Finlex ®

Suomen hallituksen ja Euroopan talousyhteisön välinen KALASTUSSOPIMUS

Suomen hallitus ja Euroopan talousyhteisö (jota jäljempänä kutsutaan yhteisöksi), jotka,

palauttavat mieleen yhteisön ja Suomen välillä vanhastaan vallitsevat hyvät suhteet;

ottavat huomioon yhteisen halunsa varmistaa, että niiden rannikoihin välittömästi liittyvien vesialueiden kalakanta säilyy ja että kalakantoja hoidetaan järkevästi;

kiinnittävät huomiota siihen, että asianosaiset yhteisön jäsenvaltiot ovat päättäneet ulottaa kalastusvyöhykkeidensä ulkorajan 200 meripeninkulman päähän Atlantin valtameren, Pohjanmeren, Skagerrakin, Kattegatin ja Itämeren rannikosta ja että kalastusta näiden rajojen sisällä säätelee yhteisön yleinen kalastuspolitiikka;

kiinnittävät huomiota siihen, että Suomi on päättänyt ulottaa kalastusvyöhykkeensä ulkorajan keskiviivaan asti rannikkonsa edustalla Itämerellä;

vahvistavat, että rannikkovaltioiden tulee käyttäessään kalastusvyöhykkeellään täysivaltaisia oikeuksiaan elollisten luonnonvarojen tutkimiseen, hyväksikäyttämiseen, säilyttämiseen ja hoitoon noudattaa kansainvälisen oikeuden periaatteita;

pitävät mielessä suomalaisten alusten aikaisemman kalastustoiminnan Koillis-Atlantilla ja yhteisön jäsenvaltioille kuuluvien alusten kalastustoiminnan Suomen rannikkoon liittyvillä vesillä;

pitävät mielessä Yhdistyneiden Kansakuntien III merioikeuskonferenssin työn; ja jotka

haluavat vahvistaa kumpaakin sopimuspuolta kiinnostavan kalastustoiminnan ehdot ja edellytykset;

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Kumpikin sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen kalastusaluksille pääsyn kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvalle alueelle seuraavissa artikloissa määrätyillä ehdoilla.

2 artikla

1. Kumpikin sopimuspuoli määrittelee, sillä varauksella että odottamattomista olosuhteista saattaa myöhemmin aiheutua tarkistuksia sekä ottaen huomioon tarpeen hoitaa elollisia luonnonvaroja järkevästi, joka vuosi kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvan alueen osalta:

(a) kunkin kalakannan tai kalakantaryhmän suurimman sallitun pyyntimäärän; määrittelyssä tulee ottaa huomioon tarkimmat mahdolliset käytettävissä olevat tieteelliset perusteet, kalakantojen keskinäinen riippuvuus, asianomaisten kansainvälisten järjestöjen tekemä työ sekä muut asiaan liittyvät seikat;

(b) asianmukaisten neuvottelujen jälkeen toiselle sopimuspuolelle myönnettävän kalastuskiintiön suuruuden sekä alueet, joilla se saa kalastaa.

Määritellessään (b)-kohdassa mainittuja kiintiöitä kumpikin sopimuspuoli pyrkii pääsemään tyydyttävään tasapainoon niitä yhteisesti kiinnostavien merialueiden tarjoamien kalastusmahdollisuuksien osalta.

2. Kumpikin sopimuspuoli ryhtyy kalastuksen säätelemiseksi vain sellaisiin toimiin, jotka eivät vaaranna tässä sopimuksessa myönnettyjen kalastusoikeuksien täyttä hyväksikäyttöä.

3 artikla

Kumpikin sopimuspuoli voi vaatia, että toisen sopimuspuolen kalastusalukset tarvitsevat luvan kalastaessaan toisen sopimuspuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella.

Kummankin sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat sopivana ajankohtana toiselle sopimuspuolelle niiden kalastusalusten nimen, rekisterinumeron ja muut asianmukaiset tiedot, joille pyydetään kalastuslupaa toisen sopimuspuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella. Viimeksi mainittu sopimuspuoli myöntää sitten 2 artiklan 1 kappaleen (b)-kohdan määräysten mukaisia kalastusmahdollisuuksia vastaavat luvat.

4 artikla

Sopimuspuolen kalastusalukset noudattavat toisen sopimuspuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella kalastaessaan suojelu- ja valvontatoimia ja muita määräyksiä, jotka koskevat tällä alueella harjoitettavaa kalastusta. Kaikista uusista toimista, ehdoista tai määräyksistä ilmoitetaan asianmukaisesti etukäteen.

5 artikla

1. Kumpikin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että sen alukset noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä ja muita asiaankuuluvia määräyksiä.

2. Kumpikin sopimuspuoli voi kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella ryhtyä tarvittaviin kansainvälisen oikeuden mukaisiin toimiin varmistaakseen, että toisen sopimuspuolen alukset noudattavat tätä sopimusta.

