51/1983

Annettu: 12.10.1983

Asetus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Lontoossa 17 päivänä helmikuuta 1978 tehty alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvä vuoden 1978 pöytäkirja, johon liittymisestä tasavallan presidentti on päättänyt 16 päivänä syyskuuta 1983 ja jota koskeva liittymiskirja on talletettu kansainvälisen merenkulkujärjestön pääsihteerin huostaan 20 päivänä syyskuuta 1983, on, lukuun ottamatta sanotun yleissopimuksen valinnaisia liitteitä III, IV ja V, voimassa 2 päivästä lokakuuta 1983 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä lokakuuta 1983.

Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983

Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvä vuoden 1978 PÖYTÄKIRJA

Tämän pöytäkirjan osapuolet, jotka

tunnustavat sen huomattavan merkityksen, joka alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella voi olla meriympäristön suojelemiselle alusten aiheuttamalta pilaantumiselta,

tunnustavat myös, että alusten, varsinkin säiliöalusten, aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemistä ja rajoittamista on tarvetta kehittää edelleen,

tunnustavat edelleen, että sanotun yleissopimuksen I liitteen öljyn aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemistä koskevien sääntöjen soveltaminen on tarpeellista niin aikaisin ja laajalti kuin mahdollista,

myöntävät kuitenkin, että on aiheellista lykätä sanotun yleissopimuksen II liitteen soveltamista siksi kunnes tietyt tekniset ongelmat on saatu tyydyttävästi ratkaistuiksi,

katsovat, että nämä päämäärät voidaan parhaiten saavuttaa tekemällä alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvä pöytäkirja,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Yleiset velvoitteet

1. Tämän pöytäkirjan osapuolet sitoutuvat saattamaan voimaan:

a) tämän pöytäkirjan ja sen liitteen, joka on tämän pöytäkirjan erottamaton osa; ja

b) alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (jota jäljempänä sanotaan yleissopimukseksi) määräykset tässä pöytäkirjassa olevine muutoksineen ja lisäyksineen.

2. Yleissopimuksen ja tämän pöytäkirjan määräykset on luettava ja tulkittava yhdessä yhtenä ainoana asiakirjana.

3. Jokainen viittaus tähän pöytäkirjaan on samalla viittaus sen liitteeseen.

II artikla
Yleissopimuksen II liitteen soveltaminen

1. Yleissopimuksen 14 artiklan 1 kappaleen määräyksistä huolimatta tämän pöytäkirjan osapuolet sopivat siitä, että niitä eivät sido yleissopimuksen II liitteen määräykset tämän pöytäkirjan voimaantulopäivää seuraavien kolmen vuoden aikana tai sinä pitempänä ajanjaksona, josta voi päättää tämän pöytäkirjan osapuolten kahden kolmasosan enemmistö valtioiden välisen neuvoa-antavan merenkulkujärjestön (jota jäljempänä sanotaan järjestöksi) meriympäristön suojelua käsittelevässä komiteassa (jota jäljempänä sanotaan komiteaksi).

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuna aikana tämän pöytäkirjan osapuolilla ei ole mitään velvollisuuksia eivätkä ne voi vaatia mitään oikeuksia yleissopimuksen nojalla asioissa, jotka koskevat yleissopimuksen II liitettä ja viittaukset yleissopimuksen osapuoliin eivät käsitä tämän pöytäkirjan osapuolia tarkoitettaessa mainittua liitettä koskevia asioita.

III artikla
Tietojen toimittaminen

Yleissopimuksen 11 artiklan 1 kappaleen b kohdan teksti korvataan seuraavalla:

"luettelon niistä nimitetyistä katsastajista sekä tunnustetuista järjestöistä, joilla on valtuus toimia niiden puolesta asioissa, jotka koskevat haitallisia aineita kuljettavien alusten sääntöjen mukaista suunnittelua, rakennetta, varustelua ja käyttöä, osapuolille niiden virkamiesten tiedoksi lähetettäväksi. Hallinnon on tämän johdosta ilmoitettava järjestölle nimitetyille katsastajille tai tunnustetuille järjestöille annettuihin valtuuksiin liittyvistä erityisistä velvollisuuksista ja ehdoista."

IV artikla
Allekirjoitus, ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen

1. Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten järjestön päämajassa 1 päivästä kesäkuuta 1978 31 päivään toukokuuta 1979 ja on sen jälkeen avoinna liittymistä varten.

Valtiot voivat tulla tämän pöytäkirjan osapuoliksi:

a) allekirjoittamalla sen ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa; tai

b) allekirjoittamalla sen ratifioimista tai hyväksymistä koskevin varaumin ja sen jälkeen ratifioimalla tai hyväksymällä sen; tai

c) liittymällä siihen.

2. Ratifioiminen, hyväksyminen tai liittyminen tapahtuu tallettamalla tätä tarkoittava asiakirja järjestön pääsihteerin huostaan.

V artikla
Voimaantulo

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen osapuoliksi tämän pöytäkirjan IV artiklan mukaisesti on tullut vähintään 15 valtiota, joiden kauppalaivastojen yhteenlaskettu määrä on vähintään 50 prosenttia maailman kauppalaivaston bruttovetoisuudesta.

2. Jokainen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja, joka on talletettu tämän pöytäkirjan voimaantulopäivän jälkeen, tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua tallettamispäivästä.

3. Ratifioimis-, hyväksymis tai liittymiskirja, joka on talletettu sen päivän jälkeen, jona tämän pöytäkirjan muutoksen katsotaan tulleen hyväksytyksi yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesti, koskee tätä muutettua pöytäkirjaa.

VI artikla
Muutokset

Yleissopimuksen 16 artiklassa olevaa yleissopimuksen artiklojen, liitteiden ja liitteen lisäysten muuttamista koskevaa menettelyä sovelletaan vastaavasti tämän pöytäkirjan artiklojen, liitteiden ja liitteen lisäysten muutoksiin.

VII artikla
Irtisanominen

1. Jokainen osapuoli voi irtisanoa tämän pöytäkirjan milloin hyvänsä viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona tämä pöytäkirja on tullut voimaan sanotun osapuolen osalta.

2. Irtisanominen tapahtuu tallettamalla irtisanomisasiakirja järjestön pääsihteerin huostaan.

3. Irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona järjestön pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan tai irtisanomiskirjassa mahdollisesti määrätyn pitemmän ajanjakson kuluttua.

VIII artikla
Tallettaja

1. Tämä pöytäkirja talletetaan järjestön pääsihteerin huostaan (jota jäljempänä sanotaan tallettajaksi).

2. Tallettajan tulee:

a) tiedottaa kaikille valtioille, jotka ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan tai liittyneet siihen;

i) jokaisesta uudesta allekirjoituksesta tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta sekä sen päivämäärästä;

ii) tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä;

iii) tätä pöytäkirjaa koskevan irtisanomiskirjan tallettamisesta ja sen vastaanottamispäivästä sekä irtisanomisen voimaantulopäivästä;

iv) jokaisesta tämän pöytäkirjan II artiklan 1 kappaleen mukaisesti tehdystä päätöksestä;

b) toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset tästä pöytäkirjasta kaikille tämän pöytäkirjan allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille.

3. Tallettajan tulee tämän pöytäkirjan tullessa voimaan toimittaa siitä oikeaksi todistettu jäljennös Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle rekisteröitäväksi ja julkaistavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

IX artikla
Kielet

Tämä pöytäkirja on tehty yhtenä englannin-, espanjan-, ranskan- ja venäjänkielisenä kappaleena ja kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Viralliset arabian-, italian-, japanin- ja saksankieliset käännökset laaditaan ja talletetaan allekirjoitetun alkuperäiskappaleen kanssa.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet hallitustensa tähän tarkoitukseen asianmukaisesti valtuuttamina allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Lontoossa 17 päivänä helmikuuta 1978.

LIITE MUUTOKSET JA LISÄYKSET ALUSTEN AIHEUTTAMAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ VUONNA 1973 TEHTYYN KANSAINVÄLISEEN YLEISSOPIMUKSEEN I LIITE Säännöt öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi

1 sääntö
Määritelmat

1-7 kappale - Ei muutosta

Nykyinen 8 kappaleen teksti korvataan seuraa. valla:

8) a) "Merkittävä muutos" tarkoittaa vanhan aluksen muutosta:

i) joka oleellisesti muuttaa aluksen mittoja tai lastinottokykyä; tai

ii) joka muuttaa aluksen tyyppiä; tai

iii) jonka tarkoituksena on hallinnon mielestä oleellisesti pidentää sen ikää; tai

iv) joka muutoin niin muuttaa alusta, että jos se olisi uusi alus, sitä koskisivat tietyt tämän pöytäkirjan määräykset, jotka eivät siihen vanhana aluksena sovellu.

b) Tämän kappaleen a kohdan määräyksistä huolimatta sellaisen vanhan säiliöaluksen, jonka kuollutpaino on vähintään 20 000 tonnia, muuttamista tämän liitteen 13 säännön vaatimukset täyttäväksi, ei katsota tässä liitteessä tarkoitetuksi merkittäväksi muutokseksi.

9-22 kappale - Ei muutosta

Nykyinen 23 kappaleen teksti korvataan seuraavalla:

23) "Kevytpaino" tarkoittaa aluksen uppoumaa metrisissä tonneissa ilman lastia, polttoainetta, voiteluöljyä, painolastivettä, säiliöissä olevaa makeaa vettä ja syöttövettä, kuluvia varastoja sekä matkustajia ja laivahenkilökuntaa ja heidän matkatavaroitaan.

24 ja 25 kappale - Ei muutosta

Seuraavat kappaleet lisätään nykyiseen tekstiin:

26) Tämän säännön 6 kappaleen määräyksistä huolimatta "uusi öljysäiliöalus" tarkoittaa tämän liitteen 13, 13 B ja 13 E säännössä ja 18 säännön 5 kappaleessa öljysäiliöalusta:

a) jonka rakennussopimus tehdään kesäkuun 1 päivän 1979 jälkeen; tai

b) milloin rakennussopimusta ei ole, jonka köli on laskettu tai joka on vastaavassa rakennusvaiheessa tammikuun 1 päivän 1980 jälkeen; tai

c) jonka luovutus tapahtuu kesäkuun 1 päivän 1982 jälkeen; tai

d) jolle on tehty merkittävä muutos:

i) jota koskeva sopimus on tehty kesäkuun 1 päivän 1979 jälkeen; tai

ii) milloin sopimusta ei ole, jonka rakennustyöt aloitetaan tammikuun 1 päivän 1980 jälkeen; tai

iii) joka on saatettu loppuun kesäkuun 1 päivän 1982 jälkeen

kuitenkin niin, että tämän liitteen 13 säännön 1 kappaleessa on kuollutpainoltaan vähintään 70 000 tonnin öljysäiliöaluksiin sovellettava tämän säännön 6 kappaleessa olevaa määritelmää.

27) Tämän säännön 7 kappaleen määräyksistä huolimatta tarkoittaa sanonta "vanha öljysäiliöalus" täman liitteen 13, 13 A, 13 B, 13 C ja 13 D säännössä ja 18 säännön 6 kappaleessa öljysäiliöalusta, joka ei ole tämän säännön 26 kappaleessa olevan määritelmän mukainen uusi öljysäiliöalus.

28) "Raakaöljy" tarkoittaa kaikkia luonnossa maaperässä esiintyviä nestemäisiä hiilivetyseoksia siihen katsomatta, onko niitä käsitelty niiden saattamiseksi kuljetukseen soveltuviksi ja se käsittää:

a) raakaöljyn, josta tiettyjä tislausosia voi olla poistettu; ja

b) raakaöljyn, johon tiettyjä tislausosia voi olla lisätty.

29) "Raakaöljysäiliöalus" tarkoittaa öljysäiliöalusta, jota käytetään raakaöljyn kuljettamiseen.

30) "Tuoteöljysäiliöalus" tarkoittaa öljysäiliöalusta, jota käytetään muun öljyn kuin raakaöljyn kuljettamiseen.

2 ja 3 sääntö - Ei muutosta

4 sääntö

Nykyinen 4 säännön teksti korvataan seuraavalla:

Katsastukset ja tarkastukset

1) Jokaisessa öljysäiliöaluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 150 rekisteritonnia ja jokaisessa muussa aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 400 rekisteritonnia, on toimitettava jäljempänä selostetut katsastukset:

a) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen tai ennen kuin tämän liitteen 5 säännössä vaadittava todistuskirja annetaan ensimmäisen kerran. Katsastuksen tulee käsittää aluksen rakenteen, varustuksen, laitteiden, yleisjärjestelyn ja rakennusaineiden täydellinen tarkastus siinä määrin kuin tämä liite koskee alusta. Tämä. katsastus on toimitettava niin, että saadaan varmuus siitä, että rakenne, varusteet, laitteet, yleisjärjestely ja rakennusaineet täysin täyttävät tämän liitteen asianomaiset vaatimukset.

b) Määräaikaiset katsastukset, jotka toimitetaan hallinnon määräämin väliajoin, jotka eivät saa olla viittä vuotta pitemmät. Nämä katsastukset on toimitettava niin, että saadaan varmuus siitä, että rakenne, varusteet, laitteet, yleisjärjestely ja rakennusaineet täysin täyttävät tämän liitteen vaatimukset.

c) Vähintään yksi välikatsastus todistuskirjan voimassaoloaikana. Tämä katsastus on toimitettava niin, että saadaan varmuus siitä, että varusteet ja niihin liittyvät pumppu- ja putkijärjestelmät, mukaanluettuna öljyn purkauksen seuranta- ja valvontajärjestelmät, raakaöljypesujärjestelmät, öljyisen veden erotuslaitteet ja öljyn suodatusjärjestelmät täysin täyttävät tämän liitteen asianomaiset vaatimukset ja että lie ovat hyvässä käyttökunnossa. Milloin ainoastaan yksi tällainen välikatsastus toimitetaan todistuskirjan voimassaoloaikana, katsastus on toimitettava aikaisintaan kuusi kuukautta ennen kuin puolet todistuskirjan voimassaoloajasta on kulunut tai viimeistään kuusi kuukautta tämän ajankohdan jälkeen. Välikatsastukset tulee merkitä tämän liitteen 5 säännön mukaisesti annettavaan todistuskirjaan.

2) Hallinnon on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin niihin aluksiin nähden, joita tämän säännön 1 kappaleen määräykset eivät koske, sen varmistamiseksi, että tämän liitteen asianomaisia määräyksiä noudatetaan.

3) a) Hallinnon virkamiesten on toimitettava tämän liitteen määräysten noudattamista koskevat alusten katsastukset. Hallinto voi kuitenkin antaa katsastusten toimittamisen joko tarkoitusta varten nimitetyille katsastajille tai hyväksymilleen laitoksille.

b) Hallinnon on ryhdyttävä toimiin ennakoimattomien tarkastusten pitämiseksi todistuskirjan voimassaoloaikana. Nämä tarkastukset on toimitettava niin, että saadaan varmuus siitä, että alus ja sen varusteet pysyvät kaikilta osiltaan tyydyttävässä kunnossa käytettäväksi siinä liikenteessä, johon alus on tarkoitettu. Hallinnon omat tarkastajat tai tarkoitusta varten nimetyt katsastajat tai hyväksytyt laitokset tai hallinnon pyynnöstä toiset sopimuspuolet voivat suorittaa nämä tarkastukset. Jos hallinto ryhtyy suorittamaan pakollisia jokavuotisia katsastuksia tämän säännön 1 kappaleen mukaan edellä mainitut ja ennakoimattomat tarkastukset eivät ole pakollisia.

c) Hallinnon, joka nimittää katsastajia tai hyväksyttyjä laitoksia suorittamaan katsastuksia ja tarkastuksia siten kuin tämän kappaleen a ja b kohdissa on mainittu, on valtuutettava tarkoitusta varten nimetty katsastaja tai hyväksytty laitos joka tapauksessa:

i) vaatimaan korjauksia alukseen; ja

ii) suorittamaan katsastuksia ja tarkastuksia satamavaltion asinomaisen viranomaisen pyynnöstä.

Hallinnon on ilmoitettava järjestölle nimitetyille katsastajille ja hyväksytyille laitoksille myöntämiinsä valtuuksiin liittyvistä erityisistä velvollisuuksista ja ehdoista, edelleen tämän pöytäkirjan osapuolten virkamiesten tiedoksi lähetettäväksi.

d) Milloin tarkoitusta varten nimitetty katsastaja tai hyväksytty laitos katsoo, että aluksen kunto tai sen varusteet eivät olennaisilta osin vastaa todistuskirjassa olevia tietoja tai ovat sellaiset, että alus ei voi lähteä merelle aiheuttamatta kohtuutonta vahingonvaaraa meriympäristölle, tämän katsastajan tai järjestön on viipymättä varmistauduttava siitä, että puutteet korjataan ja ilmoittaa asiasta hallinnolle asianmukaisessa järjestyksessä. Ellei puutteiden korjaamiseen ryhdytä, todistuskirja on peruutettava ja asiasta viipymättä ilmoitettava hallinnolle. Jos alus on toisen sopimuspuolen satamassa, on satamavaltion asianomaisille viranomaisille myös ilmoitettava asiasta. Kun hallinnon virkamies, tarkoitusta varten nimetty katsastaja tai hyväksytty laitos on tehnyt ilmoituksensa satamavaltion asianomaisille viranomaisille, tämän satamavaltion hallituksen on annettava mainitulle virkamiehelle, katsastajalle tai laitokselle kaikki tarvittava apu heidän täyttäessään tämän säännön mukaisia velvoitteitaan. Kysymyksessä olevan satamavaltion hallituksen on tarpeen tullen ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että alus ei poistu ennen kuin se voi lähteä merelle tai lähteä satamasta jatkaakseen lähimmälle sopivalle korjaustelakalle aiheuttamatta kohtuutonta vahingonvaaraa meriympäristölle.

e) Hallinnon on kaikissa tapauksissa täysin taattava katsastuksen ja tarkastuksen perusteellisuus ja tehokkuus ja se sitoutuu ryhtymään tarpeellisiin toimiin tämän velvoitteen täyttämiseksi.

4) a) Aluksen ja sen varusteiden kunto on säilytettävä sellaisena, että ne täyttävät tämän pöytäkirjan vaatimukset, jotta varmistetaan, että alus pysyy joka suhteessa siinä kunnossa, että se voi lähteä merelle aiheuttamatta kohtuutonta vahingonvaaraa meriympäristölle.

b) Sen jälkeen kun jokin tämän säännön 1 kappaleen mukainen aluksen katsastus on toimitettu, ei aluksen rakenteessa, varusteissa laitteissa, yleisjärjestelyssä tai rakennusaineissa, joita katsastus on koskenut, saa tehdä mitään muutosta ilman hallinnon suostumusta, lukuunottamatta sellaisen varusteen tai laitteen suoranaista korvaamista toisella.

c) Milloin alukselle on tapahtunut onnettomuus tai on havaittu puutteellisuus, joka olennaisesti vaikuttaa aluksen kuntoon tai sellaisten varusteiden tehokkuuteen tai täydellisyyteen, joita tämä liite koskee, aluksen päällikön tai omistajan on ensi tilassa ilmoitettava asiasta sille hallinnolle, hyväksytylle järjestölle tai nimitetylle katsastajalle, jonka vastuulla asianmukaisen todistuskirjan antaminen on ja jonka tehtävänä on toimeenpanna tutkimuksia selvyyden saamiseksi siitä, onko tämän säännön 1 kappaleen mukainen katsastus tarpeellinen. Jos alus on toisen sopimuspuolen satamassa, aluksen päällikön tai omistajan on viipymättä ilmoitettava asiasta myös satamavaltion asianomaisille viranomaisille ja nimitetyn katsastajan tai hyväksytyn järjestön on varmistauduttava siitä, että tällainen ilmoitus on tehty.

5-7 sääntö

Kaikki viittaukset vuoteen "(1973)" Kansainvälisen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjan yhteydessä poistetaan näiden sääntöjen nykyisistä teksteistä.

8 sääntö
Todistuskirjan voimassaoloaika

Nykyinen 8 säännön teksti korvataan seuraavalla:

1) Kansainvälinen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja annetaan hallinnon määräämäksi ajaksi, joka ei saa olla viittä vuotta pitempi antamispäivästä lukien, kuitenkin niin, että tämän liitteen 13 säännön 9 kappaleessa mainitun, rajoitetun määräajan puhtaalle painolastille varattuja säiliöitä käyttävälle öljysäiliöalukselle annetun todistuskirjan voimassaoloaika ei saa ylittää sanottua rajoitettua määräaikaa.

2) Todistuskirjan voimassaolo päättyy, jos merkittäviä muutoksia on tehty vaadittuun rakenteeseen, varustukseen, laitteisiin, yleisjärjestelyyn tai rakennusaineisiin ilman hallinnon suostumusta, lukuunottamatta sellaisen varusteen tai laitteen suoranaista korvaamista toisella. Todistuskirjan voimassaoloaika päättyy myös jos hallinnon tämän liitteen 4 säännön 1 kappaleen c kohdan nojalla määräämiä välikatsastuksia ei ole toimitettu.

3) Alukselle annetun todistuskirjan voimassaolo päättyy myös aluksen siirtyessä käyttämään toisen valtion lippua. Uusi todistuskirja annetaan vain, milloin uuden todistuskirjan antava hallitus on täysin vakuuttunut siitä, että alus täysin täyttää tämän liitteen 4 säännön 4 kappaleen a ja b kohdan vaatimukset. Siirtymisen tapahtuessa sopimuspuolten välillä ja jos tätä koskeva esitys tehdään kolmen kuukauden kuluessa siirtymisestä, sen sopimuspuolen hallituksen, jonka lippua alus oli aikaisemmin oikeutettu käyttämään, on niin pian kuin mahdollista lähetettävä hallinnolle jäljennös aluksella ennen siirtoa olleesta todistuskirjasta ja, mikäli mahdollista, sitä koskevasta katsastusselostuksesta.

9-12 sääntö

- Ei muutosta

13 sääntö
Erilliset painolastisäiliöt puhtaalle painolastille varatut säiliöt ja raakaöljypesu

Nykyinen 13 säännön teksti korvataan seuraavilla säännöillä:

Ellei tämän liitteen 13 C ja 13 D säännöissä ole toisin määrätty, öljysäiliöalusten on täytettävä tämän säännön vaatimukset.

Uudet öljysäiliöalukset, joiden kuollutpaino on vähintään 20 000 tonnia

1) Jokaisessa uudessa raakaöljysäiliöaluksessa, jonka kuollutpaino on vähintään 20 000 tonnia ja jokaisessa uudessa tuotesäiliöaluksessa, jonka kuollutpaino on vähintään 30 000 tonnia, on oltava erilliset painolastisäiliöt ja näiden alusten on täytettävä tämän säännön 2, 3 ja 4 tai tarvittaessa 5 kappaleen määräykset.

2) Erillisten painolastisäiliöiden tilavuus tulee olla niin määrätty, että alus voi toimia turvallisesti painolastimatkoilla sen tarvitsematta turvautua öljylastisäiliöiden käyttämiseen painolastivettä varten, kuitenkin tämän säännön 3 tai 4 kappaleessa mainituin poikkeuksin. Kuitenkin kaikissa tapauksissa erillisten painolastisäiliöiden tilavuuden tulee vähintään olla sellainen, että missä tahansa painolastitilanteessa millä tahansa matkan osalla, mukaanluettuna tilanteet, jolloin aluksen paino muodostuu ainoastaan kevytpainosta ja erillisestä painolastista, aluksen syväys ja viippaus täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

a) mallireunaan metreinä mitattu syväys keskilaivalla (dm) tulee olla vähintään (ottamatta huomioon mitään aluksen muodonmuutosta): dm = 2,0 + 0,02 L,

b) keula- ja peräpystysuoralla mitattujen syväysten tulee vastata tämän kappaleen a kohdan mukaista syväystä keskilaivalla (dm), sekä aluksen viippaus perään päin ei saa olla suurempi kuin 0,015 L, ja

c) missään tapauksessa pystysuoralla mitattu syväys ei saa olla pienempi kuin on tarpeen sen takaamiseksi, että potkuri(t) ovat täysin veden alla.

3) Missään tapauksessa ei painolastivettä saa kuljettaa lastisäiliöissä paitsi niillä poikkeuksellisilla matkoilla, joilla sääolosuhteet ovat niin ankaria, että päällikön mielestä on tarpeellista kuljettaa lisäpainolastivettä lastisäiliöissä aluksen turvallisuuden vuoksi. Tällainen lisäpainolastivesi tulee käsitellä ja tyhjentää noudattaen tämän liitteen 9 sääntöä ja tämän liitteen 15 säännön määräysten mukaisesti ja merkintä tulee tehdä tämän liitteen 20 säännössä tarkoitettuun öljypäiväkirjaan.

4) Tämän säännön 3 kappaleessa sallittu lisäpainolasti saadaan kuljettaa uudessa raakaöljysäiliöaluksessa lastisäiliöissä ainoastaan siinä tapauksessa, että säiliöt on raakaöljypesty tämän liitteen 13 B säännön mukaisesti ennen lähtöä purkaussatamasta tai -terminaalista.

5) Tämän säännön 2 kappaleen määräysten estämättä edellytetään sellaisten öljysäiliöalusten osalta, joiden pituus on vähemmän kuin 150 metriä, että erilliseen painolastiin liittyvät olosuhteet ovat hallinnon hyväksymät.

6) Jokaisessa uudessa raakaöljysäiliöaluksessa, jonka kuollutpaino on vähintään 20 000 tonnia, on oltava raakaöljypesujärjestelmä lastisäiliöiden pesua varten. Hallinnon on varmistauduttava siitä, että järjestelmä täysin täyttää tämän liitteen 13 B säännön vaatimukset viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun säiliöalus on suorittanut ensimmäisen matkansa kuljettien raakaöljyä tai sen kolmannen matkan päättyessä, jolla alus on kuljettanut raakaöljypesuun sopivaa raakaöljyä riippuen siitä, kumpi ajankohta sattuu myöhemmäksi. Paitsi, milloin tällainen öljysäiliöalus kuljettaa raakaöljypesuun sopimatonta raakaöljyä, sen on käytettävä järjestelmää tämän säännön vaatimusten mukaisesti.

Vanhat raakaöljysäiliöalukset, joiden kuollutpaino on vähintään 40 000 tonnia

7) Mikäli tämän säännön 8 ja 9 kappaleen määräyksistä ei muuta johdu, on jokaisessa vanhassa raakaöljysäiliöaluksessa, jonka kuollutpaino on vähintään 40 000 tonnia, oltava erilliset painolastisäiliöt ja sen on täytettävä tämän säännön 2 ja 3 kappaleen vaatimukset siitä päivästä, jolloin tämä pöytäkirja tulee voimaan.

8) Tämän säännön 7 kappaleessa mainitut vanhat raakaöljysäiliöalukset voivat erillisten painolastisäiliöiden asemesta käyttää tämän liitteen 13 B säännön mukaista raakaöljypesua säiliöiden puhdistuskeinona, ellei kysymyksessä oleva raakaöljysäiliöalus ole tarkoitettu kuljettamaan raakaöljypesuun sopimatonta raakaöljyä.

9) Tämän säännön 7 ja 8 kappaleessa mainituissa vanhoissa raakaöljysäiliöaluksissa voidaan erillisten painolastisäiliöiden tai raakaöljypesulla tapahtuvan lastisäiliöiden puhdistamisen sijasta käyttää tämän liitteen 13 A säännön määräysten mukaisia, puhtaalle painolastille varattuja säiliöitä seuraavina aikoina:

a) raakaöljysäiliöaluksissa, joiden kuollutpaino on vähintään 70 000 tonnia, kahden vuoden ajan tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä; ja

b) raakaöljysäiliöaluksissa, joiden kuollutpaino on vähintään 40 000 tonnia, mutta alle 70 000 tonnia, neljän vuoden ajan tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä.

Vanhat tuotesäiliöalukset, joiden kuollutpaino on vähintään 40 000 tonnia

10) Tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä lukien on jokaisessa vanhassa tuotesäiliöaluksessa, jonka kuollutpaino on vähintään 40 000 tonnia, oltava erilliset painolastisäiliöt ja sen on täytettävä tämän säännön 2 ja 3 kappaleen vaatimukset tai sen on vaihtoehtoisesti käytettävä tämän liitteen 13 A säännön määräysten mukaisia puhtaalle painolastille varattuja säiliöitä.

Erillisillä painolastisäiliöillä varustetuksi öljysäiliöalukseksi hyväksyttävä öljysäiliöalus

11) Öljysäiliöalus, jonka ei tarvitse olla varustettu tämän säännön 1, 7 tai 10 kappaleessa mainituilla erillisillä painolastisäiliöillä, voidaan kuitenkin hyväksyä erillisillä painolastisäiliöillä varustetuksi öljysäiliöalukseksi edellyttäen, että se täyttää tämän säännön 2 ja 3 kappaleen tai tarvittaessa 5 kappaleen vaatimukset.

13_A sääntö
Puhtaalle painolastille varatuilla säiliöillä varustetulle öljysäiliöalukselle asetettavat vaatimukset

1) Öljysäiliöaluksessa, joka käyttää tämän liitteen 13 säännön 9 tai 10 kappaleen vaatimusten mukaisia puhtaalle painolastille varattuja säiliöitä, on oltava riittävät säiliötilat varattuina yksinomaan tämän liitteen 1 säännön 16 kappaleen mukaisesti määritellyn puhtaan painolastin kuljetukseen, jotta se täyttäisi tämän liitteen 13 säännön 2 ja 3 kappaleen vaatimukset.

2) Puhtaalle painolastille varattujen säiliöiden järjestelyn ja käytön on oltava hallinnon asettamien vaatimusten mukaiset. Näiden vaatimusten tulee sisältää vähintään ne puhtaalle painolastille varatuilla säiliöillä varustetuille öljysaliöaluksille annetut tarkemmat määräykset, jotka hyväksyttiin vuonna 1978 pidetyn säiliöalusten turvallisuutta ja meren pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän konferenssin päätöslauselmassa 14 ja joita järjestö voi muuttaa.

3) Putaaalle painolastille varattuja säiliöitä käyttävässä öljysäiliöaluksessa on oltava öljypitoisuusmittari, jonka hallinto on hyväksynyt järjestön suosittamien erittelyjen perusteella *) ja joka tekee mahdolliseksi purettavan painolastiveden öljypitoisuuden valvomisen. Öljypitoisuusmittari on asennettava viimeistään aluksen ensimmäisellä ennakoidulla käynnillä telakalla tämän pöytäkirjan voimaantulon jälkeen. Siihen asti kunnes öljypitoisuusmittari on asennettu, on puhtaalle painolastille varatuissa säiliöissä oleva painolastivesi tutkittava välittömästi ennen purkamista sen toteamiseksi, ettei öljyn aiheuttamaa pilaantumista ole tapahtunut.

( *) Tässä viitataan järjestön päätöslauselmalla A.393 (X) hyväksymään suositukseen öljynsekaisen veden erotuslaitteiston ja öljypitoisuusmittareiden kansainvälisistä suoritus- ja koetusmääräyksistä.)

4) Jokaisessa puhtaalle painolastille varattuja säiliöitä käyttävässä öljysäiliöaluksessa on oltava:

a) puhtaalle painolastivedelle varattujen säiliöiden käyttökäsikirja, jossa järjestelmä on yksityiskohtaisesti selostettu ja käyttötavat eritelty. Käsikirjan on oltava hallinnon hyväksymä ja sen tulee sisältää kaikki tämän säännön 2 kappaleessa tarkoitetuissa tarkemmissa määräyksissä olevat tiedot. Jos aluksessa tehdään muutos, joka vaikuttaa puhtaalle painolastille varattujen säiliöiden järjestelmään, käyttökäsikirjaa on vastaavasti muutettava; ja

b) tämän liitteen 20 säännössä tarkoitetun öljypäiväkirjan lisälehti tämän liitteen III lisäyksen täydennyksen mukaisesti. Lisälehden tulee olla pysyvästi liitettynä öljypäiväkirjaan.

13_B sääntö
Raakaöljypesun vaatimukset

1) Jokaisen tämän liitteen 13 säännön 6 ja 8 kappaleessa edellytetyn raakaöljypesujärjestelmän on täytettävä tämän säännön vaatimukset.

2) Raakaöljypesulaitteiston ja siihen kuuluvien laitteiden ja järjestelyjen on oltava hallinnon asettamien vaatimusten mukaiset. Näiden vaatimusten tulee sisältää vähintään ne raakaöljypesujärjestelmien suunnittelusta, käytöstä ja valvonnasta annetut tarkemmat määräykset, jotka hyväksyttiin vuonna 1978 pidetyn säiliöalusten turvallisuutta ja pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän konferenssin päätöslauselmassa 15 ja joita järjestö voi muuttaa.

3) Jokaisessa lasti- ja jätesäiliössä on oltava suojakaasulaitos ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvällä vuonna 1978 tehdyllä pöytäkirjalla muutetun, ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen II-2 luvun asianomaisen säännön mukaisesti.

4) Lastisäiliöiden täyttämiseksi painolastilla tulee riittävä määrä lastisäiliöitä raakaöljypestä ennen jokaista painolastimatkaa niin että, säiliöaluksen tavanomaisen käytön ja arvioidut sääolosuhteet huomioon ottaen, painolastivettä otetaan ainoastaan raakaöljypestyihin lastisäiliöihin.

5) Jokaisessa raakaöljypesua käyttävässä öljysäiliöaluksessa on oltava:

a) käyttö- ja laitteistokäsikirja, jossa järjestelmä ja laitteet on yksityiskohtaisesti selostettu ja käyttötavat eritelty. Käsikirjan on oltava hallinnon hyväksymä ja sen tulee sisältää kaikki tämän säännön 2 kappaleessa tarkoitetuissa tarkemmissa määräyksissä olevat tiedot. Jos aluksessa tehdään muutos, joka vaikuttaa raakaöljypesujärjestelmään, käyttö- ja laitteistokäsikirja on vastaavasti muutettava; ja

b) tämän liitteen 20 säännössä tarkoitetun öljypäiväkirjan lisälehti tämän liitteen III lisäyksen 2 täydennyksen mukaisesti. Lisälehden tulee olla pysyvästi liitettynä öljypäiväkirjaan.

13_C sääntö
Erityisliikenteessä käytetyt vanhat säiliöalukset

1) Mikäli tämän säännön 2 ja 3 kappaleen määräyksistä ei muuta johdu, tämän liitteen 13 säännön 7-10 kappaletta ei sovelleta vanhoihin öljysäiliöaluksiin, joita käytetään yksinomaan erityisliikenteessä:

a) tämän pöytäkirjan osapuolena olevan valtion satamien tai terminaalien välillä; ja

b) tämän pöytäkirjan osapuolina olevien valtioiden satamien tai terminaalien välillä, milloin

i) matka tapahtuu kokonaisuudessaan tämän liitteen 10 säännön 1 kappaleessa määritellyllä erityisalueella; tai

ii) matka tapahtuu kokonaisuudessaan jonkun muun rajoituksen puitteessa, jonka järjestö on asettanut.

2) Tämän säännön 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan ainoastaan, milloin niissä satamissa tai terminaaleissa, joissa lasti otetaan mainituilla matkoilla, on riittävät vastaanottolaitteistot niitä käyttävien öljysäiliöalusten kaiken painolasti- ja säiliönpesuveden vastaanottoa ja käsittelyä varten ja kaikki seuraavat ehdot täytetään:

a) mikäli tämän liitteen 11 säännössä olevista poikkeuksista ei muuta johdu, kaikki painolastivesi, puhdas painolastivesi mukaanluettuna, ja säiliöiden pesujätteet säilytetään aluksessa ja siirretään vastaanottolaitteistoihin ja satamavaltion asianomainen viranomainen varmentaa tämän säännön 3 kappaleessa tarkoitettuun öljypäiväkirjan lisäyksen asianmukaiseen kohtaan tehdyn merkinnän;

b) hallinnon ja tämän säännön 1 kappaleen a tai b kohdassa tarkoitettujen satamavaltioiden hallitusten välillä on tehty sopimus vanhan öljysäiliöaluksen käytöstä erityisliikenteessä;

c) yllä mainituissa satamissa olevat vastaanottolaitteistot on, tämän säännön soveltamista silmällä pitäen, niiden tämän pöytäkirjan osapuolina olevien valtioiden hallitusten, joiden alueella nämä satamat tai terminaalit sijaitsevat, taholta hyväksytty riittäviksi tämän liitteen asianomaisten määräysten mukaisesti;

d) kansainväliseen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjaan tehdään merkintä siitä, että öljysäiliöalusta käytetään yksinomaan tässä mainitussa erityisliikenteessä.

3) Jokaisessa erityisliikenteessä käytetyssä öljysäiliöaluksessa on oltava tämän liitteen 20 säännössä tarkoitetun öljypäiväkirjan lisälehti tämän liitteen III lisäyksen 3 täydennyksen mukaisesti. Lisälehden tulee olla pysyvästi liitettynä öljypäiväkirjaan.

13_D sääntö
Erityisillä painolastijärjestelyillä varustetut vanhat öljysäiliöalukset

1) Milloin vanha öljysäiliöalus on niin rakennettu tai sitä käytetään siten, että se joka tilanteessa täyttää tämän liitteen 13 säännön 2 kappaleen syväystä ja viippausta koskevat vaatimukset turvautumatta painolastiveden käyttöön, on sen katsottava täyttävän tämän liitteen 13 säännön 7 kappaleessa tarkoitetut erillisiä painolastisäiliöitä koskevat vaatimukset, edellyttäen että kaikki seuraavat ehdot täytetään:

a) käyttötoimenpiteet ja painolastijärjestelyt ovat hallinnon hyväksymät;

b) hallinnon ja tämän pöytäkirjan osapuolina olevien asianomaisten satamavaltioiden hallitusten välillä on sovittu, milloin syväys- ja viippausvaatimusten täyttäminen tapahtuu käyttötoimenpiteellä; ja

c) kansainväliseen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjaan tehdään merkintä siitä, että öljysäiliöaluksessa käytetään erityistä painolastijärjestelyä.

2) Missään tapauksessa ei painolastivettä saa kuljettaa öljysäiliöissä paitsi niillä poikkeuksellisilla matkoilla, joilla sääolosuhteet ovat niin ankaria, että päällikön mielestä on tarpeellista kuljettaa lisäpainolastivettä lastisäiliöissä aluksen turvallisuuden vuoksi. Tällainen lisäpainolastivesi tulee käsitellä ja tyhjentää noudattaen tämän liitteen 9 sääntöä ja tämän liitteen 15 säännön määräysten mukaisesti ja merkintä tulee tehdä tämän liitteen 20 säännössä tarkoitettuun öljypäiväkirjaan.

3) Hallinnon, joka on tehnyt tämän säännön 1 kappaleen c kohdan mukaisen merkinnän todistuskirjaan, tulee ilmoittaa tämän merkinnän yksityiskohdat järjestölle edelleen tämän pöytäkirjan osapuolille tiedotettavaksi.

