä tai liitetyksi katsottavaa radio-ohjesääntöä.

III artikla
Soveltaminen

Yleissopimusta sovelletaan sopimuspuolen lippua kantamaan oikeutetuissa merialuksissa palveleviin merenkulkijoihin, lukuun ottamatta seuraavanlaisia aluksia:

a) sotalaivat, laivaston apu-alukset tai muut valtion omistamat tai käyttämät ja yksinomaan valtiollisiin, ei-kaupallisiin tarkoituksiin varatut alukset; jokaisen sopimuspuolen on kuitenkin asianmukaisin toimenpitein, jotka eivät vaikuta kyseisten, sopimuspuolen omistamien tai käyttämien alusten toimintaan tai suorituskykyyn, varmistettava, että kyseisissä aluksissa palvelevat henkilöt kohtuullisessa ja käytännössä toteutettavissa määrin täyttävät yleissopimuksen vaatimukset;

b) kalastusalukset;

c) huvialukset, joita ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin; ja

d) rakenteeltaan yksinkertaiset puiset alukset.

IV artikla
Tietojen toimittaminen

1. Sopimuspuolet toimittavat mahdollisimman pian pääsihteerille

a) yleissopimuksen piiriin kuuluvia asioita koskevien lakien, asetusten, määräysten, sääntöjen ja muiden yleissopimuksen puitteissa annettujen asiakirjojen tekstin;

b) yleissopimuksen nojalla myönnettävien pätevyyskirjojen antamista edellyttäviä opintokursseja, kansallisia tutkintoja ja muita vaatimuksia koskevat tiedot sekä tarvittaessa niiden yksityiskohtainen sisältö ja kesto;

c) riittävän määrän yleissopimuksen määräykset täyttäviä näytepätevyyskirjoja.

2. Pääsihteeri ilmoittaa kaikille sopimuspuolille 1 kappaleen a-kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen vastaanotosta muun muassa voidakseen IX ja X artiklan mukaisesti pyydettäessä toimittaa 1 kappaleen b- ja c-kohdan mukaisesti saamiaan tietoja.

V artikla
Muut sopimukset ja tulkinta

1. Kaikki aikaisemmat merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevat sopimuspuolten väliset sopimukset, yleissopimukset ja järjestelyt ovat edelleen voimassa koko sovitun voimassaoloajan sikäli kuin ne koskevat

a) merenkulkijoita, joihin tätä yleissopimusta ei sovelleta;

b) merenkulkijoita, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan, mutta niiden asioiden osalta, joista yleissopimuksessa ei ole nimenomaisia määräyksiä.

2. Mikäli kyseiset sopimukset, yleissopimukset tai järjestelyt ovat ristiriidassa yleissopimuksen määräysten kanssa, sopimuspuolten on tarkistettava niistä johtuvat sitoumuksensa varmistaakseen, ettei kyseisistä sopimuksista, yleissopimuksista tai järjestelyistä johtuvien sitoumusten ja tästä yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden välillä ole ristiriitaa.

3. Kaikki asiat, joista yleissopimuksessa ei ole nimenomaisia määräyksiä, ovat edelleen sopimuspuolten lainsäädännön alaisia.

4. Mikään yleissopimuksen määräys ei vaikuta Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 2750 C(XXV) mukaisesti koolle kutsutun Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeuskonferenssin työhön merioikeuden koontamiseksi ja kehittämiseksi, eikä minkään valtion merioikeutta ja rannikko- ja lippuvaltion tuomiovallan luonnetta ja laajuutta koskeviin nykyisiin tai tuleviin vaatimuksiin ja oikeudellisiin näkökohtiin.

VI artikla
Pätevyyskirjat

1. Päällikön, päällystön ja alipäällystön pätevyyskirjat annetaan hakijoille, joiden viranomaiset ovat todenneet täyttävän palveluaikaa, ikää, terveydentilaa, koulutusta, kykyjä ja tutkintoja koskevat vaatimukset tämän yleissopimuksen asianomaisen liitteen mukaisesti.

2. Tämän artiklan mukaisesti annettujen päällikön ja päällystön pätevyyskirjoissa on oltava myöntävien viranomaisten merkintä liitteen I/2 säännössä määrätyllä tavalla. Mikäli merkintä ei ole englannin kielellä, siihen on lisättävä englanninkielinen käännös.

VII artikla
Ylimenokauden määräykset

1. Pätevyyttä tai palveluaikaa koskeva pätevyyskirja tointa varten, jonka osalta yleissopimuksessa vaaditaan pätevyyskirja, ja jonka sopimuspuoli myöntää lakiensa tai radio-ohjesäännön perusteella ennen yleissopimuksen voimaantuloa asianomaisen sopimuspuolen osalta, tunnustetaan päteväksi myös yleissopimuksen tultua sen osalta voimaan.

2. Yleissopimuksen tultua voimaan sopimuspuolen osalta, sen hallinto voi edelleen antaa pätevyyttä koskevia pätevyyskirjoja aikaisemman käytäntönsä mukaisesti enintään viiden vuoden ajan. Tällaiset pätevyyskirjat tunnustetaan päteviksi yleissopimuksen tarkoituksiin. Ylimenokauden aikana tällaisia pätevyyskirjoja annetaan vain merenkulkijoille, jotka ovat aloittaneet palvelunsa siinä nimenomaisessa alusryhmässä, jota pätevyyskirja koskee, ennen yleissopimuksen voimaantuloa asianomaisen sopimuspuolen osalta. Viranomaiset varmistavat, että kaikki muut hakijat suorittavat tutkinnon ja hyväksytään yleissopimuksen mukaisesti.

3. Sopimuspuoli voi kahden vuoden ajan tämän yleissopimuksen tultua sen osalta voimaan antaa palvelua koskevia pätevyyskirjoja merenkulkijoille, joilla ei ole yleissopimuksen mukaista pätevyyskirjaa eikä ennen yleissopimuksen voimaantuloa asianomaisen sopimuspuolen lakien nojalla annettua pätevyyttä koskevaa pätevyyskirjaa, mutta jotka ovat

a) palvelleet toimessa, josta he hakevat pätevyyskirjaa, vähintään kolme vuotta merellä yleissopimuksen voimaantuloa asianomaisen sopimuspuolen osalta edeltävän seitsemän vuoden aikana;

b) pystyneet osoittamaan hoitaneensa mainitun toimen asianmukaisesti;

c) osoittaneet viranomaisille täyttävänsä terveydentilaa koskevat vaatimukset mukaan lukien näkö ja kuulo sekä ottaen huomioon hakijan iän hakemusta tehtäessä.

Yleissopimuksen tarkoitusta vastaavasti tämän kappaleen nojalla annetun pätevyyskirjan katsotaan vastaavan yleissopimuksen perusteella myönnettyä pätevyyskirjaa.

VIII artikla
Erivapaus

1. Poikkeuksellisen pakottavissa olosuhteissa ja katsoessaan, ettei ihmishenkiä, omaisuutta tai ympäristöä vaaranneta, viranomaiset voivat myöntää erivapauden määrätylle merenkulkijalle määrätyssä laivassa palvelua varten määrätyksi ajaksi kuitenkin enintään kuudeksi kuukaudeksi yhdessä toimessa, ei kuitenkaan radiosähköttäjänä eikä radiopuhelimen käyttäjänä muutoin kuin radio-ohjesäännössä määrätyin ehdoin, vaikkei hänellä olisi asianmukaista pätevyyskirjaa, edellyttäen, että viranomaiset ovat varmistaneet, että erivapauden saaja on riittävän pätevä täyttämään vaaratta vapaan toimen. Erivapautta ei kuitenkaan saa myöntää aluksen päällikölle eikä konepäällikölle muutoin kuin ylivoimaisen esteen sattuessa ja silloinkin vain mahdollisimman lyhyeksi ajaksi.

2. Erivapaus myönnetään vain henkilölle, joka on asianmukaisesti hyväksytty välittömästi alempaa tointa varten. Milloin yleissopimuksessa ei vaadita pätevyyskirjaa välittömästi alempaa tointa varten, viranomaiset voivat myöntää erivapauden henkilölle, jonka pätevyyden ja kokemuksen ne katsovat selvästi vastaavan toimen vaatimuksia. Jos asianomaisella henkilöllä ei ole mitään pätevyyskirjaa, viranomaiset voivat vaatia häntä suorittamaan kokeen, joka osoittaa, että erivapauden voi vaaratta myöntää. Lisäksi viranomaiset varmistavat, että kyseisen toimen haltijaksi tulee mahdollisimman pian asianmukaisesti hyväksytty henkilö.

3. Sopimuspuolet lähettävät mahdollisimman pian kunkin vuoden tammikuun 1 päivän jälkeen pääsihteerille luettelon kaikista edellisenä vuonna myönnetyistä erivapauksista sellaisiin merialuksien toimiin, joita varten vaaditaan pätevyyskirja, ilmoittaen samalla kunkin aluksen kohdalta, onko kysymyksessä yli vai alle 1600 bruttorekisteritonnin alus.

IX artikla
Vastaavuus

1. Yleissopimus ei estä viranomaisia pitämästä tai ottamasta käytäntöön muita opetus- tai koulutusjärjestelyjä, mukaan lukien meripalvelu ja aluksen tuntemus, milloin on kysymyksessä erityisiä alus- ja kauppa-alustyyppejä varten kehitetty erikoistekniikka, edellyttäen, että meripalvelun taso sekä merenkulkuun ja aluksen ja lastin tekniseen käsittelyyn liittyvät tiedot ja tehokkuus ovat riittäviä taatakseen turvallisuuden merellä ja ehkäisevät meren pilaantumista ainakin samassa määrin kuin yleissopimuksen vastaavat määräykset.

2. Tällaisten järjestelyjen yksityiskohdat ilmoitetaan pääsihteerille niin pian kuin se käytännössä on mahdollista, ja pääsihteeri toimittaa niistä tiedon kaikille sopimuspuolille.

X artikla
Valvonta

1. Lukuun ottamatta 3 artiklan mukaan poissuljettavia aluksia sopimuspuolen satamassa olevat alukset tarkastaa tämän sopimuspuolen valtuuttama viranomainen varmistaakseen, että kaikilla aluksissa palvelevilla merenkulkijoilla on yleissopimuksen mukaan toimensa edellyttämä pätevyyskirja tai asianmukainen erivapaus. Pätevyyskirjat hyväksytään, ellei ole selviä perusteita epäillä, että pätevyyskirja on vilpillisesti hankittu tai että sen haltija ei ole henkilö, jolle se alunperin on annettu.

2. Mikäli 1 kappaleen tai I/4 säännön "tarkastusmenettely" osalta havaitaan puutteellisuuksia, tarkastusta suorittava ilmoittaa asiasta viipymättä kirjallisesti aluksen päällikölle sekä sen valtion konsulille tai konsulin poissaollessa lähimmälle diplomaattiedustajalle tai merenkulkuviranomaiselle, jonka lippua aluksella on oikeus kantaa, jotta voitaisiin ryhtyä asianomaisiin toimenpiteisiin. Ilmoituksessa on annettava kaikki puutteellisuuksia koskevat tiedot ja perusteltava, miksi kyseinen sopimuspuoli katsoo puutteellisuuden vaarantavan ihmishenkiä, omaisuutta tai ympäristöä.

3. Jos aluksen koon ja tyypin sekä matkan pituuden ja laadun huomioon ottaen I/4 säännön 3 kappaleessa mainittua puutetta ei korjata ja sopimuspuoli on vakuuttunut, että tämä vaarantaa ihmishenkiä, omaisuutta tai ympäristöä, se voi harjoittaessaan 1 kappaleen mukaista valvontaa ryhtyä toimenpiteisiin estääkseen laivan lähdön, kunnes epäkohta on siinä määrin korjattu, ettei vaaraa enää ole. Toimenpiteistä ja niihin liittyvistä tosiasioista on viipymättä ilmoitettava pääsihteerille.

4. Tämän artiklan mukaista valvontaa harjoitettaessa on kaikin tavoin yritettävä välttää aluksen turha pidättely tai viivytys. Jos alusta kuitenkin pidätellään tai viivytetään, on sillä oikeus vaatia korvausta täten aiheutetusta tappiosta tai vahingosta.

5. Tätä artiklaa sovelletaan tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, ettei aluksille, joilla on oikeus kantaa muun kuin sopimuspuolen lippua, anneta suosiollisempaa kohtelua kuin sopimuspuolen lippua kantamaan oikeutetuille aluksille.

XI artikla
Teknisen yhteistyön edistäminen

1. Järjestön kanssa yhteistyössä ja sen avustamana yleissopimuksen sopimuspuolet edistävät tuen antamista niille sopimuspuolille, jotka pyytävät teknistä apua

a) hallinnollisen ja teknisen henkilöstön koulutukseen;

b) merenkulkijoita kouluttavien laitosten perustamiseen;

c) koulutuslaitosten varusteiden ja laitteiston hankintaan;

d) asianmukaisten koulutusohjelmien kehittämiseen, mukaan lukien käytännön harjoittelu merialuksilla; sekä

e) muiden toimenpiteiden ja järjestelyjen helpottamiseen merenkulkijoiden pätevyyden lisäämiseksi;

mieluummin kansalliselta tai alueelliselta pohjalta tarkoituksenaan edistää yleissopimuksen tavoitteita ja tarkoitusperiä ja ottaen huomioon kehitysmaiden erityistarpeet tällä alalla.

2. Näiltä osin järjestö pyrkii toteuttamaan mainittuja tavoitteita tarpeen mukaan yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen, erityisesti kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa.

XII artikla
Muutokset

1. Yleissopimusta voidaan muuttaa jommallakummalla seuraavista tavoista:

a) järjestön sisäisesti toteutettavat muutokset:

i) sopimuspuolen ehdottama muutos jätetään pääsihteerille, joka toimittaa sen kaikille järjestön jäsenille, kaikille sopimuspuolille sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) pääjohtajalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen käsittelyä;

ii) täten ehdotettu ja tiedoksiannettu muutos jätetään järjestön meriturvallisuuskomitean käsiteltäväksi;

iii) kaikilla sopimuspuolilla on oikeus, riippumatta siitä ovatko ne järjestön jäseniä, osallistua meriturvallisuuskomitean kokouksiin sen käsitellessä ja hyväksyessä muutoksia;

iv) muutokset hyväksytään kahden kolmasosan enemmistöllä edellä a-kohdan iii-alakohdassa mainitulla tavalla laajennetun meriturvallisuuskomitean (jäljempänä "laajennettu meriturvallisuuskomitea") kokouksessa läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten äänistä, edellyttäen, että vähintään yksi kolmasosa sopimuspuolista on läsnä äänestystä toimitettaessa;

v) pääsihteeri toimittaa täten hyväksytyt muutokset kaikille sopimuspuolille niiden hyväksyttäväksi;

vi)artiklaan tehty muutos katsotaan hyväksytyksi päivänä, jolloin kaksi kolmasosaa sopimuspuolista on sen hyväksynyt;

vii) liitteeseen tehty muutos katsotaan hyväksytyksi

1. kahden vuoden kuluttua siitä, jolloin se on ilmoitettu sopimuspuolille hyväksyttäväksi; tai

2. eri, vähintään vuoden kestävän, ajanjakson päättyessä, jos niin on päätetty muutosta hyväksyttäessä kahden kolmasosan enemmistöllä laajennetun meriturvallisuuskomitean kokouksessa läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten äänistä.

Muutoksia ei kuitenkaan katsota hyväksytyiksi, mikäli määräajan kuluessa joko enemmän kuin kolmasosa sopimuspuolista tai sopimuspuolet, joiden kauppalaivastot yhteensä muodostavat vähintään viisikymmentä prosenttia maailman kauppalaivaston 100 bruttorekisteritonnin suuruisista tai sitä suuremmista aluksista, ilmoittavat pääsihteerille vastustavansa muutosta;

viii) artiklaan tehty muutos tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat sen hyväksyneet, kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jolloin se on katsottu hyväksytyksi, ja niiden sopimuspuolten osalta, jotka hyväksyvät muutoksen myöhemmin, kuuden kuukauden kuluttua hyväksymisen jälkeen;

ix)liitteeseen tehty muutos tulee voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta, paitsi niiden jotka a-kohdan vii-alakohdan mukaisesti ovat sitä vastustaneet eivätkä ole vastalausettaan peruuttaneet, kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jolloin muutos on katsottu hyväksytyksi. Ennen sovittua voimaantulopäivää sopimuspuoli voi ilmoittaa pääsihteerille vapauttavansa itsensä muutoksen täytäntöönpanemisesta enintään vuodeksi sen voimaantulopäivästä lukien tai sitä pitemmäksi ajaksi, jos kahden kolmasosan enemmistöllä laajennetussa meriturvallisuuskomiteassa läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten äänistä niin päätetään; tai

b) konferenssissa hyväksytyt muutokset:

i) sopimuspuolen pyynnöstä, johon yhtyy vähintään kolmasosa sopimuspuolista, järjestö kutsuu koolle yhdessä kansainvälisen työjärjestön pääjohtajan kanssa sopimuspuolten kokouksen käsittelemään yleissopimukseen tehtäviä muutoksia;

ii) pääsihteeri toimittaa jokaisen tällaisessa konferenssissa kahden kolmasosan enemmistöllä läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten äänistä hyväksytyn muutoksen kaikille sopimuspuolille hyväksyttäväksi;

iii) ellei konferenssi toisin päätä, muutos katsotaan hyväksytyksi ja tulee voimaan a-kohdan vi ja viii -alakohdan tai a-kohdan vii ja ix -alakohdan määräysten mukaisesti, edellytyksellä, että näissä kohdissa olevat viittaukset laajennettuun meriturvallisuuskomiteaan silloin tarkoittavat konferenssia.