6 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat toimimaan yhteistyössä varmistaakseen, että kumpaakin sopimuspuolta yhteisesti kiinnostavien alueiden elollisia luonnonvaroja hoidetaan ja suojellaan asianmukaisesti loukkaamatta kuitenkaan sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvaan kalastusvyöhykkeeseen liittyviä sopimuspuolen täysivaltaisia oikeuksia ja helpottaakseen tähän liittyvää tarpeellista tieteellistä tutkimusta. Yhteistyö voi tapahtua sopivissa kansainvälisissä järjestöissä.

7 artikla

1. Sopimuspuolet sopivat, että ne neuvottelevat keskenään tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja tehokkaaseen soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta aiheutuu riitaa, asiaa käsitellään sopimuspuolten välisissä neuvotteluissa.

8 artikla

Mikään tämän sopimuksen määräys ei voi vaikuttaa kummankaan sopimuspuolen näkemyksiin merioikeutta koskevista kysymyksistä eikä voi myöskään niitä haitallisesti ennakoida.

9 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan toisaalta alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan talousyhteisön perustamissopimusta, jolloin noudatetaan mainitun sopimuksen ehtoja, ja toisaalta Suomen alueeseen.

10 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan sinä päivänä, jolloin sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen täyttäneensä voimaantulon edellyttämät vaatimukset.

11 artikla

Tämä sopimus on aluksi voimassa kymmenen vuotta voimaantulopäivästä. Ellei jompikumpi sopimuspuoli ole sanonut sitä irti ilmoittamalla asiasta viimeistään yhdeksää kuukautta ennen voimassaolokauden päättymistä, se jää voimaan aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan sillä ehdolla, että irtisanomisilmoitusta ei ole tehty vähintään yhdeksää kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

12 artikla

Sopimuspuolet sopivat ottavansa tämän sopimuksen tarkasteltavaksi, kun Yhdistyneiden Kansakuntien III merioikeuskonferenssin tuloksena laadittavaa monenvälistä sopimusta koskevat neuvottelut ovat päättyneet.

13 artikla

Tämä sopimus on tehty kahtena suomen-, englannin-, hollannin-, italian-, kreikan-, ranskan-, saksan- ja tanskankielisenä kappaleena, joiden kaikkien tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

Suomen hallituksen ja Euroopan Talousyhteisön välisen kalastussopimuksen 2 artiklan 1 kappaleen b)-kohtaa koskevat KIRJEENVAIHDOT

Kirje nro 1

Bryssel 6.7.1983

Herra Puheenjohtaja,

Ilmoitan kunnioittavasti vastaanottaneeni tänään päivätyn seuraavansisältöisen kirjeenne:

"Viittaan tänä päivänä allekirjoitettuun Euroopan talousyhteisön ja Suomen hallituksen väliseen kalastussopimukseen ja vahvistan kunnioittavasti Suomelle Pohjanmerestä myönnettävien kalastuskiintiöiden osalta, että 2 artiklan 1 kappaleen b)-kohdan mukaiset neuvottelut käydään vasta, kun Pohjanmeren sillikanta on huomattavasti lisääntynyt. Kanta katsotaan huomattavasti lisääntyneeksi sinä vuonna, jolloin suurin sallittu pyyntimäärä ylittää 100 000 tonnia."

Ilmoitan kunnioittavasti, että valtuuskuntani hyväksyy edellä olevan.

Vastaanottakaa, Herra Puheenjohtaja, suurimman kunnioitukseni vakuutus.

Kirje n:o 2

Bryssel, 6.7.1983

Herra Puheenjohtaja,

Ilmoitan kunnioittavasti vastaanottaneeni tänään päivätyn seuraavansisältöisen kirjeenne:

"Viittaan Suomen hallituksen ja Euroopan talousyhteisön välillä tänään allekirjoitettuun kalastussopimukseen ja ilmoitan kunnioittavasti seuraavaa:

1. Neuvotteluissa on sovittu, että muilla kuin sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetuilla Itämeren alueilla harjoitettava kalastustoiminta tulisi sopimuksen 2 artiklan 1 kappaleen b)-kohdan mukaisesti ottaa kokonaisuudessaan huomioon, jotta kummankin sopimuspuolen kalastusta koskevien etujen välillä päästään tyydyttävään tasapainoon.

2. Lisäksi on sovittu, että vuotuisten kalastuskiintiöiden määräämiseksi käytävissä neuvotteluissa otetaan myös asianmukaisesti huomioon Suomen lohenpoikastuotanto sekä siitä yhteisön kalastajien Itämeressä saama hyöty."

Euroopan yhteisöjen neuvosto on pannut merkille tämän kirjeen sisällön.

Käytän tätä tilaisuutta hyväkseni uudistaakseni Suomen valtuuskunnan puheenjohtajalle suurimman kunnioitukseni vakuutuksen.