13_E sääntö
Erillisten painolastitilojen suojainen sijoitus

1) Jokaisessa uudessa raakaöljysäiliöaluksessa, jonka kuollutpaino on vähintään 20 000 tonnia sekä jokaisessa uudessa tuotesäiliöaluksessa, jonka kuollutpaino on vähintään 30 000 tonnia, on ne erilliset painolastisäiliöt, jotka tarvitaan tämän liitteen 13 säännön vaatiman tilavuuden varaamiseksi ja jotka on sijoitettu lastisäiliöiden pituudelle, järjestettävä tämän säännön 2,3 ja 4 kappaleen määräysten mukaisesti antamaan tiettyä suojaa öljynpäästöä vastaan pohjakosketuksen tai yhteentörmäyksen sattuessa.

2) Erilliset painolastisäiliöt ja muut lastisäiliöiden pituudella (Lt) sijaitsevat tilat kuin öljysäiliöt, on sijoitettava niin, että ne täysin täyttävät seuraavan vaatimuksen:


    ΣPAc + ΣPAs ≥ J [Lt (B + 2D)]

jossa: PAc = jokaisen erilliset, painolastisäiliön tai muun tilan kuin öljysäiliön laitalevytyksen pinta-ala neliömetreissä, määriteltynä malliviivojen projisoinnin perusteella,

PAs = jokaisen tällaisen säiliön tai tilan pohjalevytyksen pinta-ala neliömetreissä, määriteltynä malliviivojen projisoinnin perusteella,

Lt = lastisäiliöiden keulan ja perän ääripisteiden välinen pituus metreissä,

B = aluksen suurin leveys metreissä, niinkuin se on määritelty tämän liitteen 1 säännön 21 kappaleesa,

D = mallikorkeus metreissä mitattuna pystysuolaan kölin yläreunasta varalaitakannen kansipalkin yläpintaan keskilaivan sivulla. Aluksissa, joissa on pyöristetty parras, mallikorkeus on mitattava kansija varalaitalevytyksen jatkoviivojen leikkauspisteeseen, viivat jatketaan niinkuin parras olisi kulman muotoinen,

J = 0,45 öljysäiliöaluksille, joiden kuollutpaino on vähintään 20 000 tonnia ja 0,30 öljysäiliöaluksille, joiden kuollutpaino on vähintään 200 000 tonnia, huomioon ottaen tämän säännön 3 kappaleen määräykset. Tonnilukemien välisille arvoille saadaan "J":n arvo suoraviivaisella interpolaatiolla.

Tässä kappaleessa olevilla symboleilla on tässä säännössä esiintyessään se merkitys, mikä niille on tässä kappaleessa annettu.

3) Öljysäiliöaluksien osalta, joiden kuollutpaino on vähintään 200 000 tonnia, voidaan "J":n arvoa pienentää seuraavasti:


    J pienennettynä = [ J - [a - (Oc + Os)/4OA ] ]
    tai 0,2 riippuen siitä, kumpi arvo on suurempi

Jossa: a = 0,25 öljysäiliöaluksille, joiden kuollutpaino on 200 000 tonnia

a = 0,40 öljysäiliöaluksille, joiden kuollutpaino on 300 000 tonnia

a = 0,50 öljysäiliöaluksille, joiden kuollutpaino on vähintään 420 000 tonnia.

Tonnilukemien välisille arvoille saadaan "a":n arvo suoraviivaisella interpolaatiolla.

Oc = määriteltynä tämän liitteen 23 säännön 1 kappaleen a kohdassa

Os = määriteltynä tämän liitteen 23 säännön 1 kappaleen b kohdassa

OA = tämän liitteen 24 säännön 2 kappaleen määräysten mukainen sallittu öljynulosvuotomäärä.

4) Erillisille painolastisäiliöille ja muille tiloille kuin öljysäiliöille "PAc" ja "PAs" arvoja määriteltäessä on sovellettava seuraavaa:

a) varalaidan täyteen korkeuteen tai kannesta kaksoispohjan päälle ulottuvan sivusäiliön tai muun tilan vähimmäisleveyden on oltava vähintään kaksi metriä. Leveys on mitattava aluksen sisäpuolella sen varalaidasta suorakulmaisesti keskiviivaan. Pienemmän leveyden kysymyksessä ollessa, sivusäiliötä tai tilaa ei oteta huomioon suoja-aluetta "PAc" määriteltäessä; ja

b) jokaisen kaksoispohjasäiliön tai tilan pienimmän pystysuoran korkeuden on oltava pienempi luvuista B/15 tai kaksi metriä. Pienemmän korkeuden kysymyksessä ollessa, pohjasäiliötä tai tilaa ei oteta huomioon suoja-aluetta "PAs" määriteltäessä.

Sivu- ja kaksoispohjasäiliöiden pienin leveys ja korkeus on mitattava kupujen pinta-aloja huomioimatta ja pienin leveys on lisäksi mitattava pyöristettyä parrasta huomioimatta.

14 sääntö

- Ei muutosta

15 sääntö

Poista tämän säännön nykyisestä tekstistä kansainvälisessä öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjassa oleva viittaus vuoteen "(1973)".

16-17 sääntö

- Ei muutosta

18 sääntö
Öljysäiliöalusten pumppu-, putkisto- ja tyhjennysjärjestelmät

1-4 kappale - Ei muutosta

Seuraavat kappaleet lisätään nykyiseen tekstiin:

5) Jokaisen uuden öljysäiliöaluksen, jossa on oltava erilliset painolastisäiliöt tai johon on asennettava raakaöljypesujärjestelmä, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) siinä on oltava niin suunniteltu ja asennettu öljyputkisto, että öljyä jää putkiin mahdollisimman vähän; ja

b) kaikki pumput ja öljyputket on voitava tyhjentää lastin purkauksen päätyttyä tarvittaessa kytkemällä erityinen tyhjennyslaite (strippaus-) putkistoon. Putkista ja pumpuista tulevat öljyjäännökset on voitava tyhjentää sekä maihin että lasti- tai jätesäiliöön. Maihin tyhjentämistä varten on oltava erityinen läpimitaltaan pieni putki, joka kytketään aluksen lastinkäsittelyventtiileistä erilleen.

6) Jokaisen vanhan raakaöljysäiliöaluksen, jossa tulee olla erilliset painolastisäiliöt tai raakaöljypesujärjestelmä tai jonka tulee käyttää puhtaalle painolastille varattuja säiliöitä, on täytettävä tämän säännön 5 kappaleen b kohdan vaatimukset.

19 sääntö

- Ei muutosta

20 sääntö

Poista tämän säännön nykyisestä tekstistä kansainvälisessä öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjassa oleva viittaus vuoteen "(1973)".

21-25 sääntö

- Ei muutosta

LIITE MUUTOKSET JA LISÄYKSET ALUSTEN AIHEUTTAMAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ VUONNA 1973 TEHTYYN KANSAINVÄLISEEN YLEISSOPIMUKSEEN I LIITE Säännöt öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi I LISÄYS - ÖLJYLUETTELO

Ei muutosta

LIITE MUUTOKSET JA LISÄYKSET ALUSTEN AIHEUTTAMAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ VUONNA 1973 TEHTYYN KANSAINVÄLISEEN YLEISSOPIMUKSEEN I LIITE Säännöt öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi II LISÄYS - TODISTUSKIRJAN KAAVA

Nykyinen todistuskirjan kaava korvataan seuraavalla kaavalla:


     KANSAINVÄLINEN ÖLJYN AIHEUTTAMAN
      PILAANTUMISEN EHKÄISEMISKIRJA

Annettu alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuonna 1978 tehdyn pöytäkirjan määräysten mukaisesti

..........................hallituksen puolesta
 (maan täydellinen nimi)

Tämän todistuskirjan on antanut ....................

(Alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuonna 1978 tehdyn pöytäkirjan määräysten mukaisesti valtuutetun henkilön tai järjestön täydellinen nimi)


Aluksen nimi
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet
Rekisteripaikka
Bruttovetoisuus

Aluksen tyyppi:

Raakaöljysäiliöalus *

Tuotesäiliöalus *

Raakaöljy-/tuotesäiliöalus *

Alus, joka ei ole öljysäiliöalus, mutta jossa on lastisäiliöitä, joita tarkoitetaan pöytäkirjan I liitteen 2 säännön 2 kappaleessa *

Muu kuin jokin edellä mainituista aluksista *

( *) Tarpeeton ylipyyhitään.)

Rakennussopimuksen tai huomattavaa muutosta koskevan sopimuksen päivämäärä........

Kölinlaskemispäivä tai päivä, jolloin alus oli vastaavassa rakennusvaiheessa tai jolloin huomattava muutostyö aloitettiin.......

Luovutuspäivä tai päivä, jolloin huomattava muutostyö valmistui.......


    OSA A KAIKKI ALUKSET

Aluksessa on:

bruttovetoisuudeltaan vähintään 400 rekisteritonnin alukset:

a) öljyisen veden erotuslaitteisto * (jonka tuottaman jäteveden öljypitoisuus ei ylitä 100 miljoonasosaa)

b) öljyn suodatuslaitteisto * (jonka tuottaman jäteveden öljypitoisuus ei ylitä 100 miljoonasosaa)

bruttovetoisuudeltaan vähintään 10000 rekisteritonnin alukset:

c) öljyn tyhjennyksen seuranta- ja valvontajärjestelmä * (edellä olevien a ja b kohtien lisäksi), tai

d) öljyisen veden erotuslaitteisto ja öljyn suodatuslaitteisto * (jonka tuottaman jäteveden öljypitoisuus ei ylitä 15 miljoonasosaa) edellä olevien a ja b kohtien sijasta.

( *) Tarpeeton ylipyyhitään.)

Tiedot vaatimuksista, joista on myönnetty vapautus pöytäkirjan I liitteen 2 säännön 2 kappaleen ja 4 kappaleen a kohdan mukaisesti ..............................................

Huomautuksia:

Vanhojen alusten todistuskirjaan tehtävä merkintä **)

( **) Merkintää ei tehdä muuhun kuin ensimmäiseen alukselle annettavaan todistuskirjaan.

Täten todistetaan, että tämä alus on nyt niin varustettu, että se täyttää alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuonna 1978 tehdyn pöytäkirjan vanhoja aluksia koskevat määräykset. ***

( ***) Pöytäkirjan voimaantulon jälkeinen ajanjakso, jonka kuluessa aluksessa on oltava öljyisen veden erotuslaitteisto, öljytyhjennyksen valvontajärjestelmä, öljyn suodatuslaitteisto ja/tai jäteöljysäiliöjärjestelmä, on määritelry pöytäkirjan I liitteen 13 A säännön 3 kappaleessa, 15 säännön 1 kappaleessa ja 16 säännön 4 kappaleessa.)

Allekirjoitus................................
(Asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka.......................................
Päiväys......................................
          (Viranomaisen sinetti tai leima)

OSA B ÖLJYSÄILIÖALUKSET *)

( *) Tämä osa tulee täyttää öljysäiliöaluksen, m.l. yhdistelmäalus, ollessa kyseessä. Milloin kyseessä on sellainen muu alus kuin öljysäiliöalus, joka on rakennettu kuljettamaan yhteensä vähintään 200 m3 öljyä irtolastina ja jota käytetään tähän tarkoitukseen, tehdään merkinnät soveltuvin osin.)


Aluksen lastinottokyky
Aluksen kuollutpaino (metrisiä tonneja)
Aluksen pituus (m)

Täten todistetaan, että tämä alus on rakennettu ja varustettu ja sitä on käytettävä noudattaen seuraavaa:

1. Tämän aluksen:

a) tulee olla rakennettu noudattaen vaatimuksia, jotka se täyttää ja jotka sisältyvät **

b) ei tarvitse olla rakennettu noudattaen vaatimuksia, jotka sisältyvät **

c) ei tarvitse olla rakennettu noudattaen vaatimuksia, jotka se täyttää ja jotka sisältyvät **

pöytäkirjan I liitteen 24 sääntöön.

2. Tämän aluksen:

a) tulee olla rakennettu noudattaen vaatimuksia, jotka se täyttää ja jotka sisältyvät **

b) ei tarvitse olla rakennettu noudattaen vaatimuksia, jotka sisältyvät **

pöytäkirjan I liitteen 13 E sääntöön.

3. Tämän aluksen:

a) tulee olla varustettu erillisillä painolastisäiliöillä niiden vaatimusten mukaisesti, jotka se täyttää ja jotka sisältyvät **

b) ei tarvitse olla varustettu erillisillä painolastisäiliöillä niiden vaatimusten mukaisesti, jotka sisältyvät **

c) ei tarvitse olla varustettu erillisillä painolastisäiliöillä niiden vaatimusten mukaisesti, jotka se täyttää ja jotka sisältyvät **

d) ei tarvitse, pöytäkirjan I liitteen 13 C ja 13 D säännön mukaan ja niinkuin siitä on erikseen mainittu todistuskirjan C osassa, olla niiden vaatimusten mukainen, jotka sisältyvät **

pöytäkirjan I liitteen 13 sääntöön.

Tässä aluksessa:

e) on lastisäiliöiden puhdistusjärjestelmä, jossa käytetään pöytäkirjan 1 liitteen 13 B säännön määräysten mukaista raakaöljypesua erillisten painolastisäiliöiden sijasta **

f) on pöytäkirjan 1 liitteen 13 A säännön määräysten mukaiset puhtaalle painolastille varatut säiliöt, erillisten painolastisäiliöiden tai raakaöljypesua käyttävän lastisäiliöiden puhdistusjärjestelmän sijasta. **

4. Tässä aluksessa:

a) tulee olla raakaöljypesua käyttävä lastisäiliöiden puhdistusjärjestelmä ja se täyttää tämän vaatimuksen **

b) ei tarvitse olla raakaöljypesua käyttävää säiliöiden puhdistusjärjestelmää **

pöytäkirjan 1 liitteen 13 säännön 6 kappaleen määräysten mukaisesti.

( **) Tarpeeton ylipyyhitään.)


    Erilliset painolastisäiliöt *

( *) Ylipyyhitään ellei voida soveltaa.)

Erilliset painolastisäiliöt on sijoitettu seuraavasti:


Säiliö
Tilavuus (m3)
Säiliö
Tilavuus (m3)

    Puhtaalle painolastille varatut säiliöt *

( *) Ylipyyhitään ellei voida soveltaa.)


Tämä alus käyttää puhtaalle painolastille varattuja
säiliöitä..................saakka pöytäkirjan 1
             (päivämäärä)
liitteen 13 A säännön määräysten mukaisesti.

Puhtaalle painolastille varatut säiliöt osoitetaan seuraavasti:


Säiliö
Tilavuus (m3)
Säiliö
Tilavuus (m3)

    Käsikirja *)

Täten todistetaan, että aluksessa on:

a) voimassa oleva pöytäkirjan 1 liitteen 13 A säännön mukainen puhtaalle painolastille varattujen säiliöiden käyttökäsikirja **

b) voimassa oleva pöytäkirjan 1 liitteen 13 B säännön mukainen raakaöljypesun käyttö- ja laitteistokäsikirja **

Voimassa olevan käsikirjan tunnusmerkintä
................................................
Allekirjoitus...................................
(Asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka..........................................
Päiväys.........................................
             (Viranomaisen sinetti tai leima)
Voimassa olevan käsikirjan tunnusmerkintä
................................................
Allekirjoitus...................................
(Asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka..........................................
Päiväys.........................................
             (Viranomaisen sinetti tai leima)

    OSA C POIKKEUKSET *)

( *) Ylippyyhitään ellei voida soveltaa.)


Täten todistetaan, että tätä alusta:
a) käytetään yksinomaan .......................
ja ................. välisessä liikenteessä pöytäkirjan
I liitteen 13 C säännön mukaisesti **), tai

( **) Tarpeeton ylipyyhitään.)

b) se käyttää erityisiä painolastijärjestelyjä pöytäkirjan I liitteen 13 D säännön mukaisesti**

ja on siten vapautettu pöytäkirjan I liitteen 13 säännön vaatimuksista.

Allekirjoitus ...................................
(Asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka ..........................................
Päiväys .........................................
             (Viranomaisen sinetti tai leima)

TÄTEN TODISTETAAN:

Että alus on katsastettu alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuonna 1978 tehdyn pöytäkirjan I liitteen 4 säännön mukaisesti ja

että katsastus osoittaa, että aluksen rakenne, varusteet, laitteet, yleisjärjestely ja aineet sekä niiden kunto ovat kaikissa suhteissa tyydyttäviä ja että alus täyttää sanotun pöytäkirjan I liitteen asianmukaiset määräykset.

Tämä todistuskirja on voimassa .... päivään .......... kuuta 19.... saakka ehdolla, että välikatsastukset/välikatsastus suoritetaan ..............väliajoin.

Annettu.........................................
            (todistuskirjan antopaikka)
...........................................19...
(Asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)

          (Viranomaisen sinetti tai leima)

    Välikatsastus

Täten todistetaan, että alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuonna 1978 tehdyn pöytäkirjan I liitteen 4 säännön 1 kappaleen c kohdan tarkoittamassa katsastuksessa todettiin aluksen ja sen kunnon olevan sanotun pöytäkirjan asianomaisten määräysten mukaiset.

Allekirjoitus ...............................
(Asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka.......................................
Päiväys......................................
Seuraavan välikatsastuksen ajankohta.........
.............................................
        (Viranomaisen sinetti tai leima)
Allekirjoitus................................
(Asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka ......................................
Päiväys .....................................
Seuraavan välikatsastuksen ajankohta.........
.............................................
        (Viranomaisen sinetti tai leima)
Allekirjoitus................................
(Asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka.......................................
Päiväys......................................
Seuraavan välikatsastuksen ajankohta.........
.............................................
        (Viranomaisen sinetti tai leima)
Allekirjoitus................................
(Asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka.......................................
Päiväys......................................
        (Viranomaisen sinetti tai leima)

LIITE MUUTOKSET JA LISÄYKSET ALUSTEN AIHEUTTAMAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ VUONNA 1973 TEHTYYN KANSAINVÄLISEEN YLEISSOPIMUKSEEN I LIITE Säännöt öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi III lisäys ÖLJYPÄIVÄKIRJAN KAAVA

Nykyiseen kaavaan lisätään seuraavat öljypäiväkirjan lisälehtien kaavat:


    1 täydennys
PUHTAALLE PAINOLASTILLE VARATTUJA SÄILIÖITÄ KÄYTTÄVIEN
ÖLJYSÄILIÖALUSTEN ÖLJYPÄIVÄKIRJAN LISÄLEHDEN KAAVA *)

( *) Tämä lisälehti tulee liittää alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuonna 1978 tehdyn pöytäkirjan I liitteen 13 A säännön mukaisesti puhtaalle painolastille varattuja säiliöitä käyttävien öljysäiliöalusten öljypäiväkirjaan. Muut vaadittavat tiedot on merkittävä öljypäiväkirjaan.)


Aluksen nimi....................................
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet.............
Kokonaislastitilavuus...............kuutiometriä
Puhtaalle painolastille varattu kokonaistilavuus
..............kuutiometriä

Seuraavat säiliöt on osoitettu puhtaalle painolastille varatuiksi säiliöiksi:


Säiliö
Tilavuus (m3)
Säiliö
Tilavuus (m3)

HUOM: Lisälehdessä mainittujen aikojen tulee olla yhtäpitäviä öljypäiväkirjassa mainittujen aikojen kanssa.

A. Painolastin ottaminen puhtaalle painolastille varattuihin säiliöihin

101. Säiliön (säiliöiden) tunnus, johon painolastia on otettu

102. Päivämäärä ja aluksen asema, jolloin huuhteluun tai satamapainolastiksi tarkoitettu vesi otettiin puhtaalle painolastille varattuun säiliöön (varattuihin säiliöihin)

103. Päivämäärä ja aluksen asema, jolloin pumppu (pumput) ja putkistot huuhdeltiin jätesäiliöön (säiliöihin)

104. Päivämäärä ja aluksen asema, jolloin lisäpainolastivettä otettiin puhtaalle painolastille varattuun säiliöön (varattuihin säiliöihin)

105. Päivämäärä, ajankohta ja aluksen asema, jolloin a) jätesäiliön venttiilit, b) lastisäiliöiden venttiilit, c) muut puhtaaseen painolastijärjestelmään vaikuttavat venttiilit suljettiin

106. Alukseen otetun puhtaan painolastin määrä

Allekirjoittanut todistaa, että ylläolevan lisäksi kaikki meriventtiilit, lastisäiliö- ja putkistoyhdisteet sekä säiliöiden väliset yhdisteet oli varmistettu kiinni-asentoon sen jälkeen, kun painolastin ottaminen puhtaalle painolastille varattuihin säiliöihin oli päättynyt.


Merkinnän päiväys................................
Vastuussa oleva päällystöhenkilö.................
Päällikkö........................................

B. Puhtaan painolastin tyhjennys

107. Säiliön (säiliöiden) tunnus

108. Päivämäärä, ajankohta ja aluksen asema puhtaan painolastin tyhjennyksen alkaessa a) mereen, b) vastaanottolaitteistoon

109. Päivämäarä, ajankohta ja aluksen asema mereen tyhjennyksen päättyessä

110. a) mereen, b) vastaanottolaitteistoon ryhjennetty määrä

111. Tarkistettiinko painolastiveden öljypitoisuus ennen tyhjentämistä?

112. Suoritettiinko tyhjennyksen seurantaa öljypitoisuusmittarilla?

113. Näkyikö painolastivedessä merkkejä öljyn aiheuttamasta likaantumisesta ennen tyhjennystä tai sen aikana?

114. Päivämäärä ja aluksen asema, jolloin pumppu ja putkistot huuhdeltiin lastauksen jälkeen

115. Päivämäärä, ajankohta ja aluksen asema, jolloin a) jätäsäiliön venttiilit, b) lastisäiliöiden venttiilit, c) muut puhtaan painolastin järjestelmään vaikuttavat venttiilit suljettiin

116. Jätesäiliöön (-säiliöihin) siirretyn likaisen veden määrä. (Ilmoita jätesäiliön (säiliöiden) tunnus)

Allekirjoittanut todistaa, että ylläolevan lisäksi kaikki meriventtiilit, mereen tyhjennysventtiilit, lastisäiliö- ja putkistoyhdisteet sekä säiliöiden väliset yhdisteet oli varmistettu puhtaan painolastin tyhjennyksen päätyttyä ja että puhtaan painolastin käsittelyyn osoitettu pumppu tai osoitetut pumput sekä putket puhdistettiin perusteellisesti puhtaan painolastin tyhjennyksen päätyttyä.


Merkinnän päiväys................................
Vastuussa oleva päällystöhenkilö.................
Päällikkö........................................


                   2 täydennys
RAAKAÖLJYPESUA LASTISÄILIÖIDEN PUHDISTUSMENETELMÄNÄ
 KÄYTTÄVIEN RAAKAÖLJYSÄILIÖALUSTEN ÖLJYPÄIVÄKIRJAN
                LISÄLEHDEN KAAVA *)

( *) Tämä lisälehti tulee liittää alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainvälisen yleissopimukseen liittyvän vuonna 1978 tehdyn pöytäkirjan I liitteen 13 B säännön mukaisesti raakaöljypesua lastisäiliöiden puhdistusmenetelmänä käyttävien raakaöljysäiliöalusten öljypäiväkirjaan, ja se on tarkoitettu korvaamaan öljypäiväkirjan e kohta. Lähemmät tiedot painolastin otosta ja tyhjennyksestä sekä muut vaadittavat tiedot tulee merkitä öljypäiväkirjaan.)


Aluksen nimi...................................
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet............
...............................................
Kokonaislastitilavuus..............kuutiometriä
Matkat mistä...................................
                      satamasta/-mista pvm
mihin..........................................
                      satamaan/-miin pvm

Huomautuksia:

Lisälehdessä mainittujen aikojen tulee olla yhtäpitäviä öljypäiväkirjassa mainittujen aikojen kanssa.

Raakaöljypestyjen lastisäiliöiden tulisi olla ne, jotka on ilmoitettu pöytäkirjan 13 B säännön 5 kappaleen a kohdan edellyttämässä käyttö- ja laitteistokäsikirjassa.

Jokaista pestyä tai vedellä huuhdeltua säiliötä varten tulisi käyttää erillistä saraketta.

A. Raakaöljypesu

201. Päivä, jolloin ja satama, jossa raakaöljypesu suoritettiin, tai aluksen asema, jos raakaöljypesu suoritettiin kahden purkaussataman välillä

202. Pestyn (-jen) säiliön (-öiden) tunnus (kts. huom. 1)

203. Käytettyjen laitteiden lukumäärä

204. Pesu aloitettu

a) päivä ja aika

b) vajanto

205. Käytetty pesutapa (kts. huom. 2)

206. Paine pesussa käytetyssä putkilinjassa

207. Pesu päätetty tai keskeytetty

a) päivä ja aika

b) vajanto

208. Huomautuksia

Huom. 1 Milloin jossain säiliössä on useampia laitteita kuin siinä käyttö- ja laitteistokäsikirjan mukaan voidaan samanaikaisesti käyttää, on raakaöljypestyn säiliön osa tunnistettava, esim. no 2 keskiosa, keulapuoli.

Huom. 2 Merkitse käyttö- ja laitteistokäsikirjan mukaisesti, käytetäänkö pesussa yksivaihe- tai monivaihemenetelmää. Jos käytetään monivaihemenetelmää, mainitse laitteiden kattaman pystysuoran kaaren ala sekä montako kertaa sanottu kaari on katettuna ohjelman tuon käyttövaiheen aikana.

Huom. 3 Ellei käyttö- ja laitteistokirjassa annettuja ohjelmia noudateta, on lähemmät tiedot annettava huomautuksia-sarakkeessa.

Säiliöt pestiin käyttö- ja laitteistokäsikirjassa annettujen ohjelmien mukaan (kts. huom. 3) ja todettiin kuiviksi pesun päätyttyä.


Merkinnän päiväys................................
Vastuussa oleva päällystöhenkilö.................
Päällikkö........................................

B. Säiliöiden pohjien vesihuuhtelu tai valelu

209. Päivä ja aluksen asema huuhtelua tai valelua suoritettaessa

210. Säiliön (säiliöiden) tunnus ja päivämäärä

211. Käytetyn veden määrä

212. Siirretty:

a) vastaanottolaitteisiin

b) jätesäiliöön (-säiliöihin)

(ilmoita jätesäiliön (-säiliöiden) tunnus)


Merkinnän päiväys................................
Vastuussa oleva päällystöhenkilö.................
Päällikkö........................................

                   3 täydennys
 ERITYISLIIKENTEESSÄ KÄYTETTÄVIEN ÖLJYSÄILIÖALUSTEN
        ÖLJYPÄIVÄKIRJAN LISÄLEHDEN KAAVA *)

( *) Tämä lisälehti tulee liittää alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuonna 1978 tehdyn pöytäkirjan 1 liitteen 13 C säännön mukaisesti erityisliikenteessä käytettävien öljysäiliöalusten öljypäiväkirjaan, ja se on tarkoitettu korvaamaan öljypäiväkirjan d), f), g) ja i) kohdat. Muut vaadittavat tiedot on merkittävä öljypäiväkirjaan.)


Aluksen nimi...................................
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet............
Kokonaislastitilavuus..............kuutiometriä
Painolastiveden kokonaistilavuus, joka on
edellytyksenä pöytäkirjan I liitteen 13 säännön
2 ja 3 kappaleen vaatimusten täyttämiseksi
................kuutiometriä
Matkat.........................................
               mistä satamasta/-mista
       ........................................
               mihin satamaan/-miin

HUOM. Lisälehdessä mainittujen aikojen tulee olla yhtäpitäviä öljypäiväkirjassa mainittujen aikojen kanssa.

A. Painolastiveden ottaminen

301. Säiliön (säiliöiden) tunnus, johon painolastia on otettu

302. Päivämäärä ja aluksen asema painolastin oton aikana

303. Otetun painolastin kokonaismäärä kuutiometreissä

304. Painolastin määrän laskemismenetelmä

305. Huomautuksia

306. Päivämäärä ja vastuussa olevan päällystöhenkilön allekirjoitus

307. Päivämäärä ja päällikön allekirjoitus

B. Painolastiveden uudelleenjakelu aluksessa

308. Uudelleenjakelun syy

309. Päivämäärä ja vastuussa olevan päällystöhenkilön allekirjoitus

310. Päivämäärä ja päällikön allekirjoitus

C. Painolastiveden tyhjennys vastaanottolaitteeseen

311. Päivämäärä ja satama (-t), jossa painolastivesi tyhjennettiin

312. Vastaanottolaitteen nimi ja tunnus

313. Tyhjennetyn painolastiveden kokonaismäärä kuutiometreissa

314. Painolastin määrän laskemismenetelmä

315. Päivämäärä ja vastuussa olevan päällystöhenkilön allekirjoitus

316. Päivämäärä ja päällikön allekirjoitus

317. Päivämäärä ja satamaviranomaisen allekirjoitus ja leima

LIITE MUUTOKSET JA LISÄYKSET ALUSTEN AIHEUTTAMAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ VUONNA 1973 TEHTYYN KANSAINVÄLISEEN YLEISSOPIMUKSEEN II LIITE

SÄÄNNÖT IRTOLASTINA KULJETETTAVIEN HAITALLISTEN AINEIDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN VALVOMISEKSI

Ei muutosta

LIITE MUUTOKSET JA LISÄYKSET ALUSTEN AIHEUTTAMAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ VUONNA 1973 TEHTYYN KANSAINVÄLISEEN YLEISSOPIMUKSEEN III LIITE

SÄÄNNÖT VAHINGOLLISTEN AINEIDEN, JOITA KULJETETAAN MERITSE PAKATTUINA RAHTIKONTEISSA, SIIRRETTÄVISSÄ SÄILIÖISSÄ TAI MAANTIEKULJETUSSÄILIÖISSÄ JA JUNASÄILIÖVAUNUISSA, AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI

Ei muutosta

LIITE MUUTOKSET JA LISÄYKSET ALUSTEN AIHEUTTAMAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ VUONNA 1973 TEHTYYN KANSAINVÄLISEEN YLEISSOPIMUKSEEN IV LIITE

SÄÄNNÖT ALUKSISTA TULEVAN KÄYMÄLÄJÄTEVEDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI

Ei muutosta

LIITE MUUTOKSET JA LISÄYKSET ALUSTEN AIHEUTTAMAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ VUONNA 1973 TEHTYYN KANSAINVÄLISEEN YLEISSOPIMUKSEEN V LIITE

SÄÄNNÖT ALUKSISTA TULEVIEN KIINTEIDEN JÄTTEIDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI

Ei muutosta

VUODEN 1973 KANSAINVÄLINEN YLEISSOPIMUS ALUKSISTA AIHEUTUVAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ

Sopimuspuolet,

tietoisina siitä, että on välttämätöntä suojella ihmisen ympäristöä yleensä ja meriympäristöä erityisesti,

todeten, että öljyn ja muiden vahingollisten aineiden tahallinen tai huolimattomuudesta tai vahingosta johtuva päästäminen aluksista on vakava pilaantumisen lähde,

todeten myös öljyn aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1954 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen merkityksen ensimmäisenä ensisijaisesti ympäristönsuojelumielessä tehtynä monenkeskisenä asiakirjana ja tunnustaen mainitun yleissopimuksen huomattavan osuuden merien ja rannikoiden ympäristön suojelemisessa pilaantumiselta,

haluten saada öljystä ja muista vahingollisista aineista aiheutuvan meriympäristön tahallisen pilaamisen lopetetuksi ja mainitunlaisten aineiden vahingossa tapahtuvan päästämisen rajoitetuksi niin vähäiseksi kuin mahdollista,

katsoen, että tähän tavoitteeseen voidaan päästä parhaiten laatimalla yleismaailmallisesti velvoittavat säännökset, jotka eivät rajoitu koskemaan pelkästään öljyn aiheuttamaa pilaantumista,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Yleissopimuksen mukaiset yleiset velvoitteet

1. Sopimuspuolet sitoutuvat saattamaan voimaan tämän yleissopimuksen ja niiden liitteiden määräykset, jotka niitä sitovat, täten ehkäistäkseen meriympäristön pilaantumista vahingollisten aineiden tai sellaisia aineita sisältävien jätteiden tämän yleissopimuksen vastaisen mereen päästämisen takia.

2. Jollei nimenomaan toisin määrätä, viittaus tähän yleissopimukseen merkitsee myös viittausta sen pöytäkirjoihin ja liitteisiin.

2 artikla
Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa, jollei nimenomaan ole toisin määrätty:

1. "säännöt" tarkoittavat tämän yleissopimuksen liitteissä olevia sääntöjä;

2. "vahingollinen aine" tarkoittaa jokaista ainetta, joka mereen jouduttuaan voi olla vaaraksi ihmisten terveydelle, vahingoittaa elollisia luonnonvaroja ja meren elämää, huonontaa viihtyvyyttä tai haitata muuta meren laillista käyttöä, ja käsittää kaikki tämän yleissopimuksen nojalla valvonnan piiriin kuuluvat aineet;

3. a) "tyhjentaminen" tarkoittaa, vahingollisten aineiden tai sellaisia aineita sisältävien jätevesien ollessa kyseessä, mitä tahansa päästöä aluksesta syystä riippumatta ja käsittää kaikenlaisen vuotamisen, hävittämisen, kaatamisen, valumisen, pumppuamisen, levittämisen tai tyhjentymisen;

b) "tyhjentäminen" ei käsitä:

i) sellaista jätteiden mereen laskemista, jota tarkoitetaan Lontoossa 13 päivänä marraskuuta 1972 jätteen ja muun aineen mereen laksemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyssä yleissopimuksessa;

ii) vahingollisen aineen päästöä, joka suoraan aiheutuu merenpohjan kivennäisvarojen tutkimisesta, hyväksikäytöstä ja näihin liittyvästä rannikon ulkopuolella tapahtuvasta käsittelystä; eikä

iii) vahingollisten aineiden päästämistä pilaantumisen torjumista tai valvontaa tarkoittavan laillisen tutkimustyön yhteydessä;

4. "alus" tarkoittaa mitä tahansa meriympäristössä toimivaa vesikulkuneuvoa ja käsittää kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, veden alla käytettävät alukset, kelluvat alukset ja kiinteät tai kelluvat alustat;

5. "hallinnolla" sen valtion hallitusta, jonka hallintovallan alaisuudessa alus toimii. Sellaiseen alukseen nähden, jolla on oikeus käyttää tietyn valtion lippua, hallinto on tuon valtion hallitus. Sellaisen kiinteän tai kelluvan alustan osalta, jota käytetään sellaisen rannikkoon liittyvän merenpohjan ja sen sisustan tutkimiseen ja hyväksikäyttöön, jossa rantavaltiolla on yksinoikeus luonnonvarojensa tutkimiseen ja hyväksikäyttöön, hallinto on sen rantavaltion hallitus;

6. "vahingolla" tapahtumaa, johon liittyy todellinen tai mahdollinen vahingollisen aineen tai vahingollista ainetta sisältävän jäteveden mereen päästö;

7. "järjestöllä" valtioidenvälistä neuvoa-antavaa merenkulkujärjestöä (IMCO).

3 artikla
Soveltaminen

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan:

a) aluksiin, joilla on oikeus käyttää jonkin sopimuspuolen lippua; ja

b) aluksiin, joilla ei ole oikeutta käyttää minkään sopimuspuolen lippua, mutta jotka toimivat jonkin sopimuspuolen hallintovallan alaisuudessa.

2. Minkään tämän artiklan määräyksen ei saa tulkita kaventavan eikä laajentavan sitä määräysvaltaa, joka sopimuspuolilla kansainvälisen oikeuden mukaan on niiden rannikkoon rajoittuvan merialueen pohjalla tai sen sisustassa olevien luonnonvarojen tutkimisen ja hyväksikäytön suhteen.

3. Tätä yleissopimusta ei sovelleta sota-aluksiin, sotalaivaston apualuksiin tai muihin aluksiin, jotka ovat valtion omistuksessa tai käytössä ja joita sillä hetkellä käytetään vain valtion muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Jokaisen sopimuspuolen tulee kuitenkin varmistaa ryhtymällä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät vaikeuta tai huononna sen omistuksessa tai käytössä olevien alusten toimintaa tai toimintakykyä, että sellaiset alukset toimivat, mikäli kohtuullista ja mahdollista, tämän yleissopimuksen edellyttämällä tavalla.

4 artikla
Rikkomukset

1. Tämän yleissopimuksen määräysten rikkominen tulee kieltää ja siitä tulee rikkomuksen tapahtumispaikasta riippumatta säätää seuraamus kyseisen aluksen hallinnon lainsäädännössä. Jos hallinnolle tehdään ilmoitus tällaisesta rikkomuksesta ja se katsoo todistusaineiston riittävän oikeudellisten toimien vireille saattamiseen väitetyn rikkomuksen johdosta, sen on käynnistettävä tällaiset toimet ensi tilassa lainsäädäntönsä mukaisesti.

2. Tämän yleissopimuksen määräysten rikkominen sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tulee kieltää ja siitä tulee säätää seuraamus sopimuspuolen oman lainsäädännön mukaisesti. Rikkomuksen tapahduttua tuon sopimuspuolen tulee joko

a) saattaa oikeudelliset toimet lainsäädäntönsä mukaisesti vireille, tai

b) toimittaa aluksen hallinnolle hallussaan olevat tiedot ja todisteet rikkomuksen tapahtumisesta.

3. Milloin aluksen hallinnolle toimitetaan tietoja tai todisteita siitä, että kyseinen alus on rikkonut tätä yleissopimusta, hallinnon on viipymättä ilmoitettava tiedot tai todisteet lähettäneelle sopimuspuolelle sekä myös järjestölle, mihin toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty.

4. Tämän artiklan johdosta sopimuspuolen lainsäädäntöön otettavien rangaistusten on oltava tämän yleissopimuksen rikkomisen ehkäisemistä ajatellen riittävän ankaria sekä yhtä ankaria siitä riippumatta, missä rikomus on tapahtunut.

5 artikla
Todistukset ja alusten tarkastusta koskevat erityismääräykset

1. Ellei tämän artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta johdu, on sopimuspuolella olevan toimivallan nojalla sääntöjen määräysten mukaisesti annettu todistus myös muiden sopimuspuolten hyväksyttävä ja katsottava se tämän yleissopimuksen kannalta joka suhteessa yhtä päteväksi kuin niiden itsensä antama todistus.

2. Aluksen, jossa on oltava sääntöjen määräysten mukainen todistus, on sopimuspuolen lainkäyttövallan piiriin kuuluvissa satamissa tai merellä olevissa terminaaleissa ollessaan alistuttava tuon sopimuspuolen asianmukaisesti valtuuttamien viranomaisten tarkastuksiin. Tarkastuksessa on tyydyttävä ainoastaan toteamaan, että aluksen mukana on voimassa oleva todistus, paitsi milloin on selviä perusteita otaksua, ettei alus tai sen varusteisto olennaisesti vastaa todistuksessa annettuja tietoja. Tällöin, tai mikäli aluksessa ei ole asianmukaista todistusta, tarkastuksen suorittavan sopimuspuolen on tarpeellisin toimenpitein varmistettava, ettei alus lähde merelle ennen kuin se voi niin tehdä aiheuttamatta kohtuutonta vahingonvaaraa meriympäristölle. Mainittu sopimuspuoli voi kuitenkin sallia aluksen lähteä satamasta tai merellä olevasta terminaalista lähimmälle sopivalle korjaustelakalle.