2. Jokainen muutoksen hyväksymistä tai vastustamista koskeva ilmoitus ja jokainen 1 kappaleen a-kohdan ix-alakohdan mukaisesti tehty ilmoitus on kirjallisena jätettävä pääsihteerille, joka toimittaa jokaisesta ilmoituksesta ja sen vastaanottopäivästä tiedon kaikille sopimus. puolille.

3. Pääsihteeri ilmoittaa kaikille sopimuspuolille kaikista voimaan tulevista muutoksista sekä muutosten voimaantulopäivistä.

XIII artikla
Allekirjoittaminen, ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen

1. Yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten järjestön päämajassa 1 päivästä joulukuuta 1978 lukien 30 päivään marraskuuta 1979 saakka ja sen jälkeen se on avoinna liittymistä varten. Mikä tahansa valtio voi tulla sopimuspuoleksi

a) allekirjoittamalla yleissopimuksen ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa; tai

b) allekirjoittamalla yleissopimuksen tehden ratifioimista tai hyväksymistä koskevan varauman ja sen jälkeen ratifioimalla tai hyväksymällä; tai

c) liittymällä yleissopimukseen.

2. Ratifioiminen, hyväksyminen tai liittyminen tapahtuu tallettamalla sitä koskeva asiakirja pääsihteerin huostaan.

3. Pääsihteeri ilmoittaa kaikille yleissopimuksen allekirjoittaja- tai liittyjävaltioille sekä kansainvälisen työjärjestön pääjohtajalle kaikki ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen talletukset ja talletuspäivät.

XIV artikla
Voimaantulo

1. Yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua päivästä, jolloin kaksikymmentäviisi valtiota, joiden kauppalaivastot yhteensä muodostavat vähintään viisikymmentä prosenttia maailman kauppalaivaston 100 bruttorekisteritonnin suuruisista tai sitä suuremmista aluksista, ovat joko sen allekirjoittaneet ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa tai tallettaneet varauman edellyttämän asiakirjan XIII artiklan mukaisesti.

2. Pääsihteeri ilmoittaa kaikille allekirjoittaja. tai liittyjävaltioille yleissopimuksen voimaantulopäivän.

3. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja, joka talletetaan 1 kappaleessa tarkoitetun kahdentoista kuukauden aikana, tulee voimaan joko yleissopimuksen voimaantulopäivänä tai kolmen kuukauden kuluttua tallettamisesta, riippuen siitä kumpi tapahtuu myöhemmin.

4. Yleissopimuksen voimaantulon jälkeen talletettu ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua tallettamisesta.

5. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan, joka talletetaan sen jälkeen kun jokin muutos XII artiklan mukaisesti katsotaan hyväksytyksi, katsotaan koskevan siten muutettua yleissopimusta.

XV artikla
Irtisanominen

1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa viiden vuoden kuluttua sen jälkeen, kun yleissopimus on sen kohdalta tullut voimaan, irtisanoa yleissopimuksen.

2. Irtisanominen tapahtuu jättämällä kirjallinen ilmoitus pääsihteerille, joka ilmoittaa siitä kaikille muille sopimuspuolille ja kansainvälisen työjärjestön pääjohtajalle samoin kuin irtisanomisen vastaanotto- ja voimaantulopäivästä.

3. Irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen tai ilmoituksessa täsmennettynä myöhempänä ajankohtana.

XVI artikla
Tallettaminen ja rekisteröinti

1. Yleissopimus talletetaan pääsihteerin huostaan, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittaja- ja liittyjävaltioille.

2. Välittömästi yleissopimuksen voimaantultua pääsihteeri toimittaa siitä jäljennöksen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille rekisteröimistä ja julkaisemista varten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

XVII artikla
Kielet

Yleissopimus on tehty yhtenä englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkielisenä kappaleena kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset. Viralliset käännökset arabian ja saksan kielelle talletetaan alkuperäistekstin kanssa.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet edustajat asianmukaisesti hallitustensa valtuuttamina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Lontoossa 7 päivänä heinäkuuta 1978.

Liite

Luku I

Yleiset määräykset

Sääntö I/1
Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa käytetään seuraavia määritelmiä, ellei muualla ole nimenomaisesti toisin mainittu:

a) "Säännöt" tarkoittavat sopimuksen liitteenä olevia sääntöjä;

b) "Hyväksytty" tarkoittaa viranomaisten hyväksymää;

c) "Päällikkö" tarkoittaa henkilöä, jolla on aluksen päällikkyys;

d) Päällystö" tarkoittaa muita päällikön lisäksi päällystötehtäviä hoitavia, jotka kansallisten säännösten tai sellaisten puuttuessa järjestösopimusten tai tavan nojalla ovat siinä asemassa;

e) "Perämies" tarkoittaa pätevää kansiosastossa työskentelevää päällystön jäsentä;

f) "Yliperämies" tarkoittaa päälliköstä arvossa seuraavaa kansipäällystön jäsentä, jolle aluksen päällikkyys siirtyy päällikön tullessa kykenemättömäksi hoitamaan tehtäviään;

g) "Konemestari" tarkoittaa pätevää koneosastossa työskentelevää päällystön jäsentä;

h) "Konepäällikkö" tarkoittaa ylintä konemestaria, joka on vastuussa aluksen kuljetuskoneistosta;

i) "Ensimmäinen konemestari" tarkoittaa konepäälliköstä arvossa seuraavaa konemestaria, jolla on vastuu aluksen kuljetuskoneistosta konepäällikön tullessa kykenemättömäksi hoitamaan tehtäviään;

j) "Apulaiskonemestari" tarkoittaa henkilöä, joka on opiskelemassa konemestariksi ja on kansallisen säännöksen nojalla siinä asemassa;

k) "Radiosähköttäjä" tarkoittaa henkilöä, jolla on radio-ohjesäännön määräysten mukainen ensimmäisen tai toisen luokan radiosähköttäjän pätevyyskirja tai meripalvelussa olevan radiolaitteiden käyttäjän yleinen pätevyyskirja ja joka työskentelee ihmishengen turvallisuutta merellä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vaatimusten mukaisella laivan radiosähkötysasemalla;

l) "Radiopuhelimenhoitaja" tarkoittaa henkilöä, jolla on radio-ohjesäännön määräysten mukainen pätevyyskirja;

m) "Miehistö" tarkoittaa muita aluksen henkilöstöön kuuluvia kuin päällikköä tai päällystöä;

n) "Rannikkoliikenne" tarkoittaa kulkua sopimuspuolen rannikon läheisyydessä tämän valtion määrittelemällä tavalla;

o) "Koneteho" tarkoittaa sitä tehoa kilowateissa, joka ilmenee aluksen rekisteritodistuksessa tai muussa virallisessa asiakirjassa (Oletetaan että rekisteröintitodistuksessa tai muussa virallisessa asiakirjassa ilmoitettava koneteho on mitattu aluksen koko käyttökoneiston ollessa jatkuvasti täydellä teholla.;

p) "Radiotehtäviin" kuuluu vahdinpito, tekninen huolto ja korjaukset radio-ohjesäännön, ihmishengen turvallisuutta merellä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja viranomaisten asiaa koskevien IMCO:n suositusten mukaisesti;

q) "Öljysäiliöalus" tarkoittaa alusta, joka on suunniteltu ja rakennettu sekä jota käytetään öljyn ja öljytuotteiden irtokuljetukseen;

r) "Kemikaalisäiliöalus" tarkoittaa alusta, joka on rakennettu ja jota käytetään sellaisten nestemäisten kemikaalien irtokuljetuksiin, jotka on lueteltu IMCO:n vaarallisten kemikaalien irtokuljetuksiin käytettävien alusten rakennetta ja laitteita koskevassa koodissa (Code for the Construction and Equipment of Ships Carrying Dangerous Chemicals in Bulk);

s) "Kaasusäiliöalus" tarkoittaa alusta, joka on rakennettu ja jota käytetään sellaisten nestemäisten kaasujen irtokuljetukseen, jotka on lueteltu IMCO:n nestemäisten kaasujen irtokuljetuksiin käytettävien alusten rakennetta ja laitteita koskevassa koodissa (Code for the Construction and Equipment of Ships Carrying Liquefied Gases in Bulk).

Sääntö I/2
Pätevyyskirjojen sisältö ja muoto

1. Pätevyyskirjoissa on käytettävä myöntävän maan virallista kieltä tai virallisia kieliä. Jos käytetty kieli ei ole englantia, tekstin tulee sisältää käännös englanniksi.

2. Radiosähköttäjien ja radiopuhelimenhoitajien osalta viranomaiset voivat:

a) sisällyttää yleissopimuksen liitteen asiaa koskevissa säännöissä vaaditut lisätiedot siihen tutkintoon, joka järjestetään radio-ohjesäännön mukaisen pätevyyskirjan myöntämiseksi; tai

b) myöntää erillisen pätevyyskirjan, joka osoittaa, että sen haltijalla on yleissopimuksen liitteen edellyttämät lisätiedot.

3. Yleissopimuksen VI artiklan edellyttämän pätevyyskirjan myöntämisen tulee tapahtua seuraavassa muodossa:

Pätevyyskirjan malli

PÄTEVYYSKIRJAN MYÖNTÄMINEN

(Virallinen sinetti)

Myönnetty

MERENKULKIJOIDEN KOULUTUSTA, PÄTEVYYSKIRJOJEN MYÖNTÄMISTÄ

JA VAHDINPITOA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN

1978 säännösten mukaisesti

Jompikumpi (Maan nimi) hallitus vakuuttaa

Allekirjoittanut vakuuttaa

että tämän pätevyyskirjan/pätevyyskirjan No .....................**, haltija

.....................................................(henkilön täydellinen nimi), on havaittu asianmukaisesti päteväksi merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjojen myöntämistä ja vahdinpitoa koskevan

kansainvälisen yleissopimuksen (1978) säännönmääräysten mukaisesti .. *** ainoastaan seuraavin rajoituksin:

Merkitse rajoitukset .........................................................

tähän tai ellei rajoituksia....................................................ole, sanat "ei .........................................................

rajoituksia"

myöntämispäivä:..........................................................................................

Allekirjoitus.......................................................

(Virallinen sinetti) (Valtuutetun virkamiehen nimi)

ja allekirjoitus)

Pätevyyskirjan haltijan syntymäaika:.............................................................

Pätevyyskirjan haltijan nimikirjoitus:............................................................

* käytä jompaa kumpaa riviä

** viivaa yli soveltumaton osa.

*** merkitse yleissopimuksen mukainen arvo tai pätevyyskirjan laji

Sääntö I/3
Periaatteet, jotka koskevat rannikkoliikennettä

1. Sopimuspuoli, joka määrittelee rannikkoliikenteen yleissopimusta soveltaessaan, ei saa asettaa ankarampia koulutusta, kokemusta tai pätevyyskirjaa koskevia vaatimuksia niille merenkulkijoille, jotka palvelevat tällaista liikennettä harjoittavilla toisen sopimuspuolen lippua kantavilla aluksilla kuin omaa lippuaan kantavilla aluksilla palveleviin merenkulkijoihin. Sopimuspuoli ei missään tapauksessa saa asettaa toisen sopimuspuolen lippua kantavilla aluksilla palveleville merenkulkijoille ankarampia vaatimuksia kuin mitä yleissopimus asettaa muille kuin rannikkoliikennettä harjoittaville aluksille.

2. Niillä aluksilla, joilla on oikeus kantaa jonkin sopimuspuolen lippua ja jotka säännöllisesti harjoittavat rannikkoliikennettä toisen sopimuspuolen rannikolla, tulee sopimuspuolen, jonka lippua alus kantaa, määrätä näillä aluksilla palveleville merenkulkijoille vähintään vastaavat koulutusta, kokemusta ja pätevyyskirjaa koskevat vaatimukset kuin sillä sopimuspuolella, jonka rannikolla alukset liikennöivät. Vaatimukset eivät saa kuitenkaan ylittää yleissopimuksen asettamia vaatimuksia muille kuin rannikkoliikennettä harjoittaville aluksille. Aluksen, joka ulottaa matkansa kauemmaksi kuin minkä sopimuspuoli on määritellyt rannikkoliikenteeksi ja joka saapuu vesille, joita määritelmä ei kata, on täytettävä yleissopimuksen vaatimukset ilman tämän säännön suomia helpotuksia.

3. Sopimuspuoli voi hyväksyä, että sen lippua kantavaan alukseen sovelletaan yleissopimuksen määräyksiä rannikkoliikenteestä, kun alus liikennöi säännöllisesti yleissopimukseen kuulumattoman valtion rannikon läheisyydessä sopimuspuolen määrittelemällä tavalla.

4. Mikään tässä säännössä ei rajoita millään tavalla yhdenkään valtion tuomiovaltaa riippumatta siitä, onko se sopimuspuoli vai ei.

Sääntö I/4
Tarkastusmenettely

1. Tarkastus, jonka suorittaa artiklan X mukaisesti valtuutettu tarkastaja, on rajattava seuraavasti:

a) on varmistettava artiklan X 1 kappaleen mukaisesti, että jokaisella aluksella palvelevalla merenkulkijalla, jolta yleissopimuksen mukaan vaaditaan pätevyyskirja, on voimassa oleva pätevyyskirja tai voimassa oleva erivapaus;

b) on arvioitava aluksen merenkulkijoiden kyky täyttää yleissopimuksen vahdinpitovaatimukset, mikäli on syytä uskoa, ettei näitä vaatimuksia ole noudatettu, koska sopimuspuolen satamassa tai sitä lähestyttäessä on sattunut seuraavaa:

i) alus on ollut osallisena yhteentörmäyksessä, ajanut karille tai maihin; tai

ii) ollessaan matkalla, ankkurissa tai laiturissa alus on aiheuttanut sellaisia päästöjä, jotka ovat kansainvälisten yleissopimusten vastaisia; tai

iii) alusta on ohjailtu poikkeavalla tai epävarmalla tavalla tai väylämerkkejä taikka määräyksiä liikennejakoalueista ei ole noudatettu.

2. Tarkastuksen suorittajan tulee artiklan X mukaisesti antaa kirjallinen tieto aluksen päällikölle ja lippuvaltion asianomaiselle edustajalle, mikäli 1 kappaleen mukaisessa tarkastuksessa on todettu joku seuraavista puutteista:

a) merenkulkijalta, jolla pitää olla pätevyyskirja, puuttuu asianmukainen voimassa oleva pätevyyskirja tai erivapaus;

b) puute lippuvaltion alukselta vaatimissa komentosiltavahti- tai kone vahtijärjestelyissä;

c) vahdista puuttuu henkilö, joka olisi pätevä käyttämään turvalliseen navigointiin tai päästöjen ehkäisyyn tarpeellista välineistöä;

d) päälliköllä ei ole käytettävissä levänneitä henkilöitä ensimmäiseen vahtiin matkan alkaessa eikä seuraaviin vahteihin.

3. Laiminlyönnit niiden puutteiden korjaamisessa, joita tarkoitetaan 2 kappaleen a-kohdassa siinä laajuudessa kuin ne tarkoittavat päällikön, konepäällikön ja vahtia pitävän kansi- ja konepäällystön sekä soveltuvin osin radiosähköttäjän pätevyyskirjoja - ja 2 kappaleen b-kohdassa, ovat ainoat perusteet artiklan X mukaisesti, joiden nojalla sopimuspuoli voi pysäyttää aluksen.

Luku II

Päällikkö - kansiosasto

Sääntö II/1
Pääperiaatteet, jotka tulee ottaa huomioon komentosiltavahtia pidettäessä:

1. Sopimuspuolten tulee kiinnittää alusten omistajien, käyttäjien, päälliköiden ja vahtihenkilöstön huomio seuraaviin periaatteisiin, joita on noudatettava sen varmistamiseksi, että vahdinpito komentosillalla on kaiken aikaa turvallista.

2. Jokaisen aluksen päällikön on huolehdittava, että vahtijärjestelyillä aikaansaadaan turvallinen vahti komentosillalla. Päällikön johdon alaisena vahtipäällystö on vastuussa aluksen turvallisesta navigoinnista vahtiensa aikana, jolloin heidän on erityisesti otettava huomioon yhteentörmäysten ja karilleajon välttäminen.

3. Vähintään jäljempänä esitettäviä periaatteita tulee noudattaa kaikilla aluksilla.

4. Vahtijärjestelyt

a) Vahdin kokoonpanon tulee kaiken aikaa olla vallitseviin olosuhteisiin riittävä ja sopiva ja siinä on otettava huomioon asianmukaisen tähystyksen ylläpitäminen.

b) Tehtäessä päätös vahdin kokoonpanosta komentosillalla, sopivat kansimiehet mukaan luettuna, tulee muun muassa seuraavat tekijät ottaa huomioon:

i) komentosiltaa ei koskaan saa jättää miehittämättä;

ii) säätila, näkyvyys ja onko valoisaa vai pimeää;

iii) merenkululle aiheutuvien vaarojen mahdollisuus, mikä vahtipäällikön on tarpeen mukaan otettava huomioon navigointia tehostamalla;

iv) sellaisten navigoinnin apuvälineiden kuten tutkan tai muiden elektronisten paikanmäärityslaitteiden käyttö ja toimintakunto ja mitkä tahansa muut aluksen turvalliseen navigointiin vaikuttavat laitteet;

v) onko alus varustettu automaattiohjauksella;

vi) mitkä tahansa muut epätavalliset komentosiltavahtiin kohdistuvat vaatimukset, jotka saattavat johtua erikoisista toimintaolosuhteista.

