76/1983

Keskitetysti hyväksyttyjen rakennustuotteiden ja virallisen tarkastusjärjestelmän vastavuoroista hyväksymistä koskevat pohjoismaiset suuntaviivat

Pohjoismaiden ministerineuvosto (asuntoministerit) on 25 päivänä marraskuuta 1983 hyväksynyt suuntaviivat noudatettaviksi Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.

1. Merkitys ja edellytykset

1.1. Tavoite ja sovellutus

Näiden suuntaviivojen avulla on tarkoitus yksinkertaistaa niiden hakemusten käsittelyä, jotka koskevat Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Tanskassa jo hyväksyttyjen taikka tarkastettujen rakennustuotteiden hyväksymistä. Suuntaviivat koskevat mainittujen maiden rakennuslainsäädäntöihin perustuvia, rakennustuotteiden keskitettyä hyväksymistä koskevia järjestelmiä ja virallisia tarkastusjärjestelmiä kansallisten rakentamismääräysten vaatimusten mukaisesti.

1.2. Keskitetty hyväksyminen

Keskitetyllä hyväksymisellä tarkoitetaan keskushallinnon elimen, tähän valtuutetun standardisoivan tai tähän valtuutetun yksityisen elimen antamaa hyväksymistä, joka velvoittaa paikallista rakennusviranomaista. Tarkemmat suuntaviivat esitetään luvussa 2.

1.3. Virallinen tarkastusjärjestelmä

Virallisella tarkastusjärjestelmällä tarkoitetaan keskushallinnon elimen tai tähän valtuutetun yksityisen elimen suorittamaa laadunvalvontaa. Tarkemmat suuntaviivat esitetään luvussa 3.

1.4. Tuotesäännöt

Suuntaviivojen soveltaminen edellyttää, että keskitetyn hyväksymisen ja virallisen tarkastusjärjestelmän tekniset edellytykset tarvittavassa määrin yhdenmukaistetaan ja että ne julkaistaan yhteisesti eri tuotealoja koskevina tuotesääntöinä. Tuotesääntöjen hyväksymistä tai muutosta koskeva päätös on välittömästi saatettava johtavien rakennusviranomaisten tietoon.

2. Rakennustuotteiden vastavuoroinen hyväksyminen

2.1. Yksinkertaistettu hyväksyminen

Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Tanskassa (hyväksymismaa) hyväksytty tuote hyväksytään toisessa maassa (vastaanottajamaa) ilman uutta tutkimista tai lisätarkastusta ja -koestusta hyväksymisen osalta. Hyväksymismaassa annetun keskitettyä hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan olevan riittävä peruste hyväksymiselle myös vastaanottajamaassa. Tällöin edellytetään, että hyväksymismaassa hyväksytty tuote täyttää vastaanottajamaan rakentamismääräysten ehdot tai että on olemassa mahdollisuus, että vastaanottajamaa katsoo sopivaksi poiketa määräyksistä, jos vaatimuksia ei ole täytetty. Lisäksi edellytetään, että koestus ja laadunvalvonta on suoritettu hyväksymismaassa allamainittujen kohtien 2.3. ja 2.4. mukaisesti.

2.2. Hyväksymisen hakeminen vastaanottajamaassa

Hyväksymishakemus laaditaan vastaanottajamaan sääntöjen mukaisesti ja jätetään asianomaiselle viranomaiselle tai tähän valtuutetulle elimelle.

Hakemukseen liitetään hyväksymismaassa annetut asiakirjat, jotka koskevat hyväksymistä ja koestusta ja sen lisäksi tiedot mahdollisesta laadunvalvonnasta sekä muut tarpeelliset asiakirjat. Hyväksymistä koskevassa asiakirjassa tulee yleensä olla tiedot

-- hyväksytystä tuotteesta

-- hyväksytystä käyttöalueesta

-- hyväksymisen laajuudesta

-- valvonnasta

-- merkitsemisestä

-- voimassaoloajasta

-- omistajasta/valmistajasta/hyväksytystä laadunvalvonnasta valmistuspaikassa

Hyväksyvä viranomainen/elin voi vaatia, että hakemus kohtuullisessa laajuudessa laaditaan vastaanottajamaan kielellä.

2.3. Koestus

Tuotteen koestus, johon keskitetty hyväksyminen hyväksymismaassa perustuu, tulee olla suoritettu sellaisessa koestuslaitoksessa, joka täyttää ne tekniset, taloudelliset ja hallinnolliset kriteerit, jotka on vahvistettu yleisesti hyväksytyissä kansainvälisissä suuntaviivoissa ja jotka määritellään tarkemmin asianomaisten tuotesääntöjen kohdalla tai jotka hyväksymismaan johtava rakennusviranomainen taikka muu asianomainen viranomainen on hyväksynyt. Tämä koskee myös koestusta, joka eräissä tapauksissa kuuluu laadunvalvontaan kohdan 2.4. mukaisesti.