3. Jos sopimuspuoli kieltää ulkomaalaiselta alukselta pääsyn lainkäyttövaltansa piirissä olevaan satamaan tai merellä olevaan terminaaliin taikka ryhtyy joihinkin toimenpiteisiin sellaisen aluksen suhteen siitä syystä, ettei alus täytä tämän yleissopimuksen määräyksiä, sopimuspuolen on heti ilmoitettava asiasta sen sopimuspuolen konsulille tai diplomaattiselle edustajalle, jonka lippua aluksella on oikeus käyttää, tai ellei se ole mahdollista, kyseisen aluksen hallinnolle. Ennen kuin sopimuspuoli kieltää pääsyn tai ryhtyy toimenpiteisiin, se voi pyytää saada neuvotella asiasta kyseisen aluksen hallinnon kanssa. Ilmoitus hallinnolle on tehtävä myös siinä tapauksessa, ettei aluksella ole sääntöjen mukaista voimassa olevaa todistusta.

4. Sopimuspuolten tulee soveltaa tämän yleissopimuksen määräyksiä muihin kuin sopimuspuolten aluksiin sikäli kuin se on tarpeen sen seikan varmistamiseksi, etteivät mainitut alukset saa osakseen suopeampaa kohtelua.

6 artikla
Rikkomusten toteaminen ja yleissopimuksen täytäntöönpano

1. Sopimuspuolten on oltava keskenään yhteistoiminnassa yleissopimuksen määräyksiin kohdistuvien rikkomusten toteamiseksi ja määräysten täytäntöönpanemiseksi, käyttäen hyväksi kaikkia soveliaita ja mahdollisia toteamiskeinoja ja ympäristönseurantaa, riittävän tehokkaita tiedotusmenetelmiä sekä todisteiden kokoamista.

2. Alus, johon tätä yleissopimusta sovelletaan, voidaan missä tahansa jonkin sopimuspuolen satamassa tai merellä olevassa terminaalissa tarkastaa tuon sopimuspuolen nimeämien tai valtuuttamien viranomaisten toimesta sen seikan selvittämiseksi, onko alus päästänyt mereen vahingollista ainetta sääntöjen määräysten vastaisesti. Mikäli tarkastus osoittaa yleissopimusta rikotun, hallinnolle on tehtävä siitä ilmoitus asianmukaisten toimenpiteiden käynnistämiseksi.

3. Jokainen sopimuspuoli on velvollinen toimittamaan hallinnolle hallussaan olevat todisteet siitä, että alus on päästänyt mereen vahingollista ainetta tai sellaista ainetta sisältävää jätevettä sääntöjen määräysten vastaisesti. Mikäli mahdollista, ensin mainitun sopimuspuolen asianomaisen vrianomaisen on ilmoitettava tapahtuneeksi väitetystä rikkomuksesta aluksen päällikölle.

4. Mainittuja todisteita saatuaan tulee hallinnon, joka näin on saanut asiasta tiedon, tutkia asia ja se voi tarvittaessa myös pyytää toiselta sopimuspuolelta lisää tai parempia todisteita siitä, että rikkomus on tapahtunut. Mikäli hallinto katsoo kertyneiden todisteiden riittävän oikeudenkäynnin saattamiseksi vireille tapahtuneeksi väitetyn rikkomuksen johdosta, sen on huolehdittava siitä, että oikeudenkäyntiin ryhdytään ensi tilassa sen oman lainsäädännön mukaisesti. Hallinnon on viipymättä tiedotettava rikkomuksen ilmoittaneelle sopimuspuolelle sekä järjestölle, mihin toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty.

5. Sopimuspuoli voi tarkastaa aluksen, johon tätä yleissopimusta sovelletaan, kun sellainen saapuu sopimuspuolen lainkäyttövallan piirissä olevaan satamaan tai merellä olevaan terminaaliin, jos joltakin sopimuspuolelta saadaan tarkastuspyyntö ja riittävästi todisteita siitä, että asianomainen alus on päästänyt johonkin vahingollista ainetta tai sellaista ainetta sisältävää jätevettä. Tutkimuksesta laadittu selostus on lähetettävä tutkimusta pyytäneelle sopimuspuolelle sekä hallinnolle, jotta asiassa voidaan ryhtyä tämän yleissopimuksen edellyttämiin asianmukaisiin toimenpiteisiin.

7 artikla
Alusten tarpeeton viivyttäminen

1. Aluksen tarpeetonta pidättelemistä tai viivyttämistä tämän yleissopimuksen 4, 5 tai 6 artiklan nojalla on pyrittävä kaikin keinoin välttämään.

2. Milloin alusta tarpeettomasti pidätellään tai viivytetään tämän yleissopimuksen 4 5 tai 6 artiklan nojalla, se on oikeutettu korvaukseen kärsitystä menetyksestä tai vahingosta.

8 artikla
Ilmoitukset vahingollista ainetta käsittäneistä vahingoista

1. Ilmoitus vahingosta on tehtävä viipymättä ja mahdollisimman seikkaperäisesti tämän yleissopimuksen I pöytäkirjan määräysten mukaisesti.

2. Jokaisen sopimuspuolen tulee:

a) suorittaa kaikki ne järjestelyt, joita asianomaisen virkamiehen tai toimielimen toimesta tapahtuva vahinkoilmoitusten vastaanotto ja käsittely edellyttää; sekä

b) toimittaa järjestölle täydelliset tiedot mainituista järjestelyistä tiedotettaviksi muille sopimuspuolille ja järjestön jäsenvaltioille.

3. Sopimuspuolen saatua tämän artiklan määräysten mukaisen ilmoituksen sen on viipymättä välitettävä ilmoitus:

a) kyseisen aluksen hallinnolle; sekä

b) jokaiselle muulle valtiolle, jota tapahtuma saattaa koskea.

4. Jokainen sopimuspuoli sitoutuu antamaan merivalvontaa harjoittaville vesi- ja ilma-aluksilleen sekä muille asianomaisille laitoksilleen ohjeet siitä, että niiden on ilmoitettava jokainen tämän yleissopimuksen I pöytäkirjassa tarkoitettu tapahtuma viranomaisilleen. Sopimuspuolen on, milloin katsoo sen aiheelliseksi, vastaavasti tehtävä ilmoitus järjestölle sekä jokaiselle muulle asianosaiselle sopimuspuolelle.

9 artikla
Muut sopimukset sekä tulkinta

1. Tämä yleissopimus korvaa voimaan tullessaan öljyn aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1954 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen sellaisena kuin se on muutettuna voimassa sopimuspuoltensa kesken.

2. Mikään tämän yleissopimuksen määräys ei saa vaikeuttaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 2750 C (XXV) mukaisesti koolle kutsutun merioikeuskonferenssin työtä merioikeuden kodifioimiseksi ja kehittämiseksi eikä vaikuttaa minkään valtion nykyisiin eikä tuleviin merioikeutta tai ranta- ja lippuvaltioiden lainkäyttövallan laatua ja ulottuvuutta koskeviin vaatimuksiin tai oikeudellisiin kannanottoihin.

3. Sanaa "lainkäyttövalta" on tässä yleissopimuksessa tulkittava yleissopimuksen kunakin soveltamis- tai tulkinta-ajankohtana voimassa olevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

10 artikla
Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jokainen kahden tai useamman sopimuspuolen välinen, tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva erimielisyys on, elleivät osapuolet ole päässeet ratkaisuun keskinäisin neuvotteluin eivätkä sovi muunlaisesta menettelystä, alistettava jonkin niistä sitä pyytäessä välimiesmenettelyyn siten kuin tämän yleissopimuksen II pöytäkirjassa määrätään.

11 artikla
Tietojen toimittaminen

1. Sopimuspuolet sitoutuvat tiedottamaan järjestölle:

a) tämän yleissopimuksen alaan kuuluvista asioista annettujen lakien, asetusten, päätösten, ohjeiden ja muiden asiakirjojen tekstit;

b) luettelon sellaisista muista kuin valtion toimielimistä, joilla on valtuudet toimia sopimuspuolen puolesta asioissa, jotka koskevat sääntöjen mukaista vahingollisten aineiden kuljetusta suorittavien alusten suunnittelua, rakennetta ja varusteita;

c) riittävän määrän mallikappaleita sääntöjen mukaisista todistuslomakkeistaan;

d) luettelon vastaanottolaitteista, selostaen niiden sijainnin, kapasiteetin, laitteistot ja muut ominaisuudet;

e) viralliset selonteot tai sellaisten lyhennelmät, joissa kosketellaan tämän yleissopimuksen soveltamisessa saavutettuja tuloksia; sekä

f) järjestön vahvistaman mallin mukaisen vuositilaston tämän yleissopimuksen rikkomisesta langetetuista rangaistuksista.

2. Järjestö ilmoittaa sopimuspuolille tämän artiklan nojalla toimitettujen tietojen saapumisesta ja välittää jokaisen tämän artiklan 1 kappaleen b)-f) kohdan mukaisesti saamansa tiedon kaikille sopimuspuolille.

12 artikla
Aluksia kohtaavat onnettomuudet

1. Jokainen hallinto sitoutuu toimittamaan tutkimuksen jokaisesta sääntöjen määräysten alaiselle alukselleen tapahtuvasta onnettomuudesta, joka on huomattavasti vahingoittanut meriympäristöä.

2. Jokainen sopimuspuoli sitoutuu toimittamaan järjestölle tiedot tällaisen tutkimuksen tuloksista, mikäli se arvelee tietojen voivan olla avuksi harkittaessa, millä tavoin tätä yleissopimusta olisi ehkä syytä muuttaa.

13 artikla
Allekirjoitus, ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten järjestön päämajassa 15 päivästä tammikuuta 1974 31 päivään joulukuuta 1974 ja on sen jälkeen avoinna liittymistä varten. Valtiot voivat tulla yleissopimuksen sopimuspuoliksi:

a) allekirjoittamalla sen ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa; tai

b) allekirjoittamalla sen ratifioimista tai hyväksymistä koskevin varaumin ja sen jälkeen ratifioimalla tai hyväksymällä sen; tai

c) liittymällä siihen.

2. Ratifioiminen, hyväksyminen tai liittyminen tapahtuu tallettamalla sitä tarkoittava asiakirja järjestön pääsihteerin huostaan.

3. Järjestön pääsihteerin on ilmoitettava kaikille tämän yleissopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille jokainen allekirjoitus ja ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan talletus päivämäärineen.

14 artikla
Valinnaiset liitteet

1. Valtio voi allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän yleissopimuksen taikka siihen liittyessään ilmoittaa jättävänsä jonkin tai jotkin tämän yleissopimuksen liitteistä III, IV ja V (joita jäljempänä nimitetään "valinnaisiksi liitteiksi") tai ne kaikki hyväksymättä. Muussa tapauksessa jokainen liite kokonaisuudessaan on sopimuspuolta velvoittava.

2. Valtio, joka on ilmoittanut, ettei jokin valinnaisista liitteistä velvoita sitä, voi milloin tahansa myöhemmin hyväksyä tuon liitteen tallettamalla 13 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun asiakirjan järjestön huostaan.

3. Valtiolla, joka on tehnyt tämän artiklan 1 kappaleen mukaisen ilmoituksen jonkin valinnaisen liitteen osalta ja joka ei myöhemminkään ole hyväksynyt sitä tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti, ei ole tuohon liitteeseen liittyvissä asioissa mitään yleissopimuksesta johtuvia velvollisuuksia eikä vapauksia, joten mikään tämän yleissopimuksen viittaus sopimuspuoliin ei koske tuota valtiota sikäli kuin kysymys on tuon liitteen piiriin kuuluvista asioista.

4. Järjestön on tiedotettava tämän yleissopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille jokaisesta tämän artiklan mukaisesta ilmoituksesta samoin kuin jokaisen tämän artiklan 2 kappaleen määräysten mukaisesti talletetun asiakirjan saapumisesta.

15 artikla
Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona vähintään 15 sellaista valtiota, joiden kauppalaivastot yhteensä edustavat vähintään 50 prosenttia maailman koko kauppalaivaston bruttovetoisuudesta, on tullut 13 artiklan mukaisesti tämän yleissopimuksen sopimuspuoliksi.

2. Valinnainen liite tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona tämän artiklan 1 kappaleessa olevat ehdot ovat tulleet täytetyiksi tuon liitteen osalta.

3. Järjestön on ilmoitettava tämän yleissopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille valtioille yleissopimuksen voimaantulopäivä samoin kuin kunkin valinnaisen liitteen tämän artiklan 2 kappaleen mukainen voimaantulopäivä.

4. Sellaisten valtioiden osalta, jotka ovat tallettaneet tätä yleissopimusta tai jotakin sen valinnaista liitettä koskevan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tämän yleissopimuksen tai sen asianomaisen liitteen voimaantuloedellytysten tultua täytetyiksi, mutta ennen voimaantulopäivää, ratifioiminen, hyväksyminen tai liittyminen tulee voimaan yleissopimuksen tai mainitun liitteen voimaantulopäivänä taikka kolmen kuukauden kuluttua asianomaisen asiakirjan tallettamispäivästä sen mukaan, kumpi päivä osuu myöhäisemmäksi.

5. Sellaisten valtioiden osalta, jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa yleissopimuksen tai valinnaisen liitteen voimaantulopäivän jälkeen, tulee yleissopimus tai valinnainen liite voimaan kolmen kuukauden kuluttua mainitun asiakirjan tallettamispäivästä lukien.

6. Jokainen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirja, joka talletetaan sen päivän jälkeen, jona kaikki tämän yleissopimuksen tai sen valinnaisen liitteen muutoksen voimaantulon edellytykset ovat tulleet 16 artiklan mukaisesti täytetyiksi, koskee yleissopimusta tai liitettä sen muutetussa muodossa.

16 artikla
Muutokset

1. Tätä yleissopimusta voidaan muuttaa seuraavissa kappaleissa selostetuilla tavoilla.

2. Muuttaminen järjestön harkinnan perusteella:

a) jokainen sopimuspuolen tekemä muutosesitys on toimitettava järjestölle, minkä jälkeen järjestön pääsihteeri välittää sen kaikille järjestön jäsenille ja kaikille sopimuspuolille vähintään kuusi kuukautta ennen esityksen käsittelyä;

b) jokainen edellä selostetulla tavalla tehty ja välitetty muutosesitys on järjestön toimesta alistettava asianomaisen toimielimen tutkittavaksi;

c) sopimuspuolilla on, olivatpa ne järjestön jäseniä tai eivät, oikeus osallistua edellä tarkoitetun toimielimen työskentelyyn;

d) muutokset hyväksyttyään läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä;

e) mikäli muutos tulee hyväksytyksi tämän kappaleen d) kohdan mukaisesti, järjestön pääsihteerin on tiedotettava se kaikille sopimuspuolille näiden hyväksymistä varten;

f) muutoksen katsotaan tulleen hyväksytyksi seuraavissa tapauksissa:

i) yleissopimuksen artiklan muutoksen katsotaan tulleen hyväksytyksi sinä päivänä, jona kaksi kolmasosaa sopimuspuolista, joiden kauppalaivastot yhdessä edustavat vähintään 50 prosenttia koko maailman kauppalaivaston bruttovetoisuudesta, on sen hyväksynyt;

ii) yleissopimuksen jonkin liitteen muutoksen katsotaan tulleen hyväksytyksi tämän kappaleen f) iii) kohdassa selostetulla tavalla, ellei asianomainen toimielin muutoksen hyväksyessään päätä, että muutoksen on katsottava tulleen hyväksytyksi sinä päivänä, jona sen hyväksyy kaksi kolmasosaa sopimuspuolista, joiden kauppalaivastot yhteensä edustavat vähintään 50 prosenttia koko maailman kauppalaivaston bruttovetoisuudesta. Jokainen sopimuspuoli voi kuitenkin milloin tahansa ennen jonkin tämän yleissopimuksen liitteen muutoksen voimaantuloa ilmoittaa järjestön pääsihteerille, että muutos tulee sen osalta voimaan vasta sopimuspuolen annettua tähän nimenomaisen suostumuksensa. Pääsihteerin on saatettava mainittu ilmoitus saapumispäivämäärineen sopimuspuolten tietoon;

iii) yleissopimuksen jonkin liitteen lisäyksen muutoksen katsotaan tulleen sopimuspuolten hyväksymäksi asianomaisen toimielimen muutoksen hyväksyessään määräämän, vähintään 10 kuukauden pituisen ajan kuluttua, jollei vähintään kolmannes sopimuspuolista taikka sellaiset sopimuspuolet, joiden kauppalaivastot yhteensä edustavat vähintään 50 prosenttia koko maailman kauppalaivaston bruttovetoisuudesta, sen mukaan kumpi näistä ehdoista täyttyy, esitä järjestölle vastalausettaan;

iv) yleissopimuksen I pöytäkirjan muuttaminen tapahtuu noudattaen samaa menettelyä kuin tämän kappaleen f) ii) tai f) iii) kohdassa on määrätty;

v) yleissopimuksen II pöytäkirjan muuttaminen tapahtuu noudattaen samaa menettelyä kuin tämän kappaleen f) i) kohdassa on määrätty yleissopimuksen artiklan muuttamisen osalta.

g) muutos tulee voimaan seuraavien ehtojen mukaisesti:

i) muutos yleissopimuksen artiklaan, II pöytäkirjaan taikka I pöytäkirjaan tai yleissopimuksen liitteeseen, johon ei sovelleta tämän kappaleen f) iii) kohdassa selostettua menettelyä, tulee, tultuaan sopimuspuolten hyväksymäksi edellä olevien määräysten mukaisesti, voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä sen, kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona se on tullut hyväksytyksi;

ii) sellainen muutos yleissopimuksen I pöytäkirjaan tai johonkin liitteeseen taikka liitteen lisäykseen, johon sovelletaan tämän kappaleen f) iii) kohdassa selostettua menettelyä, tulee, kun sen katsotaan tulleen sopimuspuolten hyväksymäksi edellä olevien määräysten mukaisesti, voimaan kaikkien osapuolten osalta kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on tullut hyväksytyksi, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat ennen tuota päivää ilmoittaneet, etteivät ne hyväksy sitä, tai ovat ilmoittaneet tämän kappaleen f) iii) kohdan mukaisesti, että ne suostuvat muutokseen vain, mikäli nimenomaan niin ilmoittavat.

3. Muuttaminen konferenssin toimin:

a) Järjestön on kutsuttava koolle sopimuspuolten konferenssi käsittelemään tämän yleissopimuksen muuttamista jonkin sopimuspuolen esitettyä tätä koskevan pyynnön, jota vähintään kolmasosa kaikista sopimuspuolista kannattaa.

b) Jokainen muutos, jonka tällainen konferenssi on hyväksynyt läsnä olleiden ja äänestäneiden sopimuspuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä, on järjestön pääsihteerin tiedotettava kaikille sopimuspuolille niiden hyväksymistä varten.

c) Jollei konferenssi toisin päätä, muutoksen katsotaan tulleen hyväksytyksi ja tulleen voimaan sen menettelyn mukaisesti, josta tätä tarkoitusta varten määrätään tämän artiklan 2 kappaleen f) ja g) kohdassa.

4. a) Kysymyksen ollessa valinnaiseen liitteeseen tehtävästä muutoksesta "sopimuspuolella" tarkoitetaan tässä artiklassa sopimuspuolta, jota asianomainen liite velvoittaa.

b) Sopimuspuoli, joka on kieltäytynyt hyväksymästä jonkin liitteen muutosta, on katsottava ei-sopimuspuoleksi ainoastaan tuon muutoksen soveltamisen kannalta.

5. Uuden liitteen hyväksyminen ja voimaantulo tapahtuu noudattaen samaa menettelyä kuin yleissopimuksen artiklan muutoksen hyväksyminen ja voimaantulo.

6. Jollei nimenomaan toisin määrätä, yleissopimukseen tämän artiklan nojalla tehtyä aluksen rakennetta koskevaa muutosta sovelletaan ainoastaan aluksiin, joiden rakentamissopimus on tehty tai, jollei sellaista ole tehty, joiden köli on laskettu tuon muutoksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

7. Pöytäkirjan tai liitteen muutos kohdistuu asianomaisen pöytäkirjan tai liitteen sisältöön ja muutoksen on vastattava tämän yleissopimuksen artiklojen määräyksiä.

8. Järjestön pääsihteerin on ilmoitettava kaikille sopimuspuolille jokainen tämän artiklan nojalla voimaan tuleva muutos voimaantulopäivämäärineen.

9. Jokainen tämän artiklan nojalla annettava ilmoitus muutoksen hyväksymisestä tai sen vastustamisesta on tehtävä järjestön pääsihteerille kirjallisesti. Tämän on tiedotettava ilmoituksesta ja sen saapumispäivämäärästä sopimuspuolille.

17 artikla
Teknisen yhteistyött edistäminen

Sopimuspuolten tulee yhteistoiminnassa järjestön ja muiden kansainvälisten toimielinten kanssa sekä Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristönsuojeluohjelman (UNEP) toimeenpanevan johtajan avustamina ja ohjaamina myötävaikuttaa sellaisten sopimuspuolten tukemiseen, jotka pyytävät teknistä apua

a) tieteellisen ja teknisen henkilöstön kouluttamiseksi;

b) tarvittavien vastaanotto- ja seurantalaitteiden ja -laitosten hankkimiseksi;

c) muiden sellaisten toimenpiteiden ja järjestelyjen helpottamiseksi, jotka tarkoittavat aluksista aiheutuvan meriympäristön pilaantumisen ehkäisemistä tai vähentämistä; sekä

d) tutkimustyön edistämiseksi;

ensisijaisesti asianomaisten maiden omalla alueella, näin edistäen tämän yleissopimuksen tavoitteita ja tarkoitusperiä.

18 artikla
Irtisanominen

1. Jokainen sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen tai sen valinnaisen liitteen milloin tahansa sen jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut yleissopimuksen tai tällaisen liitteen voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta.

2. Irtisanominen on suoritettava ilmoittamalla siitä kirjallisesti järjestön pääsihteerille, joka tiedottaa kaikille muille sopimuspuolille jokaisesta näin vastaanottamastaan ilmoituksesta ja sen saapumispäivästä sekä päivästä, jona irtisanominen tulee voimaan.

3. Irtisanominen tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona järjestön pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen, tai jonkin muun ilmoituksessa mahdollisesti mainitun tätä pitemmän ajan kuluttua.

19 artikla
Tallettaminen ja kirjaaminen

1. Tämä yleissopimus on talletettava järjestön pääsihteerin huostaan, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille yleissopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille.

2. Järjestön pääsihteerin on heti tämän yleissopimuksen tultua voimaan toimitettava sen teksti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti kirjattavaksi ja julkaistavaksi.

20 artikla
Kielet

Tämä yleissopimus on tehty yhtenä englannin-, espanjan-, ranskan- ja venäjänkielisenä kappaleena, joista jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen. Yleissopimuksesta laaditaan viralliset arabian-, italian-, japanin- ja saksankieliset käännökset, jotka talletetaan yhdessä allekirjoitetun alkuperäiskappaleen kanssa.

Tämän vakuudeksi allekirjoittajat ovat tarkoitusta varten asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Lontoossa 2 päivänä marraskuuta 1973.

I PÖYTÄKIRJA ONNETTOMUUSTAPAHTUMISTA, JOIHIN LIITTYY VAHINGOLLISIA AINEITA, ANNETTAVIA ILMOITUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET (yleissopimuksen 8 artiklan mukaisesti)

I artikla
Ilmoitusvelvollisuus

1. Tämän pöytäkirjan 3 artiklassa mainitussa tapahtumassa osapuolena olevan aluksen päällikön tai muun aluksesta vastuussa olevan henkilön tulee ilmoittaa tämän tapahtuman yksityiskohdat ilman viivytystä ja mahdollisimman täydellisinä tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti.

2. Jos tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu alus hylätään tai jos alukselta saatu ilmoitus on epätäydellinen tai sitä ei saada, aluksen omistajan, rahtaajan, käyttäjän tai liikennöitsijän tai heidän asiamiehensä tulee ottaa vastatakseen päällikölle tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti annetuista velvollisuuksista.

II artikla
Ilmoitustavat

1. Jokainen ilmoitus tulee mikäli mahdollista tehdä radiolla, mutta joka tapauksessa nopeimpia ilmoituksen teon aikana käytettävissä olevia tapoja käyttäen. Radiolla tehdyille ilmoituksille tulee antaa etusija radioliikenteessä.

2. Ilmoitukset tulee osoittaa asianomaiselle viranomaiselle tai laitokselle, jotka on määritelty yleissopimuksen 8 artiklan 2 kappaleen a) kohdassa.

III artikla
Koska ilmoitus tulee tehdä

Ilmoitus täytyy tehdä aina, kun tapahtumaan littyy:

a) muu kuin tässä yleissopimuksessa sallittu tyhjentäminen; tai

b) tässä yleissopimuksessa sallittu tyhjentäminen, joka johtuu:

i) tarkoituksesta varmistaa aluksen turvallisuus tai ihmishengen pelastamisesta merellä; tai

ii) aluksen tai sen varusteiden vaurioitumisesta; tai

c) vahingollisen aineen tyhjentäminen tarkoituksella torjua määrättyä pilaantumistapahtumaa tai tarkoituksella oikeutetusti tieteellisesti tutkia pilaantumisen torjumista ja valvontaa; tai

d) tämän artiklan a), b) tai c) kohdissa tarkoitetun tyhjennyksen todennäköisyys.

IV artikla
Ilmoituksen sisältö

1. Jokaisen ilmoituksen tulee sisältää seuraavat yleiset tiedot:

a) aluksen tunnus;

b) tapahtuman sattumispäivämäärä ja kellonaika;

c) aluksen maantieteellinen asema tapahtuman sattuessa;

d) tapahtumahetkellä vallitsevat tuuli- ja merenkäyntiolosuhteet;

e) aluksen tilaa koskevat tarpeelliset yksityiskohdat.

2. Jokaisen ilmoituksen tulee sisältää seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

a) selvä viite tai kuvaus kyseessä olevasta vahingollisesta aineesta, mukaanluettuna, mikäli mahdollista aineen oikea tekninen nimi (kauppanimiä ei pitäisi käyttää oikeiden teknisten nimien asemesta);

b) erittely tai arvio mereen tyhjennettyjen tai todennäköisesti tyhjennettävien vahingollisten aineiden määristä, pitoisuuksista ja todennäköisestä tilasta; ja

c) soveltuvin osin kuvaus pakkaustavoista ja tunnusmerkeistä; ja

d) mikäli mahdollista, lähettäjän, vastaanottajan tai valmistajan nimi.

3. Jokaisen ilmoituksen tulee selvästi osoittaa, onko tyhjennetty tai todennäköisesti tyhjennettävä aine öljyä, vaarallista nestemäistä ainetta, vaarallista kiinteää ainetta tai vaarallista kaasumaista ainetta sekä kuljetettiinko tai kuljetetaanko kyseistä ainetta irtolastina tai pakkauksissa, rahtikonteissa, siirrettävissä säiliöissä tai maantiekuljetussäiliöissä ja junasäiliovaunuissa.

4. Jokainen ilmoitus tulee tarpeen mukaan täydentää kaikella tarkoituksenmukaisella tiedolla, jota ilmoituksen vastaanottaja saattaa vaatia tai jonka ilmoituksen lähettäjä katsoo tarpeelliseksi.

V artikla
Täydennysilmoitus

Jokaisen henkilön, joka on tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti velvollinen lähettämään ilmoituksen, tulee mikäli mahdollista

a) tarpeen mukaan täydentää alustavaa ilmoitusta myöhempää kehitystä koskevilla tiedoilla; ja

b) täyttää mahdollisimman tarkoin uhattujen valtioiden esittämät pyynnöt tapahtumaa koskevien lisätietojen saamisesta.

II PÖYTÄKIRJA VÄLIMIESMENETTELY (yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti)

I artikla

Välimiesmenettely tapahtuu tämän pöytäkirjan määräysten mukaan, elleivät riidan osapuolet toisin päätä.

II artikla

1. Jonkun yleissopimuksen osapuolen toiselle osapuolelle tämän yleissopimuksen 10 artiklan nojalla osoittaman pyynnön perusteella perustetaan välimiestuomioistuin. Välimiesmenettelypyynnön tulee sisältää kannekirjelmä ja mahdolliset sitä tukevat asiakirjat.

2. Välimiesmenettelyä pyytävän osapuolen tulee ilmoittaa järjestön pääsihteerille, että se on anonut tuomioistuimen perustamista, riidan osapuolten nimet sekä yleissopimuksen artiklat tai määräykset, joiden tulkinnasta tai soveltamisesta sen käsityksen mukaan on erimielisyyttä. Pääsihteeri välittää nämä tiedot kaikille osapuolille.

III artikla

Välimiestuomioistuin koostuu kolmesta jäsenestä: yhdestä kummankin riidan osapuolen nimittämästä välimiehestä sekä kolmannesta, jonka kaksi ensin nimitettyä nimittävät yhteisestä sopimuksesta ja joka toimii tuomioistuimen puheenjohtajana.

IV artikla

1. Jos tuomioistuimen puheenjohtajaa ei ole nimitetty kuudenkymmenen päivän kuluttua toisen välimiehen nimittämisestä, järjestön pääsihteerin tulee jommankumman osapuolen pyynnöstä ryhtyä toimiin seuraavan kuudenkymmenen päivän kuluessa hänen nimittämisekseen valitsemalla hänet järjestön neuvoston aiemmin laatimasta asiantuntevien henkilöiden luettelosta.

2. Jos toinen osapuoli ei ole kuudenkymmenen päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta nimittänyt sitä tuomioistuimen jäsentä, joka sen kuuluu nimittää, toinen osapuoli voi ilmoittaa asiasta suoraan järjestön pääsihteerille, joka nimittää tuomioistuimen puheenjohtajan kuudenkymmenen päivän kuluessa valitsemalla hänet tämän artiklan ensimmäisessä kappaleessa mainitusta luettelosta.

3. Tuomioistuimen puheenjohtajan tulee nimitetyksi tultuaan pyytää sovittelijan nimittämättä jättänyttä osapuolta nimittämään sovittelijansa samalla tavoin ja samoin ehdoin. Mikäli osapuoli ei suorita vaadittavaa nimitystä, tuomioistuimen puheenjohtajan on pyydettävä järjestön pääsihteeriä tekemään se edellisessä kappaleessa määrätyllä tavalla ja ehdoilla.

4. Jos tuomioistuimen puheenjohtaja on nimitetty tämän artiklan määräyksien mukaisesti, hän ei saa olla eikä olla ollut kummankaan osapuolen kansalainen paitsi toisen osapuolen suostumuksella.

5. Siinä tapauksessa, että välimies, jonka nimittämisestä toinen osapuoli on vastuussa, kuolee tai jää saapumatta, mainitun osapuolen on nimitettävä sijainen kuudenkymmenen päivän kuluessa kuolemasta tai saapumatta jäämisestä. Jos mainittu osapuoli ei tee nimitystä, jäljelle jääneet välimiehet jatkavat välimiesmenettelyä. Siinä tapauksessa, että tuomioistuimen puheenjohtaja kuolee tai jää saapumatta, hänelle nimitetään sijainen edellä 3 artiklassa määrätyllä tavalla tai, jos tuomioistuimen jäsenet eivät pääse yksimielisyyteen kuudenkymmenen päivän kuluessa kuolemasta tai saapumatta jäämisestä, tämän artiklan mukaisesti.

V artikla

Tuomioistuin voi käsitellä ja ratkaista riidan aiheeseen välittömästi liittyviä vastavaateita.

VI artikla

Kumpikin osapuoli vastaa itse välimiehensä palkkioista ja muista kuluista sekä juttunsa valmistelukuluista. Osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin tuomioistuimen puheenjohtajan palkkioista sekä välimiesmenettelyn yleiskustannuksista. Tuomioistuimen on pidettävä kirjaa kaikista kuluistaan ja esitettävä niistä loppuselvitys.

VII artikla

Jokainen yleissopimuksen osapuoli, jolla on oikeudellisia etuja valvottavanaan ja johon asian ratkaisu voi vaikuttaa, voi annettuaan asiasta menettelyn aloittaneille osapuolille kirjallisen ilmoituksen yhtyä välimiesmenettelyyn tuomioistuimen suostumuksella.

VIII artikla

Jokainen tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti perustettu välimiestuomioistuin päättää itse työjärjestyksestään.

IX artikla

1. Tuomioistuimen päätökset, jotka koskevat menettelyä ja kokoontumispaikkaa sekä sen käsiteltäväksi saatettuja kysymyksiä, tehdään jäsenten enemmistön mielipiteen mukaisesti; se että yksi niistä tuomioistuimen jäsenistä, joiden nimittämisestä osapuolet ovat vastuussa, on poissa tai pidättyy äänestämästä, ei estä tuomioistuinta tekemästä päätöstä. Äänten jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

2. Osapuolten tulee helpottaa tuomioistuimen työskentelyä ja lainsäädäntönsä mukaisesti ja kaikin käytettävissään olevin keinoin etenkin:

a) toimittaa tuomioistuimelle tarvittavat asiakirjat ja tiedot;

b) antaa tuomioistuimelle mahdollisuus saapua alueelleen, kuulla todistajia tai asiantuntijoita ja käydä tapahtumapaikalla.

3. Toisen osapuolen poissaolo tai saapumatta jääminen ei estä käsittelyä.

X artikla

1. Tuomioistuimen tulee tehdä päätöksensä viiden kuukauden kuluessa perustamisestaan, jollei se tarpeen niin vaatiessa päätä pidentää määrääikaa enintään kolmella kuukaudella. Tuomioistuimen päätökseen tulee liittyä perustelut. Päätös on lopullinen eikä siitä voi vedota ja siitä on tiedotettava järjestön pääsihteerille. Osapuolten tulee ryhtyä noudattamaan päätöstä heti.

2. Osapuoli voi viedä päätöksen tulkinnasta tai täytäntöönpanosta osapuolten välille mahdollisesti syntyvän erimielisyyden päätöksen tehneen tuomioistuimen käsiteltäväksi tai, mikäli tämä ei ole käytettävissä, toisen tähän tarkoitukseen samalla tavalla kuin alkuperäinen tuomioistuin perustettavan tuomioistuimen ratkaistavaksi.

1 LIITE SÄÄNNÖT ÖLJYN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI

I LUKU

YLEISTÄ

1 sääntö
Määritelmät

Tässä liitteessä:

1) "Öljy" tarkoittaa mineraaliöljyä sen kaikissa muodoissa, mukaan luettuina raakaöljy, polttoöljy, liete, jäteöljy sekä jalostetut tuotteet (muut kuin mineraaliöljyyn pohjautuvat kemikaalit, joita tämän yleissopimuksen II liitteen määräykset koskevat) ja, rajoittamatta edelläolevan yleisyyttä, käsittää aineet, jotka on lueteltu tämän liitteen I lisäyksessä.

2) "Öljypitoinen seos" tarkoittaa seosta, jossa on mikä tahansa öljypitoisuus.

3) "Öljypolttoaine" tarkoittaa kaikkia niitä öljyjä, joita käytetään polttoaineina sen aluksen käyttö- ja apukoneiston yhteydessä, jossa näitä öljyjä kuljetetaan.

4) "Öljysäiliöalus" tarkoittaa alusta, joka on rakennettu tai sovellettu pääasiassa kuljettamaan öljyä irtolastina lastitiloissaan ja käsittää yhdistelmäalukset ja kaikki "kemikaalisäiliöalukset", siten kuin nämä on tämän yleissopimuksen II liitteessä määritelty, kun ne kuljettavat lastina tai osalastina öljyä irrallaan.

5) "Yhdistelmäalus" tarkoittaa alusta, joka on suunniteltu kuljettamaan joko öljyä tai kiinteitä lasteja irtolastina.

6) "Uusi alus" tarkoittaa alusta:

a) jonka rakennussopimus on tehty 31 joulukuuta 1975 jälkeen; tai

b) siinä tapauksessa ettei rakennussopimusta ole, jonka köli on laskettu tai joka on vastaavassa rakennusvaiheessa 30 kesäkuuta 1976 jälkeen; tai

c) jonka luovutus on 31 joulukuuta 1979 jälkeen;

d) jolle on suoritettu merkittävä muutos:

i) josta sopimus on tehty 31 joulukuuta 1975 jälkeen; tai

ii) siinä tapauksessa, ettei sopimusta ole, jonka rakennustyö on aloitettu 30 kesäkuuta 1976 jälkeen; tai

iii) joka on saatu valmiiksi 31 joulukuuta 1979 jälkeen.

7) "Vanha alus" tarkoittaa alusta, joka ei ole uusi alus.

8) "Merkittävä muutos" tarkoittaa vanhan aluksen muutosta:

a) joka oleellisesti muuttaa aluksen mittoja tai lastinottokykyä; tai

b) joka muuttaa aluksen tyyppiä; tai

c) jonka tarkoituksena on hallinnon mielestä oleellisesti pidentää sen ikää;

d) joka muutoin niin muuttaa alusta, että jos se olisi uusi alus, se tulisi tämän yleissopimuksen soveltuvien määräysten alaiseksi, jotka sitä eivät koske olemassaolevana aluksena.

9) "Lähin maa". Käsite "etäämpänä lähimmästä maasta" tarkoittaa luettuna perusviivasta, josta kyseessä olevan alueen aluemeri lasketaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti kuitenkin niin, että kun kysymys on Australian koillisrannikosta tämän yleissopimuksen sanonta "lähimmästä maasta" tarkoittaa: siitä viivasta, joka kulkee pisteestä 11° eteläistä leveyttä ja I42°08' itäistä pituutta pisteeseen 10°35' eteläistä leveyttä ja 141°55' itäistä pituutta, jatkuen

siitä pisteeseen 10°00' eteläistä leveyttä ja 142°00' itäistä pituutta,

siitä pisteeseen 9°10' eteläistä leveyttä ja 143°52' itäistä pituutta,

siitä pisteeseen 9°00' eteläistä leveyttä ja 144°30' itäistä pituutta,

siitä pisteeseen 13°00' eteläistä leveyttä ja 144°00' itäistä pituutta,

siitä pisteeseen 15°00' eteläistä leveyttä ja 146°00' itäistä pituutta,

siitä pisteeseen 18°00' eteläistä leveyttä ja 147°00' itäistä pituutta,

siitä pisteeseen 21°00' eteläistä leveyttä ja 153°00' itäistä pituutta ja

siitä Australian rannikon pisteeseen 24°42' eteläistä leveyttä ja 153°15' itäistä pituutta.

10) "Erityisalue" tarkoittaa merialuetta jossa, tunnustetuista teknisistä syistä, liittyen sen meritieteelliseen ja ekologiseen tilaan sekä llikenteen erikoiseen luonteeseen, erityisten pakollisten menetelmien käyttöönotto on tarpeen öljyn aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemiseksi. Erikoisalueita ovat tämän liitteen 10 säännössä luetellut alueet.