5. Vahtikuntoisuus

Vahtijärjestelmän tulee olla sellainen, ettei väsymys heikennä vahtipäälliköiden ja vahtimiesten suorituskykyä. Työt on järjestettävä siten, että ensimmäinen vahti matkan alkaessa ja seuraavat vahdit ovat riittävän levänneitä ja muutoin työkuntoisia.

6. Navigointi

a) Tuleva matka on suunniteltava etukäteen siten, että kaikki soveltuva tieto otetaan huomioon ja jokainen aiottu kurssi tarkistetaan ennen matkan aloittamista.

b) Vahdin aikana tulee aluksen ohjattu kurssi, paikka ja nopeus tarkistaa riittävän lyhyin väliajoin tarkoitukseen sopivilla navigoinnin apuvälineillä sen varmistamiseksi, että alus kulkee suunnitellun kurssin mukaisesti.

c) Vahtipäällikön tulee tarkoin tuntea aluksen turvallisuus- ja navigointilaitteiden sijainti ja toiminta. Hänen tulee myös tuntea ja ottaa huomioon näiden laitteiden toimintarajoitukset. Vahtipäällikölle komentosillalla ei saa antaa eikä hän saa suorittaa sellaisia tehtäviä, jotka saattavat häiritä aluksen turvallista navigointia.

7. Navigointilaitteet

a) Vahtipäällikön tulee mahdollisimman tehokkaasti käyttää kaikkia käytettävissään olevia navigointilaitteita.

b) Tutkaa käytettäessä vahtipäällikön tulee muistaa ehdottomasti aina noudattaa niitä tutkan käyttöä koskevia säännöksiä, jotka sisältyvät sovellettaviin, yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä annettuihin sääntöihin.

c) Tarvittaessa vahtipäällikön tulee epäröimättä käyttää peräsintä, koneita ja äänimerkinantolaitteita.

8. Navigointiin liittyvät velvollisuudet ja vastuu

a) Vahtipäällikön tulee:

i) pitää vahtia komentosillalla, jolta hän ei saa missään olosuhteissa poistua ennen kuin hänet on asianmukaisesti vapautettu;

ii) olla jatkuvasti vastuussa aluksen turvallisesta navigoinnista huolimatta aluksen päällikön läsnäolosta komentosillalla, kunnes päällikkö nimenomaisesti ilmoittaa ottavansa vastuun itselleen ja molemmat ovat ymmärtäneet tämän;

iii) ilmoittaa päällikölle heti ollessaan epävarma siitä, mitä turvallisuuden varmistamiseksi pitäisi tehdä;

iv) olla luovuttamatta vahtia seuraavalle vahtipäällikölle, jos hänellä on syytä uskoa, ettei tämä ilmeisesti kykene suorittamaan tehtäviään tehokkaasti, missä tapauksessa asiasta tulee ilmoittaa päällikölle.

b) Ottaessaan vahdin vastaan seuraavan vahtipäällikön tulee varmistua aluksen arvioidusta tai todellisesta sijainnista, varmistaa aiottu matka, kurssi ja nopeus sekä ottaa huomioon kaikki vahdin aikana odotettavissa olevat merenkululle aiheutuvat vaarat.

c) Vahdin aikana tulee tehdä asianmukaiset päiväkirjamerkinnät aluksen navigointiin liittyvästä ohjauksesta ja muusta toiminnasta.

9. Tähystys

Tähystäjän tulee pitää asianmukaista tähystystä kokonaistilanteen, yhteentörmäysvaaran, karilleajovaaran ja muiden merenkululle aiheutuvien vaarojen arvioimiseksi sekä hädässä olevien alusten tai lentokoneiden, haaksirikkoisten, hylkyjen ja hylkytavaran havaitsemiseksi. Tähystystä pidettäessä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

a) tähystäjän tulee voida keskittyä asianmukaiseen tähystykseen eikä hän saa vastaanottaa eikä hänelle saa määrätä muita tähystystä häiritseviä tehtäviä:

b) tähystäjän ja ruorimiehen tehtävät on pidettävä erillään eikä ruorimies alusta ohjatessaan saa toimia tähystäjänä muilla kuin sellaisilla pienillä aluksilla, joiden ohjauspaikalta on esteetön näkyvyys yli näköpiirin ja joilta näkyvyys yölläkään ei ole heikentynyt eivätkä muutkaan esteet haittaa asianmukaista tähystystä. Vahtipäällikkö voi toimia ainoana tähystäjänä päiväsaikaan edellyttäen, että joka kerta:

i) tilanne on huolellisesti arvioitu ja on täysin varmistuttu siitä, että niin voidaan turvallisesti menetellä;

ii) kaikki asiaan vaikuttavat tekijät on täysin otettu huomioon mukaan luettuina ainakin:

- säätila

- näkyvyys

- liikennetiheys

- merenkululle aiheutuvien vaarojen mahdollisuus

- tarpeellinen tarkkaavaisuus navigoitaessa liikennejakoalueilla tai niiden läheisyydessä;

iii) lisähenkilökuntaa voidaan välittömästi kutsua komentosillalle, kun tilanteen muutos sitä vaatii.

10.Navigointi luotsin ollessa aluksella

Luotsin läsnäolo aluksella ei luotsille kuuluvista tehtävistä ja velvollisuuksista huolimatta vapauta päällikköä tai vahtipäällikköä heidän tehtävistään ja velvollisuuksistaan huolehtia aluksen turvallisuudesta. Päällikön ja luotsin tulee vaihtaa tietoja, joka koskevat navigointimenettelyä, paikallisia olosuhteita ja aluksen ominaisuuksia. Päällikön ja vahtipäällikön tulee olla läheisessä yhteistyössä luotsin kanssa ja seurata huolellisesti aluksen sijaintia ja kulkua.

11. Meriympäristön suojelu

Päällikön ja vahtipäällikön tulee olla tietoisia niistä vakavista seurauksista, jotka aiheutuvat meriympäristön tahallisesta tai tahattomasta pilaamisesta, ja heidän tulee ryhtyä kaikkiin mahdollisiin varotoimiin sellaisen pilaamisen ehkäisemiseksi voimassa olevien kansainvälisten säännösten ja satamaohjesääntöjen edellyttämällä tavalla.

Sääntö II/2
Pakolliset vähimmäisvaatimukset pätevyyskirjan myöntämiseksi vähintään 200 bruttorekisteritonnin alusten päälliköille ja yliperämiehille

Vähintään 1600 bruttorekisteritonnin alusten päällikkö ja perämies

1. Jokaisella vähintään 1600 bruttorekisteritonnin merialuksen päälliköllä ja yliperämiehellä tulee olla asianmukainen pätevyyskirja.

2. Jokaisen pätevyyskirjan hakijan tulee:

a) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön ja kuulon osalta;

b) täyttää vähintään 200 bruttorekisteritonnin aluksen vahtipäällikön pätevyysvaatimukset ja omata hyväksyttyä meripalvelua siinä toimessa:

i) yliperämiehen pätevyyskirjaa varten vähintään 18 kuukautta. Tätä aikaa voidaan lyhentää, ei kuitenkaan 12 kuukautta lyhyemmäksi, jos viranomaiset vaativat erikoiskoulutusta, jonka ne katsovat vastaavan vähintään kuuden kuukauden palvelua vahtipäällikkönä;

ii) päällikön pätevyyskirjaa varten vähintään 36 kuukautta: Tätä aikaa voidaan lyhentää, ei kuitenkaan 24 kuukautta lyhyemmäksi, jos vähintään 12 kuukautta tästä meripalvelusta on suoritettu yliperämiehenä tai, jos viranomaiset vaativat erikoiskoulutusta, jonka ne katsovat vastaavan sellaista palvelua;

c) olla suorittanut viranomaisten vaatimusten mukainen tutkinto. Kyseiseen tutkintoon tulee kuulua ne asiakohdat, jotka mainitaan tämän säännön liitteessä. Tästä poiketen viranomaiset voivat harkittuaan sen tarpeelliseksi muuttaa näitä tutkintovaatimuksia, mikäli ne koskevat pienten, rannikkoliikettä harjoittavien alusten päälliköitä ja yliperämiehiä. Tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon muutosten vaikutukset kaikkien samoilla vesillä liikkuvien alusten turvallisuuteen.

200 ja 1600 bruttorekisteritonnin välillä olevien alusten päällikkö ja yliperämies

3. Jokaisella 200 ja 1600 bruttorekisteritonnin välillä olevan merialuksen päälliköllä ja yliperämiehellä tulee olla asianmukainen pätevyyskirja.

4. Jokaisen pätevyyskirjan hakijan tulee:

a) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön ja kuulon osalta;

b) i) yliperämiehen pätevyyskirjaa varten täyttää ne vaatimukset, jotka on asetettu vähintään 200 bruttorekisteritonnin alusten vahtipäällikölle;

ii) päällikön pätevyyskirjaa varten täyttää ne vaatimukset, jotka on asetettu vähintään 200 bruttorekisteritonnin alusten vahtipäällikölle ja omata hyväksyttyä meripalvelua siinä toimessa vähintään 36 kuukautta. Tätä aikaa voidaan lyhentää, ei kuitenkaan 24 kuukautta lyhyemmäksi, jos vähintään 12 kuukautta tästä meripalvelusta on suoritettu yliperämiehenä tai, jos viranomaiset vaativat erikoiskoulutusta, jonka ne katsovat vastaavan sellaista palvelua;

c) olla suorittanut viranomaisten vaatimusten mukainen tutkinto. Kyseiseen tutkintoon tulee kuulua ne asiakohdat, jotka mainitaan tämän säännön liitteessä. Tästä poiketen viranomaiset voivat harkittuaan sen tarpeelliseksi muuttaa näitä tutkintovaatimuksia, mikäli ne koskevat rannikkoliikennettä harjoittavien alusten päälliköitä ja yliperämiehiä. Tällöin voidaan jättää pois sellaisia asioita, jotka eivät ole tarpeen kyseisillä kulkuvesillä ja aluksilla ottaen kuitenkin huomioon muutosten vaikutukset kaikkien samoilla vesillä liikkuvien alusten turvallisuuteen.

Yleistä

5. Liitteen eri otsakkeiden alla vaadittu tiedontaso voi vaihdella sen mukaan, onko kysymys päällikön vai yliperämiehen pätevyyskirjasta ja koskeeko pätevyyskirja tai -kirjat vähintään 1600 bruttorekisteritonnin vai 200 ja 1600 bruttorekisteritonnin välillä olevia aluksia.

Säännön II/2 liite
Vaadittavat vähimmäistiedot pätevyyskirjan myöntämiseksi vähintään 200 bruttorekisteritonnin alusten päälliköille ja yliperämiehille

1. Alla olevat kurssivaatimukset on laadittu vähintään 200 bruttorekisteritonnin alusten päälliköiden tai yliperämiesten pätevyyskirjan hakijan tutkintoa varten. Suunnitelmassa on tarkoitus laajentaa ja syventää niitä oppiaineita, jotka sisältyvät sääntöön II/4 - "Pakolliset vähimmäisvaatimukset pätevyyskirjan myöntämiseksi vähintään 200 bruttorekisteritonnin alusten vahtipäälliköille". Ottaen huomioon, että päällikkö on viime kädessä vastuussa aluksen turvallisuudesta, sen matkustajista, miehistöstä ja lastista ja että yliperämiehen tulee olla milloin tahansa valmis ottamaan tämä vastuu, tutkinnon näissä oppiaineissa tulee olla suunniteltu testaamaan heidän kykyään omaksua kaikki käytettävissä olevat laivan turvallisuuteen vaikuttavat tiedot.

2. Navigointi ja sijainnin määritys

a) Matkan suunnittelu ja navigointi kaikissa olosuhteissa;

i) valtamerireitin merkitseminen hyväksyttävin menetelmin;

ii) rajoitetuilla kulkuvesillä;

iii) jäissä;

iv) näkyvyyden ollessa rajoitettu;

v) reittijakojärjestelmissä;

vi) alueilla, joilla vaikuttavat voimakkaat vuorovedet.

b) Sijainnin määritys

i) taivaankappalehavainnoin auringon, tähtien, kuun ja planeettojen käyttö mukaan luettuna;

ii) maantieteellisin havainnoin mukaan luettuna kyky suuntia maamerkkejä ja merimerkkejä kuten loistoja, tunnusmajakoita ja poijuja käyttäen yhdessä asianmukaisten merikarttojen, merenkulkijoille annettavien tiedotuksien ja muiden julkaisujen kanssa, joiden avulla voidaan arvioida suoritettavan sijainnin määrityksen tarkkuus;

iii) käyttäen kaikkia nykyaikaisia elektronisia laivanavigointilaitteita viranomaisten hyväksynnän mukaisesti mukaan luettuna erityistiedot niiden käyttöperiaatteista, rajoituksista, virhelähteistä, tiedot virhenäyttöjen hakemisesta ja korjausmenetelmistä, joiden avulla sijainti voidaan määrittää tarkasti.

3. Vahdinpito

a) Osoitettava omaavansa perusteelliset tiedot yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä tehtyjen kansainvälisten sääntöjen sisällöstä, soveltamisesta ja tarkoituksesta mukaan luettuna liitteet, jotka käsittelevät turvallista navigointia.

b) Osoitettava omaavansa tiedot säännöstä II/ 1 - "Pääperiaatteet, jotka tulee ottaa huomioon komentosiltavahtia".

4. Tutkalaitteet

Osoitettava tutkasimulaattoria käytettäessä tai, kun sellaista ei ole käytössä, tutkamerkintäpaperilla omaavansa tiedot tutkan periaatteista ja osaavansa käyttää tutkaa ja tulkita ja analysoida kyseisistä laitteista saatavaa tietoa:

a) suorituskykyyn ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät;

b) näytön säätö ja ylläpito;

c) virhenäytön havaitseminen, valekaiut, aaltovälke jne.;

d) etäisyys ja suuntima;

e) kriittisten kaikujen havaitseminen;

f) toisten alusten kurssi ja nopeus;

g) aika ja etäisyys lähimpään sivuutuspisteeseen leikkaavaan, kohtaavaan tai saavuttavaan suuntaan kulkeviin aluksiin nähden;

h) toisten alusten kurssin ja nopeuden muutosten havaitseminen;

i) oman aluksen kurssin tai nopeuden tai molempien muutosten vaikutus;

j) yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä tehtyjen kansainvälisten sääntöjen soveltaminen.

5. Magneetti- ja hyrräkompassit

Osattava määritellä ja korjata magneetti- ja hyrräkompassien virheet sekä tunnettava keinot sellaisten virheiden korjaamiseksi.

6. Meteorologia ja oseanografia

a) Osoitettava kykyä ymmärtää ja tulkita synoptista karttaa ja ennustaa aluekohtaista säätä huomioimalla paikalliset sääolosuhteet.

b) Tiedettävä erilaisten sääjärjestelmien ominaisuudet mukaan luettuna trooppiset myrskyt sekä niiden keskusten ja vaarallisten neljännesten välttäminen.

c) Tunnettava valtameren virtajärjestelmät.

d) Osattava käyttää kaikkia soveltuvia merenkulkujulkaisuja, jotka koskevat vuorovesiä ja virtoja, mukaan luettuina englanninkieliset julkaisut.

e) Osattava arvioida vuorovesiolosuhteita.

7. Aluksen ohjaus ja käsittely

Aluksen ohjaus ja käsittely kaikissa olosuhteissa mukaan luettuna seuraavaa:

a) ohjaus lähestyttäessä luotsialuksia tai -asemia ottaen asianmukaisesti huomioon sään, vuoroveden, etenemisen ja pysäytysmatkan;

b) aluksen käsittely joilla, jokisuilla jne. ottaen huomioon virran, tuulen ja rajoitetun kulkuveden vaikutukset ohjauskykyyn;

c) ohjaus matalassa vedessä mukaan lukien painuman*, kallistumisen ja pituussuuntaisen keinumisen kölin alla olevaa vettä vähentävä vaikutus;

* Painuma: Se vedensyvyyden pieneneminen kölin alla, joka syntyy aluksen liikkuessa vedessä ja aiheutuu sekä syväyksen lisääntymisestä että trimmin muutoksesta. Vaikutus on suurempi matalassa vedessä ja se pienenee aluksen nopeutta vähennettäessä.

d) kohtaavien alusten välinen vaikutus sekä oman aluksen ja läheisen matalan välinen vaikutus (matalikkovaikutus);

e) aluksen kiinnittäminen ja irrottaminen erilaisissa tuuli- ja vuorovesiolosuhteissa hinaajien avulla ja ilman niitä;

f) ankkuripaikan valinta; ankkurointi yhdellä tai kahdella ankkurilla rajoitetulla ankkuripaikalla ja käytettävän ankkurikettingin pituuden määrittämiseen vaikuttavat tekijät;

g) ankkureiden laahaaminen, sekaantuneiden ankkurien selvittäminen; h) kuivatelakointi, normaalitilanteessa ja vaurion sattuessa;

i) alusten ohjaus ja käsittely myrskyssä, mukaan luettuna hädässä olevan aluksen tai lentokoneen auttaminen, hinaustoiminta, toimenpiteet, joilla ohjauskyvytön alus suojataan aallokolta, sorron pienentäminen ja öljyn käyttö;

j) ohjauksen varotoimenpiteet laskettaessa veneitä tai lauttoja vesille huonolla ilmalla;

k) menettely otettaessa pelastettavia alukselle pelastusveneistä tai -lautoilta;

l) osattava arvioida yleisimpien alustyyppien ohjaus- ja konetietoja kiinnittäen erityistä huomiota pysäytysmatkoihin ja kääntösäteisiin eri syväyksillä ja nopeuksilla;

m) alennetulla nopeudella tapahtuvan navigoinnin merkitys vältettäessä oman aluksen keula- ja peräaallon aiheuttamaa vahinkoa;

n) käytännön toimenpiteet navigoitaessa jäissä tai olosuhteissa, joissa jäätä muodostuu aluksen rakenteisiin;

o) liikennejakojärjestelmien noudattaminen ja ohjaus niissä.