2.4. Laadunvalvonta

Mikäli näissä suuntaviivoissa ja asianomaisissa tuotesäännöissä mainitut edellytykset on täytetty, hyväksytään vastavuoroisesti sekä kyseisen maan laadunvalvontaa koskevat järjestelmät että niiden perusteella suoritettu kyseisessä maassa valmistettujen tuotteiden laadunvalvonta.

Laadunvalvonta perustuu osittain valmistajan omaan asiantuntijan johdolla ja valvonnassa suorittamaan tarkastukseen ja osittain pistokokein suoritettuun valvovaan tarkastukseen, ja se suoritetaan asianomaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. Samalla valmistajan edellytetään suorittavan jatkuvaa vaadittavaa tarkastusta, että tuotteet valmistetaan asianomaisen viranomaisen hyväksymien tai muutoin voimassa olevien määräysten mukaan, sekä näyttää asiakirjoin toteen suoritettu tarkastus.

Mikäli erityiset syyt sitä vaativat, vastaanottajamaan hyväksyvällä viranomaisella/elimellä on oikeus tehdä pistokoe tuote-erästä.

2.5. Merkitseminen

Keskitetysti hyväksytyn tuotteen merkintä suoritetaan vastaanottajamaan sääntöjen mukaisesti.

2.6. Vastaanottajamaan hyväksymistä koskeva asiakirja

Hyväksymisasiakirja annetaan vastaanottajamaassa, kun näissä suuntaviivoissa ja asianomaisissa tuotesäännöissä mainitut ehdot todetaan täytetyiksi.

Vastaanottajamaan hyväksyvä viranomainen/elin ilmoittaa hyväksymisestä hyväksymismaan vastaavalle viranomaiselle.

2.7. Hyväksymisen voimassaoloaika

Vastaanottajamaa vahvistaa kohdan 2.1. mukaisen hyväksymisen voimassaoloajan ottaen huomioon voimassaoloajan hyväksymismaassa.

2.8. Hyväksymisen peruuttaminen

Hyväksymisen peruuttamisesta yhdessä maassa ilmoitetaan välittömästi asianomaisten maiden rakennusviranomaisille.

2.9. Valitus, vaitiolovelvollisuus ja maksut

Vastaanottajamaassa annettavaan hyväksymiseen liittyvät valitukset ja riita-asiat ovat vastaanottajamaan sääntöjen alaiset. Tämä koskee myös kohdan 2.2. mukaiseen hakemusmenettelyyn liittyvää vaitiolovelvollisuutta ja hyväksymisestä aiheutuvia maksuja.

2.10. Arkistointi

Koestusraportit, lausunnot, piirustukset, laadunvalvontaa koskevat sopimukset ja muut asiakirjat, joihin hyväksymismaassa annettu hyväksyminen perustuu, arkistoidaan tarpeellisessa määrin hyväksymismaan asianomaisen viranomaisen/elimen toimesta ja pidetään kunkin vastaanottajamaan hyväksyvän viranomaisen/elimen saatavilla.

3. Virallisen tarkastusjärjestelmän vastavuoroinen hyväksyminen

3.1. Yksinkertaistettu tarkastus

Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Tanskassa suoritettu virallinen laadunvalvonta ja sen yhteydessä esitetyt koestustulokset hyväksytään ilman uutta koestusta ja tarkastusta siltä osin kuin valvonta edellyttää.

3.2. Koestus

Koestusta koskevat vastaavat vaatimukset kuin mitä kohdassa 2.3. on esitetty.

3.3. Laadunvalvonta

Laadunvalvontaa koskevat vaatimukset ovat samat kuin mitä kohdassa 2.4. esitetään. Mikäli erityiset syyt sitä vaativat, vastaanottajamaan asianomaisella elimellä on oikeus tehdä pistokoe tuote-erästä.

3.4. Merkitseminen

Merkitsemistä koskevat vaatimukset ovat samat kuin mitä kohdassa 2.5. esitetään.

3.5. Tuotteen tai tuottajan poisjättäminen

Vastaanottajamaan johtavalla rakennusviranomaisella on oikeus jättää pois tuote tai valmistaja näiden suuntaviivojen soveltamisesta, jos osoitettuja puutteita ei ole korjattu kohtuullisessa ajassa.

3.6. Raportointi

Johtavien rakennusviranomaisten tulee vuosittain toimittaa toisilleen luettelo kaikista niistä valmistajista/tuotteista/tuoteryhmistä, jotka näiden suuntaviivojen ja niihin kuuluvien tuotesääntöjen edellytysten mukaisesti ovat laadunvalvonnan alaisia. Tuotteen tai valmistajan poisjättämisestä sekä tuotteen laatua koskevista olennaisista puutteista ilmoitetaan välittömästi toisen pohjoismaan asianomaiselle viranomaiselle.

4. Toteuttaminen kansallisella tasolla

Johtavat rakennusviranomaiset huolehtivat siitä, että näitä suuntaviivoja sovelletaan kansallisella tasolla ja valvovat jatkuvasti suuntaviivojen noudattamista kansallisella tasolla.

5. Voimaantulo

Suuntaviivat tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.