11) "Veteen pääsevän öljyn määrä tiettynä hetkenä" tarkoittaa öljyn tyhjentämisnopeutta litroina tunnissa tiettynä hetkenä jaettuna aluksen nopeudella solmuina samana hetkenä.

12) "Säiliö" tarkoittaa suljettua tilaa, jonka muodostaa aluksen pysyvä rakenne ja joka on suunniteltu kuljettamaan nestettä irtolastina.

13) "Aluksen kylkeen ulottuva säiliö" tarkoittaa mitä tahansa säiliötä, joka rajoittuu sivulaidoitukseen.

14) "Keskisäiliö" tarkoittaa mitä tahansa säiliötä, joka on pitkittäislaipion sisäpuolella.

15) "Jätesäiliö" tarkoittaa säiliötä, joka on erityisesti osoitettu säiliöiden tyhjennysten, säiliöiden pesuvesien ja muiden öljypitoisten seosten keräämiseksi.

16) "Puhdas painolasti" tarkoittaa painolastia säiliössä, jonka senjälkeen kun siinä viimeksi on kuljetettu öljyä, on niin puhdistettu, että siitä laskettu poistovesi, jos se tyhjennettäisiin paikallaan olevasta aluksesta puhtaaseen tyyneen veteen kirkkaana päivänä, ei aiheuttaisi veden pinnalle eikä siihen liittyvälle rantaviivalle näkyvää jälkeä öljystä eikä aiheuttaisi lietettä tai emulsiota, joka laskeutuisi veden pinnan alle tai siihen liittyvälle rantaviivalle. Jos painolasti tyhjennetään hallinnon hyväksymän öljyn seuranta- ja valvontajärjestelmän kautta, tällaiseen järjestelmään perustuvat todisteet, jotka osoittavat, että poistoveden öljypitoisuus ei ylittänyt 15 miljoonasosaa, ovat ratkaisevia siinä suhteessa, että painolasti oli puhdasta riippumatta näkyvien jälkien läsnä. olosta.

17) "Erillinen painolasti" tarkoittaa painolastivettä, joka on laskettu säiliöön, joka on täydellisesi erotettu öljylasti. ja öljypolttoainejärjestelmistä ja joka on pysyvästi varattu painolastin kuljetukseen tai muiden kuin öljyn tai haitallisten aineiden, niinkuin nämä on eri tavoilla määritelty tämän yleissopimuksen liitteissä, muodostaman painolastin tai lastin kuljettamiseen,

18) "Pituus" (L) tarkoittaa 96 prosenttia kokonaispituudesta vesiviivalla, joka on 85 prosentin korkeudella pienimmästä mallisivukorkeudesta mitattuna kölin päältä, tai pituutta keularangan etureunasta peräsinvarren keskiöön mitattuna samalla vesiviivalla, jos tämä pituus on suurempi. Aluksissa, joiden köli on suunniteltu kaltevaksi, tulee vesiviiva jolla tämä pituus mitataan, olla suunnitellun vesiviivan suuntainen. Pituus (L) tulee mitata metreissa.

19) "Keula- ja peräpystysuorien" on katsottava kulkevan pituuden (L) keula- ja peräpään kautta. Keulapystysuoran tulee yhtyä keularanman etureunaan sen vesiviivan kohdalla, millä pituus mitataan.

20) "Keskilaiva" on pituuden (L) keskipisteen kohdalla.

21) "Leveys" (B) tarkoittaa suurinta leveyttä mitattuna keskilaivan kohdalla kaaren malliviivaan aluksessa, jossa on metallinen laidoitus, ja rungon ulkopintaan aluksessa, jonka laidoitus on jotakin muuta ainetta. Leveys (B) tulee mitata metreissä.

22) "Kuollutpaino" (DW) tarkoittaa erotusta metrisissä tonneissa aluksen uppouman (vedessä, jonka ominaispaino on 1.025 ja lastivesiviivalla, joka vastaa määriteltyä kesävaralaitaa) ja kevytpainon välillä.

23) "Kevytpaino" tarkoittaa aluksen uppoumaa metrisissä tonneissa ilman lastia, öljypolttoainetta, voiteluöljyä, painolastivettä, makeaa vettä ja syöttövettä säiliöissä, kuluvia varastoja, matkustajia ja heidän matkatavaroitaan.

24) "Täyttymä". Jokin tilan täyttymä tarkoittaa suhdetta sen tilavuuden, joka kyseisessä tilassa oletetaan täyttyvän vedellä, ja kyseisen tilan kokonaistilavuuden välillä.

25) "Tilavuudet" ja "pinta-alat" aluksessa on joka tapauksessa laskettava malliviivoihin saakka.

2 sääntö
Soveltaminen

1) Jollei nimenomaan ole toisin säädetty, sovelletaan tämän liitteen määräyksiä kaikkiin aluksiin.

2) Aluksiin, jotka eivät ole öljysäiliöaluksia, mutta joihin on sijoitettu lastitiloja, jotka on rakennettu ja joita käytetään öljyn kuljettamiseen irrallaan, ja joiden yhteenlaskettu tilavuus on 200 kuutiometriä tai enemmän, tämän liitteen 9, 10 ja 14 säännön, 15 säännön 1, 2 ja 3 kappaleen, 18 ja 20 säännön ja 24 säännön 4 kappaleen vaatimuksia öljysäiliöaluksille sovelletaan niiden tilojen rakenteeseen ja käyttöön. Milloin yhteenlaskettu tilavuus on vähemmän kuin 1 000 kuutiometriä, tämän liitteen I5 säännön 4 kappaleen vaatimuksia voidaan soveltaa 15 säännön 1, 2 ja 3 kappaleen asemesta.

3) Milloin lastia, joka on tämän yleissopimuksen II liitteen määräysten alainen, kuljetetaan öljysäiliöaluksen lastitilassa, tämän yleissopimuksen 11 liitteen soveltuvia vaatimuksia on myös sovellettava.

4) a) Minkä tahansa kantosiipialuksen, ilmatyynyaluksen tai muun uudenmallisen aluksen (lähellä pintaa toimiva alus, sukelluksissa toimiva alus jne.) jonka rakenteelliset ominaisuudet tekevät tämän liitteen II ja III lukujen määräysten, jotka koskevat rakennetta ja varustusta, soveltamisen kohtuuttomaksi tai epäkäytännölliseksi, voi hallinto vapauttaa sellaisista määräyksistä, sillä ehdolla että aluksen rakenne ja varustus antaa samanarvoisen suojan öljyn aiheuttamaa pilaantumista vastaan ottaen huomioon aluksen käyttötarkoituksen.

b) Hallinnon myöntämän vapautuksen yksityiskohdat tulee olla osoitettu tämän liitteen 5 säännössä mainitussa todistuskirjassa.

c) Hallinnon, joka myöntää minkä tahansa sellaisen vapautuksen tulee niin pian kuin mahdollista, muttei myöhemmin kuin 90 päivää myöntämisen jälkeen, tiedottaa järjestölle tämän vapautuksen yksityiskohdat ja perustelut, jotka järjestön tulee saattaa sopimuspuolille tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

3 sääntö
Samanarvoisuudet

1) Hallinto voi sallia tietyn laitteen, aineen, välineen tai kojeen joka on muu kuin tässä liitteessä vaadittu, tulevan asennetuksi alukseen vaihtoehtona, jos sellainen laite, aine, väline tai koje on vähintään yhtä tehokas kuin tässä liitteessä vaadittu. Tämä hallinnon valta ei ulotu tämän liitteen säännöissä selostettujen suunnittelu- ja rakenneominaisuuksien korvaamiseen öljyn tyhjentämisen valvonnan toiminnallisilla menetelmillä, ikäänkuin ne olisivat samanarvoiset.

2) Hallinnon, joka sallii jonkin laitteen, aineen, välineen tai: kojeen käyttämisen vaihtoehtoisena tämän liitteen vaatiman asemesta, on toimitettava tästä yksityiskohtaiset tiedot järjestölle, joka saattaa nämä sopimuspuolille tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

4 sääntö
Katsastukset

1) Jokaisessa bruttovetoisuudeltaan yli 150 re1:isteritonnin öljysäiliöaluksessa ja jokaisessa muussa bruttovetoisuudeltaan yli 400 rekisteritonnin aluksessa on toimitettava jäljempänä selostetut katsastukset:

a) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista kenteeseen tai ennenkuin tämän liitteen 5 säännössä vaadittu todistuskirja annetaan ensimmäisen kerran. Katsastuksen tulee käsittää aluksen rakenteen, varustuksen, laitteiden, yleisjärjestelyn ja aineiden täydellinen katsastus siinä määrin kuin tämä liite alusta koskee. Tämän katsastuksen on oltava sellainen, että saadaan varmuus siitä, että rakenne, varusteet, laitteet, yleisjärjestely ja rakennusaineet täysin vastaavat tämän liitteen vaatimuksia.

b) Määräaikaiset katsastukset, jotka toimitetaan hallinnon määräämin väliajoin, mitkä eivät saa olla viittä vuotta pitemmät. Näiden katsastusten tulee olla sellaisia, että varmuus saadaan siitä, että rakenne, varusteet, laiteet, yleisjärjestely ja rakennusaineet täysin vastaavat tämän liitteen soveltuvia vaatimuksia. Kuitenkin jos kansainvälisen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjan (1973) voimassaoloaikaa on pidennetty tämän liitteen 8 säännön 3 tai 4 kappaleen mukaisesti, määrääikaisten katsastusten väliaikaa voidaan vastaavasti pidentää.

c) Välikatsastukset, jotka toimitetaan hallinnon määräämin väliajoin, mitkä eivät saa olla kolmeakymmentä kuukautta pidemmät. Näiden katsastusten tulee olla sellaisia että saadaan varmuus siitä, että varusteet ja niihin liittyvät pumppu- ja putkijärjestelmät mukaanluettuna öljyn seuranta- ja valvontajärjestelmät, öljyisen veden erotuslaitteet ja öljyn suodatusjärjestelmät täysin vastaavat tämän liitteen soveltuvia vaatimuksia ja ovat hyvässä käyttökunnossa. Välikatsastukset on merkittävä kansainväliseen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjaan (1973), joka on annettu tämän liitteen 5 säännön perusteella.

2) Hallinnon tulee ryhtyä sopiviin toimenpiteisiin niiden alusten kohdalla, joita eivät tämän säännön 1 kappaleen määräykset koske, jotta voitaisiin saada varmuus siitä, että nämä alukset täyttävät tämän liitteen soveltuvat määräykset.

3) Aluksen kasastukset, mikäli ne koskevat tämän liitteen määräysten noudattamista, on hallinnon viranomaisten toimitettava. Hallinto saattaa kuitenkin uskoa katsastukset joko tarkoitukseen nimetyille katsastajille tai tunnustamilleen järjestöille. Joka tapauksessa asianomainen hallinto täysin vastaa katsastusten perusteellisuudesta ja tehokkuudesta.

4) Sen jälkeen kun jokin tämän säännön mukainen aluksen katsastus on toimitettu ei aluksen rakenteessa, varusteissa, laitteissa, yleisjärjestelyssä tai rakennusaineissa, jotka katsastus on käsittänyt, saa tehdä merkittävää muutosta ilman hallinnon suostumusta, lukuunottamatta sellaisen varusteen tai laitteiden suoranaista korvaamista toisella.

5 sääntö
Todistuskirjan antaminen

1) Kansainvälisen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973) on annettava, tämän liitteen 4 säännön määräysten mukaisesti suoritetun katsastuksen jälkeen, bruttovetoisuudeltaan yli ISO rekisteritonnin öljysäiliöaiukselle ja muille bruttovetoisuudeltaan yli 400 rekisteritonnin alukselle, jotka tekevät matkoja muiden sopimuspuolten lainkäyttövallassa oleviin satamiin tai rannikon edustalla oleviin terminaaleihin. Vanhoihin aluksiin sovelletaan tätä vaatimusta kaksitoista kuukautta sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan.

2) Hallinnon tai sen asianmukaisesti valtuuttaman henkilön tai järjestön tulee antaa tämä todistuskirja. Joka tapauksessa hallinto on täysin vastuussa todistuskirjasta.

6 sääntö
Toisen hallituksen antama todistuskirja

1) Sopimuspuolen hallitus voi hallinnon pyynnöstä katsastuttaa aluksen, ja todettuaan, että tämän liitteen määräykset on täytetty, sen tulee antaa tai valtuuttaa joku antamaan alukselle kansainvälinen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973) tämän liitteen mukaisesti.

2) Jäljennös todistuskirjasta ja katsastusselostuksesta on toimitettava niin pian kuin mahdollista pyytäneelle hallinnolle.

3) Näin annetussa todistuskirjassa tulee olla maininta siitä, että se on annettu hallinnon pyynnöstä. Sillä on oleva sama pätevyys kuin tämän liitteen 5 säännön perusteella annetulla todistuskirjalla ja se on tunnustettava tällaisen todistuskirjan arvoiseksi.

4) Kansainvälistä öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjaa (1973) ei tule antaa alukselle, joka on oikeutettu käyttämään sellaisen valtion lippua, minkä hallitus ei ole sopimusosapuoli.

7 sääntö
Todistuskirjan kaava

Kansainvälinen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973) on laadittava sen antaneen maan virallisella kielellä ja todistuskirjan kaavan tulee olla tämän liitteen II lisäyksessä annetun mallin mukainen. Jos käytetty kieli ei ole englanti eikä ranska, tekstiin en sisällytettävä käännös toiselle näistä kielistä.

8 sääntö
Todistuskirjan voimassaoloaika

1) Kansainvälinen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973) on annettava hallinnon määräämäksi ajaksi, joka ei saa olla viittä vuotta pitempi antamispäivästä lukien, lukuunottamatta poikkeustapauksia jotka on selostettu tämän säännön 2, 3 ja 4 kappaleessa.

2) Jos alus todistuskirjan voimassaoloajan päättyessä ei ole sen sopimuspuolen lainkäyttövallassa olevassa satamassa tai rannikon edustalla olevassa terminaalissa, jonka lippua alus on oikeutettu käyttämään, voi hallinto pidentää todistuskirjan voimassaoloaikaa. Tällainen pidennys on myönnettävä vain sitä varten, että alus voi päättää matkansa valtioon, jonka lippua se on oikeutettu käyttämään tai maahan missä se tullaan katsastamaan, ja tällöinkin vain tapauksissa, joissa tämä katsotaan asianmukaiseksi ja kohtuulliseksi

3) Todistuskirjan voimassaoloaikaa älköön täten pidennettäkö viittä kuukautta pidemmäksi ajaksi, ja alus, jolle tällainen pidennys on myönnetty, ei saa, saavuttuaan valtioon, jonka lippua se on oikeutettu käyttämään tai satamaan, jossa se tullaan katsastamaan, tämän pidennyksen nojalla lähteä tästä satamasta tai valtiosta saamatta uutta todistuskirjaa.

4) Hallinto voi pidentää sellaisen todistuskirjan voimassaoloaikaa, jota tämän säännön 2 momentin nojalla ei ole pidennetty, enintään yhdellä kuukaudella todistuskirjan voimassaolon päättymispäivästä lukien.

5) Todistuskirjan voimassaolo päättyy, jos merkittäviä muutoksia on tehty vaadittuun rakenteeseen, varustukseen, laitteisiin, yleisjärjestelyyn tai: rakennusaineisiin ilman hallinnon suostumusta, lukuunottamatta sellaisen varusteen tai laitteen suoranaista korvaamista toisella. Todistuskirjan voimassaolo päättyy myös jos hallinnon, tämän liitteen 4 säännön 1 kappaleen c kohdan perusteella, määräämiä välikatsastuksia ei ole suoritettu.

6) Alukselle annetun todistuskirjan voimassaolo päättyy, kun alus siirtyy käyttämään toisen valtion lippua, lukuunottamatta tämän säännön 7 kappaleessa mainittua poikkeusta.

7) Aluksen siirtyessä käyttämään toisen sopimuspuolen lippua, jää todistuskirja voimaan ajaksi, jonka pituus ei saa ylittää viittä kuukautta, kuitenkin sillä ehdolla, että todistuskirjan voimassaolo ei olisi päättynyt ennen tämän ajan loppumista. Todistuskirjan voimassaolo kestää vaihtoehtoisesti siihen saakka kunnes hallinto antaa korvaavan todistuskirjan, jos tämä tapahtuu aikaisemmin. Niin pian kuin mahdollista siirtymisen jälkeen tulee sen sopimuspuolen hallituksen, jonka lippua alus oli oikeutettu käyttämään, lähettää hallinnolle jäljennös siitä todistuskirjasta, joka aluksella oli ennen siirtoa sekä jäljennös soveltuvasta katsastusselostuksesta, jos sellainen on saatavilla.

II LUKU

VAATIMUKSET TOIMINNALLISEN PILAANTUMISEN ESTÄMISEKSI

9 sääntö
Öljyn tyhjentämisen valvonta

1) Tämän liitteen 10 ja 1 I säännössä sekä tämän säännön 2 kappaleessa mainituin poikkeuksin kaikki öljyn tai öljypitoisen seoksen tyhjentäminen mereen aluksesta, johon tätä liitettä sovelletaan, on kielletty, paitsi jos kaikki seuraavat ehdot ovat täytettyinä:

a) öljysäiliöalukselle tämän kappaleen b kohdassa mainituin poikkeuksin:

i) säilioalus ei ole erityisalueella;

ii) säiliöalus on etäämpänä kuin 50 meripeninkulmaa lähimmästä maasta;

iii) säiliöalus kulkee reitillään;

iv) veteen pääsevän öljyn määrä minään hetkenä ei ylitä 60 litraa meripeninkulmaa kohden;

v) mereen, päästetyn öljyn määrä ei ylitä vanhoilla säiliöaluksilla 1/15 000 osaa sen lastin kokonaismäärästä, josta jäännös muodosti osan, ja uusilla säiliöaluksilla 1/30 000 sen lastin kokonaismäärästä, josta jäännös muodosti osan; sekä

vi) säiliöaluksella on toiminnassa, tämän liitteen 15 säännön 5 ja 6 kappaleessa mainituin poikkeuksin, öljyn tyhjentämisen seuranta- ja valvontajärjestelmä sekä tämän liitteen 15 säännössä vaadittu jätesäiliöjärjestely;

b) muusta bruttovetoisuudeltaan yli 400 rekisteritonnin aluksesta kuin öljysäiliöaluksesta, sekä öljysäiliöaluksen koneistotilojen kuvuista, poisluettuna lastinsiirtopumpputilojen kuvut ellei näihin ole sekoittunut - öljylastin jäännöksiä:

i) alus ei ole erityisalueella;

ii) alus on etäämpänä kuin 12 meripeninkulmaa lähimmästä maasta;

iii) alus kulkee reitillään;

iv) poistoveden öljypitoisuus on pienempi kuin 100 miljoonasosaa; ja

v) aluksella on toiminnassa öljyn tyhjentämisen seuranta- ja valvontajärjestelmä, öljyisen veden erotuslaitteet, öljyn suodatusjärjestelmä tai muu laitteisto mikä vaaditaan tämän liitteen 16 säännön perusteella.

2) Kun bruttovetoisuudeltaan alle 400 reKisteritonnin muu kuin öljysäiliöalus, on erityisalueen ulkopuolella, hallinnon tulee taata, että alus on varustettu, siinä määrin kuin on käytännöllistä ja kohtuullista, laitteistoin jotka antavat varmuuden siitä, että öljyjäännökset säilytetään aluksella ja tyhjennetään vastaanottolaitteistoihin tai mereen tämän säännön 1 kappaleen, b kohdan vaatimusten mukaisesti.

3) Kun näkyviä jälkiä öljystä havaitaan veden pinnalla tai pinnan alla aluksen välittömässä läheisyydessä tai sen vanavedessä, sopimuspuolten hallitusten tulisi, siinä määrin kuin ne kohtuudella siihen pystyvät, pikaisesti tutkia tosiseikat, jotka selvittäisivät sen, onko tämän liitteen tämän tai 10 säännön määräyksiä rikottu. Tutkimuksen piiriin tulisi erityisesti kuulua tuuli- ja merenkäyntiolosuhteet, aluksen reitti ja nopeus, muut mahdolliset läheisyydessä olevat näkyvien jälkien aiheuttajat ja kaikki soveltuvat öljyntyhjentämisen rekisteröintimerkinnät.

4) Tämän säännön 1 kappaleen määräykset eivät koske puhtaan tai erillisen painolastin tyhjentämistä. Tämän säännön 1 kappaleen b kohdan määräykset eivät koske sellaisen öljypitoisen seoksen tyhjentämistä, minkä öljypitoisuus ilman laimennusta ei ylitä 15 miljoonasosaa.

5) Missään tyhjennyksessä mereen ei saa olla kemikaaleja tai muita aineita sellaisissa määrissä tai pitoisuuksissa jotka ovat vahingollisia meriympäristölle, tai kemikaaleja tai muita aineita, jotka on lisätty tarkoituksella kiertää tässä säännössä annettuja tyhjennysehtoja.

6) Sellaiset öljyjäännökset, joita ei voida päästää mereen tämän säännön 1, 2 ja 3 kappaleen mukaisesti, tulee säilyttää aluksella tai tyhjentää vastaanottolaitteisiin.

10 sääntö
Menetelmät erityisalueilla olevista aluksista johtuvan öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi

1) Tässä liitteessä erityisalueet ovat Välimeren alue, Itämeren alue, Mustan meren alue, Punaisen meren alue ja "Lahden alue", jotka on määritelty seuraavasti:

a) Välimeren alue tarkoittaa varsinaista Välimerta mukaanluettuna siinä olevat lahdet ja meret. Rajan Välimeren ja Mustan meren välillä muodostaa leveyspiiri 41° P, ja Välimeri rajoittuu lännessä Gibralttarin salmiin pituuspiirillä 5°36' L.

b) Itämeren alue tarkoittaa varsinaista Itämerta sekä Pohjanlahtea, Suomenlahtea ja Itämeren sisääntuloväylää, jonka rajana on Skagenin leveyspiiri 57°44,8' P Skagerrakissa.

c) Mustan meren alue tarkoittaa varsinaista Mustaa merta, rajan Välimeren ja Mustan meren välillä muodostaa leveyspiiri 41° P.

d) Punaisen meren alue tarkoittaa varsinaista Punaista merta mukaanluettuna Suezin ja Aqaban lahdet, joita rajoittaa etelässä Ras si Ane'n (12°8,5' P, 43°19,6' 1) ja Husn Murad'in (12°40,4' P, 43°30,2' 1) välinen loksodromi.

e) "Lahden alue" tarkoittaa merialuetta joka sijaitsee luoteeseen Ras al Hadd'in (22°30' P, 59°48' I) ja Ras al Fasteh'n (25°04' P, 61°25' 1) välisestä loksodromista.

2) a) Tämän liitteen 11 säännössä mainituin poikkeuksin on öljyn tai öljypitoisen seoksen tyhjentäminen mereen kielletty öljysäiliöaluksesta tai muusta bruttovetoisuudeltaan vähintään 400 rekisteritonnin aluksesta, kun alus on erikoisalueella.

b) Tällaisten alusten tulee, ollessaan erikoisalueella säilyttää aluksella kaikki säiliöiden tyhjennykset ja jäteöljyn, likaisen painolastin ja säiliöiden pesuvedet ja tyhjentää ne ainoastaan vastaanottolaitteistoihin.

3) a) Tämän liitteen 11 säännössä mainituin poikkeuksin on öljyn tai öljypitoisen seoksen tyhjentäminen mereen kielletty bruttovetoisuudeltaan alle 400 rekisteritonnin muusta aluksesta kuin öljysäiliöalus, sen ollessa erikoisalueella, ellei poistoveden öljypitoisuus ilman laimennusta ole alle 15 miljoonasosaa tai vaihtoehtoisesti elleivät kaikki seuraavat ehdot ole taytettyinä:

i) alus kulkee reitillään;

ii) poistoveden öljypitoisuus on alle 100 miljoonasosaa; ja

iii) tyhjentäminen suoritetaan niin etäällä maasta kuin käytännössä on mahdollista, muttei kuitenkaan lähempänä kuin 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta.

b) Missään tyhjennyksessä mereen ei saa olla kemikaaleja tai muita aineita sellaisissa määrissä tai pitoisuuksissa jotka ovat vahingollisia meriympäristölle tai kemikaaleja tai muita aineita jotka on lisätty tarkoituksella kiertää tässä säännössä annettuja tyhjennysehtoja.

c) Sellaiset öljyjäännökset joita ei voida päästää mereen tämän kappaleen a kohdan mukaisesti tulee säilyttää aluksella tai: tyhjentää vastaanottolaitteistoihin.

4) Tämän säännön määräykset eivät koske puhtaan tai erillisen painolastin tyhjentämistä.

5) Tämän säännön määräykset eivät estä alusta, jonka matkasta vain osa tapahtuu erityisalueella, suorittamasta tyhjennystä erityisalueen ulkopuolella tämän liitteen 9 säännön mukaisesti.

6) Kun näkyviä jälkiä öljystä havaitaan veden pinnalla tai pinnan alla aluksen välittömässä läheisyydessä tai sen vanevedessä, sopimuspuolten hallitusten tulisi, siinä määrin kuin ne kohtuudella siihen pystyvät, pikaisesti tutkia tosiseikat jotka selvittäisivät sen, onko tämän liitteen tämän tai 9 säännön määräyksiä rikottu. Tutkimuksen piiriin tulisi erityisesti kuulua tuuli- ja merenkäyntiolosuhteet, aluksen reitti ja nopeus, muut mahdolliset läheisyydessä olevat näkyvien jälkien aiheuttajat ja kaikki soveltuvat öljyn tyhjentämisen rekisteröintimerkinnät.

7) Vastaanottolaitteistot erikoisalueilla:

a) Välimeren, Mustan meren ja Itämeren alueet.

i) Jokainen sellaisen sopimuspuolen, jonka rantaviiva rajoittuu tiettyyn erityisalueeseen, hallituksen tulee taata että viimeistään 1 tammikuuta 1977 kaikissa öljyn lastausterminaaleissa ja aluksenkorjaussatamissa erikoisalueella tulee olemaan laitteistot, jotka ovat riittäviä vastaanottamaan ja käsittelemään kaiken öljysäiliöaluksista tulevan likaisen painolastin ja säiliöiden pesuveden. Lisäksi kaikissa erikoisalueella olevissa satamissa tulee olla riittävät vastaanottolaitteet kaikista aluksista tulevia muita jätteitä ja öljypitoisia seoksia varten. Asianomaisilla laitteistoilla tulee olla sellainen vastaanottokyky, joka riittää kattamaan niitä käyttävien alusten tarpeet aiheuttamatta epäasianmukaista viivytystä.

ii) Jokaisen sellaisen sopimuspuolen, jolla on lainkäyttövallassaan sisääntuloväyliä matalille meriteille, jotka saattavat vaatia syväyksen pienentämistä painolastia vähentämällä, hallituksen tulee taata että tämän kappaleen a) i) kohdassa mainitut laitteistot toimitetaan, mutta ottaen huomioon, että alukset joiden täytyy tyhjentää jäteöljyä tai likaista painolastia saattavat hieman viivästyä.

iii) Tämän yleissopimuksen voimaantulon (jos ennen 1 tammikuuta 1977) ja 1 tammikuuta 1977 välisenä aikana alusten, jotka liikennöivät erityisalueella tulee noudattaa tämän liitteen 9 säännön vaatimuksia. Kuitenkin sopimuspuolten, joiden rantaviiva rajoittuu Välimereen, Itämereen tai Mustaan mereen, hallitukset voivat asettaa päivämäärän, joka on ennen 1 tammikuuta 1977 mutta tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen, josta lähtien tämän säännön vaatimukset tulevat voimaan asianomaisten erityisalueiden osalta:

1. jos kaikki vaadittavat vastaanottolaitteistot on hankittu näin asetettuun päivämäärään mennessä; ja

2. sillä ehdolla että asianomaiset sopimuspuolet tiedottavat järjestölle näin asetetusta päivämäärästä vähintään kuusi kuukautta etukäteen, muitten sopimuspuolten tietoon saatettavaksi.

iv) 1 tammikuuta 1977, tai tämän kappaleen a) iii) kohdan mukaisesti asetetun päivämäärän, jos se on aikaisemmin, jälkeen jokaisen sopimuspuolen on tiedotettava järjestölle asianomaisten sopimushallitusten tietoon saatettavaksi kaikki ne tapaukset, joissa laitteistojen on väitetty olevan riittämättömät.

b) Punaisen meren alue ja "Lahden alue"

i) Jokaisen sellaisen sopimuspuolen, jonka rantaviiva rajoittuu erityisalueisiin, hallituksen tulee taata, että niin pian kuin mahdollista kaikissa öljyn lastausterminaaleissa ja aluksenkorjaussatamissa näillä erityisalueilla tulee olemaan laitteistot, jotka ovat riittäviä vastaanottamaan ja käsittelemään kaiken öljysäiliöaluksista tulevan likaisen painolastin ja säiliöiden pesuveden. Lisäksi kaikissa erityisalueella olevissa satamissa tulee olla riittävät vastaanottolaitteistot kaikista aluksista tulevia muita jäännöksiä ja öljypitoisia seoksia varten. Asianomaisilla laitteistoilla tulee olla sellainen vastaanottokyky, joka riittää kattamaan niitä käyttävien alusten tarpeet aiheuttamatta epäasianmukaista viivytystä.

ii) Jokaisen sellaisen sopimuspuolen, jolla on lainkäyttövallassaan sisääntuloväyliä matalille meriteille, jotka saattavat vaatia syväyksen pienentämistä painolastia vähentämällä, hallituksen tulee taata että tämän kappaleen b) i) kohdassa mainitut laitteistot toimitetaan, mutta ottaen huomioon, että alukset joiden täytyy tyhjentää jäteöljyä tai likaista painolastia saattavat hieman viivästyä.

iii) Jokaisen asianomaisen sopimuspuolen tulee tiedottaa järjestölle toimenpiteet joihin se on ryhtynyt tämän kappaleen h) i) ja ii) kohtien perusteella. Saatuaan riittävän määrän tällaisia tiedotuksia järjestön tulee asettaa päivämäärä, josta lukien tämän säännön vaatimukset kyseisen alueen osalta tulevat voimaan. Järjestön tulee tiedottaa kaikille sopimuspuolille näin asetetusta päivämäärästä vähintäin kaksitoista kuukautta ennen kyseisiä päivämäärää.

iv) Tämän yleissopimuksen voimaantulon ja näin asetetun päivämäärän välisenä aikana alusten, jotka liikennöivät erityisalueella tulee noudattaa tämän liitteen 9 säännön vaatimuksia.

v) Tämän päivämäärän jälkeen öljysäiliöalusten, jotka lastaavat näiden erityisalueiden satamissa, joissa vastaanottolaitteistoja ei vielä ole, tulee myöskin täysin täyttää tämän säännön vaatimukset. Kuitenkin öljysäiliöalusten, jotka saapuvat näille erikoisalueille tarkoituksella ottaa lasti, tulee kaikin keinoin pyrkiä saapumaan alueelle käyttäen ainoastaan puhdasta painolastia aluksessa.

vi) Sen päivämäärän jälkeen, jolloin vaatimukset tulevat voimaan asianomaisen erikoisalueen osalta, jokaisen sopimuspuolen on tiedotettava järjestölle asianomaisten sopimuspuolten tietoon saatettavaksi kaikki ne tapaukset, joissa laitteistojen on väitetty olevan riittämättömät.

vii) Vähintäin tämän liitteen 12 säännössä selostetut vastaanottolaitteistot tulee toimittaa 1 tammikuuta 1977 mennessä tai yhden vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta lukien, jos tämä päivä.määrä on myöhäisempi.

11 sääntö
Poikkeukset

Tämän liitteen 9 ja 10 säännöt eivät koske:

a) öljyn tai öljypitoisen seoksen mereen tyhjentämistä, joka on tarpeen aluksen turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; tai

b) öljyn tai öljypitoisen seoksen mereen tyhjentämistä, joka aiheutuu aluksen tai sen varusteiden vahingoittumisesta:

i) mikäli kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin tyhjennyksen estämiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty vahingon tapahtumisen tai tyhjennyksen havaitsemisen jälkeen; ja

ii) lukuunottamatta tapauksia, joissa aluksen omistaja tai päällikkö on toiminut joko aikomuksenaan aiheuttaa vahinko tai huolimattomasti tietäen, että vahinko todennäköisesti seuraisi; tai

c) sellaisten hallinnon hyväksymien öljypitoisten aineiden tyhjentämistä mereen, joita käytetään tietyn pilaantumistapahtuman torjumiseksi tarkoituksena pilaantumisen aiheuttaman vahingon vähentäminen. Jokaiseen tällaiseen tyhjentämiseen tulee saada sen hallituksen hyväksyminen, jonka lainkäyttövallan piirissä tyhjentäminen aiotaan suorittaa.

12 sääntö
Vastaanottolaitteistot

1) Tämän liitteen 10 säännössä mainituin poikkeuksin jokaisen sopimuspuolen hallitus ottaa vastatakseen siitä että öljynlastausterminaaleihin, aluksenkorjaussatamiin ja muihin satamiin, missä aluksilla on tyhjennettäviä öljyjäännöksiä, toimitetaan laitteistot sellaisten jäännösten ja öljypitoisten seosten vastaanottamiseksi, jotka jäävät öljysäiliöaluksista ja muista aluksista. Tällaisten laitteistojen vastaanottokyvyn tulee olla riittävä kattamaan niitä käyttävien alusten tarpeet aiheuttamatta aluksille epäasianmukaista viivytystä.

2) Tämän säännön 1 kappaleen mukaiset vastaanottolaitteistot tulee toimittaa:

a) kaikkiin satamiin ja terminaaleihin, joissa raakaöljyä lastataan öljysäiliöaluksiin ja missä säiliöalukset ovat saapuessaan päättäneet painolastissa suoritetun matkan, joka ei ole kestänyt kauempaa kuin 72 tuntia tai ole ollut 1 200 meripeninkulmaa pitempi;

b) kaikkiin satamiin ja terminaaleihin, joissa muuta öljyä kuin raakaöljyä lastataan irtolastina ja keskimääräinen lastausmäärä on yli 1 000 metristä tonnia päivässä;

c) kaikkiin satamiin joissa on alusten korjauksia suorittavia telakoita tai säiliön pesulaitteistoja;

d) kaikkiin satamiin ja terminaaleihin, joissa käsitellään aluksia, jotka on varustettu tämän liitteen 17 säännön mukaisilla jätesäiliöillä;

e) kaikkiin satamiin öljyistä kupuvettä ja muita jäännöksiä varten, joita ei voida tyhjentää tämän liitteen 9 säännön mukaisesti; ja

f) kaikkiin irtolastin lastaussatamiin, yhdistelmäalusten öljyisiä jäännöksiä varten, joita ei voi tyhjentää tämän liitteen 9 säännön mukaisesti.

3) Vastaanottolaitteistojen vastaanottokyky tulee olla seuraava:

a) Raakaöljyn lastausterminaaleissa tulee olla vastaanottolaitteistot, jotka ovat riittävät vastaanottamaan öljyn ja öljypitoiset seokset, joita ei voida tyhjentää tämän liitteen 9 säännön 1 kappaleen a kohdan mukaisesti, kaikista öljysäiliöaluksista, jotka ovat suorittaneet tämän säännön 2 kappaleen a kohdassa kuvatun matkan.

b) Lastaussatamissa ja terminaaleissa, jotka on mainittu tämän säännön 2 kappaleen b kohdassa, tulee olla vastaanottolaitteistot, jotka ovat riittävät vastaanottamaan öljyn ja öljypitoiset seokset, joita ei voida tyhjentää tämän liitteen 9 säännön 1 kappaleen a kohdan mukaisesti, öljysäiliöaluksista, jotka lastaavat irtolastina muuta öljyä kuin raakaöljyä.

c) Kaikissa satamissa, joissa on alusten korjauksia suorittavia telakoita tai säiliöiden pesulaitteistoja, tulee olla vastaanottolaitteistot, jotka ovat riittävät vastaanottamaan kaikki jäännökset ja öljypitoiset seokset, jotka ovat aluksissa tyhjentämistä varten ennen saapumista telakalle tai pesulaitteistoihin.

d) Kaikkien vastaanottolaitteistojen, jotka on toimitettu satamiin ja terminaaleihin tämän säännön 2 kappaleen d kohdan perusteella, tulee olla riittävät vastaanottamaan kaikki jäännökset, jotka on säilytetty aluksella tämän liitteen 17 säännön mukaisesti, kaikista aluksista joiden kohtuudella voidaan odottaa käyvän sellaisissa satamissa ja terminaaleissa.

e) Kaikkien vastaanottolaitteistojen, jotka toimitetaan satamiin ja terminaaleihin tämän säännön perusteella, tulee olla riittävät vastaanottamaan öljypitoiset kupuvedet ja muut jäännökset joita ei voi tyhjentää tämän liitteen 9 säännön mukaisesti.

f) vastainottolaitteistojen, jotka on toimitettu irtolastien lastaussatamiin, tulee ottaa huomioon soveltuvin osin yhdistelmäalusten erikoisvaikeudet.

4) Tämän säännön 2 ja 3 kappaleessa selostettujen vastaanottolaitteistojen tulee olla käytettujen vuoden kuluttia siitä, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan tai 1 tammikuuta 1977, jos tämä päivämäärä on myöhäisempi.

5) Jokaisen sopimuspuolen tulee tiedottaa järjestölle, asianomaisten sopimuspuolten tietoon saatettavaksi, kaikki ne tapaukset, joissa tämän säännön mukaisesti toimitettujen laitteistojen on väitetty olevan riittämättömät.

13 sääntö
Erillisillä painolastisäiliöillä varustetut öljysäiliöalukset

1) Jokainen uusi öljysäiliöalus, jonka kuollutpaino on vähintäin 70 000 tonnia, tulee varustaa erillisillä painolastisäiliöillä ja aluksen tulee täyttää tämän säännön vaatimukset.

2) Erillisten painolastisäiliöiden tilavuus tulee olla niin määrätty, että alus voi toimia turvallissti painolastissa suoritetuilla matkoilla tarvitsematta turvautua öljysäiliöiden käyttämiseen painolastivettä varten, kuitenkin tämän säännön 3 kappalessa mainituin poikkeuksin. Kuitenkin kaikissa tapauksissa erillisten painolastisäiliöiden tilavuuden tulee olla vähintäin sellainen, että missä tahansa painolastitilanteessa millä tahansa matkan osalla, mukaanluettuna tilanteet jolloin aluksen paino muodostuu ainoastaan kevytpainosta ja erillisestä painolastista, aluksen syväys la viippaus täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

a) mallireunaan metreinä mitattu syväys keskilaivalla (dm) tulee olla vähintäin (ottamatta huomioon mitään aluksen muodonmuutosta):


    dm = 2,0 + 0,02 L,

b) keula- ja peräpystysuorilla mitattujen syväysten tulee vastata tämän kappaleen a kohdan mukaista syväystä keskilaivalla (dm), sekä aluksen viippaus perään päin ei saa olla suurempi kuin 0,015 L, ja

c) missään tapauksessa peräpystysuoralla mainittu syväys ei saa olla pienempi kuin on tarpeen sen takaamiseksi, että potkurit ovat täysin veden alla.