8. Aluksen vakavuus, rakenne ja vahingonvalvonta

(Pienillä aluksilla työskentelevien päälliköiden ja yliperämiesten tulee olla hyvin perehtyneitä kyseisten alusten vakavuuden perusvaatimuksiin.)

a) Aluksen rakenteen perusperiaatteiden ymmärtäminen ja aluksen viippaukseen ja vakavuuteen vaikuttavat tekijät ja keinot turvallisen viippauksen ja vakavuuden säilyttämiseksi.

b) Tunnettava osastolle aiheutuvan vahingon ja siihen tulevan vuodon vaikutus aluksen viippaukseen ja vakavuuteen sekä vastatoimet, joihin tulee ryhtyä.

c) Osoitettava kykyä käyttää vakavuus-, viippaus- ja rasitustaulukkoja ja -kaavioita sekä rasituksen laskentalaitteita, mukaan luettuna tiedot lastauksesta ja painolastin otosta rungon rasituksen pitämiseksi hyväksyttävissä rajoissa.

d) Tunnettava yleisesti aluksen tärkeimmät rakenneosat ja eri osien oikeat nimet.

e) Tunnettava aluksen vakavuutta koskevat IMCO:n suositukset.

9. Laivakoneet

a) Laivakoneiden toimintaperiaatteet

b) Laivan apukoneisto

c) Tunnettava yleisesti laivakonetekniikan termit

10. Lastin käsittely ja ahtaus

a) Lastin ahtaus ja kiinnittäminen aluksella mukaan luettuna lastinkäsittelylaitteet.

b) Lastaus- ja purkaustoiminnot ottaen erityisesti huomioon raskaiden erien lastaus ja purkaus.

c) Lastien kuljetusta koskevat kansainväliset säännöt ja suositukset, varsinkin International Maritime Dangerous Goods Code (IMDG-koodi).

d) Vaarallisten tavaroiden kuljetus, varotoimenpiteet lastaus- ja purkaustoimintojen aikana ja vaarallisten tavaroiden hoito matkan aikana.

e) Tunnettava riittävästi säiliöalusten turvallisuusohjeiden sisältöä ja soveltamiskäytäntöä.

f) Tunnettava riittävästi yleisesti käytetyt lastiputkisto- ja pumppausjärjestelyt.

g) Termit ja määritelmät, joita käytetään kuvaamaan tavallisten öljylastien kuten raakaöljy, välitisleet ja nafta, ominaisuuksia.

h) Päästömääräykset; painolastin otto, tankkien puhdistus ja kaasunpoisto.

i) Load-on-top-menetelmä.

11. Palontorjunta ja palonsammutuslaitteet

a) Palonharjoitusten organisaatio.

b) Erilaiset palotyypit ja palokemia.

c) Palonsammutusjärjestelmät.

d) Osallistuminen hyväksytylle palonsammutuskurssille.

e) Tunnettava palonsammutusvarusteita koskevat määräykset.

12. Toiminta hätätilanteessa

a) Varotoimenpiteet vietäessä alus matalaan.

b) Toimenpiteet, joihin tulee ryhtyä ennen karilleajoa ja sen jälkeen.

c) Karille ajaneen aluksen irroittaminen, avustettuna ja ilman apua.

d) Toimenpiteet, joihin tulee ryhtyä yhteentörmäyksen jälkeen.

e) Väliaikainen vuotojen tiivistäminen.

f) Toimenpiteet matkustajien ja miehistön suojaamiseksi ja turvaamiseksi hätätilanteissa.

g) Vahingon rajoittaminen ja aluksen pelastaminen palon tai räjähdyksen jälkeen.

h) Aluksen jättäminen.

i) Hätäohjaus, hätäruorin asentaminen ja käyttö sekä välineet hätäruorin asentamiseen, milloin se on mahdollista.

j) Henkilöiden pelastaminen hädässä olevasta aluksesta tai hylystä.

k) Mies-yli-laidan toimenpiteet.

13. Sairaanhoito

Osattava käyttää seuraavia julkaisuja:

a) Laivoille tarkoitettu kansainvälinen lääketieteellinen opaskirja (International Medical Guide for Ships) tai vastaavat kansalliset julkaisut;

b) Kansainvälisen viestikirjan (International Code of Signals) lääketieteellinen osa;

c) Vaarallisia tavaroita koskevissa onnettomuuksissa käytettävä ensiapuopas (Medical First Aid Guide for Use in Accidents Involving Dangerous Goods).

14. Merioikeus

Tunnettava kansainvälistä merioikeutta sellaisena kuin se on kansainvälisissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa ja vaikuttaa päällikön velvollisuuksiin ja vastuuseen, varsinkin meriympäristön turvallisuuteen ja suojeluun vaikuttavilta osilta. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti seuraaviin kohtiin:

i) todistukset ja muut asiakirjat, jotka aluksella tulee olla kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, kuinka ne voidaan hankkia ja mikä on niiden laillinen voimassaoloaika;

ii) vastuu kansainvälisen lastiviivayleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaan;

iii) vastuu ihmishengen turvallisuutta merellä koskevan yleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaan;

iv) vastuu laivoista tapahtuvien päästöjen ehkäisemistä koskevien kansainvälisten yleissopimusten mukaan;

v) merenkulun terveysilmoitukset, kansainvälisen terveydenhoitosäännöstön määräykset;

vi) vastuu yhteentörmäämisen ehkäisemistä merellä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan;

vii) vastuu muiden aluksen, matkustajien, miehistön ja lastin turvallisuuteen vaikuttavien kansainvälisten säännösten mukaan.

b) Kansallista merisäädäntöä koskeva tiedontaso jää viranomaisten harkintaan, mutta siihen on kuuluttava kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten täytäntöönpanoon tarvittavien kansallisten menettelytapojen tuntemus.

15.Vastuu henkilöstöhallinnosta ja -koulutuksesta

Tunnettava laivojen henkilöstöhallintoa, -organisaatiota ja -koulutusta.

16. Viestiliikenne

a) Osattava lähettää ja vastaanottaa viestejä morse-valolla ja käyttää kansainvälistä viestikirjaa; silloin kun viranomaiset ovat järjestäneet tutkinnon näissä aineissa alempia pätevyyskirjoja varten, ne voidaan jättää pois päällikön pätevyyskirjaan kuuluvasta tutkinnosta.

b) Tiedettävä radiopuhelinliikenteessä noudatettavat menettelytavat ja osattava käyttää radiopuhelimia, varsinkin hätä-, pika-, varoitus- ja merenkulkusanomia välitettäessä.

c) Tiedettävä menettelytavat lähetettäessä radiosähkötyksellä hätämerkkejä radio-ohjesäännön mukaisesti.

17. Hengenpelastus

Tunnettava perusteellisesti hengenpelastuslaitteita koskevat määräykset (Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä), laivanjättöharjoitusten organisaatio, pelastusveneet, pelastuslautat ja muut hengenpelastusvälineet.

18. Etsintä ja pelastus

Tunnettava perusteellisesti IMCO:n kauppaalusten etsintä- ja pelastuskäsikirja (MERSAR).

19. Menetelmät pätevyyden osoittamiseksi

a) Navigointi

Osattava käyttää sekstanttia, suuntimalaitetta ja atsimuuttipeiliä sekä merkitä kartalle sijainti, kurssi ja suuntimat.

b) Kansainväliset säännöt yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä

i) sellaisten pienoismallien käyttö, jotka näyttävät oikeita merkkikuvioita tai valoja, tai kulkuvalosimulaattori;

ii) tutkamerkintäpaperi tai tutkasimulaattori.:

c) Tutka

i) tutkasimulaattori; tai

ii) tutkamerkintäpaperit.

d) Palonsammutus

Osallistuminen hyväksytylle palonsammutuskurssille.

e) Viestiliikenne

Visuaalinen ja äänilaittein suoritettu käytännön koe.

f) Hengenpelastus

Pelastusveneiden ja muiden pelastuslaitteiden laskeminen vesille ja käsittely, mukaan luettuna pelastusliivien pukeminen.

Sääntö II/3
Pakolliset vähimmäisvaatimukset pätevyyskirjan myöntämiseksi alle 200 bruttorekisteritonnin alusten vahtipäälliköille ja päälliköille

1. Alukset, joita ei käytetä rannikkoliikenteeseen

a) Jokaisella alle 200 bruttorekisteritonnin merialuksen, jota ei käytetä rannikkoliikenteeseen, päälliköllä tulee olla sellainen pätevyyskirja, jonka viranomaiset myöntävät 200 ja 1600 bruttorekisteritonnin välillä olevien alusten päällikölle.

b) Jokaisella alle 200 bruttorekisteritonnin merialuksen, jota ei käytetä rannikkoliikenteeseen, vahtipäälliköllä tulee olla asianmukainen pätevyyskirja, joka koskee vähintään 200 bruttorekisteritonnin aluksia.

2. Alukset, joita käytetään rannikkoliikenteeseen

a) Päällikkö

i) Jokaisella alle 200 bruttorekisteritonnin merialuksen, jota käytetään rannikkoliikenteeseen, päälliköllä tulee olla asianmukainen pätevyyskirja.

ii) Jokaisen pätevyyskirjan hakijan tulee

1) olla vähintään 20 vuoden ikäinen;

2) omata hyväksyttyä meripalvelua vahtipäällikkönä vähintään 12 kuukautta;

3) osoittaa viranomaisille, että hänellä on kyseisillä aluksilla työtehtäviensä hoitamiseen tarvittavat tiedot, joihin sisältyvät tämän säännön liitteessä mainitut asiakohdat.

b) Vahtipäällikkö

i) Jokaisella alle 200 bruttorekisteritonnin merialuksen, jota käytetään rannikkoliikenteeseen, vahtipäälliköllä tulee olla asianmukainen pätevyyskirja.

ii) Jokaisen pätevyyskirjan hakijan tulee

1) olla vähintään 18 vuoden ikäinen;

2) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön ja kuulon osalta;

3) osoittaa viranomaisille, että hänellä on

- hyväksytysti suoritettu erityiskoulutus, mukaan luettuna tarpeellinen määrä viranomaisten vaatimaa asianmukaista meripalvelua; tai

- hyväksyttyä meripalvelua kansiosastossa vähintään kolme vuotta;

4) osoittaa viranomaisille, että hänellä on kyseisillä aluksilla työtehtäviensä hoitamiseen tarvittavat tiedot, joihin sisältyvät liitteessä mainitut asiakohdat.

3. Koulutus

Tarpeellisten tietojen ja käytännön kokemuksen hankkimiseksi annettavan koulutuksen tulee perustua sääntöön II/1 - "Pääperiaatteet, jotka tulee ottaa huomioon komentosiltavahtia pidettäessä" ja soveltuviin kansainvälisiin sääntöihin ja suosituksiin.

4. Poikkeukset

Viranomaiset voivat katsoessaan, että aluksen koko ja matkaolosuhteet tekevät tämän säännön ja sen liitteen kaikkien vaatimusten noudattamisen kohtuuttomaksi tai tarpeettomaksi, vapauttaa sellaisen aluksen tai alustyypin päällikön tai vahtipäällikön soveltuvassa määrin joistakin vaatimuksista ottaen kuitenkin huomioon kaikkien samoilla vesillä liikkuvien alusten turvallisuuden.

Säännön II/3 liite
Vaadittavat vähimmäistiedot pätevyyskirjan myöntämiseksi alle 200 bruttorekisteritonnin alusten vahtipäälliköille ja päällikoille

1. a) Tunnettava seuraavat asiat:

i) rannikkomerenkulku ja vaadittava määrä tähtitieteellistämerenkulkua;

ii) kansainvälinen säännöstö yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä;

iii) vaarallisia tavaroita koskeva kansainvälinen säännöstö (International Maritime Dangerous Goods Code - IMDG);

iv) magneettikompassi;

v) radiopuhelimen käyttö ja näköviestitys;

vi) palontorjunta ja palonsammutuslaitteet;

vii) hengenpelastus;

viii) toiminta hätätilanteissa;

ix) aluksen käsittely;

x) aluksen vakavuus;

xi) meteorologia;

xii) pienalusten koneistot;

xiii) ensiapu;

xiv) etsintä ja pelastus;

xv) meriympäristön pilaamisen ehkäiseminen.

b) Kohdan a vaatimusten lisäksi tunnettava kaikkien kyseisille aluksille asennettujen navigointilaitteiden ja -varusteiden turvallinen käyttö.

c) Vaadittavan tiedontason a- ja b-kohdissa määritetyissä asiakohdissa tulee olla riittävä, jotta vahtipäällikkö voi turvallisesti suorittaa tehtävänsä.

2. Jokaisen alle 200 bruttorekisteritonnin merialuksen päällikön tulee edellä 1 kappaleessa mainittujen vaatimusten lisäksi osoittaa viranomaisille, että hän tietää, kuinka päällikön tehtävät suoritetaan turvallisesti.

Sääntö II/4
Pakolliset vähimmäisvaatimukset pätevyyskirjan myöntämiseksi vähintään 200 bruttorekisteritonnin alusten vahtipäälliköille

1. Jokaisella vähintään 200 bruttorekisteritonnin merialuksen vahtipäälliköllä tulee olla asianmukainen pätevyyskirja.

2. Jokaisen pätevyyskirjan hakijan tulee

a) olla vähintään 18 vuoden ikäinen;

b) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön ja kuulon osalta;

c) olla suorittanut hyväksyttyä meripalvelua kansiosastossa vähintään kolme vuotta, josta vähintään kuusi kuukautta komentosiltavahdinpitotehtäviä pätevän päällystöön kuuluvan henkilön valvonnassa. Viranomaiset voivat kuitenkin sallia, että enintään kaksi vuotta tästä hyväksytystä meripalvelusta korvataan erityiskoulutusjaksolla. Tällöin edellytetään, että viranomaiset ovat vakuuttuneet kyseisen koulutuksen vastaavan vähintään sitä meripalvelua, jota se korvaa;

d) osoittaa viranomaisille suorittamalla asianmukainen tutkinto, että hänellä on sellaiset teoreettiset ja käytännön tiedot, joita kyseiset työtehtävät edellyttävät.

3. Pätevyyskirjat rajoittamattomaan palveluun

Myönnettäessä pätevyyskirjoja toiminta-alueeltaan rajoittamattomaan palveluun tutkinnon tulee selvittää hakijan teoreettisten ja käytännön tietojen riittävyys niissä asiakohdissa, jotka ilmenevät tämän säännön liitteestä.

4. Rajoitetut pätevyyskirjat

Myönnettäessä pätevyyskirjoja palvelukseen rannikkoliikenteessä viranomaiset voivat jättää pois seuraavat liitteessä mainitut asiakohdat ottaen kuitenkin huomioon muutosten vaikutukset kaikkien samoilla vesillä liikkuvien alusten turvallisuuteen:

a) tähtitieteellinen merenkulku;

b) elektroniset sijainninmääritys- ja navigointijärjestelmät, jotka eivät kata kyseisiä vesiä.

5. Tiedontaso

a) Vaadittavan tiedontason liitteessä mainituissa asiakohdissa tulee olla riittävä, jotta vahtipäällikkö voi suorittaa vahdinpitotehtävänsä turvallisesti. Määritettäessä asianmukaista tiedontasoa viranomaisten tulee ottaa huomioon ne huomautukset, jotka on mainittu liitteen kussakin asiakohdassa.

b) Tarpeellisten teoreettisten tietojen ja käytännön kokemuksen hankkimiseksi annettavan koulutuksen tulee perustua sääntöön II/1 - "Pääperiaatteet, jotka tulee ottaa huomioon komentosiltavahtia pidettäessä" ja soveltuviin kansainvälisiin sääntöihin ja suosituksiin.

Säännön II/4 liite
Vaadittavat vähimmäistiedot pätevyyskirjan myöntämiseksi vähintään 200 bruttorekisteritonnin alusten vahtipäälliköille

1. Tähtitieteellinen merenkulku

Osattava käyttää taivaankappaleita aluksen sijainnin ja kompassin virheiden määrittämiseen.

2. Maantieteellinen ja rannikkomerenkulku

a) Osattava määrittää aluksen sijainti käyttämällä:

i) maamerkkejä;

ii) navigointilaitteita, mukaan luettuna loistot, tunnusmajakat ja poijut;

iii) merkinnänpitoa, ottaen huomioon tuulet, vuoroveden, virrat sekä nopeuden kierrosluvun perusteella ja lokin avulla.

b) Tunnettava perusteellisesti ja osattava käyttää merikarttoja ja merenkulkujulkaisuja esimerkiksi purjehdusohjeita, vuorovesitaulukoita, tiedotuksia merenkulkijoille, merenkulkuvaroituksia radioteitse ja reittijakotiedotteita.

