Finlex ®

PÖYTÄKIRJA

Allekirjoitettaessa tänään Suomen ja Italian välillä tehtyä sopimusta tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi ovat allekirjoittaneet sopineet seuraavista määräyksistä, jotka muodostavat sopimuksen olennaisen osan:

1. 2 artiklan 3 kappale

a) Sopimusta ei Suomessa sovelleta kansaneläkevakuutusmaksuun, sairausvakuutusmaksuun eikä erityiseen arpajaisveroon. Sopimusta ei Italiassa sovelleta veroihin (ei myöskään silloin kun ne kannetaan pidättämällä vero lähteellä), joita on suoritettava arpajaisvoitoista, muista kuin arvopapereihin liittyvistä palkinnoista, tahi sattumaan tai kykyyn perustuvista peleistä, kilpailuista, arvauspeleistä tai vedonlyönnistä saaduista voitoista.

b) Milloin Italiassa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen otetaan käyttöön varallisuusvero, sovelletaan sopimusta myös tällaiseen veroon.

2. 4 artikla

Jakamattoman kuolinpesän katsotaan Suomessa toimitettavassa verotuksessa asuvan siinä sopimusvaltiossa, jossa vainaja tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaan asui kuolinhetkellään.

3. 7 artiklan 3 kappale

Sanonnalla "kiinteästä toimipaikasta johtuneet menot" tarkoitetaan menoja, jotka välittömästi liittyvät kiinteän toimipaikan toimintaan.

4. 10 artiklan 3 kappale

Sanonta "osinko" käsittää tulot, jotka on saatu voitto-osuustodistuksista tai -oikeuksista ("jouissance" shares tai "jouissance" rights), kaivososakkeista ja perustajaosuuksista.

5. 23 artikla

a) Sopimuksen mukaisesti kannettu varallisuudesta suoritettava Suomen vero vähennetään Italiassa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen käyttöön otetusta, varallisuudesta suoritettavasta verosta tämän artiklan 1 kappaleessa määrätyllä tavalla.

b) 1) Milloin Italiassa asuvaa henkilöä, joka on Suomen, mutta ei Italian kansalainen, pidetään Suomessa asuvana Suomen tulo- ja varallisuusverolain 9 §:ssä olevan niin sanotun kolmen vuoden säännön mukaan, sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettujen Suomen verojen osalta, Suomi voi tapauksissa, joissa sopimuksen määräykset rajoittavat Suomen verottamisoikeutta, verottaa tällaisen henkilön tulosta, joka on saatu Italian ulkopuolella olevista lähteistä, tai varallisuudesta, joka on Italian ulkopuolella.

Suomen on kuitenkin tämän artiklan 2 kappaleen määräysten mukaisesti vähennettävä Suomen verosta se Italian vero, joka on maksettu tulosta tai varallisuudesta.

2) Milloin Suomessa asuvalla henkilöllä, joka on Italian, mutta ei Suomen kansalainen, on pääasiallinen toimintansa ja etujensa keskus Italiassa, Italia voi tapauksissa, joissa sopimuksen määräykset rajoittavat Italian verottamisoikeutta, verottaa sellaisen henkilön tulosta, joka on saatu Suomen ulkopuolella olevista lähteistä. Italian on kuitenkin tämän artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesti vähennettävä Italian verosta se Suomen vero, joka on maksettu tulosta.

3) Tämän kappaleen 1) ja 2) kohdan määräyksiä sovelletaan vain siltä vuodelta, jonka kuluessa henkilö lähti Suomesta tai Italiasta, sekä sitä seuraavilta kolmelta vuodelta.

6. 25 artikla

a) Artiklan 1 kappaleessa oleva sanonta "ilman että tämä vaikuttaa hänen oikeuteensa käyttää näiden valtioiden sisäisissä oikeusjärjestyksissä olevia oikeussuojakeinoja" merkitsee, että keskinäinen sopimusmenettely ei ole vaihtoehto sisäiselle muutoksenhakumenettelylle, joka kaikissa tapauksissa on pantava vireille puhevallan säilyttämiseksi, milloin vaatimus koskee verotusta, joka on sopimuksen vastainen.

b) Verovelvollisen pyynnöstä on sopimusvaltiossa lähteellä pidätettyä veroa alennettava tai vero palautettava, jos sopimuksen määräykset vaikuttavat oikeuteen kantaa tällaisia veroja. Alentamista tai palautusta koskeva vaatimus on tehtävä sen sopimusvaltion lainsäädännössä määrätyssä ajassa, joka on velvollinen alentamaan veroa tai palauttamaan sen. Hakemukseen on liitettävä tarvittava selvitys siitä, että sopimuksessa asetetut alentamisen tai palautuksen edellytykset ovat olemassa. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sopivat keskenään, miten edellä olevaa määräystä sovelletaan.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1981 kahtena suomen-, italian- ja englanninkielisenä kappaleena, kaikkien kolmen tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset. Tulkintaerimielisyyden sattuessa on englanninkielinen teksti ratkaiseva.