3) Missään tapauksessa ei painolastivettä saa kuljettaa öljysäiliössä paitsi sääolosuhteissa, jotka ovat niin ankaria, että päällikön mielestä on tarpeellista kuljettaa lisäpainolastivettä öljysäiliöissä aluksen turvallisuuden takaamiseksi. Tällainen lisäpainolastivesi tulee käsitellä ja tyhjentää tämän liitteen 9 ja 15 säännön vaatimusten mukaisesti, sekä merkintä tulee tehdä tämän liitteen 20 säännössä tarkoitettuun öljypäiväkirjaan.

4) Mikä tahansa sellainen öljysäiliöalus, jonka ei tarvitse tämän säännön 1 kappaleen mukaisesti olla varustettu erillisillä painolastisäiliöillä, voidaan kuitenkin hyväksyä erillisillä painolastisäiliöillä varustetuksi öljysäiliöalukseksi sillä ehdolla että, jos öljysäiliöaluksen pituus on vähintäin 150 metriä se täysin täyttää tämän säännön 2 ja 3 kappaleen vaatimukset, ja jos öljysäiliöaluksen pituus on pienempi kuin 150 metriä se täyttää hallintoa tyydyttävät erilliset painolastitilannevaatimukset.

14 sääntö
Öljyn ja painolastiveden erillään pito

1) Tämän säännön 2 kappalessa mainituin poikkeuksin ei painolastivettä saa kuljettaa missään öljypolttoainesäiliössä uusissa bruttovetoisuudeltaan vähintäin 4 000 rekisteritonnin aluksissa, jotka ovat muita kuin öljysäiliöaluksia, sekä uusissa öljysäiliöaluksissa, joiden bruttovetoisuus on vähintäin 150 rekisteritonnia.

2) Jos epätavalliset olosuhteet tai tarve kuljettaa suuria määriä öljypolttoainetta tekevät tairpeellisiksi kuljettaa painolastivettä, joka ei ole puhdasta painolastia, missä tahansa öljypolttoainesäiliössä, tämä painolastivesi tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoihin tai mereen 9 säännön mukaisesti käyttäen varusteita, jotka on eritelty tämän liitteen 16 säännön 2 kappaleessa, ja tästä tulee tehdä merkintä öljypäiväkirjaan.

3) Kaikkien muiden alusten tulee täyttää tämän säännön 1 kappaleen vaatimukset siinä määrin kuin se on kohtuullista ja käytännössä mahdollista.

15 sääntö
Öljyn säilyttäminen aluksella

1) Tämän säännön 5 ja 6 kappaleessa mainituin poikkeuksin on bruttovetoisuudeltaan vähintäin 150 rekisteritonnia olevien öljysäiliöalusten oltava varustettu tämän säännön 2 ja 3 kappaleiden vaatimusten mukaisilla järjestelyillä, sillä ehdolla, että uusien säiliöalusten kohdalla vaatimusta öljyn tyhjentämisen seuranta- ja valvontajärjestelmistä sekä jätesäiliöjärjestelyistä sovelletaan kolmen vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta.

2) a) Aluksessa tulee olla riittävät välineet lastisäiliöiden puhdistamiseksi ja likaisen painolastin jäännösten sekä säiliöiden pesuveden siirtämiseksi lastisäiliöistä hallinnon hyväksymään jätesäiliöön. Vanhoissa öljysäiliöaluksissa mikä tahansa lastisäiliö voidaan osoittaa jätesäiliöksi.

b) Tämän järjestelmän tulee olla sellainen, että öljyisen jätteen siirto jätesäiliöön tai jätesäiliöiden yhdistelmään on järjestetty siten, että kaikki mereen tyhjennetyt poistovedet täyttävät tämän liitteen 9 säännön määräykset.

c) Jätesäiliö- tai jätesäilieiden yhdistelmäjärjestelyllä tulee olla tarpeellinen tilavuus säilyttämään jätteet, jotka koostuvat säiliöiden pesujätteistä, öljynjäännöksistä ja likaisen painolastin jäännöksistä, mutta kokonaistilavuus ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 3 % aluksen öljynlastauskyvystä. Jos aluksessa on tämän liitteen 13 säännön mukaiset erilliset painolastisäiliöt, tai järjestelyitä, kuten imureita, jotka vaativat pesuveden lisäksi lisävettä, ei asenneta, hallinto voi hyväksyä 2 % Uusissa kuollutpainoltaan yli 70 000 tonnin öljysäiliöaluksissa tulee olla vähintäin 2 % jätesäiliötä.

d) Jätesäiliöiden tulee olla suunniteltu eri koisesti ottaen huomioon tulo- ja poistoputkien, väliseinien tai loiskelaipioiden sijainti milloin tällaisia on, niin että vältetään ylenmääräinen pyörteisyys ja öljyn tai emulsion mukanakulkeutuminen veden kanssa.

3) a) Hallinnon hyväksymä öljyntyhjennyksen seuranta- ja valvontajärjestelmä tulee asentaa alukseen. Kun hallinto harkitsee järjestelmään liitettävän öljypitoisuusmittarin rakennetta, sen tulee ottaa huomioon järjestön suosittelema erittely *). Järjestelmässä tulee olla rekisteröintilaite, joka jatkuvasti rekisteröi tyhjennyksen litroina meripeninkulmaa kohden ja tyhjennetyn kokonaismäärän, tai öljypitoisuuden ja tyhjennysnopeuden. Rekisteröinnin tulee olla sellainen, että se voidaan tunnistaa päivämäärän ja kellonajan suhteen, ja se tulee säilyttää vähintäin kolme vuotta. Öljyn tyhjennyksen seuranta- ja valvontajärjestelmän tulee alkaa toimia, kun jokin jäteveden tyhjennys tapahtuu mereen, ja sen tulee varmistaa, että kaikki öljypitoisten seosten tyhjennykset pysähtyvät automaattisesti kun öljyn hetkellinen tyhjennysnopeus ylittää tämän liitteen 9 säännön 1 kappaleen a kohdassa sallitun. Jokaisen tähän seuranta- ja valvontajärjestelmään tulevan vian tulee pysäyttää tyhjennys ja vika tulee merkitä öljypäiväkirjaan. Käsikäyttöinen vaihtoehtoinen menetelmä tulee olla järjestettynä ja sitä voidaan käyttää tällaisen vian sattuessa. Viallinen yksikkö tulee korjata toimintakelpoiseksi ennenkuin öljysäiliöalus aloittaa seuraavan painolastissa tehtävän matkansa ellei tämä tapahdu korjaussatamaan. Vanhojen öljysäiliöalusten tulee täyttää kaikki ylläolevat määräykset, kuitenkin sillä poikkeuksella, että tyhjennyksen pysäyttäminen voidaan suorittaa käsikäyttöisesti ja tyhjennysnopeus voidaan arvioida pumpun ominaisarvoista.

( *) Tässä viitataan järjestön hyväksymään päätöslauselmaan A.233 (VII) "Suositus kansainvälisistä suorituserittelyistä öljyisen veden erotteluvarusteita ja öljypitoisuusmittareita varten".)

b) Hallinnon hyväksymät tehokkaat öljy/ vesirajapinnanmittarit tulee toimittaa, jotta jätesäiliöissä olevien öljy/vesirajapintojen nopea ja tarkka määritys voidaan suorittaa. Tällaisia mittareita tulee myös voida käyttää myös muissa säiliöissä, missä öljyn ja veden eroittumista tapahtuu ja mistä jätevesi aiotaan tyhjentää suoraan mereen.

c) Järjestelmän käyttöohjeiden tulee olla hallinnon hyväksymän käyttöohjekirjan mukaiset. Niiden tulee kattaa sekä käsikäyttöiset että automaattiset toimenpiteet ja niiden tarkoituksena tulee olla, ettei öljyä milloinkaan tyhjennetä, paitsi noudattaen tämän liitteen 9 säännössä mainittuja ehtoja *).

( *) Tässä kohdassa viitataan kirjaseen "Clean Seas Guide for Oil Tankers", jonka ovat julkaisseet International Chamber of Shippinq ja Oil Companies International Marine Forum.)

4) Tämän säännön 1, 2 ja 3 kappaleiden vaatimukset eivät koske bruttovetoisuudeltaan alle 150 rekisteritonnin öljysäiliöaluksia, joiden kohdalla tämän liitteen 9 säännön mukainen öljyn tyhjennyksen valvonta tulee tapahtua säilyttäen öljy aluksella ja tyhjentäen myöhemmin kaikki likaantuneet pesuvedet vastaanottolaitteisiin. Pesuun käytetyn veden ja öljyn kokonaismäärä, joka on palautettu varastointisäiliöön, tulee merkitä öljypäiväkirjaan. Tämä kokonaismäärä tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon, ellei ole ryhdytty riittäviin järjestelyihin sen varmistamiseksi, että kaikki jätevedet, joiden tyhjentäminen mereen on sallittua, tulevat tehokkaasti valvotuiksi, jotta varmistetaan, että tämän liitteen 9 säännön määräyksiä noudatetaan.

5) Hallinto voi myöntää poikkeusluvan tämän säännön 1, 2 ja 3 kappaleiden vaatimuksista jokaiselle öljysäiliöalukselle, jota käytetään ainoastaan matkoihin, jotka kestävät korkeintaan 72 tuntia ja ovat 50 meripeninkulman etäisyyden sisällä lähimmästä maasta lukien, sillä edellytyksellä, että öljysäiliöaluksella ei tarvitse olla eikä sillä ole kansainvälistä öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjaa (1973). Jokainen tällainen poikkeuslupa tulee antaa sillä ehdolla, että säiliöalus säilyttää kaikki öljypitoiset seokset aluksella ja tyhjentää ne myöhemmin vastaanottolaitteistoon. Hallinnon tulee myös todeta, että vastaanottolaitteistot tällaisten öljypitoisten seosten vastaanottamiseksi ovat riittävät.

6) Jos järjestön mielestä tämän liitteen 9 säännön 1 kappaleen a) vi) kohdassa vaadittua ja tämän säännön 3 kappaleen a kohdassa eriteltyä laitetta kevyiden jalostettujen öljyjen (valkoisten öljyjen) tyhjennyksen seurantaan ei ole saatavissa, hallinto voi antaa poikkeusluvan tämän vaatimuksen noudattamisesta. Poikkeusluvan ehtona on että tyhjennys on sallittu vain noudattaen järjestön hyväksymiä menettelytapoja, joiden tulee täyttää tämän liitteen 9 säännön 1 kappaleen a kohdassa olevat ehdot, lukuunottamatta velvollisuuta käyttää öljyn tyhjennyksen seuranta- ja valvontajärjestelmää. Järjestön tulee tutkia laitteiden saatavillaolo väliajoin, jotka eivät saa olla pitempiä kuin 12 kuukautta.

7) Tämän säännön 1, 2 ja 3 kappaleen vaatimukset eivät koske bitumia kuljettavia öljysäiliöaluksia, joiden osalta tämän liitteen 9 säännössä määritelty öljyn tyhjennyksen valvonta tulee toteuttaa säilyttämällä bitumijätteet aluksella ja tyhjentämällä kaikki likaiset pesuvedet vastaanottolaitteistoon.

16 sääntö
Öljyn tyhjentämisen seuranta- ja valvontajärjestelmä ja öljyn ja veden erottelulaitteisto

1) Jokaisen bruttovetoisuudeltaan vähintäin 100 rekisteritonnin aluksen tulee olla varustettu öljyn ja veden erottelulaitteistolla tai suodatusjärjestelmällä, jotka täyttävät tämän säännön 6 kappaleen määräykset. Jokaisen tällaisen aluksen, joka kuljettaa suuria määriä öljypolttoainetta, tulee täyttää tämän säännön 2 kappaleen tai 14 säännön 1 kappaleen määräykset.

2) Jokaisen bruttovetoisuudeltaan vähintäin 10 000 rekisteritonnin aluksen tulee olla varustettu:

a) tämän säännön 1 kappaleen vaatimusten lisäksi öljyn tyhjentämisen seuranta- ja valvontajärjestelmällä, joka on tämän säännön 5 kappaleen mukainen; tai

b) vaihtoehtona tämän säännön 1 kappaleen ja 2 kappaleen a kohdan vaatimuksille öljyn ja veden erottelulaitteistolla, joka on tämän säännön 6 kappaleen mukainen, sekä tehokkaalla suodatusjärjestelmällä, joka on tämän saannon 7 kappaleen mukainen.

3) Hallinnon tulee varmistaa, että bruttovetoisuudeltaan alle 400 rekisteritonnin alukset ovat siten varustettuja, milloin se on käytännössä mahdollista, että ne pystyvät säilyttämään aluksella öljyn tai öljypitoiset seokset, tai pystyvät tyhjentämää.n ne noudattaen tämän liitteen 9 säännön 1 kappaleen b kohdan vaatimuksia.

4) Vanhoihin aluksiin tämän säännön 1, 2 ja 3 kappaleen vaatimuksia sovelletaan kolme vuotta tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen.

5) Öljyn tyhjentämisen seuranta- ja valvontajärjestelmän tulee olla suunnittelultaan hallinnon hyväksymää tyyppiä. Harkittaessa järjestelmään liitettävän öljypitoisuusmittarin tyyppiä, hallinnon tulee huomioida järjestön suosittelema erittely. * Järjestelmässä tulee olla rekisteröintilaite, joka jatkuvasti rekisteröi öljypitoisuuden miljoonasosina. Tämä rekisteröinti tulee olla tunnistettavissa päivämäärän ja kellonajan suhteen ja se tulee säilyttää vähintäin kolme vuotta.

( *) Tässä viitataan järjestön hyväksymään päätölauselmaan A.233 (VII) "Suositus kansainvälisestä suorituserittelystä öljyisen veden erotteluvarusteita ja öljypitoisuusmittareita varten".)

Seuranta- ja valvontajärjestelmän tulee alkaa toimia, kun jokin jäteveden tyhjennys mereen tapahtuu. Järjestelmän tulee varmistaa, että öljypitoisen seoksen tyhjennys mereen automaattisesti pysähtyy, kun jäteveden öljypitoisuus ylittää tämän liitteen 9 säännön 1 kappaleen b kohdassa sallitun. Jokaisen tähän seuranta- ja valvontajärjestelmään tulevan vian tulee pysäyttää tyhjennys ja vika tulee merkitä öljypäiväkirjaan. Viallinen yksikkö tulee korjata toimintakelpoiseksi ennen kuin alus aloittaa seuraavan matkansa, ellei tämä tapahdu korjaussatamaan. Vanhojen alusten tulee noudattaa kaikkia ylläolevia määräyksiä sillä poikkeuksella, että tyhjennyksen pysäyttäminen voidaan suorittaa käsin.

6) Öljyn ja veden erottelulaitteiston tai öljyn suodatusjärjestelmän tulee olla suunnittelultaan hallinnon hyväksymää tyyppiä ja niiden tulee varmistaa, että kaikkien öljypitoisten seosten, sen jälkeen kun ne ovat kulkeneet erottelulaitteiston tai suodatinjärjestelmän läpi, öljypitoisuus on korkeintaan 100 miljoonasosaa. Harkittaessa tällaisten varusteiden tyyppiä, hallinnon tulee huomioida järjestön suosittelema erittely. *)

( *) Tässä viitataan järjestön hyväksymään päätöslauselmaan A.233 (VII) "Suositus kansainvälisestä suorituserittelystä öljyisen veden erotteluvarusteita ja öljypitoisuusmittareita varten".)

7) Öljyn suodatusjärjestelmän, johon tämän säännön 2 kappaleen h kohdassa viitataan, tulee olla suunnittelultaan hallinnon hyväksymää tyyppiä. Järjestelmän tulee olla sellainen, että siihen voidaan suorittaa tyhjennys erottelujärjestelmästä ja että ulostulevan jäteveden öljypitoisuus ei ylitä 15 miljoonasosaa. Sen tulee olla varustettu hälytysjärjestelmällä, joka ilmoittaa, milloin tätä tasoa ei voida saavuttaa.

17 sääntö
Öljyjäte- (liete) -säiliöt

1) Jokaisessa bruttovetoisuudeltaan vähintään 400 rekisteritonnin aluksessa tulee olla tilavuudeltaan riittävä, ottaen huomioon koneiston tyypin ja matkan pituuden, yksi tai useampi säiliö, joka pystyy vastaanottamaan öljyjätteet (lietteet) joita ei muuten pystytä hävittämään tämän liitteen vaatimusten mukaisesti. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi ne, jotka syntyvät poltto- ja voiteluöljyjen puhdistamisen seurauksena ja koneistotiloissa tapahtuvien öljyvuotojen seurauksena.

2) Uusissa aluksissa näiden säiliöiden tulee olla niin suunniteltuja ja rakennettuja, että niiden puhdistaminen ja siitä syntyvien jätteiden tyhjentäminen vastaanottolaitteistoon on mahdollista. Vanhojen alusten tulee noudattaa tätä vaatimusta siinä määrin kuin se on kohtuullista ja käytännössä mahdollista.

18 sääntö
Pumppu-, putkisto- ja tyhjennysjärjestelmät öljysäiliöaluksissa

1) Jokaisessa öljysäiliöaluksessa tulee olla avokannella aluksen molemmilla puolilla kokoomaputki, joka voidaan yhdistää vastanottolaitteistoon likaisen painolastiveden tai öljyisen veden tyhjentämiseksi.

2) Jokaisessa öljysäiliöaluksessa putkistot sen jäteveden mereen tyhjentämiseksi. mikä voidaan sallia tämän liitteen 9 säännön mukaisesti, tulee johtaa avokannelle tai aluksen kylkeen syvimmän painolastivesiviivan yläpuolelle. Erilliset putkistojärjestelmät, jotka tekevät mahdolliseksi tämän säännön 4 kappaleen a ja b kohdassa sallitut toiminnot, voidaan hyväksyä.

3) Uusissa öljysäiliöaluksissa tulee olla mahdollisuus pysäyttää jäteveden tyhjennys mereen paikasta, joka sijaitsee yläkannella tai ylempänä. Tämän paikan sijainnin tulee olla sellainen, että siitä on näköyhteys tämän säänön 1 kappaleessa mainittuun kokoomaputkeen ja tämän säännön 2 kappaleessa mainitusta putkistosta tyhjennettävään jäteveteen. Mabdollisuutta tyhjentämisen pysäyttämiseksi ei tarvitse järjestää tarkkailupaikalle, jos tarkkailupaikan ja tyhjentämisen valvontapaikan välillä on varmatoiminen yhteydenpitojätjestelmä, kuten esimerkiksi puhelin tai radiojärjestelmä.

4) Kaikkien tyhjennysten tulee tapahtua vesiviivan yläpuolella seuraavin poikeuksin:

a) Erillinen ja puhdas painolasti voidaan tyhjentää vesiviivan alapuolelle satamissa tai rannikon ulkopuolella sijaitsevissa terminaaleissa.

b) Vanhat alukset, jotka eivät ilman muutostöitä pysty tyhjentämään erillistä painolastia vesiviivan yläpuolelle, voivat tyhjentää tämän vesiviivan alapuolelle sillä edellytyksellä, että välittömästi ennen tyhjennystä suoritettu säiliön tarkastus on varmistanut, että sekoittumista öljyn kanssa ei ole tapahtunut.

19 sääntö
Normitettu yhdistelaippa laituriliitintä varten

Jotta vastaanottolaitteiston putkisto voitaisiin kytkeä aluksen tyhjennysputkistoon, johon jätteet konehuoneen kuvuista tulevat, molemmissa putkistoissa tulee olla seuraavan taulukon mukainen normitettu yhdistelaippa:


   YHDISTELAIPAN NORMIMITAT

     Osa                     Mitta

Ulkohalkaisija           215 mm
Sisähalkaisija           Määräytyy putken ulko
                         halkaisijan mukaan
Reikäympyrän halkaisija  183 mm
Reiät laipassa           6 halkaisijaltaan 22 mm
                         reikää yllämainitun hal-
                         kaisijan omaavalle reikä-
                         ympyrälle yhtä kaukana
                         toisistaan ja jyrsittynä
                         auki laipan ulkoreunaan
                         saakka. Jyrsinnän leveys
                         22 mm
Laipan paksuus           20 mm
Pultit ja mutterit:      6 kpl, jokaisen halkaisija
määrä ja laatu           20 mm ja pituus sopiva

Laippa tulee suunnitella niin että siihen voidaan liittää putkia, joiden enimmäissisämitta on 125 mm ja laippojen tulee olla terästä tai muuta vastaavaa ainetta ja niissä tulee olla tasapinta, Laipan sekä sen yhteydessä käytetyn öljyä kestävän tiivisteen tulee kestää 6 kg/cm2 työpaine.

20 sääntö
Öljypäiväkirja

1) Jokaisessa bruttovetoisuudeltaan vähintäin 150 rekisteritonnin öljysäiliöaluksessa ja jokaisessa bruttovetoisuudeltaan vähintäin 400 rekisteritonnin muussa aluksessa tulee olla öljypäiväkirja, joko osana aluksen virallista laivapäiväkirjaa tai muuten, jonka tulee olla tämän liitteen III lisäyksessä olevan mallin mukainen.

2) Öljypäiväkirjaan tulee joka kerta tehdä säiliökohtainen merkintä, kun aluksella tapahtuu jokin seuraavista toiminnoista:

a) Öljysäiliöaluksilla

i) lastin lastaus,

ii) lastin sisäinen siirto matkan aikana,

iii) venttiilien tai vastaavien laitteiden, jotka yhdistävät lastisäiliöitä, avaaminen tai sulkeminen ennen ja jälkeen lastausta ja putkausta,

iv) lastiputkistoa ja merivesipainolastiputkistoa yhdistävien laitteiden avaaminen tai sulkeminen

v) aluksen kyljessä olevien venttiilien avaaminen tai sulkeminen lastauksen ja purkauksen aikana, niitä ennen tai niiden jälkeen,

vi) öljylastin purkaus,

vii) painolastin otto lastisäiliöön,

viii) lastisäiliöiden puhdistus,

ix) painolastiveden tyhjentäminen, paitsi erillisistä painolastisäiliöistä,

x) veden tyhjentäminen jätesäiliöistä,

xi) jätteen hävittäminen

xii) kupuveden, joka on kerääntynyt koneistotiloissa aluksen ollessa satamassa, tyhjennys aluksesta ja tavanomainen koneistotiloissa kerääntyneen kupuveden tyhjennys merellä.

b) Muilla kuin öljysäiliöaluksilla:

i) painolastinotto polttoöljysäiliöihin tai lastiöljytiloihin, tai näiden puhdistaminen,

ii) painolastiveden tai pesuveden tyhjentäminen edellisessä kohdassa mainituista säiliöistä,

iii) jätteen hävittäminen

iv) kupuveden, joka on kerääntynyt koneistotiloissa aluksen ollessa satamassa, tyhjennys aluksesta ja tavanomainen koneistotiloissa ke1>ääntyneen kupuveden tyhjennys merellä.

3) Jos jokin sellainen öljyn tai öljypitoisen seoksen tyhjennys, joka mainitaan tämän liitteen 11 säännössä, tai vahingossa tapahtuva tai muuten poikkeuksellinen tyhjennys, jota ei sanotussa säännössä mainita poikkeuksena, tapahtuu, öljypäiväkirjaan tulee tehdä merkintä, josta ilmenee tyhjennyksen syy ja olosuhteet.

4) Jokainen tämän säännöt, 2 kappaleessa mainittu toimenpide tulee täydellisenä ilman viivytystä merkitä öljypäiväkirjaan niin, että kaikki öljypäiväkirjan tätä toimenpidettä koskevat merkinnät tulevat täytetyiksi. Jokaisen öljypäiväkirjan osan tulee toimenpiteestä vastuussa olevan päällystön jäsenen tai jäsenten allekirjoittaa, sekä aluksen päällikön vahvistaa allekirjoituksellaan. Öljypäiväkirjan merkintöjen tulee olla sen valtion virallisella kielellä, jonka lippua alus on oikeutettu käyttämään, ja aluksilla joilla on kansainvälinen öljyn aiheuttaman pilaantumisen estämiskirja (1973), myös englanniksi tai ranskaksi. Merkinnät sen valtion virallisella kansallisella kielellä, jonka lippua alus on oikeutettu käyttämään, ovat ratkaisevia riidan tai poikkeavuuden sattuessa.

5) Öljypäiväkirja tulee pitää sellaisessa paikassa, josta se on helposti saatavilla tarkastusta varten kaikkina kohtuullisina aikoina ja, paitsi miehittämättömissä hinattavissa aluksissa, se tulee pitää aluksella. Öljypäiväkirja tulee säilyttää kolme vuotta viimeisen merkinnän tekemisestä lukien.

6) Sopimuspuolen hallituksen asianomainen viranomainen voi tarkastaa jokaisen tämän liitteen alaisuuteen kuuluvan aluksen öljypäiväkirjan aluksen ollessa sen satamassa tai rannikon ulkopuolella sijaitsevassa terminaalissa, ja voi ottaa jäljennöksen kaikista kirjan merkinnöistä ja vaatia aluksen päällikköä todistamaan jäljennöksen oikeaksi. Jokainen näin otettu ja päällikön oikeaksi todistama jäljennös aluksen öljypäiväkirjamerkinnästä tulee hyväksyä missä tahansa oikeuskäsittelyssä todistuskappaleena merkinnöissä mainituista asioista. Asianomaisen viranomaisen tämän kappaleen perusteella suorittama öljypäiväkirjan tarkistus ja oikeaksi todistetun jäljennöksen otto tulee suorittaa niin joutuisasti kuin mahdollista aiheuttamatta alukselle tarpeetonta viivytystä.

21 sääntö
Porauslautoille ja muille alustoille asetettavat erikoisvaatimukset

Kiinteiden ja kelluvien porauslaittojen, jotka toimivat merenpohjan kivennäisvarojen tutkimuksessa, hyväksikäytössä ja näihin liittyvässä rannikon ulkopuolella tapahtuvassa käsittelyssä, sekä muiden alustojen tulee täyttää tämän liitteen ne määräykset, jotka koskevat bruttovetoisuudeltaan vähintäin 400 rekisteritonnin muita aluksia kuin öljysäiliöaluksia, seuraavin poikkeuksin:

a) niissä tulee, siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista, olla tämän liitteen 16 ja 17 saannoissa vaaditut laitteistot,

b) niiden tulee pitää kirjaa kaikista toiminnoista, joihin liittyy öljyn tai öljypitoisen seoksen tyhjennyksiä, hallinnon hyväksymän mallin mukaisessa muodossa, ja

c) kaikilla erityisalueilla ja tämän liitteen 11 säännössä mainituin poikkeuksin on öljyn tai öljypitoisen seoksen mereen tyhjentäminen kielletty paitsi milloin tyhjennyksen öljypitoisuus ilman laimennusta ei ylitä 15 miljoonasosaa.

III LUKU

VAATIMUKSET KYLKI- JA POHJAVAURIOISTA JOHTUVAN ÖLJYN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN VÄHENTÄMISEKSI ÖLJYSÄILIÖALUKSISTA

22 sääntö
Vaurio-oletukset

1) Oletetun öljyn ulosvuodon laskemiseksi öljysäiliöaluksista, seuraavat oletukset tehdään aluksen kyljessä ja pohjassa olevaan suuntaissärmiöön kohdistuvan vaurion kolmelle ulottuvuudelle. Pohjavaurion osalta mainitaan kaksi ehtoa, joita kumpaakin on erikseen sovellettava öljysäiliöaluksen ilmoitettuihin osiin.

a) kylkivaurio


  i) ulottuvuus aluksen         1/3 L 2/3 tai 14,5 metriä,
     pituussuunnassa (lc):      jos tämä on pienempi
 ii) ulottuvuus aluksen         B/5 tai 11,5 metriä,
     poikittaissuunnassa (tc):  jos tämä on pienempi

(mitattuna laidoituksesta kohti suoraan keskiviivaa vasten vahvistettua kesävaralaitaa vastaavalla korkeudella)

iii) ulottuvuus pystysuun-      perustasosta ylöspäin
     nassa (vc):                rajoituksetta

b) pohjavaurio


                         Keulapystysuo-  Aluksen muilla
                         rasta 0,3 L     osilla
                         peräänpäin

  i) ulottuvuus aluksen  L/10            L/10 tai 5 metriä,
     pituus-                             jos tämä on pienempi
     suunnassa (ls):
 ii) ulottuvuus aluksen  B/6 tai         5 metriä
     poikittais-         10 metriä,
     suunnassa (ts):     jos tämä on
                         pienempi. ts:ä
                         ei saa olettaa
                         pienemmäksi
                         kuin 5 metriä
iii) ulottuvuus pysty-   B/15 tai
     suunnassa (vs):     6 metriä, jos
     mitattuna           tämä on pienempi
     perustasosta.

2) Kaikkialla tässä luvussa, missä tässä säännössä annetut symbolit esiintyvät, niillä on tässä säännössä määritelty merkitys.

23 sääntö
Oletettu öljyn ulosvuotomäärä

1) Oletettu öljyn ulosvuotomäärä kylkivauriotapauksessa (Oc) ja pohjavauriotapauksessa (Os), on laskettava seuraavien kaavojen avulla vaurioituneiden osastojen osalta vaurion sattuessa kaikkiin oletettuihin kohtiin aluksen pituussuunnassa. Vaurion laajuus on tämän liitteen 22 säännön mukainen.

a) kylkivaurio:


    Oc = ΣWi + ΣKiCi              (I)

b) pohjavaurio:


    Oc = 1/3 (ΣZiWi + ΣZiCi)      (II)

Näissä kaavoissa on:

Wi = Aluksen kylkeen ulottuvan säiliön tilavuus kuutiometreinä, jonka säiliön oletetaan rikkoutuvan tämän liitteen 22 säännössä määritellyn vaurion seurauksena; erillisen painolastisäiliön ollessa kysymyksessä voidaan Wi merkitä nollaksi,

Ci = keskisäiliön tilavuus kuutiometreinä, jonka säiliön oletetaan rikkoutuvan tämän liitteen 22 säännössä määritellyn vaurion seurauksena; erillisen painolastisäiliön ollessa kyseessä voidaan Ci merkitä nollaksi,

Ki = 1 - bi/tc , jos bi on yhtä suuri tai suurempi kuin tc merkitään Ki nollaksi,

Zi = 1 - hi/Vs , jos hi on yhtä suuri tai suurempi kuin vs merkitään Zi nollaksi,

bi = asianomaisen kylkeen ulottuvan säiliön leveys metreinä mitattuna aluksen kyljestä sisäänpäin kohtisuoraan keskiviivaa vasten vahvistettuna kesävaralaitaa vastaavalla korkeudella,

hi = asianomaisen kaksoispohjan pienin korkeus metreinä, ellei kaksoispohjaa ole, merkitään hi nollaksi.

Kaikkialla tässä luvussa, missä tässä kappaleessa annetut symbolit esiintyvät, on niillä tässä säännössä määritelty merkitys.

2) Jos tyhjä tila tai erillinen painolastisäiliö, jonka pituus on pienempi kuin 1c (joka on määritelty tämän liitteen 22 säännössä) sijaitsee aluksen kylkeen ulottuvien öljysäiliöiden välisessä tilassa, kaavassa (I) oleva Oc voidaan laskea käyttämällä tilavuutta Wi, joka on jommankumman tällaisen säiliön (jos säiliöt ovat keskenään yhtä suuret) tai niistä pienemmän (jos säiliöt ovat erisuuruiset) todellinen tilavuus kerrottuna jäljempänä määritellyllä luvulla Si. Muiden yhteentörmäyksen kohteeksi joutuneiden kylkeen ulottuvien säiliöiden osalta on käytettävä laskenta-arvona todellista kokonaistilavuutta.


    Si = 1 - li/lc

missä

li = asianomaisen tyhjän tilan tai erillisen painolastisäiliön pituus metreinä.

3) a) Kun kaksoispohjasäiliön yläpuolella olevissa säiliöissä kuljetetaan lastia, otetaan nämä kaksoispohjasäiliöt huomioon vain jos ne ovat tyhjiä tai sisältävät puhdasta vettä.

b) Mikäli kaksoispohja ei sekä pituus- että leveyssuunnassa ulotu koko asianomaisen säiliön alle, kaksoispohjaa ei katsota olevan olemassa. Pohjavaurioalueen yläpuolella olevien säiliöiden tilavuus merkitään tässä tapauksessa kaavan 11 siinäkin tapauksessa, että asianomaisen säiliön katsotaan sanotunlaisen osittaisen kaksoispohjan ansiosta jääneen vaurioitumatta.

c) Tyhjennyskaivoja ei tarvitse ottaa huomioon arvoa 1i laskettaessa, mikäli niiden pintaala ei ole poikeuksellisen suuri ja mikäli ne ulottuvat mahdollisimman vähän (joka tapauksessa enintään puolet kaksoispohjan korkeudesta) asianomaisen säiliön alapuolelle. Jos mainitunlaisen kaivon syvyys on yli puolet kaksoispohjan korkeudesta, lasketaan h1 vähentämällä kaksoispohjan korkeudesta kaivon korkeus.

Jos kaksoispohjan sisälle on asennettu kaivoon liittyviä putkijohtoja, niissä on oltava venttiilit tai muut sulkulaitteet siinä kohdassa missä putki liittyy säiliöön, jotta öljyn ulosvuotaminen estyisi putkiston vaurioituessa. Tällainen putkisto on asennettava mahdollisimman kauaksi aluksen pohjasta. Nämä venttiilit tulee pitää suljettuina merellä aina, kun säiliössä on öljylastia, ainoana poikkeuksena tästä venttiilit voidaan pitää auki siirrettäessä lastia aluksen viippauksen korjaamiseksi.

4) Mikäli pohjavaurio samanaikaisesti kohdistuu neljään keskisäiliöön, Os:n arvo voidaan laskea seuraavan kaavan avulla:


    Os= 1/4 (ΣZiWi + ΣZiCi)      (III)

5) Hallinto voi hyväksyä pienemmän öljyn osvuotomäärän, mikäli jokaiseen lastiöljysäiliöön asennetaan lastinsiirtojärjestelmä, jolla on hätätilanteessa erittäin voimakas imuteho ja jolla öljyä voidaan siirtää yhdestä tai useammasta vaurioituneesta säiliöstä erillisiin painolastisäiliöihin tai käytettävissä oleviin lastisäiliöhin, mikäli voidaan osoittaa, että näissä säiliöissä on riittävästi tyhjää tilaa. Mainitunlaiseen järjestelmään perustuen voitaisiin ulosvuotomäärää pienentää ainoastaan siinä tapauksessa, että se pystyisi kahdessa tunnissa siirtämään öljymäärän, joka vastaa puolta suurimman vaurioituneen säiliön tilavuudesta, ja että painolasti- tai lastisäiliöt kykenevät ottamaan tämän määrän vastaan. Ulosvuotomäärän pienentämisen tulee rajoittua siihen, että sallitaan Os laskettavaksi kaavan III mukaan. Tällaisen järjestelmän imuputket tulee asentaa sen tason yläpuolelle, mihin pohjavaurio ylettyy korkeussuunnassa (Vs). Hallinnon tulee tiedottaa järjestölle hyväksymänsä järjestelmät, edelleen muiden sopimuspuolten tietoon saatettavaksi.

24 sääntö
Lastiöljysäiliöiden koon rajoittaminen ja järjestely

1) Jokaisen uuden öljysäiliöaluksen tulee täyttää tämän säännön määräykset. Jokaiselta vanhalta öljysäiliöalukselta tullaan vaatimaan tämän säännön määräysten noudattamista kahden vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulemispäivämäärästä, mikäli tällainen säiliöalus kuuluu jompaankumpaan seuraavista ryhmistä:

a) säiliöalus jonka luovutus tapahtuu 1 tammikuuta 1977 jälkeen; tai

b) säiliöalus joka täyttää molemmat seuraavat ehdot:

i) luovutus tapahtuu viimeistään 1 tammikuuta 1977; ja

ii) rakennussopimus on tehty 1 tammikuuta 1974 jälkeen, tai jos rakennussopimusta ei ole aikaisemmin tehty, jos säiliöaluksen köli on laskettu tai: se on samanlaisessa rakennusvaiheessa 30 kesäkuuta 1974 jälkeen.

2) Öljysäiliöalusten lastisäiliöiden koon ja järjestelyn tulee olla sellaisia, että tämän liitteen 23 säännön mukaisesti laskettu oletettu öljyn ulosvuotomäärä Oc tai: Os ei millään aluksen pituuden osalla ylitä 30 000 kuutiometriä tai 4003√DW, jos jälkimmäinen luku on suurempi. Oletettu öljyn ulosvuotomäärä ei missään tapauksessa saa ylittää 40 000 kuutiometriä.

3) Minkään -aluksen kylkeen ulottuvan lastiöljysäiliön tilavuus ei saa ylittää 75% :ia tämän säännön 2 kappaleen mukaisesti rajoitetusta oletetusta öljyn ulosvuotomäärästä. Minkään öljylastin kuljetukseen käytettävä keskisäiliön tilavuus ei saa ylittää 50 000 kuutiometriä. Kuitenkin tämän liitteen 13 säännössä määritellyllä erillisillä painolastisäiliöillä varustetulla öljysäiliöaluksella voidaan aluksen kylkeen ulottuvan salli n, joka sijaitsee kahden pituudeltaan yli 1c:n olevan erillisen painolastisäiliön välissä, tilavuutta lisätä aina oletetun öljyn ulosvuotomäärän enimmäismäärään asti sillä edellytyksellä että kylkeen ulottuvien säiliöiden leveys ylittää arvon tc.

4) Minkään lastisäiliön pituus ei saa ylittää 10 metriä tai: jäljempänä mainittua arvoa, mikäli se on suurempi:

a) jos pitkittäislaipioita ei ole:

    (0,5 bi/B +0,1) L

b) jos ainoastaan keskiviivalla on pitkittäislaipio:

    (0,25 bi/B +0,1) L

c) jos pitkittäislaipiota on kaksi tai useampia:

i) kylkeen ulottuvan säiliön osalta: 0,2 L

ii) keskisäiliön osalta:

1) Jos bi/B on vähintään 1/5: 0,2 L

2) Jos bi/B on pienempi kuin 1/5:

- eikä aluksen keskiviivalla ole pitkittäislaipioita:

    (0,5 bi/B +0,1) L

- jos aluksen keskiviivan kohdalla on pitkittäislaipio:

    (0,25 bi/B + 0,15) L

5) Jotta tämän säännön 2, 3 ja 4 kappaleessa määriteltyjä tilavuusrajoja ei ylitettäisi, riippumatta käytetystä hyväksytystä lastinsiirtojärjestelmästä, on tällainen järjestelmä varustettava venttiileillä tai muilla vastaavanlaisilla sulkulaitteilla säiliöiden erottamiseksi toisistaan, kun sanotunlainen järjestelmä yhdistää kahta tai useampaa lastisäiliötä keskenään. Näiden venttiilien tai laitteiden tulee olla suljettuina säiliöaluksen ollessa merellä.