3. Tutkanavigointi

Tunnettava tutkan toimintaperiaatteet ja osattava käyttää tutkaa sekä tulkita ja analysoida tutkalla saatua tietoa mukaan luettuna seuraavaa:

a) suorituskykyyn ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät;

b) näytön säätö ja ylläpito;

c) virhenäytön havaitseminen, valekaiut, aaltovälke jne.;

d) etäisyys ja suuntima;

e) kriittisten kaikujen havaitseminen;

f) toisten alusten kurssi ja nopeus;

g) aika ja etäisyys sivuutuspisteeseen leikkaavaan, kohtaavaan tai saavuttavaan suuntaan kulkeviin aluksiin nähden;

h) toisten alusten kurssin ja nopeuden muutosten havaitseminen;

i) oman aluksen kurssin tai nopeuden tai molempien muutosten vaikutus;

j) yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä tehtyjen kansainvälisten säännösten soveltaminen.

4. Vahdinpito

a) Osoitettava tuntevansa perusteellisesti yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä tehtyjen kansainvälisten säännösten sisällön, soveltamisen ja tarkoituksen mukaan luettuna liitteet, jotka käsittelevät turvallista navigointia.

b) Osoitettava tuntevansa säännön II/1

"Pääperiaatteet, jotka tulee ottaa huomioon komentosiltavahtia pidettäessä".

5. Elektroniset sijainninmääritys- ja navigointijärjestelmät

Osattava määrittää aluksen sijainti käyttämällä elektronisia navigointilaitteita viranomaisten hyväksymällä tavalla.

6. Radiosuuntimalaitteet ja kaikuluodit

Osattava käyttää laitteita ja soveltaa tietoja oikein.

7. Meteorologia

Tunnettava aluksen meteorologiset laitteet ja niiden käyttö. Tiedettävä eri sääjärjestelmien ominaisuudet, tiedotustoiminta ja rekisteröintimenettely sekä osattava hyödyntää saatavilla olevia säätietoja.

8. Magneetti- ja hyrräkompassit

Tiedettävä magneetti- ja hyrräkompassien toimintaperiaatteet mukaan luettuna virheet ja niiden korjaaminen. Hyrräkompassien osalta lisäksi pääkompassin alaisten järjestelmien ymmärtäminen sekä tiedot tavallisimpien hyrräkompassityyppien käytöstä ja huollosta.

9. Automaattiohjaus

Tunnettava automaattiohjaus ja sen käyttö.

10. Radiopuhelimen käyttö ja näköviestitys

a) Osattava lähettää ja ottaa vastaan sanoma morse-valolla.

b) Osattava käyttää kansainvälistä viestikirjaa.

c) Tunnettava radiopuhelinliikenteessä noudatetut menettelytavat ja osattava käyttää radiopuhelimia, varsinkin hätä-, pika-, varoitus- ja merenkulkusanomia välitettäessä.

11. Palontorjunta ja palonsammutuslaitteet

a) Osattava järjestää paloharjoituksia.

b) Tunnettava palotyypit ja palokemia.

c) Tunnettava palonsammutusjärjestelmät.

d) Osallistuttava hyväksytylle palonsammutuskurssille.

2. Hengenpelastus

Osattava järjestää laivanjättöharjoituksia ja tiedettävä pelastusveneiden, pelastuslauttojen, kelluntavälineiden ja vastaavien hengenpelastusvälineiden käytöstä mukaan luettuna kannettavat radiolaitteet ja sijainnin ilmaisevat hätäradiomajakat (EPIRBs). Tiedettävä pelastautumistekniikasta merellä.

13. Toiminta hätätilanteessa

Tiedettävä ne asiat, jotka on lueteltu ILO/IMCO:n "Document for Guidance" -julkaisun käytössä olevan painoksen kyseisessä liitteessä.

14. Aluksen ohjaus ja käsittely

Tunnettava:

a) erilaisen kantavuuden, syväyksen, viippauksen, nopeuden ja kölin alla olevan veden vaikutus kääntösäteisiin ja pysäytysmatkoihin;

b) tuulen ja virran vaikutus aluksen käsittelyyn;

c) ohjaus mies-yli-laidan-tilanteessa;

d) painuman, matalan veden ja vastaavan vaikutus;

e) oikeat menettelytavat alusta ankkuroitaessa ja kiinnitettäessä.

15. Aluksen vakavuus

a) Tunnettava riittävästi ja osattava käyttää aluksen vakavuus-, viippaus- ja rasitustaulukoita ja -kaavioita sekä rasituksenmäärityslaitteita.

b) Tunnettava tärkeimmät toimenpiteet, joihin tulee ryhtyä aluksen menetettyä osan kelluvuuttaan.

16. Englannin kieli

Osattava englannin kieltä siten, että päällystöön kuuluvat henkilöt voivat käyttää karttoja ja muita merenkulkujulkaisuja, ymmärtää meteorologisia tietoja ja aluksen turvallisuutta ja käyttöä koskevia sanomia sekä osaavat ilmaista itseään selvästi pitäessään yhteyttä muihin aluksiin tai rannikkoasemiin. Ymmärrettävä ja osattava käyttää IMCO:n merenkulun mallisanastoa (IMCO Standard Marine Vocabulary).

17. Aluksen rakenne

Tunnettava yleisesti aluksen rakenteen pääosat ja eri osien oikeat nimet.

18. Lastinkäsittely ja ahtaus

Tunnettava lastien turvallinen käsittely ja ahtaus ja näiden tekijöiden vaikutus aluksen turvallisuuteen.

19. Sairaanhoito

Osattava soveltaa sairaanhoito-oppaista ja radioteitse saatuja neuvoja käytäntöön sekä osattava ryhtyä kyseisten tietojen perusteella tehokkaisiin toimiin niissä onnettomuus- tai sairaustapauksissa, joita aluksilla tavallisesti sattuu.

20. Etsintä ja pelastus

Tunnettava IMCO:n kauppalaivojen etsintä- ja pelastuskäsikirja (IMCO Merchant Ship Search and Rescue Manual eli MERSAR).

21. Meriympäristön pilaamisen ehkäiseminen

Tiedettävä varotoimenpiteet, joihin on ryhdyttävä meriympäristön pilaamisen ehkäisemiseksi.

Sääntö II/5
Pakolliset vähimmäisvaatimukset päälliköiden ja perämiesten ammattitaidon säilymisen ja tietojen ajanmukaisuuden varmistamiseksi

1. Jokaisen pätevyyskirjan omaavan päällikön ja perämiehen, joka työskentelee merellä tai aikoo palata merelle maissa olon jälkeen, tulee säilyttääkseen pätevyytensä meripalveluun osoittaa viranomaisille säännöllisin enintään viiden vuoden väliajoin, että hänellä on:

a) riittävä terveydentila, varsinkin näön ja kuulon osalta; ja

b) ammattitaito, joka osoitetaan:

i) hyväksytyllä, vähintään vuoden mittaisella meripalvelulla päällikkönä tai perämiehenä viiden edeltävän vuoden aikana; tai

ii) näyttämällä, että on suorittanut sellaisia tehtäviä, jotka vastaavat kyseisen pätevyyskirjan tasoa ja joiden voidaan katsoa vastaavan 1 kappaleen b-kohdan i-alakohdassa vaadittua meripalvelua; tai

iii) yhdellä seuraavista tavoista:

- suorittamalla hyväksytty koe; tai

- suorittamalla menestyksellisesti hyväksytty kurssi tai hyväksytyt kurssit; tai

- suorittamalla hyväksytty vähintään kolmen kuukauden meripalvelu ylimääräisenä perämiehenä välittömästi ennen siihen toimeen ryhtymistä, johon hänen pätevyyskirjansa oikeuttaa.

2. Viranomaisten tulee yhteistyössä asianosaisten kanssa laatia tai laadituttaa täydennys- ja uudelleenkoulutuskurssien suunnitelmat, tarpeen mukaan vapaaehtoisina tai pakollisina, meripalvelussa olevia päälliköitä ja perämiehiä varten, sekä erityisesti uudelleen meripalveluun palaavia varten. Viranomaisten tulee varmistaa, että järjestelyt mahdollistavat kaikkien kyseeseen tulevien henkilöiden osallistumisen heidän kokemustaan ja tehtäviään vastaaville kursseille. Sellaisten kurssien tulee olla viranomaisten hyväksymiä ja niihin tulee sisältyä muutokset merenkulun teknologiassa ja voimassa olevat kansainväliset säännökset ja suositukset, jotka koskevat ihmishengen turvallisuutta merellä ja meriympäristön suojelua.

3. Jokaisen päällikön ja perämiehen tulee jatkaessaan meripalvelua sellaisilla aluksilla, joita varten on kansainvälisesti sovittu erityiset koulutusvaatimukset, menestyksellisesti suorittaa hyväksytty asianmukainen koulutus.

4. Viranomaisten tulee varmistaa, että ihmishengen turvallisuutta merellä ja meriympäristön suojelua koskevien kansainvälisten säännösten viimeisimmät muutokset ovat sen tuomiovallan alaisten alusten saatavilla.

Sääntö II/6
Pakolliset vähimmäisvaatimukset komentosiltavahtiin osallistuville vahtimiehille

1. Vähimmäisvaatimukset komentosiltavahtiin osallistuvalle vahtimiehelle vähintään 200 bruttorekisteritonnin merialuksella on mainittu kappaleessa 2. Nämä vaatimukset eivät ole samat kuin vaatimukset matruusin (Tässä viitataan ILO:n yleissopimukseen matruusien pätevyyskirjoista vuodelta 1946 tai sitä seuranneisiin yleissopimuksiin.) pätevyyskirjan myöntämiseksi, eivätkä ne pieniä aluksia lukuunottamatta ole myöskään yksinään komentosiltavahtia pitävän vahtimiehen vähimmäisvaatimukset. Viranomaiset voivat vaatia lisäkoulutusta ja -pätevyyttä yksinään komentosiltavahtia pitävältä vahtimieheltä.

2. Jokaisen vähintään 200 bruttorekisteritonnin merialuksen komentosiltavahtiin osallistuvan vahtimiehen tulee:

a) olla vähintään 16 vuoden ikäinen;

b) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön ja kuulon osalta;

c) osoittaa viranomaisille, että hän on

i) suorittanut hyväksyttyä meripalvelua, johon sisältyy vähintään kuuden kuukauden kokemus komentosiltavahdinpitoon liittyvissä tehtävissä; tai

ii) osallistunut menestyksellisesti erityiskoulutukseen ennen merelle lähtöä tai aluksella ja hankkinut viranomaisten vaatiman vähintään kahden kuukauden meripalvelun;

d) omata kokemusta tai koulutusta seuraavissa asioissa:

i) palonsammutuksen pääperiaatteet, ensiapu, henkilökohtainen pelastautuminen, terveydelliset riskit ja henkilökohtainen turvallisuus;

ii) ymmärrettävä käskyjä ja selviydyttävä keskustelussa vahtipäällikön kanssa työhön liittyvistä asioista;

iii) osattava ohjata ja noudattaa ruorikomentoja sekä tunnettava riittävästi magneetti- ja hyrräkompassit näiden tehtävien suorittamiseksi;

iv) osattava pitää asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä ja ilmoittaa likimääräinen suuntima äänimerkkiin, valoon tai muuhun kohteeseen asteissa tai piiruissa;

v) oltava perehtynyt vaihdon suorittamiseen automaattiohjauksesta käsiohjaukseen ja päinvastoin;

vi) osattava käyttää asianomaisia sisäisiä yhteydenpito- ja hälytysjärjestelmiä;

vii) tunnettava pyrotekniset hätämerkit;

viii) tunnettava vahtimiehen toiminta hätätilanteessa;

ix) tunnettava sellaiset laivalla käytettävät ilmaukset ja käsitteet, jotka liittyvät vahtimiehen tehtäviin.

3. Kappaleen 2 c- ja d-kohdassa vaadittava kokemus, palvelu tai koulutus voidaan hankkia komentosiltavahtiin liittyvissä tehtävissä, mutta vain silloin, jos sellaiset tehtävät on suoritettu päällikön, vahtipäällikön tai pätevän vahtimiehen valvonnassa.

4. Viranomaisten tulee varmistaa, että virallinen todistus annetaan jokaiselle merenkulkijalle, joka kokemuksen tai koulutuksen ansiosta on pätevä tämän säännön mukaisesti osallistumaan komentosiltavahtiin, tai että hänen aikaisempaan todistukseensa tehdään asianmukainen merkintä.

5. Viranomaiset voivat katsoa merenkulkijan täyttävän tämän säännön vaatimukset, jos hän on palvellut vastaavassa tehtävässä kansiosastossa vähintään yhden vuoden viiden edeltävän vuoden aikana ennen yleissopimuksen voimaantuloa kyseisen sopimuspuolen osalta.

Sääntö II/7
Satamavahdinpidon pääperiaatteet

1. Jokaisella aluksella, joka normaaleissa olosuhteissa on turvallisesti kiinnitettynä tai ankkuroituna satamassa, tulee päällikön turvallisuuden varmistamiseksi järjestää asianmukainen ja tehokas vahti.

2. Vahteja järjestettäessä tulee ottaa huomioon ne suositukset periaatteiksi ja toimintaohjeiksi satamavahdista vastuussa oleville perämiehille ja suositukset periaatteiksi ja toimintaohjeiksi konevahdista satamassa vastuussa oleville konemestareille, jotka on hyväksytty merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyyskirjojen myöntämistä käsitelleessä kansainvälisessä konferenssissa vuonna 1978.

Sääntö II/8
Pakolliset vähimmäisvaatimukset satamavahdinpidosta niillä aluksilla, jotka kuljettavat vaarallista lastia

1. Jokaisen aluksen päällikön tulee huolehtia kuljetettaessa vaarallista irtolastia, joka on tai saattaa olla räjähtävää, palavaa, myrkyllistä, terveydelle vaarallista tai ympäristöä pilaavaa, että turvallista kansivahtia ja konevahtia pitävä pätevä päällystö ja tarvittaessa miehistö on aluksella asianmukaisessa valmiudessa myös silloin, kun alus on turvallisesti kiinnitettynä tai turvallisesti ankkuroituna satamassa.

2. Jokaisen aluksen päällikön tulee huolehtia kuljetettaessa muuta vaarallista lastia, joka on tai saattaa olla räjähtävää, palavaa, myrkyllistä, terveydelle vaarallista tai ympäristöä pilaavaa, että turvallista vahdinpitoa järjestettäessä otetaan tarkoin huomioon vaarallisen lastin ominaisuudet, määrä, pakkaus ja ahtaus sekä kaikki erityiset olosuhteet aluksella, merellä ja maissa.

3. Vahteja järjestettäessä tulee tarkoin huomioida ne suositukset periaatteiksi ja toimintaohjeiksi satamavahdista vastuussa oleville perämiehille ja suositukset periaatteiksi ja toimintaohjeiksi konevahdista satamassa vastuussa oleville konemestareille, jotka on hyväksytty merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyyskirjojen myöntämistä käsitelleessä kansainvälisessä konferenssissa vuonna 1978.

Luku III

Koneosasto

Sääntö III/1
Konevahdinpidon pääperiaatteet

1. Sopimuspuolten on kiinnitettävä laivanomistajien, laivankäyttäjien, päälliköiden, konepäälliköiden ja vahtihenkilöstön huomiota seuraaviin periaatteisiin, joita on noudatettava, jotta turvallista konevahtia pidettäisiin jatkuvasti.

2. Sanontaa "vahti" käytetään tässä säännössä tarkoittamaan joko vahdin muodostavaa henkilöryhmää tai konepäällystöön kuuluvan henkilön vastuujaksoa, jonka aikana hänen voidaan vaatia tai voidaan olla vaatimatta olevan läsnä koneistotilassa.

3. Vähintään jäljempänä esitetyt pääperiaatteet on otettava huomioon kaikissa aluksissa.

4. Yleistä

a) Jokaisen aluksen konepäällikön tulee varmistaa yhteistyössä päällikön kanssa, että vahtijärjestelyt ovat riittävät turvallisen vahdin pitämiseksi. Päätettäessä vahdin kokoonpanosta, johon voi kuulua asianomaista konemiehistöä, on seuraavat seikat muun muassa otettava huomioon:

i) aluslaji;

ii) koneiston laji ja kunto;

iii) erikoistoimenpiteet, jotka johtuvat esimerkiksi sää- tai jääolosuhteista, saastuneista vesistä, veden mataluudesta, hätätilanteista, vaurioiden ehkäisemisestä tai saastuttamisen estämisestä;

iv) vahdin pätevyys ja kokemus;

v) ihmishengen, aluksen, lastin ja sataman turvallisuus sekä ympäristön suojelu;

vi) kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten säännösten noudattaminen;

vii) aluksen tavanomaisten toimintojen hoito.

b) Konevahtipäällikkö vastaa konepäällikön alaisena kaikesta vaadittavasta, hänen vastuualueelleen kuuluvien koneistojen ja varusteiden tarkastuksesta, käytöstä ja kokeilusta. Vahtipäällikkö toimii konepäällikön edustajana ja hänen päävastuualueenaan on jatkuvasti aluksen turvallisuuteen vaikuttavan koneiston turvallinen ja tehokas käyttö ja kunnossapito.

c) Konepäällikön on yhteistyössä aluksen päällikön kanssa päätettävä etukäteen matkalle varattavista määristä polttoainetta, vettä, voiteluainetta ja kemikaaleja sekä kuluvien ja muiden varaosien, työkalujen ja varastojen täydentämisestä ja muista tarpeellisista hankinnoista.