6) Putket jotka kulkevat lastisäiliöiden läpi kohdalla, jonka etäisyys aluksen kyljestä on pienempi kuin tc tai jonka etäisyys aluksen pohjasta on pienempi kuin Vc, tulee varustaa venttiileillä tai vastaavanlaisilla sulkulaitteilla siinä kohdassa, missä nämä putket menevät lastisäiliöön. Nämä venttiilit tulee pitää suljettuina merellä aina kun säiliöissä on öljyä, ainoana poikkeuksena tästä ne voidaan avata siirrettäessä lastia aluksen viippauksen korjaamiseksi.

25 sääntö
Osastointi ja vakavuus

1) Jokaisen uuden öljysäiliöaluksen tulee täyttää tämän säännön 3 kappaleessa määritellyt osastointi- ja vuotovakavuusehdot sen jälkeen kun tämän säännön 2 kappaleessa määritellyt kylki- tai pohjavauriot on oletettu tapahtuneen. Nämä ehdot tulee täyttää jokaisen käytetyn syväyksen kohdalla, jotka syväykset vastaavat todellisia osa- tai täyslastitilanteita, jotka puolestaan vastaavat aluksen viippaus- ja lujuusolosuhteita sekä lastien ominaispainoja. Tällaisen vaurion tulee olettaa kohdistuvan kaikkiin ajateltavissa oleviin aluksen pituuden kohtiin seuraavasti:

a) säiliöaluksella, jonka pituus on yli 225 metriä, mihin tahansa kohtaan aluksen pituussuunnassa;

b) säiliöaluksille, joiden pituus on yli 150 metriä mutta korkeintaan 225 metriä, mihin tahansa kohtaan aluksen pituussuunnassa, lukuunottamatta tapausta, jolloin vaurio kohdistuu aluksen peräosassa sijaitsevaa koneistotilaa rajoittavaan etu- tai perälaipioon. Koneistotila tulee käsittää erillisenä täyttävänä tilana.

c) säiliöaluksille, joiden pituus on korkeintaan 150 metriä, mihin tahansa kohtaan aluksen pituussuunnassa vierekkäisten poikittaislaipioiden väliin, lukuunottamatta koneistotilaa. Säiliöaluksille, joiden pituus on korkeintaan 100 metriä, jotka eivät pysty täyttämään kaikkia tämän säännön 3 kappaleen vaatimuksia heikentämättä oleellisesti aluksen toimintakykyä, hallinto voi myöntää helpotuksia näistä vaatimuksista.

Painolastitilanteita, jolloin säiliöalus ei kuljeta öljyä lastisäiliöissä, lukuunottamatta öljyjätteitä, ei tarvitse ottaa huomioon.

2) Seuraavia oletetun vaurion laajuutta ja luonnetta koskevia määräyksiä tulee soveltaa:

a) Kylki- tai pohjavaurion laajuus tulee olla tämän liitteen 22 säännön määräysten mukainen, paitsi että pohjavaurion laajuus pituussuunnassa aluksen keulapystysuorasta etäisyydelle 0,3 L peräänpäin tulee olla sama kuin kylkivaurioille, joka on määritelty tämän liitteen 22 säännön 1 kappaleen a) i) kohdassa. Jos mikä tahansa vaurio jonka laajuus on pienempi, aiheuttaa vakavamman tilanteen, tulee tällaista pienempää laajuutta soveltaa.

b) Milloin vaurion oletetaan kohdistuvan poikittaislaipioihin, kuten tämän säännön 1 kappaleen a ja b kohdassa määritellään, poikittaiset vesitiiviit laipiot tulee asettaa toisistaan etäisyydelle, joka vastaa 2 kappaleen a kohdassa määriteltyä oletetun vaurion laajuutta pituussuunnassa, jotta tällaisia laipioita voitaisiin pitää tehokkaina. Milloin poikittaislaipioita asetetaan pienemmälle etäisyydelle, yhden tai useamman tällaisen laipion ei katsota olevan olemassa määrättäessä täyttyviä tiloja.

c) Milloin tämän säännön 1 kappaleen c kohdan mukaisesti oletetaan vaurion sattuvan kahden vierekkäisen vesitiiviin poikittaislaipion väliin, pääpoikittaislaipioiden tai poikittaislaipioiden, jotka rajoittavat aluksen kylkeen ulottuvia säiliöitä tai kaksoispohjasäiliöitä, ei tarvitse olettaa vaurioituneen, ellei:

i) vierekkäisten laipioiden väli ole pienempi kuin 2 kappaleen a kohdassa oletettu vaurion laajuus pituussuunnassa; tai

ii) poikittaislaipiossa ole askelmaa tai syvennystä jonka pituus on yli 3,05 metriä ja joka sijaitsee oletetun vaurion tunkeuma-alueella. Askelmaa, jonka muodostavat peräsoppilaipio ja peräsoppisäiliön katto, ei katsota askelmaksi sovellettaessa tätä sääntöä.

d) Jos putkia, kanavia tai tunneleita sijaitsee oletetun vaurion alueella, tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla estetään jatkuvan vedellä täyttymisen leviäminen muihin osastoihin kuin niihin, joiden oletetaan kussakin vauriotilanteessa täyttyvän.

3) Öljysäiliöalusten katsotaan täyttävän vuotovakavuusehdot mikäli seuraavat vaatimukset täytetään:

a) Lopullinen vesiviiva, ottaen huomioon uppoamisen, kallistumisen ja viippauksen, tulee olla kaikkien sellaisten aukkojen alareunan alapuolella, joiden kautta jatkuva vedellä täyttyminen voi tapahtua. Tällaisiin aukkoihin tulee kuulua ilmaputket ja sellaiset aukot jotka suljetaan säätiiviiden ovien tai luukunkansien avulla. Tällaisiin aukkoihin eivät välttämättä kuulu sellaiset, jotka suljetaan vesitiiviillä miesaukkojen luukuilla ja kannentasoisilla pienillä luukuilla, pienillä vesitiiviillä lastisäiliön luukunkansilla, jotka säilyttävät kannen tiiviyden, kauko-ohjatuilla vesitiiviillä liukuovilla sekä aukeamatonta tyyppiä olevilla valoventtiileillä.

b) Vedellä täyttymisen loppuvaiheessa epäsymmetrisen täyttymisen aiheuttama kallistuskulma ei saa ylittää 25°. Tätä kulmaa voidaan lisätä 30°. saakka, mikäli kannen reuna ei painu veden alle.

c) Vakavuus täyttymisen loppuvaiheessa tulee tutkia ja sitä voidaan pitää riittävänä, jos vakavuusmomenttivarsikäyrä ulottuu vähintäin 20°. päähän tasapainotilanteesta sekä suurin jäljellä oleva momenttivarsi on vähintään 0,1 metriä. Hallinnon tulee ottaa huomioon suojattujen tai suojaamattomien aukkojen, jotka saattavat lyhytaikaisesti joutua veden alle jäännösvakavuuden puitteissa, aiheuttama mahdollinen vaara.

d) Hallinnon tulee varmistua, että vakavuus on riittävä vedellä täyttymisen välitilanteissa.

4) Tämän säännön 1 kappaleen vaatimusten täyttäminen tulee osoittaa laskelmilla, joissa tulee ottaa huomioon aluksen rakennepiirteet, vaurioituneiden osastojen järjestely, muoto ja sisältö, seltä nesteiden sijainti, ominaispainot ja vapaiden nestepintojen vaikutus. Laskelmien tulee perustua seuraavaan:

a) Tulee huomioida kaikki tyhjät tai osittain täytetyt säiliöt, kuljetettujen lastien ominaispainot sekä kaikki nesteiden ulosvuotamiset vaurioituneista osastoista.

b) Seuraavat täyttyvyydet tulee olettaa:


     Tila                   Täyttyvyys

Varastoille varatut tilat      0,60
Asuntojen ottamat tilat        0,95
Koneiston ottamat tilat        0,85
Tyhjät tilat                   0,95
Kulutettaville nesteille
  tarkoitetut tilat            0 tai 0,95 *)
Muille nesteille
  tarkoitetut tilat            0:sta 0,95:een **)

( *) sen mukaan, kumpi näistä johtaa ankarampiin vaatimuksiin.)

( **) osittain täytetyn tilan täyttyvyys määräytyy kuljetetun nestemäärän mukaan.)

c) Ylärakenteiden, jotka sijaitsevat suoraan kylkivauriokohdan yläpuolella, uppouma jätetään huomiotta. Vaurioalueen ulkopuolella sijaitsevat vedellä täyttymättömät ylärakenteen osat voidaan kuitenkin ottaa huomioon sillä edellytyksellä, että nämä osat on erotettu vaurioituneesta tilasta vesitiiviillä laipioilla ja tämän säännön 3 kappaleen a kohdan näitä vahingoittumattomia tiloja koskevat vaatimukset täytetään. Saranoidut vesitiiviit ovet, jotka sijaitsevat ylärakenteen vesitiiviissä laipioissa, voidaan hyväksyä.

d) Vapaan nestepinnan vaikutus tulee laskea jokaiselle erilliselle osastolle 5° kallistuskulmalla. Hallinto voi vaatia tai sallia vapaan nestepinnan aiheuttaman korjauksen laskemisen suuremmilla kallistuskulmilla kuin 5°. osittain täytettyjen säiliöiden osalta.

e) Laskettaessa kulutettavien nesteiden vapaan nestepinnan aiheuttamaa vaikutusta, tulee olettaa jokaisen nestetyypin osalta, että vähintäin yhdessä poikittaisessa sivusäiliöparissa tai yhdessä keskisäiliössä on vapaa nestepinta. Se säiliö tai säiliöiden yhdistelmä, joissa vapaan nestepinnan vaikutus on suurin, tulee ottaa huomioon.

5) Jokaiselle säiliöaluksen päällikölle ja henkilölle, joka on vastuussa hinattavasta öljysäiliöaluksesta, joihin tämän liitteen määräyksiä sovelletaan, tulee hyväksytyssä muodossa luovuttaa seuraavat tiedot:

a) sellaista tietoa lastin lastaamisesta ja sijoittamisesta alukseen, joka on tarpeen tämän säännön määräysten noudattamisen varmistamiseksi; ja

b) tietoja aluksen kyvystä täyttää tämän säännön määräämät vuotovakavuusehdot, mukaanluettuna niiden helpotusten vaikutus, jotka on saatettu antaa tämän säännön 1 kappaleen c kohdan mukaisesti.

1 LIITE SÄÄNNÖT ÖLJYN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI I lisäys ÖLJYLUETTELO

(Öljyluettelo ei välttämättä ole täydellinen.)


Bitumiliuokset
  Leikkausöljy
  Puhallettujen bitumien lähtöaine
  Suoratislauksen pohjaöljy
Öljyt
  Puhdistetut
  Raakaöljy
  Raakaöljyä sisältävät seokset
  Dieselöljy
  Polttoöljy n:o 4
  Polttoöljy n:o 5
  Polttoöljy n:o 6
  Pohjatuotepolttoöljy
  Tieöljy
  Muuntajaöljy
  Aromaattinen öljy (lukuunottamatta kasvisöljyä)
  Voiteluöljy ja voiteluöljyn perusaine
  Kivennäisöljy
  Moottorivoiteluöljy
  Tunkeumaöljy
  Värttinäöljy
  Turbiinivoiteluöljy
Tisleet
  Suoratisle
  Raakaöljy, josta kevyimmät osat poistettu tislauksella
Kaasuöljyt
  Krakatut kaasuöljyt
Bensiinin seosaineet
  Alkylaattibensiini
  Reformaattibensiini
  Polymeeribensiini
Bensiinit
  Kevytbensiini
  Moottoribensiini
  Lentobensiini
  Suoratislebensiini
  Lämmityspetroli
  Kevyt dieselöljy
  Kevyt polttoöljy
  Kevyt dieselöljy
Lentopetroli (suihkupolttoaine)
  Lentopetrolit
  Raskas lentopetroli
  Turbiinipolttoaine
  Petroli
  Uutebensiini
Nafta (raakabensiini)
  Liuotinbensiini
  Maaöljypohjainen liuotin
  Kapea öljyjae

1 LIITE SÄÄNNÖT ÖLJYN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI II lisäys TODISTUSKIRJAN KAAVA


KANSAINVÄLINEN ÖLJYN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN
          EHKÄISEMISKIRJA (1973)

Annettu alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä
vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen
määräysten perusteella ..............hallituksen puolesta
                  (maan täydellinen nimi)

Tämän todistuskirjan on antanut ........................

(Alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen määräysten mukaan valtuutetun henkilön tai järjestön täydellinen nimi)


Aluksen nimi
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet
Rekisteripaikka
Bruttovetoisuus

Aluksen tyyppi:

Öljysäiliöalus, mukaanluettuna yhdistelmäalus *)

Bituminkuljetusalus *)

Alus, joka ei ole öljysäiliöalus, mutta jolla on lastisäiliöitä joihin sovelletaan yleissopimuksen I liitteen 2 säännön 2 kappaletta *)

Muu kuin jokin edellämainituista aluksista *)

Uusi/Vanha alus *)

( *) Tarpeeton ylipyyhitään.)

Rakennussopimuksen tai huomattavaa muutosta koskevan sopimuksen päivämäärä ................

Päivä, jolloin aluksen köli laskettiin tai jona se oli samankaltaisessa rakennusvaiheessa tai jona huomattava muutostyö aloitettiin ................

Luovutus- tai huomattavan muutostyön valmistumispäivä ...............

OSA A

KAIKKI ALUKSET

Aluksessa on:

bruttovetoisuudeltaan vähintään 400 rekisteritonnin alukset:

a) öljyisen veden erotuslaitteisto 3) (jonka tuottaman jäteveden öljypitoisuus ei ylitä 100 miljoonasosaa) tai

h) öljyn suodatuslaitteisto 3) (jonka tuottaman jäteveden öljypitoisuus ei ylitä 100 miljoonasosaa)

bruttovetoisuudeltaan vähintäin 10 000 reklsteritonnin alukset:

c) öljyn tyhjennyksen seuranta- ja valvontajärjestelmä 3) (edelläolevien a ja b kohtien lisäksi), tai

d) öljyisen veden erotuslaitteisto ja öljyn suodatuslaitteisto 3) (jonka tuottaman jäteveden öljypitoisuus ei ylitä 15 miljoonasosaa) edelläolevien a ja b kohtien sijasta.

( 3) Tarpeeton ylipyyhitään.)

Tiedot vaatitnuksista, joista on myönnetty vapautus yleissopimultsen I liitteen 2 säännön 2 kappaleen ja 4 kappaleen a kohdan mukaisesti .............................

Huomautuksia: .............................

OSA B

ÖLJYSÄILIÖALUS 1) 2)

( 1) Tämä osa tulee täyttää öljysäiliöalusten, mukaanluettuna yhdistelmäalukset ja bituminkuljetusalukset, osalta. Muiden alusten osalta, jotka on rakennettu ja joita käytetään kuljettamaan kokonaismäärältään vähintäin 200 kuutiometrin öljymäärää irtolastina, tulee täyttää soveltuvat osat.)

( 2) Osaa 13 ei tarvitse painattaa todistuskirjaan, joka annetaan muulle kuin edellä 1 huomautuksessa mainitulle alukselle.)

Kuollutpaino ............... metristä tonnia

Aluksen pituus ............. metriä

Todistetaan että alus:

a) tulee olla rakennettu ja on rakennettu 3)

b) ei tarvitse olla rakennettu 3)

c) ei tarvitse olla rakennettu mutta on rakennettu 3)

yleissopimuksen I liitteen 24 säännön vaatimusten mukaisesti.

( 3) Tarpeeton ylipyyhitään.)

Erillisten painolastisäiliöiden tilavuus on ............ kuutiometriä ja täyttää yleissopimuksen I liitteen 13 säännön vaatimukset.

Erillinen painolastitilavuus on jakautunut seuraavasti:


Säiliö
Tilavuus
Säiliö
Tilavuus

TÄTEN TODISTETAAN:

että alus on katsastettu alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen I liitteen 4 säännön mukaisesti koskien öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä ja

että katsastus on osoittanut, että aluksen rakenne, varusteet, laitteet, yleisjärjestely ja aineet sekä niiden kunto ovat kaikissa suhteissa tyydyttäviä, ja että alus täyttää yleissopimuksen I liitteen asiaankuuluvat määräykset.

Tämä todistuskirja on voimassa ...... päivään ...... kuuta 19.... asti ehdolla, että välikatsastukset suoritetaan ............... väliajoin


Annettu .............................
       (todistuskirjan antamispaikka)
päivänä .............. kuuta 19......
.....................................

(todistuskirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)


     (Antavan viranomaisen sinetti tai leima)

    Vanhat alukset 4)

( 4) Tätä merkintää ei tarvitse painaa muihin todistuskirjoihin kuin alukselle annettavaan ensimmäiseen todistuskirjaan.)

Täten todistetaan, että alus on varustettu alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen niiden vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat vanhoja aluksia kolme vuotta yleissopimuksen voimaantulon jälkeen.

Allekirjoitus ...............................
                (asianmukaisesti valtuutetun
                 virkamiehen allekirjoitus)
Antopaikka ..................................
Antopäivämäärä ..............................
              (viranomaisen sinetti tai leima)

    Välikatsastus

Täten todistetaan, että yleissopimuksen I liitteen 4 säännön 1 kappaleen c kohdan mukaan vaadittavassa välikatsastuksessa aluksen ja sen kunnon todettiin täyttävän tämän yleissopimuksen asiaankuuluvat määräykset.
Allekirjoitus .....................
(asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka ............................
Aika ..............................
    (viranomaisen sinetti tai leima)
Allekirjoitus .....................
(asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka ............................
Aika ..............................
    (viranomaisen sinetti tai leima)

Yleissopimuksen I liitteen 8 säännön 2 ja 4 kappaleen mukaan tämän todistuskirjan voimassaoloaika on pidennetty ............ asti

Allekirjoitus .....................
(asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka ............................
Aika ..............................
    (viranomaisen sinetti tai leima)

1 LIITE SÄÄNNÖT ÖLJYN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI III lisäys ÖLJYPÄIVÄKIRJAN KAAVA


           ÖLJYPÄIVÄKIRJA
       I - ÖLJYSÄILIÖALUKSET 1)

( 1) Öljysäiliöalusten, mukaanluettuna yhdistelmäalukset ja bituminkuljetusalukset, tulee täyttää tämä osa. Muiden kuin öljysäiliöalusten, jotka on rakennettu ja joita käytetään kuljettarnaan vähintäin 200 kuutiometrin öljymäärää irtolastina, tulee täyttää tämän osan soveltuvat merkinnät. Tätä osaa ei tarvitse olla muille kuin edellämainituille aluksille annetussa öljypäiväkirjassa.)


Aluksen nimi ..................................
Aluksen lastauskyky kuutiometreissä ...........
Matka .........................................
             (mistä)        (päivämäärä)
      .........................................
             (mihin)        (päivämäärä)

a) Öljylastin lastaaminen

1. Lastauksea aika ja paikka

2. Lastattujen öljyjen laadut

3. Lastattujen säiliöiden tunnus (tunnukset)

4. Asianomaisten lastisäiliö- ja putkistojen sulkuventtiilien sulkeminen lastauksen päätyttyä 2)

( 2) Asianomaisia venttiileitä ja vastaavia laitteita ovat tämän yleissopimuksen I liitteen 20 säännön 2 kappaleen a) iii) kohdassa ja 23 ja 24 säännössä mainitut.)

Allekirjoittanut todistaa, että ylläolevan lisäksi kaikki meriventtiilit, mereentyhjennysventtiilit, lastisäiliö- ja putkistoyhdisteet oli varmistettu kiinni-asentoon öljylastin lastauksen päätyttyä.


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

b) Öljylastin sisäinen siirto matkan aikana

5. Siirron päivämäärä

6. Säiliöiden tunnus (tunnukset)

i) Mistä

ii) Mihin

7. Tyhjennettiinkö 6 i) kohdassa mainitut säiliö(t)?

Allekirjoittanut todistaa, että ylläolevan lisäksi kaikki meriventtiilit, mereentyhjennysventtiilit, lastisäiliö- ja putkistoyhdisteet oli varmistettu kiinni-asentoon öljylastin sisäisen siirron päätyttyä.


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

c) Öljylastin purkaminen

8. Purkamisen aika ja paikka

9. Puretun säiliön (säiliöiden) tunnus (tunnukset)

10. Tyhjennettiinkö säiliö(t)?

11. Asianomaisteii lastisäiliö- ja putkistojen sulkuventtiilien avaaminen ennen lastin purkamista 2)

12. Asianomaisten lastisäilio- ja putkistojen sulkuventtiilien sulkeminen purkauksen päätyttyä 2)

( 2) Asianomaisia venttiileitä ja vastaavia laitteita ovat tämän yleissopimuksen 1 liitteen 20 säännön 2 kappaleen a) iii) kohdassa ja 23 ja 24 säännössä mainitut.)

Allekirjoittanut todistaa, että ylläolevan lisäksi kaikki meriventtiilit, mereentyhjennysventtiilit, lastisäiliö- ja putkistoyhdisteet oli varmistettu kiinni-asentoon öljylastin purkauksen päätyttyä.


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

d) Painolastiveden ottaminen lastisäiliöihin

13. Säiliöiden tunnus (tunnukset) joihin otettiin painolastivettä

14. Päivämäärä ja aluksen asema painolastiveden ottamisen aloittamishetkellä

15. Mikäli lastiputkistoja ja erillisen painolastin putkistoja yhdistäviä venttiileitä käytettiin, tulee merkitä aika, päivämäärä ja aluksen asema hetkellä jolloin venttiilit a) avattiin ja b) suljettiin

Allekirjoittanut todistaa, että ylläolevan lisäksi kaikki meriventtiilit, mereentyhjennysventtiilit, lastisäiliö- ja putkistoyhdisteet oli varmistettu kiinni-asentoon painolastin ottamisen päätyttyä.


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

e) Lastisäiliöiden puhdistaminen

16. Puhdistetujen säiliöiden (säiliön) tunnukset

17. Puhdistuksen päivämäärä ja kestoaika

18. Puhdistusmenetelmä 3)

( 3) Käsiruiskutus, pesulaitteella suoritettu ja/tai kemiallinen puhdstus, Jos on käytetty kemiallista puhdistusmenetelmää, tulisi merkitä myös käytetty kemikaali ja kulutettu määrä.)


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

f) Likaisen painolastiveden tyhjentäminen

19. Säiliön (säiliöirien) tunnus (tunnukset)

20. Päiviimäärä ja aluksen asema tyhjennyksen alkuhetkellä

21. Päivämäärä ja aluksen asema tyhjennyksen loppuhetkellä

22. Aluksen nopeus (nopeudet) tyhjentämisen aikana

23. Mereen tyhjennetty määrä

24. Jätesäiliöön (säiliöihin) siirretyn pilaantuneen veden määrä (merkittävä myös jätesäiliöiden tunnukset/tunnus)

25. Päivämäärä ja satamamissa on tyhjennetty vastaanottolaitteisiin (jos soveltuu)

26. Suoritettiinko mikään osa tyhjennyksestä pimeän aikana, ja mikäli näin tehtiin, kuinka kauan tätä kesti?

27. Suoritettiinko jäteveden ja tyhjennyspaikan vedenpinnan säännöllistä tarkkailua?

28. Havaittiinko tyhjennys paikan vedenpinnalla yhtään öljyä?


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

g) Veden tyhjentäminen jätesäiliöstä

29. Jätesäiliön (säiliöiden) tunnus (tunnukset)

30. Asettumisaika luettuna viimeisestä jätteiden lisäämisestä, tai

31. Asettumisaika luettuna viimeisestä tyhjennyksestä

32. Päivämäärä, aika ja aluksen asema tyhjennyksen alkuhetkellä

33. Kokonaismäärä mitattuna tyhjennyksen alkuhetkellä

34. Välikerroksen määritys tyhjennyksen alkuhetkellä

35. Tyhjennetyn veden pääosan suuruus ja tyhjennysnopeus

36. Viimeksi tyhjennetty määrä ja tyhjennysnopeus

37. Päivämäärä, aika ja aluksen asema tyhjennyksen loppuhetkellä

38. Aluksen nopeus (nopeudet) tyhjennyksen aikana

39. Välikerroksen määritys tyhjennyksen loppuhetkellä

40. Suoritettiinko mikään osa tyhjennyksestä pimeän aikana, ja mikäli näin tehtiin, kuinka kauan tätä kesti?

41. Suoritettiinko jäteveden ja tyhjennyspaikan vedenpinnan säännöllistä tarkkailua?

42. Havaittiinko tyhjennyspaikan vedenpinnalla yhtään öljyä?


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

h) Jätteiden poistaminen

43. Säiliön (säiliöiden) tunnus (tunnukset)

44. Kustakin säiliöstä tyhjennetty määrä

45. Jätteen poistamistapa

a) vastaanottolaite

b) sekoitettu lastin kanssa

c) siirretty muuhun (muihin) säiliöön (säiliöihin) (mainittava mihin siirretty)

d) muu tapa (merkittävä mikä)

46. Päivämäärä ja satama jossa tyhjennys tapahtui


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

i) Lastisäiliössä säilytetyn puhtaan painolastin tyhjennys

47. Päivämäärä ja aluksen asema puhtaan painolastin tyhjennyksen alkuhetkellä

48. Tyhjennetyn säiliön (säiliöiden) tunnus (tunnukset)

49. Oliko säiliö (t) tyhjä (tyhjiä) tyhjennyksen päättyessä?

50. Aluksen asema tyhjennyksen loppuhetkellä, mikäli eroaa 47. kohdassa mainitusta

51. Suoritettiinko mikään osa tyhjennyksestä pimeän aikana, ja mikäli näin tehtiin, kuinka kauan tätä kesti?

52. Sunritettiinko jäteveden ja tyhjennyspaikan vedenpinnan säännöllistä tarkkailua?

53. Havaittiinko tyhjennyspaikan vedenpinnalla yhtään öljyä?


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

j) Sellaisen öljypitoisen kupuveden tyhjentäminen, joka on keräytynyt koneistotiloihin satainassaolon aikana 4)

( 4) Mikäli pumppu käynnistyy automaattisesti ja tyhjentää aina separaattorin kautta, on seuraava päivittäinen merkintä riittävä: "Kupuveden automaattinen tyhjennys separaattorin kautta".)

54. Satama

55. Satamassaoloajan pituus

56. Tyhjennetty määrä

57. Tyhjennyksen päivämäärä ja paikka

58. Tyhjennystapa (ilmoitettava käytettiinkö separaattoria)


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

k) Onnettomtiudesta johtuvat tai muut epätavalliset öljyn tyhjentämiset

59. Tapahtuman päivämäärä ja aika

60. Aluksen paikka tai asema tapahtumahetkellä

61. Öljyn arvioitu määrä sekä laatu

62. Tyhjentämisen tai vuotamisen olosuhteet ja yleisiä huomioita


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

l) Onko öljyn tyhjennyksen seuranta- ja valvontajärjestelmä milloinkaan ollut epäkunnossa tyhjennystä suoritettaessa? Mikäli näin on tapahtunut, on merkittävä epäkuntoon joutumisen päivämäärä ja aika sekä vastaavat tiedot kuntoon saattamisen osalta. On vahvistettava, että tämä johtui varusteiden rikkoutumisesta, sekä merkittävä syy tähän, mikäli se on tiedossa .......................


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

m) Lisäksi käytettävät käytännön menettelytavat ja yleisiä huomioita .....................................

Bruttovetoisuudeltaan alle 150 rekisteritonnin säiliöaluksille, jotka toimivat yleissopimuksen I liitteen 15 säännön 4 kappaleen mukaisesti, tulee hallinnon vahvistaa asianmukainen öljypäiväkirja.

Hallinto voi vahvistaa bituminkuljetusalnksille erillisen öljypäiväkirjan, käyttäen tämän kaavan mukaisia kohtia a), b), c), e), h), j), k) ja m).


       II- MUUT KUIN SÄILIÖALUKSET

Aluksen nimi ....................................
Toiminta-aika ...................................
                     (mistä)       (mihin)

a) Polttoainesäiliöiden puhdistaminen tai painolastin ottaminen niihin

1. Säiliön (säiliöiden) tunnus (tunnukset) joihin painolastia otettiin

2. Onko säiliöt puhdistettu sen jälkeen kun siellä viimeksi on ollut öljyä, ellei, aikaisemman öljyn laatu

3. Päivämäärä ja aluksen asema puhdistuksen alkuhetkellä

4. Päivämäärä ja aluksen asema painolastin oton alkaessa


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

b) Likaisen painolastin tai pesuveden tyhjentäminen a kohdassa mainituista säiliöistä

5. Säiliön (säiliöiden) tunnus (tunnukset)

6. Päivämäärä ja aluksen asema tyhjennyksen alkuhetkellä

7. Päivämäärä ja aluksen asema tyhjennyksen loppuhetkellä

8. Aluksen nopeus (nopeudet) tyhjennyksen aikana

9. Tyhiennystapa (ilmoitettava käytettiinkö vastaannttolaitteistoa vai tyhjennettiinkö asennettujen varusteiden kautta)

10. Tyhjennetty määrä


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

c) Jätteiden poistaminen

11. Aluksella oleva jätteen määrä

12. Jätteen poistamistapa

a) vastaanottolaite

b) sekoitettu seuraavan poltteöljytäydennyksen kanssa

c) siirretty muuhun (muihin) säiliöön (säiliöihin)

d) muu menetelmä (merkittävä mikä)

13. Päivä, jolloin ja satama, jossa jäte poistettiin


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

d) Sellaisen öljypitoisen kupuveden tyhjentäminen joka on keräytynyt koneistotiloissa satamassaolon aikana 5)

( 5) Jos pumppu käynnistyy automaattisesti ja tyhjentää aina separaattorin kautta, on seuraava päivittäinen merkintä riittävä: "Kupuveden automaattinen tyhjennys separaattorin kautta".)

14. Satama

15. Satamassaoloajan pituus

16. Tyhjennetty määrä

17. Tyhjennyksen päivämäärä ja aika

18. Tyhjennystapa

a) öljy/vesieroittimen kautta

b) öljynsuodatusjärjestelmän kautta

c) öljy/vesieroittimen ja öljynsuodatusjärjestelmän kautta

d) vastaanottolaitteistoon


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

e) Onnettomuudesta johtuvat tai muut epätavalliset öljyn tyhjentämiset

19. Tapahtuman päivämäärä ja aika

20. Aluksen paikka tai asema tapahtumahetkellä

21. Öljyn arvioitu määrä ja laatu

22. Tyhjentämisen tai vuotamisen olosuhteet, syyt ja yleisiä huomioita


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

f) Onko vaadittu öljyn tyhjennyksen seuranta- ja valvontajärjestelmä ollut milloinkaan epäkunnossa tyhjennystä suoritettaessa? Jos näin on tapahtunut, on merkittävä epäkuntoon joutumisen päivämäärä ja aika sekä vastaavat tiedot kuntoon saattamisen osalta. On vahvistettava, että tämä johtui varusteiden rikkoutumisesta, sekä merkittävä syy tähän mikäli se on tiedossa.


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

g) Uudet bruttovetoisuudeltaan vähintäin 4 000 rekisteritonnin alukset: Onko likaista painolastia kuljetettu öljypolttoainesäiliöissä?

Kyllä/Ei ...................

Mikäli vastaus on "kyllä", merkittävä mihin säiliöihin otettiin painolastia sekä likaisen painolastin tyhjennystapa ....................


Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

h) Lisäksi käytetyt käytännön menettelytavat ja yleisiä
huomioita .............................................

Merkinnän päivämäärä ............................
Vastuussa oleva päällystön jäsen ................
Päällikkö .......................................

II LIITE SÄÄNNÖT IRTOLASTINA KULJETETTAVIEN HAITALLISTEN AINEIDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN VALVOMISEKSI

1 sääntö
Määritelmät

Tässä liitteessä:

1) "Kemikaalisäiliöalns" tarkoittaa alusta, joka on rakennettu tai sovellettu pääasiassa kuljettamaan vaarallisen nestemäisen aineen muodostamaa lastia irtolastina, ja käsittää "öljysäiliöaluksen" siten kuin se on tämän yleissopimuksen I liitteessä määritelty, kun se kuljettaa haitallisen nestemäisen aineen muodostamaa lastia tai osalastia irtolastina.

2) "Puhdas painolasti" tarkoittaa painolastia säiliössä, joka senjälkeen kun sitä viimeksi käytettiin kuljettamaan lastia joka sisälsi luokan A, B, C tai D ainetta, on perusteellisesti puhdistettu ja puhdistusjätteet tyhjennetty sekä säiliö tyhjennetty tämän liitteen soveltuvien vaatimusten mukaisesti.

3) "Erillinen painolasti" tarkoittaa painolastivettä, joka on laskettu säiliöön, joka on pysyvästi varattu painolastin kuljetukseen tai muiden kuin öljyn ja vaarallisten nestemäisten aineiden, niinkuin nämä on eri tavoilla määritelty tämän yleissopimuksen liitteissä, muodostaman painolastin tai lastin kuljettamiseen, ja joka säiliö on täysin erotettu lasti- ja öljypolttoainejärjestelmistä.

4) "Lähin maa". Sanonta etäämpanä lähimmästä maasta" on tulkittava tämän yleissopimuksen I liitteen 1 säännön 9 kappaleessa määritellyllä tavalla.

5) "Nestemäisia aineita" ovat aineet joiden höyrynpaine ei ylitä 2,8 kp/cm2 lämpötilassa 37,8°C.

6) "Haitallinen nestemäinen aine" tarkoittaa kaikkia tämän liitteen II lisäyksessä mainittuja aineita, tai ainetta joka on alustavasti arvioitu kuuluvan luokkaan A, B, C tai D 3 säännön 4 kappaleen mukaisesti.

7) "Erityisalue" tarkoittaa merialuetta, jossa tunnustetuista teknisistä syistä, liittyen sen meritieteelliseen ja ekologiseen tilaan sekä liikenteen erikoiseen luonteeseen, erityisten pakollisten menetelmien käyttöönotto on tarpeen vaarallisten nestemäisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Erityisalueet ovat:

a) Itämeren alue, ja

b) Mustan meren alue.

8) "Itämeren alue" on tämän yleissopimuksen I liitteen 10 säännön 1 kappaleen b kohdan määritelmän mukainen.

9) "Mustan meren alue" on tämän yleissopimuksen I liitteen 10 säännön 1 kappaleen c kohdan määritelmän mukainen.

2 sääntö
Soveltaminen

1) Ellei nimenomaisesti toisin sanota, tämän liitteen määräyksiä sovelletaan kaikkiin aluksiin, jotka kuljettavat irtolastina haitallisia nestemäisiä aineita.

2) Milloin kemikaalisäiliöaluksen lastitilassa kuljetetaan lastia, jota tämän yleissopimuksen I liitteen määräykset koskevat, tämän yleissopimuksen I liitteen soveltuvia vaatimuksia on myös sovellettava.

3) Tämän liitteen 13 sääntöä sovelletaan ainoastaan aluksiin, jotka kuljettavat aineita, jotka on tyhjennyksien valvontatarkoituksessa luokiteltu luokkiin A, B tai C.

3 sääntö
Haitallisten nestemäisten aineiden luokitus ja luettelointi

1) Tässä liitteessä, lukuunottamatta 13 sääntöä, haitalliset nestemäiset aineet jaetaan neljään luokkaan seuraavasti:

a) Luokka A - Haitalliset nestemäiset aineet jotka, jos ne tyhjennetään mereen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat suuren vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat vakavaa haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille näin oikeuttaen tiukkojen pilaantumisen ehkäisemistoimenpiteiden soveltamisen.

b) Luokka B - Haitalliset nestemäiset aineet jotka, jos ne tyhjennetään mereen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille näin oikeuttaen erityisten pilaantumisen ehkäisemistoimenpiteiden soveltamisen.

c) Luokka C - Haitalliset nestemäiset aineet jotka, jos ne tyhjennetään mereen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat vähäisen vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat vähäistä haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille näin vaatien erityisiä toiminnallisia ehtoja.

d) Luokka D - Haitalliset nestemäiset aineet jotka, jos ne tyhjennetään mereen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat havaittavan vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat mitätöntä haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille näin vaatien tiettyä huomiota toiminnallisten ehtojen osalta.

2) Haitallisten nestemäisten aineiden luokituksessa käytettävät suuntaviivat on annettu tämän liitteen I lisäyksessä.

3) Luettelo niistä vaarallisista nestemäisistä aineista, joita kuljetetaan irtolastina ja jotka on tällä hetkellä luokiteltu ja joita tämän liitteen määräykset koskevat, on tämän liitteen II lisäyksessä.

4) Kun tarjotaan kuljetettavaksi sellaista nestemäistä ainetta irtolastina, jota ei ole luokiteltu tämän säännön 1 kappaleen mukaisesti tai arvioitu tämän liitteen 4 säännön 1 kappaleessa mainitulla tavalla, tarjottuun kuljetukseen osallisten sopimuspuolten hallitusten tulee sopia alustavasta luokituksesta tarjottua kuljetusta varten tämän säännön 2 kappaleessa mainittujen suuntaviivojen perusteella. Kunnes täydellinen yksimielisyys asianomaisten hallitusten välillä on saavutettu, ainetta tulee kuljettaa ankarimpien ehdotettujen ehtojen mukaisesti.

Niin pian kuin mahdollista, mutta kuitenkin 90 päivän kuluessa ensimmäisestä kuljetuksesta lukien, asianomaisen hallinnon tulee tiedottaa järjestölle yksityiskohtaiset tiedot aineesta sekä alustava luokitus, jotka järjestö pikaisesti saattaa kaikkien sopimuspuolten tietoon ja harkittavaksi. Jokaisen sopimuspuolen hallituksella on 90 päivää aikaa lähettää huomautuksensa järjestölle aineen luokitusta varten.

4 sääntö
Muut nestemäiset aineet

1) Tämän liitteen III lisäyksessä luetteloidut aineet on arvioitu ja havaittu jäävän luokkien A, B, C ja D ulkopuolelle, siten kuin nämä luokat on määritelty tämän liitteen 3 säännön 1 kappaleessa, koska näiden aineiden ei tällä hetkellä katsota aiheuttavan mitään haittaa ihmisen terveydelle, meren luonnonvaroille, viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille, jos nämä aineet tyhjennetään mereen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta.

2) Mitkään tämän liitteen vaatimukset eivät koske kupu- tai painolastiveden tai muiden jätteiden tai seosten, jotka sisältävät ainoastaan tämän liitteen III lisäyksessä luetteloituja aineita, tyhjentämistä.

3) Mitkään tämän liitteen määräykset eivät koske puhtaan tai erillisen painolastin tyhjentämistä mereen.

5 sääntö
Haitallisten nestemäisten aineiden tyhjentäminen

Luokkien A, B ja C aineet erityisaiueiden ulkopuolella ja luokan D aineet kaikilla alueilla

Tämän liitteen 6 säännössä mainituin poikkeuksin:

1) Luokassa A olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän liitteen 3 säännön 1 kappaleen a kohdassa, tai aineiden, jotka on alustavasti arvioitu kuuluvan tähän luokkaan, tai painolastiveden tai säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden tai seosten, jotka sisältävät tällaisia aineita, tyhjentäminen mereen on kielletty. Mikäli säiliöt, jotka sisältävät tällaisia aineita tai seoksia, täytyy pestä, syntyvät jätteet tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon, kunnes kyseisen aineen pitoisuus poistovedessä tällaiseen laitteistoon on yhtä suuri tai alittaa kyseiselle aineelle tämän liitteen II lisäyksen sarakkeessa 11I määrätyn jäännöspitoisuuden, sekä kunnes säiliö on tyhjä. Jos säiliössä olevat jätteet edelleen laimennetaan lisävedellä, jonka määrä on vähintäin 5% säiliön kokonaistilavuudesta, nämä jätteet voidaan tyhjentää mereen mikäli kaikki seuraavat ehdot myös täytetään:

a) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintäin 7 solmun nopeudella, tai jos kyseessä on alus jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintäin 4 solmun nopeudella,

b) tyhjennys suoritetaan vesiviivan alapuolelle, ottaen huomioon meriveden ottoaukkojen sijainnin, ja

c) tyhjennys tapahtuu vähintäin 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta sekä paikalla jossa veden syvyys on vähintäin 25 metriä.

2) Luokassa B olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän liitteen 3 säännön 1 kappaleen b kohdassa, tai aineiden, jotka on alustavasti arvioitu kuuluvan tähän luokkaan, tai painolastiveden, säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden ja seosten, jotka sisältävät tällaisia aineita, tyhjentäminen mereen on kielletty paitsi kun kaikki seuraavat ehdot on täytetty:

a) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintäin 7 solmun nopeudella, tai jos kyseessä on alus jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintäin 4 solmun nopeudella,

b) tyhjennyksen ja pesun suoritustavat ja -järjestelmät ovat hallinnon hyväksymiä. Näiden tapojen ja järjestelmien tulee perustua järjestön kehittämiin normeihin ja niiden tulee taata, että poistoveden pitoisuus ja tyhjennysnopeus ovat sellaiset että aineen pitoisuus vanavedessä aluksen perässä ei ylitä 1 miljoonasosaa.

c) Suurin määrä lastia, joka tyhjennetään kustakin säiliöstä ja siihen liittyvästä putkistojärjestelmästä, ei ylitä hyväksyttyä enimmäismäärä, joka on määritelty tämän kappaleen b kohdassa mainittujen suoritustapojen yhteydessä. Tämä enimmäismäärä ei missään tapauksessa saa olla suurempi kuin 1 kuutiometri tai 1/3 000 osa säiliön tilavuudesta, jos tämä luku on suurempi,

d) tyhjennys suoritetaan vesiviivan alapuolelle ottaen huomioon meriveden ottoaukkojen sijainnin, ja

e) tyhjennys tapahtuu vähintäin 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta sekä paikalla, jossa veden syvyys on vähintäin 25 metriä.

3) Luokassa C olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän liitteen 3 säännön 1 kappaleen c kohdassa, tai aineiden, jotka on alustavasti arvioitu kuuluvan tähän luokkaan, tai painolastiveden, säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden ja seosten jotka sisältävät tällaisia aineita, tyhjentäminen mereen on kielletty paitsi, kun kaikki seuraavat ehdot on täytetty:

a) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintäin 7 solmun nopeudella tai, jos kyseessä on alus, jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintäin 4 solmun nopeudella,

b) tyhjennyksen suoritustavat ja -järjestelmät ovat hallinnon hyväksymiä. Näiden tapojen ja järjestelmien tulee perustua järjestön kehittämiin normeihin ja niiden tulee taata, että poistoveden pitoisuus ja tyhjennysnopeus ovat sellaiset, että aineen pitoisuus vanavedessä aluksen perässä ei ylitä 10 miljoonasosaa,

c) suurin määrä lastia, joka tyhjennetään kustakin säiliöstä ja siihen liittyvästä putkistojärjestelmästä ei ylitä hyväksyttyä enimmäismäärää, joka on määritelty tämän kappaleen b kohdassa mainittujen suoritustapojen yhteydessä. Tämä enimmäismäärä ei missään tapauksessa saa olla suurempi kuin 3 kuutiometriä tai 1/1 000 osa säiliön tilavuudesta kuutiometreissä, jos tämä luku on suurempi,

d) tyhjennys suoritetaan vesiviivan alapuolelle, ottaen huomioon meriveden ottoaukkojen sijainnin, ja

e) tyhjennys tapahtuu vähintään 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta sekä paikalla jossa veden syvyys on vähintään 25 metriä.

4) Luokassa D olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän liitteen 3 säännön 1 kappaleen d kohdassa, tai aineiden, jotka on alustavasti arvioitu kuuluvan tähän luokkaan, tai painolastiveden, säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden ja seosten, jotka sisältävät tällaista ainetta, tyhjentäminen mereen on kielletty paitsi kun kaikki seuraavat ehdot on täytetty:

a) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintäin 7 solmun nopeudella tai jos kyseessä on alus jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintäin 4 solmun nopeudella,

b) kyseisten seosten pitoisuus ei ylitä 1 osaa ainetta 10 osassa vettä, ja

c) tyhjennys tapahtuu vähintäin 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta.

5) Hallinnon hyväksymiä tuuletusmenetelmiä voidaan käyttää lastijätteiden poistamiseksi säiliöstä. Tällaisten menetelmien tulee perustua järjestön kehittämiin normeihin. Jos tämän jälkeen on säiliön pesu tarpeen, syntyvät säiliönpesuvedet on tyhjennettävä mereen tämän säännön asianomaisen kappaleen 1, 2, 3 tai 4 mukaisesti.

6) Sellaisten aineiden, joita ei ole luokiteltu, alustavasti arvioitu tai arvioitu tämän liitteen 4 säännön 1 kappaleessa mainitulla tavalla, tai painolastiveden, säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden tai seosten jotka sisältävät näitä aineita, mereen tyhjentäminen on kielletty.

Luokkien A, B ja C aineet erityisalueilla

Tämän liitteen 6 säännössä mainituin poikkeuksin,

7) Luokassa A olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän liitteen 3 säännön 1 kappaleen a kohdassa, tai aineiden jotka on alustavasti arvioitu kuuluvan tähän luokkaan, tai painolastiveden tai säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden tai seosten, jotka sisältävät tällaisia aineita, tyhjentäminen mereen on kielletty. Jos säiliöt jotka sisältävät tällaisia aineita täytyy pestä, syntyvät jätteet tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon, jonka valtiot, joiden rantaviiva rajoittuu erityisalueeseen, toimittavat tämän liitteen 7 säännön mukaisesti, kunnes kyseisen aineen pitoisuus poistovedessä tällaiseen laitteistoon on yhtä suuri tai alittaa kyseiselle aineelle tämän liitteen II:n lisäyksen IV sarakkeessa määrätyn jäännöspitoisuuden sekä kunnes säiliö on tyhjä. Jos säiliössä jäljellä olevat jätteet edelleen laimennetaan lisävedellä, jonka määrä on vähintäin 5% säiliön kokonaistilavuudesta, nämä jätteet voidaan tyhjentää mereen, jos kaikki seuraavat ehdot myös täytetään:

a) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintäin 7 solmun nopeudella, tai jos kyseessä on alus jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintäin 4 solmun nopeudella,

b) tyhjennys suoritetaan vesiviivan alapuolelle, ottaen huomioon meriveden ottoaukkojen sijainnin, ja

c) tyhjennys tapahtuu vähintäin 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta sekä paikalla, jossa veden syvyys on vähintäin 25 metriä.

8) Luokassa B olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän liitteen 3 säännön 1 kappaleen b kohdassa, tai aineiden, jotka on alustavasti arvioitu kuuluvan tähän luokkaan, tai painolastiveden tai säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden tai seosten, jotka sisältävät tällaisia aineita, tyhjentäminen mereen on kielletty paitsi, kun kaikki seuraavat ehdot on täytetty:

a) säiliö on lastin purkamsen jälkeen pesty vedellä, jonka määrä oli vähintäin 0,5% säiliön koko tilavuudesta, ja syntyneet jätteet on tyhjennetty vastaanottolaitteistoon, kunnes säiliö oli tyhjä,

b) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintäin 7 solmun nopeudella, tai jos kyseessä on alus, jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintäin 4 solmun nopeudella,

c) tyhjennyksen ja pesun suoritustavat ja -järjestelmät ovat hallinnon hyäksymiä. Tällaisten suoritustapojen ja -järjestelmien tulee perustua järjestön kehittämiin normeihin, ja niiden tulee taata, että poistoveden pitoisuus ja tyhjennysnopeus ovat sellaiset, että aineen pitoisuus vanavedessä aluksen perässä ei ylitä 1 miljoonasosaa,

d) tyhjennys suoritetaan vesiviivan alapuolelle, ottaen huomioon meriveden ottoaukkojen sijainnin, ja

e) tyhjennys tapahtuu vähintäin 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta sekä paikalla, jossa veden syvyys on vähintäin 25 metriä.

9) Luokassa C olevien aineiden, siten kuin tämä luokka on määritelty tämän liitteen 3 säännön 1 kappaleen c kohdassa, tai aineiden, jotka on alustavasti arvioitu kuuluvan tähän luokkaan, tai painolastiveden tai säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden tai seosten, jotka sisältävät tällaisia aineita, tyhjentäminen mereen on kielletty paitsi, kun kaikki seuraavat ehdot on täytetty:

a) omalla käyttövoimallaan kulkeva alus kulkee reitillään vähintäin 7 solmun nopeudella, tai jos kyseessä on alus, jolla ei ole omaa käyttövoimaa, vähintäin 4 solmun nopeudella,

b) tyhjennyksen suoritustavat ja -järjestelmät ovat hallinnon hyväksymiä. Tällaisten suoritustapojen ja -järjestelmien tulee perustua järjestön kehittämiin normeihin ja niiden tulee taata, että poistoveden pitoisuus ja tyhjennysnopeus ovat sellaiset, että aineen pitoisuus vanavedessä aluksen perässä ei ylitä 1 miljoonasosaa,

c) suurin määrä lastia, joka tyhjennetään kustakin säiliöstä ja siihen liittyvästä putkistojärjestelmästä ei ylitä sitä hyväksyttyä enimmäismäärää, joka on määritelty tämän kappaleen b kohdassa mainittujen suoritustapojen yhteydessä. Tämä enimmäismäärä ei missään tapauksessa saa olla suurempi kuin 1 kuutiometri tai 1/3 000 osa säiliön tilavuudesta kuutiometreissä, jos tämä luku on suurempi,

d) tyhjennys suoritetaan vesiviivan alapuolelle, ottaen huomioon meriveden ottoaukkojen sijainnin, ja

e) tyhjennys tapahtuu vähintäin 12 meripeninkulmaa etäämpänä lähimmästä maasta sekä paikalla, jossa veden syvyys on vähintäin 25 metriä.

10) Hallinnon hyväksymiä tuuletusmenetelmiä voidaan käyttää lastijätteiden poistamiseksi säiliöstä. Tällaisten menetelmien tulee perustua järjestön kehittämiin normeihin. Jos tämän jälkeen on säiliön pesu tarpeen, syntyvät säiliönpesuvedet on tyhjennettävä mereen tämän saannön asianomaisen kappaleen 7, 8 tai 9 mukaisesti.

11) Sellaisten aineiden, joita ei ole luokiteltu, alustavasti arvioitu tai arvioitu tämän liitteen 4 säännön 1 kappaleessa mainitulla tavalla, tai painolastiveden, säiliöiden pesuveden tai muiden jätteiden tai seosten, jotka sisältävät näitä aineita, mereen tyhjentäminen on kielletty.

12) Mitkään tämän säännön määräykset eivät estä alusta säilyttämästä aluksella luokkien B ja C aineiden muodostamien lastien jäännöksiä, ja tyhjentämästä näitä mereen erikoisalueen ulkopuolella tämän säännön asianmukaisen kappaleen 2 tai 3 mukaisesti.

13) a) Tämän yleissopimuksen niiden sopimuspuolten hallitusten, joiden valtioiden rantaviiva rajoittuu tiettyyn erityisalueeseen, tulee yhdessä sopia päivämäärästä, johon mennessä tämän liitteen 7 säännön 1 kappaleen vaatimukset tulevat olemaan täytettyinä, ja mistä päivämäärästä tämän säännön 7, 8, 9 ja 10 kappaleen asianomaista erityisaluetta koskevat vaatimukset tulevat voimaan. Näiden hallitusten tulee tiedottaa järjestölle näin sovitusta päivämäärästä vähintäin 6 kuukautta ennen kyseistä päivämäärää. Järjestön tulee tämän jälkeen pikaisesti tiedottaa kaikille sopimuspuolille tämä päivämäärä.

b) Jos tämän yleissopimuksen voimaantulopäivämäärä on aikaisempi kuin tämän kappaleen a kohdan mukaisesti sovittu päivämäärä, näiden päivämäärien välisenä aikana on sovellettava tämän säännön 1, 2 ja 3 kappaleen vaatimuksia.

6 sääntö
Poikkeukset

Tämän liitteen 5 sääntö ei koske:

a) haitallisten nestemäisten aineiden tai seoksen, joka sisältää tällaisia aineita, tyhjentämistä mereen, joka on tarpeen aluksen turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä, tai

b) haitallisten nestemäisten aineiden tai seoksen, joka sisältää tälllaisia aineita, mereen tyhjentämistä, joka aiheutuu aluksen tai sen varusteiden vahingoittumisesta

i) mikäli kaikkiin koohtuullisiin varotoimenpiteisiin tyhjentämisen estämiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty vahingon tapahtumisen tai tyhjentämisen havaitsemisen jälkeen, ja

ii) lukuunottamatta tapauksia, joissa aluksen omistaja tai päällikkö on toiminut joko aikomuksenaan aiheuttaa vahinko tai huolimattomasti tietäen että vahinko todennäköisesti seuraisi, tai

c) sellaisten hallinnon hyväksymien vaarallisten nestemäisten aineiden tai tällaisia aineita sisältävien seosten, joita käytetään tietyn pilaantumistapahtuman torjumiseksi tarkoituksena pilaantumisen aiheuttaman vahingon vähentäminen, mereen tyhjentämistä. Jokaiseen tällaiseen tyhjentämiseen tulee saada sen hallituksen hyväksyminen, jonka lainkäyttövallan piirissä tyhjentäminen aiotaan suorittaa.

7 sääntö
Vastaanottolaitteistot

1) Sopimuspuolten hallitukset ottavat vastatakseen siitä, että vastaanottoliitteistot, jotka kattavat sen satama, terminaaleja tai aluksenkorjaussatamia käyttävien alusten tarpeet, toimitetaan seuraavasti:

a) Lastin lastaus- ja purkaussatamissa ja terminaaleissa tulee olla laitteistot, jotka pystyvät vastaanottamaan aiheuttamatta aluksille epäasianmukaista viivytystä, sellaiset jätteet ja seokset, jotka sisältävät haitallista nestemäistä ainetta ja jotka jäävät hävitettäviksi niitä kuljettavista aluksista tämän liitteen soveltamisen seurauksena, ja

b) aluksenkorjaussatamissa, joissa suoritetaan korjauksia kemikaalisäiliöaluksille, tulee olla riittävät laitteistot vastaanottamaan vaarallisia nestemäisiä aineita sisältäviä jätteitä ja seoksia.

2) Jokaisen sopimuspuolen hallituksen tulee määrätä minkätyvppiset laitteistot tulee toimittaa täman säännön 1 kappaleen vaatimusten täyttämiseksi sen alueella oleviin lastaus- ja purkaussatamiin, terminaaleihin ja aluksenkorjaussatamiin, ja sen tulee tiedottaa tästä järjestölle.

3) Jokaisen sopimuspuolen tulee tiedottaa järjestölle asianomaisten sopimuspuolten tietoon saatettavaksi kaikki ne tapaukset, joissa tämän säännön 1 kappaleen mukaisesti toimitettujen vastaanottolaitteistojen on väitetty olevan riittämättömät.

8 sääntö
Valvontatoimenpiteet

1) Sopimuspuolten hallitusten tulee nimittää tai valtuuttaa tarkastajia tämän säännön täytäntöön panemiseksi.

Luokan A aineet kaikilla alueilla

2) a) Jos lasti puretaan säiliöstä kokonaan tai osittain, mutta säiliötä ei puhdisteta, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.

b) Kunnes säiliö on puhdistettu, jokainen tämän säiliön yhteydessä suoritettu pumppuamis- tai siirtotoimenpide tulee myös merkitä lastipäiväkirjaan.

3) Jos säiliö aiotaan pestä:

a) Säiliön pesusta aiheutuva poistovesi tulee tyhjentää aluksesta vastaanottolaitteistoon ainakin siihen saakka kunnes aineen pitoisuus poistovedessä, minkä osoittaa tarkastajan poistovedestä ottamien näytteiden tutkimus, on laskenut aineelle tämän liitteen II lisäyksessa määriteltyyn jäännöspitoisuuteen. Kun vaadittu jäännöspitoisuus on saavutettu, jäljelläolevien säiliönpesuvesien tyhjennystä tulee jatkaa kunnes säiliö on tyhjä. Asianmukaiset merkinnät näistä toimenpiteistä tulee tehdä lastipäiväkirjaan ja tarkastajan tulee ne vahvistaa.

b) Kun säiliössä jäljellä olevat jätteet on laimennettu vesimäärällä joka on vähintäin 5% säiliön vesitilavuudesta, tämä seos voidaan tyhjentää mereen noudattaen tämän liitteen 5 säännön 1 kappaleen a, b ja c kohdan tai 7 kappaleen a, b ja c kohdan määräyksiä sen mukaan, mikä niistä soveltuu. Asianmukaiset merkinnät näistä toimenpiteistä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.

4) Jos vastaanottajapuolen hallitus on todennut epäkäytännölliseksi mitata poistoveden ainepitoisuutta aiheuttamatta alukselle epäasianmukaista viivytystä, tämä sopimuspuoli voi hyväksyä vaihtoehtoisen menettelytavan korvaamaan 3 kappaleen a kohdassa mainitun sillä ehdolla että:

a) hallinto on hyväksynyt tälle säiliölle ja tälle aineelle esipuhdistusmenettelytavan, joka perustuu järjestön kehittämiin normeihin, ja tämä sopimuspuoli on todennut tämän menettelytavan täyttävän tämän liitteen 5 säännön soveltuvan kappaleen 1 tai 7 vaatimukset määriteltyjen jäännöspitoisuuksien saavuttamien osalta,

b) tämän sopimuspuolen asianmukaisesti valtuuttama tarkastaja vahvistaa lastipäiväkirjaan että:

i) säiliö, sen pumppu- ja putkistojärjestelmät on tyhjennetty ja että säiliössä jäljellä oleva lastin määrä ei ylitä sitä määrää johon tämän kappaleen ii) kohdassa mainittu esipuhdistusmenetelmä perustuu,

ii) esipuhdistus on suoritettu sen esipuhdistusmenettelytavan mukaisesti, jonka hallinto on hyväksynyt kyseiselle säiliölle ja kyseiselle aineelle, ja

iii) tällaisessa esipuhdistuksessa syntyneet säiliönpesuvedet on tyhjennetty vastaanottolaitteistoon ja säiliö on tyhjä,

c) kaikkien jäljelläolevien jätteiden mereen tyhjentämisen tulee tapahtua noudattaen tämän säännön 3 kappaleen h kohdan määräyksiä ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.

Luokan B aineet erityisalueiden ulkopuolella ja luokan C aineet kaikilla alueilla

5) Ottaen huomioon, että valtuutettu tai nimetty tarkastaja saattaa tarkastaa tai hänen hyväksymisensä tarvitaan, siinä määrin kuin sopimuspuolen hallitus on nämä tarpeelliseksi katsonut, aluksen päällikön tulee erityisalueiden ulkopuolella luokan 1; aineiden ja kaikilla alueilla luokan C aineiden kohdalla varmistaa että seuraavat ehdot täytetään:

a) Jos säiliö osittain täytetään lastilla tai se osittain puretaan lastista, mutta ei puhdisteta, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.

b) Jos säiliö puhdistetaan merellä:

i) lastiputkistojärjestelmä, jota käytetään kyseisen säiliön yhteydessä tulee tyhjentää ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan,

ii) säiliöön jäljelle jäävän aineen määrä ei saa ylittää enimmäismäärää, joka tätä ainetta voidaan mereen tyhjentää tämän liitteen 5 säännön 2 c) kohdan mukaisesti, kun on kysymys luokan B aineista erityisalueiden ulkopuolella, tai kun on kysymys luokan C aineista, 5 säännön 3 c) kohdan mukaisesti erityisalueiden ulkopuolella ja 5 säännön 9 c) kohdan mukaisesti erityisalueilla. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan, tai

iii) jos jäljelle jäänyt määrä aiotaan tyhjentää mereen, tulee hyväksyttyjä menettelytapoja noudattaa, ja aineen tarpeellinen laimennusaste, joka riittää kyseiselle tyhjentämiselle, tulee saavuttaa. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan,

iv) jos säiliönpesuvettä ei tyhjennetä mereen ja jos jokin säiliönpesuveden sisäinen siirto tästä säiliöstä tapahtuu, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan, ja

v) jokainen tällaisten säiliönpesuvesien myöhempi tyhjentäminen mereen tulee tapahtua noudattaen tämän liitteen 5 säännön vaatimuksia asianomaisen alueen ja aineen luokan mukaisesti.

c) Jos säiliö puhdistetaan satamassa:

i) säiliönpesuvedet tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan, tai

ii) säiliönpesuvedet tulee säilyttää aluksella ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan osoittaen säiliönpesuvesien sijainnin.

d) Jos luokan C aineen muodostaman lastin erikoisalueella tapahtuneen purkauksen jälkeen jätteet tai säiliönpesuvedet aiotaan säilyttää aluksella kunnes alus on erikoisalueen ulkopuolella, päällikön tulee tämä osoittaa asianmukaisella merkinnällä lastipäiväkirjaan, ja tässä tapauksessa sovelletaan tään liitteen 5 säännön 3 kappaleessa määriteltyjä menetelmiä.

Luokan B aineet erityisalueilla

6) Ottaen huomioon että valtuutettu tai nimetty tarkastaja saattaa tarkastaa tai hänen hyväksymisensä tarvitaan, siinä määrin kuin sopimuspuolen hallitus on nämä tarpeelliseksi katsonut, aluksen päällikön tulee erityisalueella luokan aineiden kohdalla varmistaa, että seuraavat ehdot täytetään:

a) Jos säiliö osittain täytetään lastilla tai se osittain puretaan lastista, mutta ei puhdisteta, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.

b) Kunnes säiliö on puhdistettu, jokainen tämän säiliön yhteydessä suoritettu pumppuamis- tai siirtotoimenpide tulee myös merkitä lastipäiväkirjaan.

c) Jos säiliö täytyy pestä, poistovesi säiliönpesutoimenpiteestä, jonka tulee sisältää vettä vähintäin 0,5% säiliön koko tilavuudesta, tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon kunnes säiliö ja sen pumppu- ja putkistojärjestelmä ovat tyhjiä. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.

d) Jos säiliö täytyy edelleen puhdistaa ja tyhjentää merellä, päällikön tulee:

i) varmistaa että tämän liitteen 5 säännön 8 c) kohdassa mainittuja hyväksyttyjä menettelytapoja noudatetaan ja että asianmukaiset merkinnät tehdään lastipäiväkirjaan, ja

ii) varmistaa että kaikki tyhjennykset mereen suoritetaan noudattaen tämän liitteen 5 säännön 8 kappaleen vaatimuksia ja asianmukainen merkintä tehdään lastipäiväkirjaan.

e) Jos luokan B aineen muodostaman lastin erikoisalueella suoritetun purkauksen jälkeen jätteet tai säiliönpesuvedet aiotaan säilyttää aluksella kunnes alus on erityisalueen ulkopuolella, päällikön tulee tämä osoittaa asianmukaisella merkinnällä lastipäiväkirjaan, ja tässä tapauksessa sovelletaan tämän liitteen 5 säännön 2 kappaleessa määriteltyjä menetelmiä.

Luokan D aineet kaikilla alueilla

7) Aluksen päällikön tulee luokan D aineiden kohdalla varmistaa, että seuraavat ehdot täytetään:

a) Jos säiliö osittain täytetään lastilla tai se osittain puretaan lastista, mutta ei puhdisteta, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.

b) Jos säiliö puhdistetaan merellä:

i) lastiputkistojärjestelmä, jota käytetään kyseisen säiliön yhteydessä tulee tyhjentää ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan

ii) jos jäljelle jäänyt ainemäärä aiotaan tyhjentää mereen, aineen tarpeellinen laimennusaste, joka riittää kyseiselle tyhjennykselle, tulee saavuttaa. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan,

iii) jos säiliönpesuvettä ei tyhjennetä mereen ja jos jokin säiliönpesuveden sisäinen siirto tästä säiliöstä tapahtuu, asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan, ja

iv) jokaisen tällaisten säiliönpesuvesien myöhemmän tyhjentämisen mereen tulee tapahtua noudattaen tämän liitteen 5 säännön 4 kappaleen vaatimuksia.

c) Jos säiliö puhdistetaan satamassa:

i) säiliönpesuvedet tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan, tai

ii) säiliönpesuvedet tulee säilyttää aluksella ja asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan osoittaen säiliönpesuvesien sijainnin.

Tyhjennys jätesäiliöstä

8) Kaikki aluksen jätesäiliössä säilytettävät jätteet, mukaanluettuna jätteet pumppuhuoneen kuvuista, jotka sisältävät luokan A ainetta, tai erityisalueella luokan A tai B ainetta, tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon noudattaen tämän liitteen soveltuvan säännön 5 kappaleiden 1, 7 tai 8 määräyksiä. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.

9) Kaikki aluksen jätesäiliössä säilytettävät jätteet, mukaanluettuna jätteet pumppuhuoneen kuvuista, jotka sisältävät erityisalueen ulkopuolella luokan B ainetta, tai kaikilla alueilla luokan C ainetta yli tämän liitteen 5 säännön soveltuvassa kappaleessa 2 c, 3 c tai 9 c määritellyn enimmäismäärän, tulee tyhjentää vastaanottolaitteistoon. Asianmukainen merkintä tulee tehdä lastipäiväkirjaan.

9 sääntö
Lastipäiväkirja

1) Jokaisessa aluksessa johon tätä liitettä sovelletaan, tulee olla lastipäiväkirja, joko osana aluksen virallista laivapäiväkirjaa tai muuten, jonka tulee olla tämän liitteen IV lisäyksen mallin mukainen.

2) Lastipäiväkirjaan tulee tehdä säiliökohtainen merkintä aina, kun aluksella tapahtuu jokin seuraavista, vaarallisia nestemäisiä aineita koskevista toiminnoista:

i) lastin lastaus,

ii) lastin purkaus,

iii) lastin siirto,

iv) lastin, lastijätteiden tai lastia sisältävien seosten siirto jätesäiliöön,

v) lastisäiliöiden puhdistus,

vi) siirto jätesäiliöstä,

vii) painolastin otto lastisäiliöön,

viii) likaisen painolastiveden siirto,

ix) tyhjennys mereen tämän liitteen 5 säännön mukaisesti.

3) Jos jokin sellainen vaarallisen nestemäisen aineen tai näitä aineita sisältävän seoksen tyhjennys, joka mainitaan tämän yleissopimuksen 8 artiklassa ja tämän liitteen 6 säännössä, tapahtuu joko tarkoituksellisesti tai vahingossa, lastipäiväkirjaan tulee tehdä merkintä, josta ilmenevät tyhjennyksen syy ja olosuhteet.

4) Kun sopimuspuolen nimittämä tai valtuuttama tarkastaja, jonka tehtävänä on valvoa tämän liitteen alaisia toimenpiteitä, on tarkastanut aluksen, hänen tulee tehdä asianmukainen merkintä lastipäiväkirjaan.

5) Jokainen tämän säännön 2 ja 3 kappaleessa mainittu toimenpide tulee täydellisenä ilman viivytystä merkitä lastipäiväkirjaan, niin että kaikki lastipäiväkirjan tätä toimenpidettä koskevat merkinnät tulevat täytetyiksi. Jokaisen merkinnän tulee toimenpiteestä vastuussa olevan päällystöön kuuluvan henkilön tai henkilöiden allekirjoittaa ja, kun aluksella on miehistö, aluksen päällikön tulee allekirjoittaa jokainen sivu. Lastipäiväkirjan merkintöjen tulee olla sen valtion virallisella kielellä, jonka lippua alus on oikeutettu käyttämään. Aluksilla joilla on kansainvälinen haitallisten nestemäisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973), merkintöjen tulee myös olla joko englanniksi tai ranskaksi. Merkinnät sen valtion virallisella kansallisella kielellä, jonka lippua alus on oikeutettu käyttämään, ovat ratkaisevia poikkeavuuden tai riidan sattuessa.

6) Lastipäiväkirja tulee pitää sellaisessa paikassa, josta se on helposti saatavissa tarkastusta varten ja, paitsi miehittämättömissä hinattavissa aluksissa, se tulee pitää aluksella. Lastipäiväkirja tulee säilyttää kaksi vuotta viimeisen merkinnän tekemisestä lukien.

7) Sopimuspuolen hallituksen asianomainen viranomainen voi tarkastaa jokaisen aluksen, johon tätä liitettä sovelletaan, lastipäiväkirjan aluksen ollessa sen satamassa, ja voi ottaa jäljennöksen kaikista kirjan merkinnöistä ja vaatia aluksen päällikköä todistamaan jäljennöksen oikeaksi. Jokainen näin otettu ja päällikön oikeaksi todistama jäljennös aluksen lastipäiväkirjamerkinnästä tulee hyväksyä missä tahansa oikeuskäsittelyssä todistuskappaleeksi merkinnöissä mainituista asioista. Asianomaisen viranomaisen tämän momentin perusteella suorittama lastipäiväkirjan tarkastus ja oikeaksi todistetun jäljennöksen otto tulee suorittaa niin joutuisasti kuin mahdollista aiheuttamatta alukselle tarpeetonta viivytystä.

10 sääntö
Katsastukset

1) Aluksissa, joihin tämän liitteen määräyksiä sovelletaan ja jotka kuljettavat haitallisia nestemäisiä aineita irtolastina, on toimitettava seuraavat katsastukset:

a) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen tai ennenkuin tämän liitteen 11 säännössä vaadittu todistuskirja annetaan ensimmäisen kerran. Katsastuksen tulee käsittää aluksen rakenteen, varustuksen, laitteiden yleisjärjestelyn ja rakennusaineiden täydellinen katsastus siinä määrin kuin tämä liite alusta koskee. Tämän katsastuksen on oltava sellainen, että saadaan varmuus siitä, että alus täyttää tämän liitteen soveltuvat määräykset.

b) Määräaikaiset katsastukset, jotka toimitetaan hallinnon määräämin väliajoin, jotka eivät saa olla viittä vuotta pitemmät. Näiden katsastusten tulee olla sellaisia, että saadaan varmuus siitä, että aluksen rakenne, varusteet, laitteet, yleisjärjestely ja rakennusaineet täysin vastaavat tämän liitteen soveltuvia vaatimuksia. Kuitenkin jos kansainvälisen irtolastina kuljetettavien haitallisten nestemäisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjan (1973) voimassaoloaikaa on pidennetty tämän liitteen 12 säännön 2 tai 4 kappaleen mukaisesti, määräaikaisen katsastuksen väliaikaa voidaan vastaavasti pidentää.

c) Välikatsastukset, jotka toimitetaan hallinnon määräämin väliajoin, jotka eivät saa olla kolmeakymmentä kuukautta pitemmät. Näiden katsastusten tulee olla sellaisia, että saadaan varmuus siitä, että varusteet ja niihin liittyvät pumppu- ja putkistojärjestelmät täysin vastaavat tämän liitteen soveltuvia vaatimuksia ja ovat hyvässä käyttökunnossa. Välikatsastukset on merkittävä kansainväliseen irtolastina kulje-tettavien haitallisten nestemäisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjaan (1973), joka on annettu tämän liitteen 11 säännön perusteella.

2) Aluksen katsastukset, mikäli ne koskevat tämän liitteen määräysten noudattamista, on hallinnon virkamiesten suoritettava. Hallinto voi kuitenkin uskoa katsastukset joko tarkoitukseen nimetyille katsastajille tai tunnustamilleen järjestöille. Joka tapauksessa asianomainen hallinto täysin vastaa katsastusten perusteellisuudesta ja tehokkuudesta.

3) Sen jälkeen, kun jokin tämmän säännön mukainen aluksen katsastus on toimitettu, ei aluksen rakenteessa, varusteissa, laitteissa, yleisjärjestelyssä tai rakennusaineissa, jotka katsastus on käsittänyt, saa tehdä merktittävää muutosta ilman hallinnon suostumusta, lukuunottamatta sellaisen varusteen tai laitteen suoranaista korvaamista toisella korjaus- tai huoltotarkoituksessa.

11 sääntö
Todistuskirjan antaminen

1) Kansainvälinen irtolastina kuljetettavien haitallisten nestemäisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973) on annettava alukselle, joka kuljettaa haitallisia nestemäisiä aineita ja joka tekee matkoja muiden sopimuspuolten lainkäyttövallassa oleviin satamiin tai rannikon ulkopuolella sijaitseviin terminaaleihin, sen jälkeen, kun alus on katsastettu tämän liitteen 10 säännön määräysten mukaisesti.

2) Hallinnon tai sen asianmukaisesti valtuuttaman henkilön tai järjestön tulee antaa tämä todistuskirja. Joka tapauksessa hallinto on täysin vastuussa todistuskirjasta.

3) a) Sopimuspuolen hallitus voi hallinnon pyynnöstä katsastuttaa aluksen ja todettuaan, että tämän liitteen määräykset on täytetty, sen tulee antaa tai valtuuttaa joku antamaan alukselle todistuskirja tämän liitteen mukaisesti.

b) Jäljennös todistuskirjasta ja katsastusselostuksesta on toimitettava niin pian kuin mahdollista katsastusta pyytäneelle hallinnolle.

c) Näin annetussa todistuskirjassa tulee olla maininta siitä, että se on annettu hallinnon pyynnöstä. Sillä on oleva sama pätevyys kuin tämän säännön 1 kappaleen perusteella annetulla todistuskirjalla ja se on tunnustettava tällaisen todistuskirjan arvoiseksi.

d) Kansainvälistä irtolastina kuljetettavien haitallisten nestemäisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjaa (1973) ei tule antaa alukselle, joka on oikeutettu käyttämään sellaisen valtion lippua, joka ei ole sopimuspuoli.

4) Todistuskirja on laadittava sen antavan maan virallisella kielellä tai kielillä ja todistuskirjan kaavan tulee olla tämän liitteen V lisäyksessä annetun mallin mukainen. Jos käytetty kieli ei ole englanti tai ranska, tekstiin on sisällytettävä käännös toiselle näistä kielistä

12 sääntö
Todistuskirjan voimassaoloaika

1) Kansainvälinen irtolastina kuljetettavien haitallisten nestemäisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973) on annettava hallinnon määräämäksi ajaksi, joka ei saa olla viittä vuotta pitempi antamispäivämäärästä lukien, lukuunottamatta tapauksia, jotka en selostettu tämän säännön 2 ja 4 kappaleessa.

2) Jos alus todistuskirjan voimassaoloajan päättyessä ei ole sen sopimuspuolen lainkäyttövallassa olevassa satamassa tai rannikon ulkopuolella olevassa terminaalissa, jonka lippua alus on oikeutettu käyttämään, voi hallinto pidentää todistuskirjan voimassaoloaikaa. Tällainen pidennys on myönnettävä vain sitä varten, että alus voi päättää matkansa maahan, jonka lippua se on oikeutettu käyttämään tai maahan missä se tullaan katsastamaan, ja tällöinkin vain tapauksissa, jossa tämä katsotaan asianmukaiseksi ja kohtuulliseksi.

3) Todistuskirjan voimassaoloaikaa älköön täten pidennettäkö viittä kuukautta pitemmäksi ajaksi, ja alus, jolle tällainen pidennys on myönnetty, ei saa, saavuttuaan maahan jonka lippua se on oikeutettu käyttämään tai satamaan jossa se tullaan katsastamaan, tämän pidennyksen nojalla lähteä tästä satamasta tai maasta saamatta uutta todistuskirja.

4) Hallinto voi pidentää sellaisen todistuskirjan voimassaoloaikaa, jota tämän säännön 2 kappaleen nojalla ei ole pidennetty, enintään yhdellä kuukaudella todistuskirjan voimassaolon päättymispäivästä lukien.

5) Todistuskirjan voimassaolo päättyy jos merkittäviä muutoksia on tehty tässä liitteessä vaadittuun rakenteeseen, varustukseen, laitteisiin, yleisjärjestelyyn ja rakennusaineisiin ilman hallinnon suostumusta, lukuunottamatta sellaisen varusteen tai laitteen suoranaista korvaamista toisella korjaus- tai huoltotarkoituksessa. Todistuskirjan voimassaolo päättyy myös jos hallinnon tämän liitteen 10 säännön 1 c) kohdan perusteella määräämiä välikatsastuksia ei ole suoritettu.

6) Alukselle annetun todistuskirjan voimassaolo päättyy, kun alus siirtyy käyttämään toisen valtion lippua, lukuunottamatta tämän säännön 7 kappaleessa mainittua poikkeusta.

7) Aluksen siirtyessä käyttämään toisen sopimuspuolen lippua, jää todistuskirja voimaan ajaksi, jonka pituus ei saa ylittää viittä kuukautta, kuitenkin sillä ehdolla, ettei todistuskirjan voimassaolo olisi päättynyt ennen tämän ajan loppumista. Todistuskirjan voimassaolo kestää vaihtoehtoisesti siihen saakka, kunnes hallinto antaa korvaavan todistuskirjan, jos tämä tapahtuu aikaisemmin. Niin pian kuin mahdollista siirtymisen jälkeen tulee sen sopimuspuolen, jonka lippua alus oli oikeutettu käyttämään, lähettää hallinnolle jäljennös siitä todistuskirjasta, joka aluksella oli ennen siirtoa, sekä jäljennös soveltuvasta katsastusselostuksesta, jos sellainen on saatavilla.

13 sääntö
Vaatimukset onnettomuuksista aiheutuvan pilaantumisen vähentämiseksi

1) Sellaisia haitallisia nestemäisiä aineita, joihin tämän liitteen määräyksiä sovelletaan, irtolastina kuljettavien alusten suunnittelun, rakenteen, varusteiden ja toiminnan tulee olla sellaisia, että kyseisten aineiden kontrolloimattomat tyhjennykset mereen saatetaan mahdollisimman vähiin.

2) Tämän säännön 1 kappaleen mukaisesti sopimuspuolten hallitusten tulee antaa yksityiskohtaiset määräykset kyseisten alusten suunnittelusta, rakenteesta, varusteista ja toiminnasta.