5. Toiminta

a) Konevahtipäällikön tulee varmistaa, että vahvistettuja vahdinpitojärjestelyjä noudatetaan. Hänen alaisuudessaan on vahtiin kuuluvan konemiehistön avustettava kuljetuskoneiston ja apulaitteiden turvallisessa ja tehokkaassa käytössä.

b) Konevahdin alkaessa on tarkistettava koko koneiston sen hetkiset käyttöarvot ja kunto. Jokaiseen koneistoon, joka ei toimi kunnollisesti, jonka epäillään menevän epäkuntoon tai tarvitsevan erikoishuoltoa, on kiinnitettävä huomiota samoin kuin jo suoritettuihin toimenpiteisiin. Tarvittaessa on suunniteltava lisätoimenpiteitä.

c) Konevahtipäällikön on varmistettava, että pääkuljetuskoneisto ja apulaitteet ovat jatkuvassa valvonnassa, että koneistotilat ja peräsinkonehuone tarkastetaan sopivin aikavälein ja että ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin havaittujen vikojen korjaamiseksi.

d) Koneistotilan ollessa miehitettynä konevahtipäällikön on kaiken aikaa kyettävä välittömästi käyttämään kuljetuskoneistoa, kun on tarve muuttaa suuntaa tai nopeutta. Koneistotilan ollessa ajoittain miehittämätön päivystävän konevahtipäällikön on oltava välittömästi tavoitettavissa ja kutsuttaessa hänen on välittömästi käytävä koneistotilassa.

e) Kaikki komentosillalta tulevat käskyt on suoritettava välittömästi. Kuljetuskoneiston kiertosuunnan ja kierrosluvun muutokset on merkittävä muistiin, elleivät viranomaiset jonkin tietyn aluksen osalta pidä tätä kohtuuttomana aluksen koon tai ominaisuuksien takia. Konevahtipäällikön on varmistettava, että kuljetuskoneiston käsikäytöllä olevat säätölaitteet ovat jatkuvasti miehitetyt valmius- tai ohjailutilanteissa.

f) Konevahtipäällikölle ei saa määrätä eikä hän saa ottaa tehtäviä, jotka voisivat häiritä hänen velvollisuuttaan valvoa kuljetuskoneistoa ja sen apulaitteita. Hänen tulee varmistaa, että kuljetuskoneisto ja apulaitteet ovat jatkuvan tarkkailun alaisina siihen asti, kun hänet on asianmukaisesti vapautettu vahdista.

g) Erityistä huomiota on kiinnitettävä koko koneiston - mukaanlukien mekaaniset, sähköiset, hydrauliset ja pneumaattiset laitteistot, niiden säätölaitteet ja niihin liittyvät turvalaitteet sekä kaikki asuntotiloja palvelevat laitteet - huoltoon ja hoitoon sekä varastojen ja varaosien käytön kirjaamiseen.

h) Konepäällikön tulee varmistaa, että konevahtipäällikölle ilmoitetaan kaikesta vahdin aikana tehtävästä ehkäisevästä huollosta sekä vaurioiden valvonnasta ja korjauksesta. Konevahtipäällikkö on vastuussa koko hänen vastuualueelleen kuuluvan koneiston erottamisesta, ohituksista ja säätämisestä ja hänen on kirjattava kaikki tehdyt työt.

i) Ennen vahdin luovuttamista konevahtipäällikön on varmistettava, että kaikki pää- ja apukoneistoihin liittyvät tapahtumat ja toimenpiteet on kirjattu sopivalla tavalla.

j) Aluksen ja sen miehistön turvallisuutta uhkaavan vaaran välttämiseksi konevahtipäällikön on välittömästi ilmoitettava komentosillalle tulipalosta, koneistotiloissa odotettavissa olevista tapahtumista, joista saattaa seurata aluksen vauhdin aleneminen, uhkaavasta ohjausviasta, aluksen kuljetuskoneiston pysähtymisestä tai kaikesta sähkön tuoton muuttumisesta tai vastaavanlaisista turvallisuutta uhkaavista tapahtumista. Tällainen ilmoitus on, mikäli mahdollista, tehtävä ennen muutostoimenpiteisiin ryhtymistä, jotta komentosilta saa kaiken käytettävissä olevan ajan ryhtyäkseen kaikkiin mahdollisiin toimiin uhkaavan merionnettomuuden välttämiseksi.

k) Kun konehuone on valmiustilassa, konevahtipäällikön tulee varmistaa, että kaikki koneistot ja varusteet, joita saatetaan käyttää ohjailun aikana, ovat välittömästi valmiina käytettäviksi ja että tehoa on riittävästi varalla peräsinkonetta ja muita tarpeita varten.

6. Vahdille asetettavat vaatimukset

a) Vahdin jokaisen jäsenen on tunnettava hänelle määrätyt vahdinpitotehtävät. Lisäksi jokaisen jäsenen on palvelemassaan aluksessa:

i) osattava käyttää asianomaisia sisäisiä yhteydenpitolaitteita;

ii) tunnettava koneistotilojen poistumistiet;

iii) tunnettava konehuoneen hälytysjärjestelmät ja kyettävä erottamaan toisistaan erilaiset hälytykset - erityisesti CO2-hälytyksen;

iv) tiedettävä koneistotilojen palontorjuntavälineiden sijoitus ja osattava käyttää niitä.

b) Merivahdin kokoonpanon on oltava jatkuvasti riittävä kaikkien aluksen toimintaan vaikuttavien koneistojen turvallisen toiminnan varmistamiseksi joko automaatti- tai käsiohjauksessa, ja sen on vastattava vallitsevaa tilannetta ja olosuhteita. Tämän saavuttamiseksi muun muassa seuraavat seikat on otettava huomioon:

i) aluksen turvalliseen käyttöön vaikuttavan koneiston riittävä ja jatkuva valvonta;

ii) kauko-ohjatun kuljetus- ja ohjauskoneiston sekä näiden säätölaitteiden kunto ja käyttövarmuus, ohjauslaitteiden sijainti ja tarvittavat toimenpiteet siirryttäessä toimintahäiriön tai hätätilanteen vuoksi käsinohjaukseen;

iii) kiinteiden palonetsintä-, palonsammutus- tai palonrajoittamislaitteiden sijainti ja toiminta;

iv) aluksen turvalliseen navigointiin, kiinnittämiseen tai telakointiin vaikuttavien apu-, valmius- ja hätälaitteiden käyttö ja toimintakunto;

v) toimenpiteet ja menetelmät, jotka ovat koneistojen kunnon säilyttämiseksi tarpeen varmistamaan niiden tehokas toiminta aluksen kaikissa käyttötilanteissa;

vi) kaikki muut vahdille asetettavat vaatimukset, joita erityiset toimintaolosuhteet saattavat aiheuttaa.

c) Aluksen ollessa suojattomassa ankkuripaikassa konepäällikkö päättää kuultuaan päällikköä pidetäänkö merivahtia.

7. Palveluskelpoisuus

Vahtijärjestelyn on oltava sellainen, että väsymys ei heikennä vahdin suorituskykyä. Konepäällikön on järjestettävä tehtävät siten, että matkan aloittava vahti ja seuraavat vahdit ovat työt aloittaessaan tarpeeksi levänneitä ja muutenkin palveluskelpoisia.

8. Meriympäristön suojelu

Konepäällystön ja konemiehistön on oltava tietoisia niistä vakavista seurauksista, jotka aiheutuvat meriympäristön tahallisesta tai tahattomasta saastuttamisesta, ja heidän on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin varotoimenpiteisiin sellaisen estämiseksi - erityisesti kyseeseen tulevien kansainvälisten säännösten ja satamamääräysten puitteissa.

Sääntö III/2
Pakolliset vähimmäisvaatimukset pätevyyskirjan myöntämiseksi pääkuljetuskoneistoteholtaan vähintään 3000 kW alusten konepäälliköille ja ensimmäisille konemestareille

1. Jokaisella pääkuljetuskoneistoteholtaan vähintään 3000 kW merialuksen konepäälliköllä ja ensimmäisellä konemestarilla on oltava asianmukainen pätevyyskirja.

2. Jokaisen pätevyyskirjan hakijan tulee:

a) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön ja kuulon osalta;

b) täyttää konevahtipäällikön pätevyysvaatimukset; ja

i) ensimmäisen konemestarin pätevyyskirjaa varten hänellä on oltava vähintään 12 kuukautta hyväksyttyä meripalvelua apulaiskonemestarina tai konemestarina;

ii) konepäällikön pätevyyskirjaa varten hänellä on oltava vähintään 36 kuukautta hyväksyttyä meripalvelua, josta vähintään 12 kuukautta on palveltava konemestarina vastuullisessa asemassa sen jälkeen, kun hän on saanut ensimmäisen konemestarin pätevyyden;

c) olla suorittanut hyväksytty, tarkoituksenmukainen palontorjuntakurssi;

d) olla suorittanut viranomaisten vaatimusten mukainen tutkinto. Kyseiseen tutkintoon tulee kuulua ne asiakohdat, jotka mainitaan tämän säännön liitteessä. Tästä poiketen viranomaiset voivat harkittuaan sen tarpeelliseksi, muuttaa näitä tutkintovaatimuksia, mikäli ne koskevat teholtaan vähäisten, rannikkoliikennettä harjoittavien alusten konepäälliköitä ja ensimmäisiä konemestareita. Tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon muutosten vaikutukset kaikkien samoilla vesillä liikkuvien alusten turvallisuuteen.

3. Tarpeellisten teoreettisten tietojen ja käytännön kokemuksen hankkimiseksi annettavassa koulutuksessa on otettava huomioon soveltuvat kansainväliset säännökset ja suositukset.

4. Liitteen eri kappaleissa vaadittu tiedontaso voi vaihdella sen mukaan, onko kysymys konepäällikön vai ensimmäisen konemestarin pätevyyskirjasta.

Säännön III/2 liite
Vaadittavat vähimmäistiedot pätevyyskirjan myöntämiseksi pääkuljetuskoneistoteholtaan vähintään 3000 kW alusten konepäälliköille ja ensimmäisille konemestareille

1. Alla olevat kurssivaatimukset on laadittu pääkuljetuskoneistoteholtaan vähintään 3 000 kW alusten konepäällikön tai ensimmäisen konemestarin pätevyyskirjan hakijan tutkintoa varten. Ottaen huomioon, että ensimmäinen konemestari saattaa minä hetkenä tahansa joutua ottamaan vastatakseen konepäällikön tehtävistä, tutkinnon näissä oppiaineissa tulee olla suunniteltu testaamaan heidän kykyjään omaksua kaikki käytettävissä olevat aluksen turvalliseen toimintaan vaikuttavat tiedot.

2. Jäljempänä olevan 4 kappaleen a-kohdan osalta hallinto voi jättää pois niitä kuljetuskoneistolajeja koskevat tietovaatimukset, jotka eivät kuulu myönnettävän pätevyyskirjan vaatimuksiin. Täten myönnetty pätevyyskirja ei kelpaa sellaista koneistolajia varten, joka on jätetty pois vaatimuksista, ellei konemestari osoita niiltä osin viranomaisten vaatimuksia vastaavaa pätevyyttä. Kaikki tällaiset rajoitukset on mainittava pätevyyskirjassa.

3. Jokaisella hakijalla on oltava teoreettiset tiedot seuraavista asioista:

a) termodynamiikka ja lämmönsiirtyminen;

b) mekaniikka ja hydromekaniikka;

c) aluksen voimakoneiden (diesel, höyry ja kaasuturbiini) ja jäähdytyskoneistojen toimintaperiaatteet;

d) poltto- ja voiteluaineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet;

e) teknologia;

f) tulipaloon ja sammutusaineisiin liittyvä kemia ja fysiikka;

g) laivojen sähkötekniikka, elektroniikka ja sähkölaitteet;

h) perustiedot automaatiosta, instrumentoinnista ja säätöjärjestelmistä;

i) laivasuunnittelu ja laivanrakennus sekä vauriontorjunta.

4. Jokaisella hakijalla on oltava riittävät käytännön tiedot ainakin seuraavista asioista:

a) käyttö ja huolto:

i) laivojen dieselmoottorit;

ii) laivojen höyrykuljetuskoneisto;

iii) laivojen kaasuturbiinit;

b) apukoneistojen käyttö ja huolto, mukaan luettuna pumput ja putkistot, apukattilat ja ohjailulaitteet;

c) sähkö- ja säätölaitteiden käyttö, kokeilu ja huolto;

d) lastinkäsittelylaitteiden ja kansikoneiden käyttö ja huolto;

e) konevikojen havaitseminen, vikojen paikallistaminen ja toiminta vaurioiden ehkäisemiseksi;

f) turvallisten huolto- ja korjausmenetelmien järjestäminen;

g) palonehkäisy-, palonhavaitsemis- ja palonsammutusmenetelmät ja niissä tarvittavat välineet;

h) alusten aiheuttaman ympäristön saastumisen ehkäisemiseen tarvittavat menetelmät ja välineet;

i) meriympäristön saastumisen ehkäisemisessä huomioon otettavat säännökset;

j) merten saastumisen vaikutus ympäristöön;

k) koneistotiloissa mahdollisesti sattuviin loukkaantumisiin tarvittava ensiapu ja ensiapuvälineiden käyttö;

l) hengenpelastuslaitteiden toiminta ja käyttö;

m) vauriontorjuntamenetelmät;

n) turvalliset työskentelytavat.

5. Jokaisen hakijan on tunnettava kansainvälinen merioikeus sellaisena kuin se on kansainvälisissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa, siltä osin kuin se vaikuttaa koneosaston erityisiin velvollisuuksiin ja vastuuseen, varsinkin meriympäristön turvallisuuden ja suojelun osalta. Kansallista merilainsäädäntöä koskeva tiedontaso jää viranomaisten harkintaan, mutta siihen on kuuluttava kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten täytäntöönpanoon tarvittavien kansallisten menettelytapojen tuntemus.

6. Jokaisella hakijalla on oltava tiedot alusten henkilöstöhallinnosta, -organisaatiosta ja -koulutuksesta.

Sääntö III/3
Pakolliset vähimmäisvaatimukset pätevyyskirjan myöntämiseksi pääkuljetuskoneistoteholtaan 750 kW ja 3000 kW välillä olevien alusten konepäälliköille ja ensimmäisille konemestareille

1. Jokaisella pääkuljetuskoneistoteholtaan 750 kW ja 3 000 kW välillä olevan merialuksen konepäälliköllä ja ensimmäisellä konemestarilla on oltava asianmukainen pätevyyskirja.

2. Jokaisen pätevyyskirjan hakijan tulee:

a) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön ja kuulon osalta;

b) täyttää konevahtipäällikölle asetettavat pätevyysvaatimukset; ja

i) ensimmäisen konemestarin pätevyyskirjaa varten hänellä on oltava vähintään 12 kuukautta hyväksyttyä meripalvelua apulaiskonemestarina tai konemestarina;

ii) konepäällikön pätevyyskirjaa varten hänellä on oltava vähintään 24 kuukautta hyväksyttyä meripalvelua, josta vähintään 12 kuukautta on palveltava sen jälkeen, kun hän on saanut ensimmäisen konemestarin pätevyyden;

c) olla suorittanut hyväksytty, tarkoituksenmukainen palontorjuntakurssi;

d) olla suorittanut viranomaisten vaatimusten mukainen tutkinto. Kyseiseen tutkintoon tulee kuulua ne asiakohdat, jotka mainitaan tämän säännön liitteessä. Tästä poiketen viranomaiset voivat muuttaa tutkinto- ja meripalveluvaatimuksia rannikkoliikennettä harjoittavien alusten konepäälliköiden ja ensimmäisten konemestareiden osalta. Tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon aluksissa olevien automaattisten ja kaukokäyttöisten säätölaitteiden lajit ja muutosten vaikutukset kaikkien samoilla vesillä liikkuvien alusten turvallisuuteen.

3. Tarpeellisten teoreettisten tietojen ja käytännön kokemuksen hankkimiseksi annettavassa koulutuksessa on otettava huomioon soveltuvat kansainväliset säännökset ja suositukset.

4. Liitteen eri kappaleissa vaadittu tiedontaso voi vaihdella sen mukaan, onko kysymys konepäällikön vai ensimmäisen konemestarin pätevyyskirjasta.

5. Jokainen konepäällystöön kuuluva, joka on pätevä toimimaan ensimmäisenä konemestarina aluksissa, joiden pääkuljetuskoneiston teho on vähintään 3 000 kW, saa toimia konepäällikkönä aluksissa, joiden pääkuljetuskoneiston teho on alle 3 000 kW, mikäli hänellä on vähintään 12 kuukautta hyväksyttyä meripalvelua toiminnasta vastuullisessa konepäällystöön kuuluvassa asemassa.

Säännön III/3 liite
Vaadittavat vähimmäistiedot pätevyyskirjan myöntämiseksi pääkuljetuskoneistoteholtaan 750 kW ja 3000 kW välillä olevien alusten konepäälliköille ja ensimmäisille konemestareille

1. Alla olevat kurssivaatimukset on laadittu pääkuljetuskoneistoteholtaan 750 kW ja 3 000 kW välillä olevien alusten konepäällikön tai ensimmäisen konemestarin pätevyyskirjan hakijan tutkintoa varten. Ottaen huomioon, että ensimmäinen konemestari saattaa minä hetkenä tahansa joutua ottamaan vastatakseen konepäällikön tehtävistä, tutkinnon näissä oppiaineissa tulee olla suunniteltu testaamaan heidän kykyjään omaksua kaikki käytettävissä olevat aluksen turvalliseen toimintaan vaikuttavat tiedot.

2. Jäljempänä olevien 3 kappaleen d-kohdan ja 4 kappaleen a-kohdan osalta viranomaiset voivat jättää pois niitä kuljetuskoneistolajeja koskevat tietovaatimukset, jotka eivät kuulu myönnettävän pätevyyskirjan vaatimuksiin. Täten myönnetty pätevyyskirja ei kelpaa sellaista koneistolajia varten, joka on jätetty pois vaatimuksista, ellei konemestari osoita niiltä osin viranomaisten vaatimuksia vastaavaa pätevyyttä. Tällaiset rajoitukset on mainittava pätevyyskirjassa.

3. Jokaisella hakijalla on oltava riittävät teoreettiset perustiedot seuraavien asiakohtien pääperiaatteiden ymmärtämiseksi:

a) palaminen;

b) lämmönsiirtyminen;

c) mekaniikka ja hydromekaniikka;

d) i) laivojen dieselmoottorit;

ii) laivojen höyrykuljetuskoneistot;

iii) laivojen kaasuturbiinit;

e) ohjauslaitteistot;

f) poltto- ja voiteluaineiden ominaisuudet;

g) aineiden ominaisuudet;

h) palonsammutusaineet;

i) laivojen sähkölaitteet;

j) automaatio, instrumentointi ja säätöjärjestelmät;

k) laivanrakennus sekä vauriontorjunta;

l) apulaitteistot.

4. Jokaisella hakijalla on oltava riittävät käytännön tiedot ainakin seuraavista asioista:

a) käyttö ja huolto:

i) laivojen dieselmoottorit;

ii) laivojen höyrykuljetuskoneisto;

iii) laivojen kaasuturbiinit;

b) apukoneistojärjestelmien käyttö ja huolto, mukaan luettuna ohjauslaitteistot;

c) sähkö- ja säätölaitteiden käyttö, kokeilu ja huolto;

d) lastinkäsittelylaitteiden ja kansikoneiden käyttö ja huolto;

e) konevikojen havaitseminen, vikojen paikallistaminen ja toiminta vaurioiden ehkäisemiseksi;

f) turvallisten huolto- ja korjausmenetelmien järjestäminen;

g) palonehkäisy-, palonhavaitsemis- ja palonsammutusmenetelmät ja niissä tarvittavat välineet;

h) meriympäristön saastumisen ehkäisemisessä huomioon otettavat säännökset ja tarvittavat menetelmät ja välineet;

i) koneistotiloissa mahdollisesti sattuviin loukkaantumisiin tarvittava ensiapu ja ensiapuvälineiden käyttö;

j) hengenpelastuslaitteiden toiminta ja käyttö;

k) vauriontorjuntamenetelmät ottamalla erityisesti huomioon tarpeelliset toimenpiteet meriveden virratessa konehuoneeseen;

l) turvalliset työskentelytavat.

5. Jokaisen hakijan on tunnettava kansainvälinen merioikeus sellaisena kuin se on kansainvälisissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa, siltä osin kuin se vaikuttaa koneosaston erityisiin velvollisuuksiin ja vastuuseen, varsinkin meriympäristön turvallisuuden ja suojelun osalta. Kansallista merilainsäädäntöä koskeva tiedontaso jää viranomaisten harkintaan, mutta siihen on kuuluttava kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten täytäntöönpanoon tarvittavien kansallisten menettelytapojen tuntemus.

6. Jokaisella hakijalla on oltava tiedot alusten henkilöstöhallinnosta, -organisaatiosta ja -koulutuksesta.

Sääntö III/4
Pakolliset vähimmäisvaatimukset pätevyyskirjan myöntämiseksi perinteisesti miehitetyn konehuoneen konevahtipäälliköille tai ajoittain miehittämättömän konehuoneen päivystäville konemestareille

1. Jokaisella pääkuljetuskoneistoteholtaan vähintään 750 kW merialuksen perinteisesti miehitetyn konehuoneen konevahtipäälliköllä ja ajoittain miehittämättömän konehuoneen päivystävällä konemestarilla oltava asianmukainen pätevyyskirja.

2. Jokaisen pätevyyskirjan hakijan tulee:

a) olla vähintään 18 vuoden ikäinen;

b) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön ja kuulon osalta;

c) omata yhteensä vähintään kolme vuotta laivakonemestarin tehtäviin sopivaa hyväksyttyä koulutusta tai harjoittelua;

d) olla suorittanut riittävän pitkä meripalvelu, joka voi sisältyä c-kohdassa mainittuun kolmen vuoden jaksoon;

e) osoittaa viranomaisille, että hänellä on konemestarin tehtäviin vaadittavat teoreettiset ja käytännön tiedon laivakoneiston käytöstä ja huollosta;

f) olla suorittanut hyväksytty, tarkoituksenmukainen palontorjuntakurssi;

g) tunnettava turvalliset työskentelytavat.

Viranomaiset voivat muuttaa c- ja d-kohdan vaatimuksia, mikäli ne koskevat pääkuljetuskoneistoteholtaan alle 3000 kW rannikkoliikennettä harjoittavien alusten konemestareita. Tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon muutosten vaikutukset kaikkien samoilla vesillä liikkuvien alusten turvallisuuteen.

3. Jokaisen hakijan on osattava käyttää ja huoltaa pää- ja apukoneistoa ja tiedettävä asiaan kuuluvien säännösten vaatimukset sekä tunnettava lisäksi ainakin seuraavat erityisaiheet:

a) vahdinpitotehtävät

i) vahdin vastaanottamiseen ja hyväksymiseen kuuluvat tehtävät;

ii) vahdin aikana suoritettavat rutiinitehtävät;

iii) konepäiväkirjan pito ja otettavien lukemien merkitys;

iv) vahdin luovuttamiseen kuuluvat tehtävät.

b) pää- ja apukoneisto

i) avustaminen pääkoneiston ja apukoneiston valmistelemisessa käyttövalmiiksi;

ii) höyrykattiloiden käyttö, mukaan luettuna palamisjärjestelmä;

iii) höyrykattiloiden vesipinnan tarkistusmenetelmät ja tarpeelliset toimenpiteet vesipinnan ollessa poikkeuksellinen;

iv) kone- ja kattilahuoneissa olevien koneistojen ja laitteiden tavanomaisten vikojen paikallistaminen ja tarvittavat toimenpiteet vaurioiden ehkäisemiseksi.

c) pumppausjärjestelmät

i) tavanomaiset pumppaustehtävät;

ii) tyhjennys-, painolasti- ja lastipumppujärjestelmien käyttö.

d) sähköntuottolaitteet

Generaattoreiden käyttöönvalmistelu, käynnistäminen, verkkoon liittäminen ja vaihto.

e) turvallisuus- ja hätätoimenpiteet

i) vahdinaikaiset turvallisuusvarotoimenpiteet ja välittömät toimenpiteet tulipalon tai onnettomuuden sattuessa, erityisesti öljyjärjestelmien osalta;

ii) sähköisten ja muuntyyppisten laitteistojen ja varusteiden turvallinen eristäminen, joka vaaditaan ennen kuin henkilökunta saa käyttää kyseisiä laitteistoja ja varusteita.

f) toimenpiteet saastuttamisen ehkäisemiseksi

Varotoimenpiteet estämään öljyä. lastijäänteitä, jätteitä, savua tai muita saasteita saastuttamasta ympäristöä. Saasteentorjuntavälineiden käyttö, mukaan luettuna öljyisen veden separaattorit, lietetankkijärjestelmät ja jätteenkäsittelylaitteet.

g) ensiapu

Koneistotiloissa mahdollisesti sattuviin loukkaantumisiin tarvittava perusensiapu.

4. Jos aluksessa ei ole höyrykattilaa, viranomaiset voivat jättää pois 3 kappaleen b-kohdan ii- ja iii-alakohdan tietovaatimukset. Täten myönnetty pätevyyskirja ei kelpaa aluksissa, joissa on höyrykattiloita, ellei konemestari osoita niiltä osin viranomaisten vaatimuksia vastaavaa pätevyyttä. kaikki tällaiset rajoitukset on mainittava pätevyyskirjassa.

5. Tarpeellisten teoreettisten tietojen ja käytännön kokemuksen hankkimiseksi annettavassa koulutuksessa on otettava huomioon soveltuvat kansainväliset säännökset ja suositukset.

Sääntö III/5
Pakolliset vähimmäisvaatimukset konemestareiden ammattitaidon säilymisen ja tietojen ajanmukaisuuden varmistamiseksi.

1. Jokaisen pätevyyskirjan omaavan konemestarin, joka työskentelee merellä tai aikoo palata merelle maissa olon jälkeen, tulee säilyttääkseen pätevyytensä pätevyyskirjansa arvoa vastaavaan meripalveluun, osoittaa viranomaisille säännöllisin, enintään viiden vuoden väliajoin, että hänellä on:

a) riittävä terveydentila, varsinkin näön ja kuulon osalta; ja

b) ammattitaito, joka osoitetaan:

i) hyväksytyllä, vähintään yhden vuoden mittaisella meripalvelulla konemestarina viiden edeltävän vuoden aikana; tai

ii) näyttämällä, että on suorittanut sellaisia tehtäviä, jotka vastaavat kyseisen pätevyyskirjan tasoa ja joiden voidaan katsoa vastaavan 1 kappaleen b-kohdan i-alakohdan meripalvelua; tai

iii) yhdellä seuraavista tavoista:

- suorittamalla hyväksytty koe; tai suorittamalla menestyksellisesti hyväksytty kurssi tai hyväksytyt kurssit; tai

- suorittamalla hyväksytty, vähintään kolmen kuukauden meripalvelu ylimääräisenä konemestarina tai pätevyyskirjansa tasoa alemmissa tehtävissä välittömästi ennen siihen toimeen ryhtymistä, johon hänen pätevyyskirjansa oikeuttaa.

2. Kappaleen 1 b-kohdan iii-alakohdassa mainittuun kurssiin tai kursseihin tulee erityisesti sisällyttää asianomaisten ihmishengen turvallisuutta merellä ja meriympäristön suojelua koskevien kansainvälisten säännösten ja suosituksien muutokset.

3. Viranomaisten tulee varmistaa, että ihmishengen turvallisuutta merellä ja meriympäristön suojelua koskevien kansainvälisten säännösten viimeisimpien muutosten tekstit ovat sen tuomiovallan alaisten alusten saatavilla.

Sääntö III/6
Pakolliset vähimmäisvaatimukset konevahtiin osallistuville miehistön jäsenille

1. Konevahtiin osallistuvien miehistön jäsenten pakollisten vähimmäisvaatimusten on oltava 2 kappaleen mukaiset. Näitä vaatimuksia ei ole tarkoitettu:

a) konevahtipäällikön apulaiseksi määrätylle miehistön jäsenelle (Tässä viitataan merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyyskirjoja koskeneen kansainvälisen konferenssin (1978) hyväksymään päätöslauselmaan 9: Suositus vähimmäisvaatimuksiksi konevahtipäällikön apulaiseksi määrätylle miehistön jäsenelle".);

b) harjoittelijana olevalle miehistön jäsenelle;

c) miehistön jäsenelle, jonka vahtitehtävät eivät ole luonteeltaan ammattitaitoa vaativia.

2. Jokaisen konevahtiin osallistuvan miehistön jäsenen tulee:

a) olla vähintään 16 vuoden ikäinen;

b) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön ja kuulon osalta;

c) osoittaa viranomaisille:

i) omaavansa kokemusta tai harjoittelua palontorjunnan, perusensiavun, henkilökohtaisen hengenpelastustekniikan, terveydellisten vaaratekijöiden ja henkilöturvallisuuden osalta;

ii) ymmärtävänsä käskyjä ja tulevansa ymmärretyksi tehtäviinsä kuuluvissa asioissa;

d) osoittaa viranomaisille:

i) omaavansa meripalvelutehtäviinsä liittyvää maapuolen kokemusta täydennettynä riittävällä meripalvelujaksolla viranomaisten vaatimusten mukaisesti; tai

ii) suorittaneensa joko ennen merille menoa tai laivassa erikoisharjoittelua, johon on sisältynyt riittävä meripalvelujakso viranomaisten vaatimusten mukaisesti; tai

iii) omaavansa hyväksyttyä meripalvelua vähintään kuusi kuukautta.

3. Jokaisen tällaisen miehistön jäsenen on tunnettava seuraavat asiat:

a) konevahdin tehtävät ja osattava suorittaa hänelle kuuluvat vahtitehtävät;

b) konehuonetehtäviin liittyvät turvalliset työskentelytavat;

c) koneistotiloissa käytettävä sanasto ja hänen tehtäviinsä liittyvien koneistojen ja varusteiden nimet;

d) ympäristönsuojelun perustoimenpiteet.

4. Jokaisen kattilavahtiin määrätyn miehistön jäsenen on tunnettava kattiloiden turvallinen käyttö ja kyettävä pitämään oikeat vedenpinnat ja höyrynpaineet.

5. Jokaisen konevahtiin kuuluvan miehistön jäsenen on tunnettava vahdinpitotehtävänsä palvelemansa aluksen koneistotiloissa. Tällaisessa aluksessa miehistön jäsenen tulee erityisesti:

a) osata käyttää kyseeseen tulevia sisäisiä yhteydenpitojärjestelmiä;

b) tuntea koneistotilojen poistumistiet;

c) tuntea konehuoneen hälytysjärjestelmät ja kyetä erottamaan toisistaan eri hälytykset, erityisesti palonsammutuskaasunhälytyksen;

d) tietää koneistotilojen palonsammutusvarusteiden sijoitus ja osata käyttää niitä.

6. Viranomaiset voivat katsoa merenkulkijan täyttävän tämän säännön vaatimukset, jos tämä on palvellut kyseisissä tehtävissä koneosastossa vähintään yhden vuoden ajan viiden yleissopimuksen voimaan tuloa kyseisen sopimuspuolen osalta edeltäneen vuoden aikana.

Luku IV

Radio-osasto Radiopäivystys ja huolto

Selventävä huomautus:

Radiopäivystystä koskevat pakolliset määräykset annetaan radio-ohjesäännössä ja radioturvallisuuspäivystystä ja -huoltoa koskevat määräykset annetaan sekä ihmishengen turvallisuutta merellä koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa että radio-ohjesäännössä sellaisina kuin nämä kaksi säännöstöä muutoksineen ovat voimassa. Huomiota on kiinnitettävä myös merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyyskirjoja koskeneen kansainvälisen konferenssin (1978) tekemiin asianomaisiin päätöksiin.

Sääntö IV/1
Pakolliset vähimmäisvaatimukset pätevyyskirjan myöntämiseksi radiosähköttäjille

1. Jokaisella laivan radiotehtävistä vastaavalla tai niitä suorittavalla radiosähköttäjällä on oltava viranomaisten antama tai hyväksymä, radio-ohjesäännön määräysten mukainen pätevyyskirja tai pätevyyskirjat sekä riittävä pätevöitymisharjoittelu.

2. Lisäksi radiosähköttäjän tulee:

a) olla vähintään 18 vuoden ikäinen;

b) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön, kuulon ja puheen suhteen;

c) täyttää tämän säännön liitteen vaatimukset.

3. Jokaisen pätevyyskirjan hakijan on suoritettava asianomaisten viranomaisten vaatimusten mukainen tutkinto tai tutkinnot.

4. Pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavan tiedontason tulee olla riittävä, jotta radiosähköttäjä voi suorittaa radiotehtävänsä turvallisesti ja tehokkaasti. Määritellessään riittävän tiedontason sekä tämän tiedon ja käytännön taitojen saavuttamiseksi välttämättömän koulutuksen, viranomaisten tulee ottaa huomioon radio-ohjesäännön ja tämän säännön liitteen määräykset. Viranomaisten tulee myös ottaa huomioon merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyyskirjoja koskeneen kansainvälisen konferenssin (1978) tekemät asianomaiset päätökset sekä IMCO:n asianomaiset suositukset.

Säännön IV/ 1 liite
Radiosähköttäjien lisätietojen ja -koulutuksen vähimmäisvaatimukset

Pätevyyskirjan myöntämiseksi vaadittavien radio-ohjesäännön mukaisten edellytysten lisäksi radiosähköttäjillä tulee olla seuraavat tiedot ja koulutus, mukaan luettuna käytännön harjoittelu:

a) radioliikennemääräykset hätätilanteissa, mukaan lukien:

i) laivan jättäminen;

ii) tulipalo laivassa;

iii) radioaseman osittainen tai täydellinen vaurioituminen;

b) pelastusveneiden, pelastuslauttojen, kelluvan kaluston ja niiden laitteiden käyttö huomioon ottaen erikoisesti siirrettävät ja kiinteät pelastusveneiden radiolaitteet ja hätätapauspaikan osoittavat radiomajakat;

c) pelastautuminen merellä;

d) ensiapu;

e) tulipalon ehkäisy ja sammuttaminen ottaen erityisesti huomioon radiolaitteet;

f) laivan ja henkilökunnan turvallisuutta lisäävät toimenpiteet radiolaitteisiin liittyvien vaaratekijöiden osalta, mukaan luettuna sähköiset, säteilystä johtuvat, kemialliset ja mekaaniset vaarat;

g) IMCO:n kauppalaivojen etsintä- ja pelastuskäsikirjan (MERSAR) käyttö, erityisesti radioyhteyksien osalta;

h) laivan sijainninilmoitusjärjestelmät ja

-menettelytavat;

i) kansainvälisen signaalikirjan (International Code of Signals) ja IMCO:n merenkulun mallisanaston (IMCO Standard Marine Navigational Vocabulary) käyttö;

j) radioitse tapahtuva sairaanhoito ja siihen liittyvät menettelytavat.

Sääntö IV/2
Pakolliset vähimmäisvaatimukset radiosähköttäjien ammattitaidon säilymisen ja tietojen ajanmukaisuuden varmistamiseksi.

1. Jokaisen radiosähköttäjän, jolla on viranomaisten antama tai hyväksymä pätevyyskirja tai pätevyyskirjat tulee, ollakseen jatkuvasti pätevä meripalveluun, täyttää viranomaisten asettamat vaatimukset seuraavasti:

a) riittävä terveydentila, varsinkin näön, kuulon ja puheen osalta - tarkistus säännöllisin, vähintään viiden vuoden väliajoin; ja

b) ammattitaito, joka osoitetaan:

i) hyväksytyllä radioliikennepalvelulla radiosähköttäjänä ilman yhtenäistä, viittä vuotta pitempää keskeytystä;

ii) sellaisen keskeytyksen jälkeen suorittamalla hyväksytty koe tai merellä tai maissa pidetty kurssi tai kurssit, joihin tulee sisältyä ihmishengen turvaamiseksi merellä tärkeitä oppiaineita samoin kuin opetusta nykyaikaisista radioliikennelaitteista ja johon myös voidaan sisällyttää radionavigointilaitteiden käyttö.

2. Kun uusia lähetteitä, laitteita tai menetelmiä otetaan asianomaisen valtion lippua kantavissa laivoissa käyttöön, viranomaiset voivat vaatia radiosähköttäjiä suorittamaan hyväksytyn kokeen tai kurssin tai kurssit, merellä tai maissa, ottaen erityisesti huomioon turvallisuustehtävät.

3. Jokaisen radiosähköttäjän tulee, ollakseen jatkuvasti pätevä meripalveluun erikoisaluksilla, joita koskevista erikoiskoulutusvaatimuksista on sovittu kansainvälisesti, suorittaa menestyksellisesti hyväksytty koulutus tai tutkinnot, joissa on otettava huomioon asianomaiset kansainväliset säännökset ja suositukset.

4. Viranomaisten tulee varmistaa, että radioliikennettä koskevien ja ihmishengen merellä turvaamisen kannalta tärkeiden säännösten viimeisimpien muutosten tekstit ovat sen tuomiovallan alaisten alusten saatavilla.

5. Viranomaisia kehotetaan yhteistyössä asianomaisten kanssa laatimaan tai laadituttamaan maissa tai merellä pidettäviä täydennys- ja uudelleenkoulutuskursseja; tarpeen mukaan vapaaehtoisina tai pakollisina, meripalvelussa olevia ja erikoisesti merelle palaavia radiosähköttäjiä varten. Kurssin tai kurssien tulee sisältää oppiaineita, jotka ovat tärkeitä radiotehtävien kannalta ja jotka sisältävät myös muutokset meriradioliikenteen teknologiassa sekä asianomaisissa kansainvälisissä säännöksissä ja suosituksissa (Mukaanlukien kaikki IMCO:n merenkulun hätäjärjestelmän kehitystä koskevat suositukset.), jotka koskevat ihmishengen turvallisuutta merellä.

Sääntö IV/3
Pakolliset vähimmäisvaatimukset pätevyyskirjan myöntämiseksi radiopuhelimenhoitajille

1. Jokaisella laivan radiotehtävistä vastaavalla tai niitä suorittavalla radiopuhelimenhoitajalla on oltava viranomaisten antama tai hyväksymä, radio-ohjesäännön määräysten mukainen pätevyyskirja tai pätevyyskirjat.

2. Lisäksi laivalla, jolla on oltava ihmishengen turvallisuutta merellä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen määräämä radiopuhelinasema, radiopuhelimenhoitajan tulee:

a) olla vähintään 18 vuoden ikäinen;

b) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan ja varsinkin näön, kuulon ja puheen osalta;

c) täyttää tämän säännön liitteen vaatimukset.

3. Jokaisen pätevyyskirjan hakijan on suoritettava asianomaisten viranomaisten vaatimusten mukainen tutkinto tai tutkinnot.

4. Pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavan tiedontason tulee olla riittävä, jotta radiopuhelimenhoitaja voi suorittaa radiotehtävänsä turvallisesti ja tehokkaasti. Määritellessään riittävän tiedontason sekä tämän tiedon ja käytännön taitojen saavuttamiseksi välttämättömän koulutuksen, viranomaisten tulee ottaa huomioon radio-ohjesäännön ja tämän säännön liitteen määräykset. Viranomaisten tulee myös ottaa huomioon merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyyskirjoja koskeneen kansainvälisen konferenssin (1978) tekemät asianomaiset päätökset sekä IMCO:n asianomaiset suositukset.

Säännön IV/3 liite
Radiopuhelimenhoitajien lisätietojen ja -koulutuksen vähimmäisvaatimukset

Pätevyyskirjan myöntämiseksi vaadittavien radio-ohjesäännön mukaisten edellytysten lisäksi radiopuhelimenhoitajalla tulee olla seuraavat tiedot ja koulutus, mukaan luettuna käytännön harjoittelu:

a) radioliikennemääräykset hätätilanteissa, mukaan lukien:

i) laivan jättäminen;

ii) tulipalo laivassa;

iii) radioaseman osittainen tai täydellinen vaurioituminen;

b) pelastusveneiden, pelastuslauttojen, kelluvan kaluston ja niiden laitteiden käyttö huomioon ottaen erikoisesti siirrettävät ja kiinteät pelastusveneiden radiolaitteet ja hätätapauspaikan osoittavat radiomajakat;

c) pelastautuminen merellä;

d) ensiapu;

e) tulipalon ehkäisy ja sammuttaminen ottaen erityisesti huomioon radiolaitteet;

f) laivan ja henkilökunnan turvallisuutta lisäävät toimenpiteet radiolaitteisiin liittyvien vaaratekijöiden osalta, mukaan luettuna sähköiset, säteilystä johtuvat, kemialliset ja mekaaniset vaarat;

g) IMCO:n kauppalaivojen etsintä- ja pelastuskäsikirjan (MERSAR) käyttö, erityisesti radioyhteyksien osalta;

h) laivan sijainninilmoitusjärjestelmät ja -menettelytavat;

i) kansainvälisen signaalikirjan (International Code of Signals) ja IMCO:n merenkulun mallisanaston (IMCO Standard Marine Navigational Vocabulary) käyttö;

j) radioitse tapahtuva sairaanhoito ja siihen liittyvät menettelytavat.

Luku V

Säiliöalusten erityisvaatimukset

Sääntö V/1
Öljysäiliöalusten päälliköiden, päällystön ja miehistön koulutuksen ja pätevyyskirjojen pakolliset vähimmäisvaatimukset

1. Päällystön ja miehistön jäsenten, joiden on määrä suorittaa vastuullisina öljysäiliöaluksissa lastiin tai lastinkäsittelylaitteisiin liittyviä erityistehtäviä ja jotka eivät ole palvelleet öljysäiliöaluksissa henkilökuntaan kuuluvina, on, ennen tällaisten tehtävien suorittamista, käytävä asianmukainen, maissa järjestettävä palontorjuntakurssi; ja

a) asianmukainen ohjattu laivapalvelujakso riittävien tietojen hankkimiseksi turvallisista toimintatavoista; tai

b) hyväksytty, öljysäiliöaluksiin perehdyttävä kurssi, johon sisältyy turvallisuuteen ja saastuttamisen ehkäisyyn liittyvät perustavaa laatua olevat varotoimenpiteet ja menettelytavat, erilaisten öljysäiliöalusten rakennejärjestelyt, lastilajit, niiden vaaratekijät ja käsittelylaitteet, yleiset toimintavaiheet ja öljysäiliöalussanasto.

2. Päälliköiden, konepäälliköiden, yliperämiesten, ensimmäisten konemestareiden ja jokaisen muun kuin edellä mainitun henkilön, jolla on välitön vastuu lastauksesta, purkauksesta ja matkan aikana tapahtuvasta lastinhoidosta tai lastinkäsittelystä, tulee 1 kappaleen määräysten lisäksi:

a) omata tehtäviinsä öljysäiliöaluksessa liittyvää asianmukaista kokemusta; ja

b) olla suorittanut heidän tehtäviinsä liittyvä erikoiskoulutusohjelma, johon kuuluu öljysäiliöalusturvallisuus, paloturvallisuusmääräykset ja -järjestelmät, saastuttamisen ehkäiseminen ja sen valvonta sekä kyseeseen tulevien lakien ja säännösten mukaiset toimintatavat ja velvoitteet.

3. Kahden vuoden ajan siitä, kun yleissopimus tulee voimaan sopimuspuolen osalta. merenkulkijan voidaan katsoa täyttävän 2 kappaleen b-kohdan vaatimukset, jos hän on palvellut kyseisessä tehtävässä öljysäiliöaluksessa vähintään yhden vuoden ajan viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Sääntö V/2
Kemikaalisäiliöalusten päälliköiden, päällystön ja miehistön koulutuksen ja pätevyyskirjojen pakolliset vähimmäisvaatimukset

1. Päällystön ja miehistön jäsenten, joiden on määrä suorittaa vastuullisina kemikaalisäiliöaluksissa lastiin tai lastinkäsittelylaitteisiin liittyviä erityistehtäviä ja jotka eivät ole palvelleet kemikaalisäiliöaluksissa henkilökuntaan kuuluvina, on, ennen tällaisten tehtävien suorittamista, käytävä asianmukainen, maissa järjestettävä palontorjuntakurssi; ja

a) asianmukainen ohjattu laivapalvelujakso riittävien tietojen hankkimiseksi turvallisista toimintatavoista; tai

b) hyväksytty, kemikaalisäiliöaluksiin perehdyttävä kurssi, johon sisältyy turvallisuuteen ja saastuttamisen ehkäisyyn liittyvät perustavaa laatua olevat varotoimenpiteet ja menettelytavat, erilaisten kemikaalisäiliöalusten rakennejärjestelyt, lastilajit, niiden vaaratekijät ja käsittelylaitteet, yleiset toimintavaiheet ja kemikaalisäiliöalussanasto.

2. Päälliköiden, konepäälliköiden, yliperämiesten, ensimmäisten konemestareiden ja jokaisen muun kuin edellä mainitun henkilön, jolla on välitön vastuu lastauksesta, purkauksesta ja matkan aikana tapahtuvasta lastinhoidosta tai lastinkäsittelystä, tulee 1 kappaleen määräysten lisäksi:

a) omata tehtäviinsä kemikaalisäiliöaluksessa liittyvää asianmukaista kokemusta; ja

b) olla suorittanut heidän tehtäviinsä liittyvä erikoiskoulutusohjelma, johon kuuluu kemikaalisäiliöalusturvallisuus, paloturvallisuusmääräykset ja -järjestelmät, saastuttamisen ehkäiseminen ja sen valvonta sekä kyseeseen tulevien lakien ja säännösten mukaiset toimintatavat ja velvoitteet.

3. Kahden vuoden ajan siitä, kun yleissopimus tulee voimaan sopimuspuolen osalta, merenkulkijan voidaan katsoa täyttävän 2 kappaleen b-kohdan vaatimukset, jos hän on palvellut kyseisessä tehtävässä kemikaalisäiliöaluksessa vähintään yhden vuoden ajan viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Sääntö V/3
Kaasusäiliöalusten päälliköiden, päällystön ja miehistön koulutuksen ja pätevyyskirjojen pakolliset vähimmäisvaatimukset

1. Päällystön ja miehistön jäsenten, joiden on määrä suorittaa vastuullisina kaasusäiliöaluksissa lastiin tai lastinkäsittelylaitteisiin liittyviä erityistehtäviä ja jotka eivät ole palvelleet kaasusäiliöaluksissa henkilökuntaan kuuluvina, on, ennen tällaisten tehtävien suorittamista, käytävä asianmukainen, maissa järjestettävä palontorjuntakurssi; ja

a) asianmukainen ohjattu laivapalvelujakso riittävien tietojen hankkimiseksi turvallisista toimintatavoista; tai

b) hyväksytty, kaasusäiliöaluksiin perehdyttävä kurssi, johon sisältyy turvallisuuteen ja saastuttamisen ehkäisyyn liittyvät perustavaa laatua olevat varotoimenpiteet ja menettelytavat, erilaisten kaasusäiliöalusten rakennejärjestelyt, lastilajit, niiden vaaratekijät ja käsittelylaitteet, yleiset toimintavaiheet ja kaasusäiliöalussanasto.

2. Päälliköiden, konepäälliköiden, yliperämiesten, ensimmäisten konemestareiden ja jokaisen muun kuin edellä mainitun henkilön, jolla on välitön vastuu lastauksesta, purkauksesta ja matkan aikana tapahtuvasta lastinhoidosta tai lastinkäsittelystä, tulee 1 kappaleen määräysten lisäksi:

a) omata tehtäviinsä kaasusäiliöaluksessa liittyvää asianmukaista kokemusta; ja

b) olla suorittanut heidän tehtäviinsä liittyvä erikoiskoulutusohjelma, johon kuuluu kaasusäiliöalusturvallisuus, paloturvallisuusmääräykset ja -järjestelmät, saastuttamisen ehkäiseminen ja sen valvonta sekä toimintatavat ja kyseeseen tulevien lakien ja säännösten mukaiset toimintatavat ja velvoitteet.

3. Kahden vuoden ajan siitä, kun yleissopimus tulee voimaan sopimuspuolen osalta, merenkulkijan voidaan katsoa täyttävän 2 kappaleen b-kohdan vaatimukset, jos hän on palvellut kyseisessä tehtävässä kaasusäiliöaluksessa vähintään yhden vuoden ajan viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Luku VI

Pelastusveneiden käyttötaito

Sääntö VI/1
Pakolliset vähimmäisvaatimukset pätevyyskirjan myöntämiseksi pelastusveneiden käyttötaidosta (Pelastusvenemiestodistus)

Jokaisen merenkulkijan, jolle myönnetään pätevyystodistus pelastusveneiden käyttötaidosta, tulee:

a) olla vähintään 17 1/2 vuoden ikäinen;

b) täyttää viranomaisten vaatimukset terveydentilan osalta;

c) omata hyväksyttyä meripalvelua vähintään 12 kuukautta tai olla osallistunut hyväksyttyyn koulutukseen ja omata hyväksyttyä meripalvelua vähintään 9 kuukautta;

d) osoittaa viranomaisille suorittamalla tutkinto tai seurannan avulla hyväksytyn kurssin kuluessa, että hänellä on tämän säännön liitteessä mainitut tiedot;

e) osoittaa suorittamalla tutkinto tai seurannan avulla hyväksytyn kurssin kuluessa täyttävänsä viranomaisten vaatimukset osaamalla:

i) pukea pelastusliivi oikein; hypätä turvallisesti tietyltä korkeudelta veteen; kiivetä pelastusveneeseen vedestä pelastusliivi päällä;

ii) kääntää kaatunut pelastuslautta pelastusliivi päällä;

iii) tulkita pelastusveneen merkintöjä suurimmasta sallitusta henkilömäärästä;

iv) käyttää oikeita komentosanoja laskettaessa pelastusvene, noustessa veneeseen, jätettäessä alus, käsiteltäessä venettä ja poistuttaessa veneestä;

v) selvittää ja laskea pelastusvene turvallisesti veteen ja siirtyä nopeasti pois aluksen sivulta;

vi) huolehtia loukkaantuneista henkilöistä alusta jätettäessä ja sen jälkeen;

vii) soutaa, ohjata, pystyttää masto, nostaa purjeet, purjehtia ja ohjata kompassin mukaan;

viii) käyttää viestitysvälineitä mukaan luettuna pyrotekniset merkinantovälineet;

ix) käyttää kannettavaa pelastusveneradiota.

Säännön VI/1 liite
Vähimmäistiedot pätevyyskirjan myöntämiseksi pelastusveneiden käyttötaidosta

I. Erilaiset hätätilanteet, joita saattaa sattua, kuten yhteentörmäys, tulipalo, aluksen kaatuminen.

2. Pelastautumisen periaatteet, mukaan luettuna:

a) koulutuksen ja harjoitusten merkitys;

b) tarve olla valmiina mihin hätätilanteeseen tahansa;

c) toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä hälytettäessä pelastusveneasemalle;

d) toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä jätettäessä alus;

e) toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä oltaessa vedessä;

f) toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä oltaessa veneessä;

g) suurimmat vaarat, jotka uhkaavat eloonjääneitä.

3. Jokaisen miehistön jäsenen erityistehtävät hälytysluettelon mukaisesti, pelastusvenehälytyksen ja palohälytyksen hälytysmerkkien väliset erot mukaan luettuna.

4. Erilaiset hengenpelastuslaitteet, jotka normaalisti ovat aluksella.

5. Pelastusveneiden rakenne ja varustaminen sekä niiden yksittäiset varusteet.

6. Pelastusveneiden erityisominaisuudet ja lisälaitteet.

Virkalähetys

7. Erilaiset pelastusveneiden laskulaitteet.

8. Menetelmät laskettaessa pelastusvenettä myrskyssä.

9. Toimenpiteet aluksen jätön jälkeen.

10. Pelastusveneen käsittely myrskyssä.

11. Keulaköyden, ajoankkurin ja muiden varusteiden käyttö.

12. Ruuan ja veden annostelu pelastusveneessä.

13. Helikopteripelastuksen menetelmät.

14. Ensiapuvarustuksen käyttö ja elvyttäminen.

15. Pelastusveneen radiolaitteet mukaan luettuna hätätapauspaikan osoittavat radiomajakat.

16. Hypotermian vaikutukset ja sen ehkäisy; suojapeitteiden ja suojaavien pukujen käyttö.

17. Pelastusveneen moottorin käynnistys ja käyttö sekä moottorin varusteiden ja mukana olevan palonsammuttimen käyttö.

18. Valmiusveneen ja pelastuslauttoja ohjaavan komentoveneen käyttö sekä eloonjääneiden ja meressä olevien henkilöiden pelastaminen.

19. Pelastusveneen ohjaaminen maihin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.