3) Kemikaalisäiliöalusten osalta, tämän säännön 2 kappaleessa mainittujen määräysten tulee vähintäin sisältää kaikki ne määräykset, jotka sisältyvät järjestön yleiskokouksen hyväksymään päätöslauselmaan A.2 12 (VII) "Vaarallisia kemikaaleja irtolastina kuljettavien alusten rakenne- ja varustesaannöstö". Järjestö voi muuttaa tätä päätöslauselmaa, ja nämä muutokset tulee sisällyttää hallituksen määräyksiin sillä ehdolla, että nämä muutokset saatetaan voimaan tämän yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesti, niinkuin liitteiden lisäysten muutosmenettelyn osalta on määrätty.

II LIITE SÄÄNNÖT IRTOLASTINA KULJETETTAVIEN HAITALLISTEN AINEIDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN VALVOMISEKSI I lisäys SUUNTAVIIVAT HAITALLISTEN NESTEMÄISTEN AINEIDEN LUOKITTELEMISEKSI

Luokka A

Aineet, jotka kasautrnvat ravintoketjussa, jotka saattavat aiheuttaa vahinkoa meren elämälle ja ihmisen terveydelle; tai jotka ovat erittäin myrkyllisiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 4, jonka määrittelee TLm [medium tolerance limit, keskimääräinen sietoraja], joka on pienempi kuin 1 miljoonasosa); sekä eräät aineet, jotka ovat verraten myrkyllisiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuus asteella 3, jonka määrittelee TLm joka on 1 ja 10 miljoonasosan välillä), kun erikoista huomiota kiinnitetään vahingollisuusprofiilin lisätekijöihin tai aineen erikoisominaisuuksiin.

Luokka B

Aineet, jotka kasautuvat ravintoketjussa, mutta jotka hajoavat viikon sisällä; tai jotka saattavat aiheuttaa merestä saatavan ruoan makuvirheitä; tai jotka ovat verrattain myrkyllisiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 3, jonka määrittelee TLm, joka on 1 ja 10 miljoonasosan välillä); sekä eräät aineet jotka ovat hieman myrkyllisiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 2, jonka määrittelee TLm joka on 10 ja 100 miljoonasosan välillä), kun erikoista huomiota kiinnitetään vahingollisuusprofiilin lisätekijöihin tai aineen erikoisominaisuuksiin.

Luokka C

Aineet, jotka ovat hieman myrkyllisiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 2, jonka määrittelee TLm, joka on 10 ja 100 miljoonasosan välillä); sekä eräät aineet, jotka ovat käytännöllisesti katsoen myrkyttömiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 1, jonka määrittelee TLm, joka on 100 ja 1000 miljoonasosan välillä), kun erikoista huomiota kiinnitetään vahingollisuusprofiilin lisätekijöihin tai aineen erikoisominaisuuksiin.

Luokka D

Aineet, jotka ovat käytännöllisesti katsoen myrkyttömiä meren elämälle (ilmaistuna vahingollisuusasteella 1, jonka määrittelee TLm, joka on 100 ja 1000 miljoonasosan välillä); tai jotka aiheuttavat sakkaa, joka peittää meren pohjan sekä joilla on korkea biologinen hapenkulutus (BHK); tai jotka ovat erittäin vahingollisia ihmisen terveydelle ja joilla on LD50 (lethal dose, kuolettava annos) pienempi kuin 5 mg/kg; tai jotka pysyvyytensä, hajunsa tai myrkyllisten tai häiritse",ien ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttavat viihtyisyyden kohtalaista vähentymistä, mahdollisesti häiriten uimarantojen käyttöä; tai jotka ovat kohtalaisen vahingollisia ihmisen terveydelle ja joilla on LD50 5 mg/kg ja 50 mg/kg välillä, sekä jotka aiheuttavat viihtyisyyden pientä vähentymistä.

Muut nestemäiset aineet

(tämän liitteen 4 sääntö)

Muut aineet kuin ne, jotka on luokiteltu ylläoleviin luokkiin A, B, C ja D.

II LIITE SÄÄNNÖT IRTOLASTINA KULJETETTAVIEN HAITALLISTEN AINEIDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN VALVOMISEKSI II lisäys LUETTELO IRTOLASTINA KULJETETTAVISTA HAITALLISISTA NESTEMÄISISTÄ AINEISTA

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

II LIITE SÄÄNNÖT IRTOLASTINA KULJETETTAVIEN HAITALLISTEN AINEIDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN VALVOMISEKSI III lisäys LUETTELO MUISTA IRTOLASTINA KULJETETTAVISTA NESTEMÄISISTÄ AINEISTA

Asetoninitriili (metyylisyanidi)

tert-Amyylialkoholi

n-Butyylialkoholi

Butyyrilaktoni

Kalsiumkloridi (liuos)

Risiiniöljy

Sitruskasvien mehut

Kookospähkinäöljy

Kalanmaksaöljy

iso-Dekyylialkoholi

n-Dekyyliailkoholi

Dekyylioktyylialkoholi

Dibutyylieetteri

Dietanoliamiini

Dieteeniglykoli

Dipenteeni

Dipropyleeniglykoli

Etyylialkoholi

Eteeniglykoli

Rasva-alkoholit (C12-C20)

Glyseriini

n-Heptaani

Hepteeni (isomeeriseokset)

n-Heksaani

Ligroiini

Metyylialkoholi

Metyyliamyyliasetaatti

Metyyliketoni (2-butanoni)

Maito

Melassit

Oliiviöljy

Polypropyleeniglykoli

iso-Propyyliasetaatti

iso-Propyylialkoholi

Propyleeniglykoli

Propyleenioksidi

Propyleenitetrameeri

Propyleenitrimeeri

Sorbitoli

Rikki (liuos)

Tridekanoli

Trieteeniglykoli

Trieteenitetramiini

Tripropyleeniglykoli

Vesi

Viini

II LIITE SÄÄNNÖT IRTOLASTINA KULJETETTAVIEN HAITALLISTEN AINEIDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN VALVOMISEKSI IV lisäys LASTIPÄIVÄKIRJA ALUKSIA VARTEN, JOTKA KULJETTAVAT HAITALLISTA NESTEMÄISTÄ AINETTA IRTOLASTINA


Aluksen nimi...............................................
Jokaisen säiliön lastitilavuus kuutiometreissä ............
Matka, mistä .................... mihin ...................

a) Lastin lastaus

1. Lastauspaikka ja -aika

2. Lasti(e)n nimi ja luokka

3. Lastatun säiliön (säiliöiden) tunnus

b) Lastin siirto

4. Siirtopäivä

5. Säiliön (säiliöiden) tunnus i) mistä ii) mihin

6. Tyhjennettiinkö 5 i):ssä mainittu (mainitut) säiliö(t)

7. Jos ei tyhjennetty, jäljellejäänyt määrä

c) Lastin purkaus

8. Purkauspaikka ja -aika

9. Puretun (purettujen) säiliön (säiliöiden) tunnus

10. Tyhjennettiinkö säiliö (t)?

11. Jos ei tyhjennetty, säiliöön (säiliöihin) jäljelle jäänyt määrä

12. Puhdistetaanko säiliö ( t)?

13. Jätesäiliöön siirretty määrä

14. Jätesäiliön tunnus

d) Painolastin otto lastisäiliöön

15. Säiliön (säiliöiden) tunnus johon painolastia otettu

16. Päivämäärä ja aluksen sijainti painolastin oton alkaessa

e) Lastisäiliöiden puhdistus

Luokan A aineet

17. Puhdistetun säiliön (säiliöiden) tunnus

18. Puhdistuspäivämäärä ja aluksen sijainti puhdistettaessa

19. Puhdistustapa ( tavat)

20. Käytetyn vastaanottolaitteiston sijainti

21. Poistoveden ainepitoisuus kun tyhjennys vastaanottolaitteistoon lopetettiin

22. Säiliöön jäävä määrä

23. Lopullisessa puhdistuksessa säiliöön lisätyn veden lisäystapa ja määrä

24. Mereen tyhjennyksen päivämäärä ja paikka

25. Mereen tyhjennettäessä käytetty menettelytapa ja välineistö

Luokkien B, C ja D aineet

26. Käytetty pesutapa

27. Käytetty vesimäärä

28. Mereen tyhjennyksen päivämäärä ja paikka

29. Mereen tyhjennettäessä käytetty menettelytapa ja välineistö

f) Likaisen painolastiveden siirto

30. Säiliön (säiliöiden) tunnus

31. Päivämäärä ja aluksen sijainti mereen tyhjentämisen alkaessa

32. Päivämäärä ja aluksen sijainti lopetettaessa mereen tyhjennys

33. Aluksen nopeus (nopeudet) tyhjennyksen aikana

34. Mereen tyhjennetty määrä

35. Jätesäiliöön (säiliöihin) siirretyn pilaantuneen veden määrä (merkitse jätesäiliön (säiliöiden) tunnus)

36. Vastaanottolaitteistoon tyhjennyksen päivämäärä ja satama (mikäli soveltuu)

g) Siirto jätesäiliöistä/jätteen hävittäminen

37. Jätesäiliön (säiliöiden) tunnus

38. Jokaisesta säiliöstä hävitetty määrä

39. Jätteen hävitystapa:

a) vastaanottolaitteistoon

b) sekoitettu lastin kanssa

c) siirretty muuhun säiliöön (säiliöihin) (merkitse säiliön (säiliöiden) tunnus)

d) muu tapa

40. Jätteen hävittämispäivämäärä ja satama

h) Onnettomuudesta johtuva tai muu poikkeuksellinen tyhjennys

41. Tapahtumapäivämäärä ja aika

42. Aluksen sijainti tapahtumahetkellä

43. Aineen nimi, luokka ja arvioitu määrä

44. Tyhjennyksen tai päästön olosuhteet ja yleisiä huomioita


...................Aluksen päällikön allekirjoitus

II LIITE SÄÄNNÖT IRTOLASTINA KULJETETTAVIEN HAITALLISTEN AINEIDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN VALVOMISEKSI V lisäys TODISTUSKIRJAN KAAVA


  KANSAINVÄLINEN IRTOLASTINA KULJETETTAVIEN HAITALLISTEN
NESTEMÄISTEN AINEIDEN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISK1RJA (1973)

(Huomautus: Kemikaalisäiliöaluksilla tulee tämän todistuskirjan lisäksi olla yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 3 kappaleen mukainen todistuskirja)


         (virallinen leima)

Annettu alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä
vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen määräysten
perusteella ............................hallituksen puolesta
          (maan täydellinen virallinen nimi)

Tämän todistuskirjan on antanut......................

(Alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen määräysten mukaan valtuutetun henkilön tai järjestön täydellinen virallinen nimi)


Aluksen nimi
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet
Rekisteripaikka
Bruttovetoisuus

TÄTEN TODISTETAAN:

1. Että alus on katsastettu yleissopimuksen II liitteen 10 säännön määräysten mukaisesti.

2. Että katsastus on osoittanut, että aluksen suunnittelu, rakenne ja varusteet ovat sellaisia, että vaarallisten nestemäisten aineiden kontrolloimattoman mereen tyhjentämisen vaara on vähäinen.

3. Että hallinto on hyväksynyt seuraavat järjestelmät ja menettelytavat yleissopimuksen II liitteen 5 säännön määräysten noudattamiseksi...........................................

(tarvittaessa jatketaan allekirjoitetuilla ja päivätyillä lisälehdillä)

Tämä todistuskirja on voimassa ....... päivään ............kuuta 19..... asti ehdolla että määrääikaiset katsastukset suoritetaan ............ väliajoin.

Annettu.........................................
               (todistuskirjan antopaikka)
.........päivänä....................kuuta 19....
(todistuskirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun
       virkamiehen allekirjoitus)

(antavan viranomaisen sinetti tai leima)

    Välikatsastukset

Täten todistetaan että yleissopimuksen II liitteen 10 säännön 1 c) kohdan mukaan vaadittavassa välikatsastuksessa aluksen ja sen kunnon todettiin täyttävän tämän yleissopimuksen asiaankuuluvat määräykset.

Allekirjoitus..................................
(asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka.........................................
Aika...........................................

         (viranomaisen sinetti tai leima)

Allekirjoitus..................................
(asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka.........................................
Aika...........................................

         (viranomaisen sinetti tai leima)

Yleissopimuksen II liitteen 12 säännön 2 ja 4 kappaleen mukaan tämän todistuskirjan voimassaoloaika on pidennetty...............asti.

Allekirjoitus..................................
(asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka.........................................
Aika...........................................

         (viranomaisen sinetti tai leima)

III LIITE SÄÄNNÖT VAHINGOLLISTEN AINEIDEN, JOITA KULJETETAAN MERITSE PAKATTUINA, RAHTIKONTEISSA, SIIRRETTÄVISSÄ SÄILIÖISSÄ TAI MAANTIEKULJETUSSÄILIÖISSÄ JA JUNASÄILIÖVAUNUISSA, AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI

1 sääntö
Soveltaminen

1) Jollei nimenomaan toisin ole määrätty, sovelletaan tämän liitteen sääntöjä kaikkiin aluksiin, jotka kuljettavat vahingollisia aineita pakattuina, rahtikonteissa, siirrettävissä säiliöissä tai maantiekuljetussäiliöissä tai junasäiliövaunuissa.

2) Mainitunlainen vahingollisten aineiden kuljetus on sallittu vain tämän liitteen määräysten mukaisesti.

3) Tämän liitteen määräysten täydennykseksi on jokaisen sopimuspuolen hallituksen annettava tai määrättävä annettavaksi yksityiskohtaiset ohjeet pakkaamisesta, merkitsemisestä ja tunnuslipukkeista, asiakirjoista, ahtaamisesta, määrärajoituksista, poikkeuksista ja tiedottamisesta, jotta vahingollisten aineiden aiheuttama meriympäristön pilaantuminen saataisiin estetyksi tai mahdollisimman vähiin.

4) Tässä liitteessä tyhjiä astioita, rahtikontteja, siirrettäviä säiliöitä ja maantiekuljetussäiliöitä ja junasäiliövaunuja, joita on aikaisemmin käytetty vahingollisten aineiden kuljetukseen, on sellaisinaan pidettävä vahingollisena aineena, jollei riittäviin varotoimenpiteisiin ole ryhdytty sen varmistamiseksi, etteivät ne sisällä mitään jätteitä, jotka ovat vahingollisia meriympäristölle.

2 sääntö
Pakkaaminen

Pakkausten, rahtikonttien, siirrettävien säiliöiden ja maantiekuljetussäiliöiden ja junasäiliövaunujen tulee olla riittävän kestäviä, ottaen huomioon niiden sisällön, jotta meriympäristölle aiheutuva vaara saataisiin mahdollisimman vähiin.

3 sääntö
Merkitseminen ja tunnuslipukkeet

Pakkaukset, riippumatta siitä laivataanko ne yksittäin, yksikköinä tai rahtikonteissa, rahtikontit, siirrettävät säiliöt tai maantiekuljetussäiliöt ja junasäiliövaunut, jotka sisältävät vahingollista ainetta, tulee kestävästi merkitä aineen oikealla teknisellä nimellä (kauppanimiä ei saa käyttää oikeina teknisinä niminä) sekä selvästi erottuvalla tunnuslipukkeella tai -leimalla, joka ilmaisee, että sisältö on vahingollista. Tällainen tunnusmerkintä tulee mikäli mahdollista täydentää muilla keinoin, esimerkiksi käyttäen YK:n numerointijärjestelmän mukaista numeroa.

4 sääntö
Asiakirjat

1) Kaikissa vahingollisten aineiden merikuljetuksia koskevissa asiakirjoissa, joissa tällaisten aineiden nimet on mainittu, tulee käyttää aineen oikeaa teknistä nimeä (kauppanimiä ei saa käyttää).

2) Laivaajan luovuttamien laivausasiakirjojen mukana tulee olla todistus tai ilmoitus siitä, että kuljetettavaksi annettu lähetys on asianmukaisesti pakattu, merkitty, varustettu tunnuslipukkeella sekä hyvässä kuljetuskunnossa, jotta meriympäristölle aiheutuva vaara saataisiin mahdollisimman vähiin.

3) Vahingollisia aineita kuljettavassa aluksessa tulee olla erityinen lastiluettelo tai manifesti, johon on merkitty aluksessa olevat vahingolliset aineet ja niiden sijainti. Yksityiskohtaista ahtauspiirrosta, johon on merkitty kaikkien aluksessa olevien vahingollisten aineiden sijainti, voidaan käyttää erityisen lastiluettelon tai manifestin asemesta. Tällaisten asiakirjojen jäljennökset tulee aluksen omistajan tai hänen edustajansa säilyttää maissa kunnes vahingolliset aineet on purettu aluksesta.

4) Milloin aluksella on erityinen lastiluettelo, manifesti tai yksityiskohtainen ahtauspiirros, jotka vaaditaan ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn, voimassa olevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti vaarallisten aineiden kuljettamiseksi, tässä liitteessä vaaditut asiakirjat voidaan yhdistää vaarallisten aineiden kuljetusta varten vaadittuihin. Milloin asiakirjat on yhdistetty, tulee tehdä selvä ero vaarallisten aineiden ja muiden vahingollisten aineiden välillä.

5 sääntö
Ahtaamitten

Vahingolliset aineet tulee sekä asianmukaisesti ahdata että niiden kiinnitys varmistaa, jotta meriympäristölle aiheutuva vaara saataisiin mahdollisimman vähiin, vaarantamatta aluksen ja sillä olevien henkilöiden turvallisuutta.

6 sääntö
Määrien rajoitukset

Tiettyjen vahingollisten aineiden osalta, jotka ovat erittäin vahingollisia meriympäristölle, saattaa tulla tarve, perustelluista tieteellisistä ja teknisistä syistä, kieltää kuljetus kokonaan tai rajoittaa yhdellä aluksella kuljetettavaa määrää. Määriä rajoitettaessa tulee ottaa asianmukaisesti huomioon aluksen koko, rakenne ja varusteet sekä myös pakkausten laatu ja aineen ominaisuudet.

7 sääntö
Poikkeukset

1) Vahingollisten aineiden, joita kuljetetaan pakkauksissa, rahtikonteissa, siirrettävissä säiliöissä tai maantiekuljetussäiliöissä tai junasäiliövaunuissa, hävittäminen mereen heittämällä on kielletty, ellei se ole tarpeen aluksen turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä.

2) Noudattaen tämän yleissopimuksen määräyksiä, asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka perustuvat vahingollisten aineiden fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin, tulee ryhtyä vuotaneiden ainemäärien pesun yhteydessä tapahtuvan mereen huuhtoutumisen estämiseksi, kuitenkin sillä ehdolla, että näiden toimenpiteiden noudattaminen ei vaaranna aluksen eikä sillä olevien henkilöiden turvallisuutta.

8 sääntö
Ilmoitukset

Eräiden sopimuspuolen hallituksen mahdollisesti määrittelemien aineiden kohdalla aluksen päällikön tai omistajan tai hänen edustajansa tulee ilmoittaa asianomaiselle satamaviranomaiselle aikomuksesta lastata tai purkaa näitä aineita, vähintäin 24 tuntia ennen kyseistä toimenpidettä.

IV LIITE SÄÄNNÖT ALUKSISTA TULEVAN KÄYMÄLÄJÄTEVEDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN ESTÄMISEKSI

1 sääntö
Määritelmät

Tässä liitteessä:

1) "Uusi alus" tarkoittaa alusta:

a) jonka rakennussopimus on tehry, tai rakennussopimuksen puuttuessa, jonka köli on laskettu tai joka on samankaltaisessa rakennusvaiheessa tämän liitteen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, tai

b) jonka luovutus on yli kolme vuotta tämän liitteen voimaantulopäivän jälkeen.

2) "Vanha alus" tarkoittaa alusta, joka ei ole uusi alus.

3) "Käymäläjätevesi" tarkoittaa:

a) tyhjennyksiä ja muita jätteitä kaikenlaisista kaymälöistä, pisoaareista ja WC-pyykateista,

b) tyhjennyksiä lääkintätiloista (lääkevarastosta, sairasosastosta jne), näissä tiloissa sijaitsevien pesualtaiden, kylpyammeiden ja pyykattien kautta,

c) tyhjennyksiä eläviä eläimiä sisältävistä tiloista, tai

d) muita edellisten kanssa sekoitettuja jätevesiä.

4) "Pitosäiliö" tarkoittaa säiliötä jota käytetään käymäläjäteveden keräämiseen ja varastoimiseen.

5) "Lähin maa". Käsite "etäämpänä lähimmästä maasta" tarkoittaa luettuna perusviivasta, josta kyseisen alueen aluemeri lasketaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, kuitenkin niin, että kun kysymys on Australian koillisrannikosta, tämän yleissopimuksen sanonta "lähimmästä maasta" tarkoittaa: siitä viivasta, joka kulkee pisteestä 11° eteläistä leveyttä ja 142°08' itäistä pituutta pisteeseen 10°35' eteläistä leveyttä ja 141°05' itäistä pituutta, jatkuen siitä pisteeseen

10°00' eteläistä leveyttä ja 142.00' itäistä pituutta, siitä pisteeseen

9°10' eteläistä leveyttä ja 143°52' itäistä pituutta, siitä pisteeseen

9°00' eteläistä leveyttä ja 144°30' itäistä pituutta, siitä pisteeseen

13°00' eteläistä leveyttä ja 144°00' itäistä pituutta, siitä pisteeseen

15°00' eteläistä leveyttä ja 146°00' itäistä pituutta, siitä pisteeseen

18°00' eteläistä leveyttä ja 147°00' itäistä pituutta, siitä pisteeseen

21°00' eteläistä leveyttä ja 153°.00' itäistä pituutta, ja siitä Australian rannikon pisteeseen

24°42' eteläistä leveyttä ja 153°15' itäistä pituutta.

2 sääntö
Soveltaminen

Tämän liitteen määräyksiä sovelletaan:

a) i) uusiin bruttovetoisuudeltaan vähintäin 200 rekisteritonnin aluksiin;

ii) uusiin bruttovetoisuudeltaan alle 200 rekisteritonnin aluksiin, jotka saavat kuljettaa yli 10 henkilöä;

iii) uusiin aluksiin, joilla ei ole mitattua bruttovetoisuutta mutta jotka saavat kuljettaa yli 10 henkilöä; ja

b) i) vanhoihin bruttovetoisuudeltaan vähintäin 200 rekisteritonnin aluksiin 10 vuotta tämän liitteen voimaantulun jälkeen;

ii) vanhoihin bruttovetoisuudeltaan alle 200 rekisteritonnin aluksiin, jotka saavat kuljettaa yli 10 henkilöä, 10 vuotta tämän liitteen voimaantulon jälkeen; ja

iii) vanhoihin aluksiin, joilla ei ole mitattua bruttovetoisuutta mutta jotka saavat kuljettaa yli 10 henkilöä, 10 vuotta tämän liitteen voimaantulon jälkeen.

3 sääntö
Katsastukset

1) Jokaisessa aluksessa, jolta vaaditaan tämän liitteen määräysten täyttämistä ja joka tekee matkoja muiden sopimuspuolten lainkäyttövallassa oleviin satamiin tai rannikon ulkopuolella sijaitseviin terminaaleihin, on toimitettava seuraavat katsastukset:

a) Peruskatsastus ennen aluksen asettamista liikenteeseen tai ennenkuin tämän liitteen 4 säännössä vaadittu todistuskirja annetaan ensimmäisen kerran. Katsastuksen tulee olla sellainen, että saadaan varmuus siitä, että:

i) kun aluksessa on käymäläjäteveden käsittelylaitteisto, tämän laitteiston tulee täyttää ne toiminnalliset vaatimukset, jotka on annettu perustuen järjestön kehittämiin normeihin ja koemenetelmiin;

ii) kun aluksessa on käymäläjäteveden hienonnus- ja desinfiointijärjestelmä, sen tulee olla hallinnon hyväksymää tyyppiä;

iii) kun aluksessa on pitosäiliö, sillä tulee olla hallintoa tyydyttävä tilavuus, jotta kaikki klymäläjätevesi pystytään säilyttämään aluksella, ottaen huomioon aluksen liikenteen, sillä olevien henkilöiden lukumäärän ja muut vaikuttavat tekijät. Pitosäiliön sisällön määrä tulee voida silmämääräisesti tarkistaa; ja

iv) aluksessa on ulos johtava putki, jonka kautta käymäläjätevesi voidaan helposti tyhjentää vastaanottolaitteistoon, sekä että tässä putkessa on tämän liitteen 11 säännön mukainen normilaituriliitin.

Tämän katsastuksen on oltava sellainen, että saadaan varmuus siitä, että varusteet, laitteet, yleisjärjestely ja rakennusaineet täysin vastaavat tämän liitteen soveltuvia vaatimuksia.

b) Määräaikaiset katsastukset, jotka toimitetaan hallinnon määräämin väliajoin, jotka eivät saa olla viittä vuotta pitemmät. Näiden katsastusten tulee olla sellaisia, että saadaan varmuus siitä, että aluksen varusteet, laitteet, yleisjärjestely ja rakennusaineet täysin vastaavat tämän liitteen soveltuvia vaatimuksia. Kuitenkin, jos kansainvälisen käymäläjäteveden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjan (1973) voimassaoloaikaa on pidennetty tämän liitteen 7 säännön 2 tai 4 kappaleen mukaisesti, määrääikaisen katsastuksen väliaikaa voidaan vastaavasti pidentää.

2) Hallinnon tulee ryhtyä sopiviin toimenpiteisiin niiden alusten kohdalla, joita eivät tämän säännön 1 kappaleen määräykset koske, jotta voitaisiin saada varmuus siitä, että nämä alukset täyttävät tämän liitteen määräykset.

3) Aluksen katsastukset, mikäli ne koskevat tämän liitteen määräysten noudattamista, on hallinnon viranomaisten suoritettava. Hallinto voi kuitenkin uskoa katsastukset joko tarkoitukseen nimetyille katsastajille tai tunnustamilleen järjestöille. Joka tapauksessa asianomainen hallinto täysin vastaa katsastusten perusteellisuudesta ja tehokkuudesta.

4) Sen jälkeen kun tämän säännön mukainen aluksen katsastus on toimitettu, ei aluksen varusteissa, laitteissa, yleisjärjestelyssä tai rakennusaineissa, jotka katsastus on käsittänyt, saa tehdä merkittävää muutosta ilman hallinnon suostumusta, lukuunottamatta sellaisen varusteen tai laitteen suoranaista korvaamista toisella.

4 sääntö
Todistuskirjan antaminen

1) Kansainvälinen käymäläjäteveden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973) on annettava alukselle, joka tekee matkoja muiden sopimuspuolten lainkäyttövallassa oleviin satamiin tai rannikon ulkopuolella sijaitseviin terminaaleihin, sen jälkeen, kun alus on katsastettu tämän liitteen 3 säännön määräysten mukaisesti.

2) Hallinnon tai sen asianmukaisesti valtuuttaman henkilön tai järjestön tulee antaa tämä todistuskirja. Joka tapauksessa hallinto on täysin vastuussa todistuskirjasta.

5 sääntö
Toisen hallituksen antama todistuskirja

1) Sopimuspuolen hallitus voi hallinnon pyynöstä katsastuttaa aluksen ja todettuaan, että tämän liitteen määräykset on täytetty, tulee sen antaa tai valtuuttaa joku antamaan alukselle kansainvälinen käymäläjäteveden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973) tämän liitteen mukaisesti.

2) Jäljennös todistuskirjasta ja katsastusselostuksesta on toimitettava niin pian kuin mahdollista katsastusta pyytäneelle hallinnolle.

3) Näin annetussa todistuskirjassa tulee olla maininta siitä, että se on annettu hallinnon pyynnöstä. Sillä on oleva sima pätevyys kuin tämän liitteen 4 säännön perusteella annetulla todistuskirjalla ja se on tunnustettava tällaisen todistuskirjan arvoiseksi.

4) Kansainvälistä käymäläjäteveden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirjaa (1973) ei tule antaa alukselle, joka on oikeutettu käyttämään sellaisen valtion lippua, joka ei ole sopimuspuoli.

6 sääntö
Todistuskirjan kaava

Kansainvälinen käymäläjäteveden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973) on laadittava sen antavan maan virallisella kielellä ja todistuskirjan kaavan tulee olla tämän liitteen lisäyksessä annetun mallin mukainen. Jos käytetty kieli ei ole englanti tai ranska, tekstiin on sisällytettävä käännös toiselle näistä kielistä.

7 sääntö
Todistuskirjan voimassaoloaika

1) Kansainvälinen käymäläjäteveden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja (1973) on annettava hallinnon määräämäksi ajaksi, joka ei saa olla viittä vuotta pitempi antamispäivämäärästä lukien, lukuunottamatta poikkeustapauksia, jotka on selostettu tämän säännön 2, 3 ja 4 kappaleessa.

2) Jos alus todistuskirjan voimassaoloajan päättyessä ei ole sen sopimuspuolen lainkäyttövallassa olevassa satamassa tai rannikon ulkopuolella olevassa terminaalissa, jonka lippua alus on oikeutettu käyttämään, voi hallinto pidentää todistuskirjan voimassaoloaikaa. Tällainen pidennys on myönnettävä ainoastaan sitä varten, että alus voi päättää matkansa valtioon, jonka lippua se on oikeutettu käyttämään tai jossa se tullaan katsastamaan, ja tällöinkin vain tapauksissa, joissa tämä katsotaan asianmukaiseksi ja kohtuulliseksi.

3) Todistuskirjan voimassaoloaikaa älköön täten pidennettäkö viittä kuukautta pitemmäksi ajaksi, ja alus, jolle tällainen pidennys on myönnetty, ei saa, saavuttuaan valtioon, jonka lippua se on oikeutettu käyttämään tai satamaan, jossa se tullaan katsastamaan, tämän pidennyksen nojalla lähteä tästä satamasta tai valtiosta saamatta uutta todistuskirjaa.

4) Hallinto voi pidentää sellaisen todistuskirjan voimassaoloaikaa, jota tämän säännön 2 kappaleen nojalla ei ole pidennetty, enintään yhdellä kuukaudella todistuskirjan voimassaolon päättymispäivästä lukien.

5) Todistuskirjan voimassaolo päättyy, jos merkittäviä muutoksia on tehty tässä liitteessä vaadittuun varustukseen, laitteisiin tai yleisjärjestelyyn ilman hallinnon suostumusta, lukuunottamatta sellaisen varusteen tai laitteen suoranaista korvaamista toisella.

6) Alukselle annetun todistuskirjan voimassaolo päättyy, kun alus siirtyy käyttämään toisen valtion lippua, lukuunottamatta tämän säännön 7 kappaleessa mainittua poikkeusta.

7) Aluksen siirtyessä käyttämään toisen sopimuspuolen lippua, jää todistuskirja voimaan ajaksi, jonka pituus ei saa ylittää viittä kuukautta, kuitenkin sillä ehdolla, ettei todistuskirjan voimassaolo olisi päättynyt ennen tämän ajan loppumista. Todistuskirjan voimassaolo kestää vaihtoehtoisesti siihen saakka, kunnes hallinto antaa korvaavan todistuskirjan, jos tämä tapahtuu aikaisemmin. Niin pian kuin mahdollista siirtymisen jälkeen tulee sen sopimuspuolen, jonka lippua alus oli oikeutettu käyttämään, lähettää hallinnolle jäljennös siitä todistuskirjasta, joka aluksella oli ennen siirtoa, sekä jäljennös soveltuvasta katsastusselostuksesta, jos sellainen on saatavilla.

8 sääntö
Käymäläjäteveden tyhjentäminen

1) Tämän liitteen 9 säännössä mainituin poikkeuksin on käymäläjäteveden tyhjentäminen mereen kielletty, paitsi milloin:

a) Alus tyhjentäa, käyttäen hallinnon 3 säännön 1 a) kohdan mukaisesti hyväksymää järjestelmää, hienonnettua ja desinfioitua käymäläjätevettä etäämpänä kuin 4 meripeninkulman päässä lähimmästä maasta, tai käymäläjätevettä, jota ei ole hienonnettu ja desinfioitu, etäämpänä kuin 12 meripeninkulman päässä lähimmästä maasta, sillä ehdolla, että joka tapauksessa, käymäläjätevettä, joka on varastoitu pitosäiliössä, ei tyhjenntä hetkessä, vaan kohtuullisella nopeudella, kun alus kulkee reitillään ja vähintäin 4 solmun nopeudella. Tyhjennysnopeuden, jonka tulee perustua järjestön kehittämiin normeihin, tulee olla hallinnon hyväksymä; tai

b) aluksella on toiminnassa hyväksytty käymäläjäteveden käsittelylaitteisto, jonka hallinto on todennut täyttävän tämän liitteen 3 säännön 1 kappaleen a) i) kohdassa mainitut toiminnalliset vaatimukset, ja

i) laitteiston koetulokset on merkitty aluksen kansainväliseen käymäläjäteveden aiheuttaman , pilaantumisen ehkäisemiskirjaan (1973),

ii) lisäksi poistovesi ei saa muodostaa näkyviä kelluvia kiinteitä kappaleita eikä aiheuttaa ympäröivän veden värjääntymistä; tai

c) alus sijaitsee , tietyn valtion lainkäyttövallassa olevalla vesialueella ja tyhjentää käymäläjätevettä noudattaen sellaisia lievempiä vaatimuksia, jotka tämä valtio on saattanut antaa.

2) Jos käymäläjätevesi sekoitetaan sellaisten jätteiden tai jäteveden kanssa, joilla on erilaiset tyhjennysvaatimukset, ankarimpia vaatimuksia tulee noudattaa.

9 sääntö
Poikkeukset

Tämän liitteen 8 sääntö ei koske:

a) käymäläjäteveden tyhjentämistä aluksesta, jos se on tarpeen aluksen tai sillä olevien turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; tai

b) käymäläjäteveden mereen tyhjentämistä, joka johtuu aluksen tai sen varusteiden vaurioitumisesta, mikäli kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin on ryhdytty ennen ja jälkeen vaurioitumisen tapahtumista tarkoituksella tyhjentämisen estäminen tai sen pienentäminen.

10 sääntö
Vastaanottolaitteistot

1) Kunkin sopimuspuolen hallitus ottaa vastatakseen siitä, että sen satamiin ja terminaaleihin toimitetaan laitteistot käymäläjäteveden vastaanottamiseksi aiheuttamatta aluksille epäasianmukaista viivytystä, jotka riittävät kattamaan niitä käyttävien alusten tarpeet.

2) Sopimuspuolen hallituksen tulee tiedottaa järjestölle, asianomaisten sopimushallitusten tietoon saatettavaksi, kaikki ne tapaukset, joissa tämän säännön mukaisesti toimitettujen laitteistojen on väitetty olevan riittämättömät.

11 sääntö
Normitettu yhdistelaippa laituriliitintä varten

Jotta vastaanottolaitteiston putkisto voitaisiin kykeä aluksen tybjennysputkistoon, molemmissa putkistoissa tulee olla normitettu yhdistelaippa seuraavan taulukon mukaisesti:


LAITURILIITTIMEN YHDISTELMÄLAIPAN NORMIMITAT

Osa                      Mitta

Ulkohalkaisija           210 mm
Sisähalkaisija           Määräytyy putken ulko-
                         halkaisijan mukaan
Reikäympyrän halkaisija  170 mm
Reiät laipassa           Neljä halkaisijaltaan 18
                         mm reikää yllämainitun
                         halkaisijan omaavalla
                         reikäympyrällä yhtä kau-
                         kana toisistaan ja jyrsit-
                         tynä auki laipan ulko-
                         reunaan saakka. Jyrsin-
                         nän leveys 18 mm
Laipan paksuus           16 mm
Pultit ja mutterit:      4 kpl, jokaisen halkaisija
määrä ja laatu           16 mm ja pituus sopiva
Laippa tulee suunnitella niin, että siihen voidaan liittää
putkia, joiden enimmäissisämitta on 100 mm ja laippujen
tulee olla terästä tai muuta vastaavaa ainetta ja niissä
tulee olla tasapinta. Laipan, sekä sen yhteydessä käytetyn
sopivan tiivisteen, tulee kestää 6 kg/cm2 työpaine.
Aluksissa, joiden mallireunaan mitattu syväys on korkeintaan
5 m, tyhjennysputken sisähalkaisija voi 38 mm.

III LIITE SÄÄNNÖT VAHINGOLLISTEN AINEIDEN, JOITA KULJETETAAN MERITSE PAKATTUINA, RAHTIKONTEISSA, SIIRRETTÄVISSÄ SÄILIÖISSÄ TAI MAANTIEKULJETUSSÄILIÖISSÄ JA JUNASÄILIÖVAUNUISSA, AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Lisäys TODISTUSKIRJAN KAAVA


KANSAINVÄLINEN KÄYMÄLÄJÄTEVEDEN AIHEUTTAMAN PILAANTIIMISEN
                   EHKÄISEMISKIRJA (1973)

Annettu alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä
vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen määräysten
perusteella ............................ hallituksen puolesta
              (maan täydellinen nimi)

Tämän todistuskirjan on antanut............

(alusten aiheuttaman pilaanttumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tebdyn kansainvälisen yleissopimuksen määräysten mukaan valtuutetun henkilön tai järjestön täydellinen nimi)


Aluksen nimi
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet
Rekisteripaikka
Bruttovetoisuus
Henkilöiden lukumäärä, jonka alus saa kuljettaa

Uusi/vanha alus *)

( *) Tarpeeton ylipyyhitään.)

Rakennussopimuksen päivämäärä.......................
Päivämäärä, jolloin aluksen köli laskettiin tai jona
se oli samankaltaisessa rakennusvaiheessa...........
Luovutuspäivämäärä..................................

TÄTEN TODISTETAAN:

1) Että aluksessa on käymäläjäteveden käsittelylaitteisto/hiononnin/pitosäiliö *) sekä yleissopimuksen IV liitteen 3 säännön 1 kappaleen a) i)-a) iv) kohtien mukainen tyhjennysputkisto seuraavasti:

a) *) Käymäläjäteveden käsittelylaituksen kuvaus:

( *) Tarpeeton ylipyyhitään.)

      Käymäläjäteveden käsittelylaitteiston tyyppi
      ............................................
      Valmistajan nimi............................
      Hallinto on vahvistanut, että käymäläjäteveden
      käsittelylaitteisto kykenee saavuttamaan seuraavat
      jätevesinormit: **) ........................

( **) Yksiköt tulisi myös merkitä näkyviin.)

b) *) Hienontimen kuvaus:
      Hienontimen tyyppi..........................
      Valmistajan nimi............................
      Jätevesinormi desinfioinnin jälkeen.........
c) *) Pitosäiliöjärjestelmän kuvaus:
      Pitosäiliön kokonaistilavuus..............m3
      Sijainti....................................
d)    Aluksessa on putkisto käymäläjäteveden
      tyhjentämiseksi vastaanottolaitteistoon sekä
      normitettu yhdistelaippa.

2) Että alus on katsastettu alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen IV liitteen 3 säännön mukaisesti, koskien käymäläjäteveden aiheuttaman pilaantumisen estämistä, ja katsastus on osoittanut, että aluksen varusteet ja niiden kunto ovat kaikissa suhteissa tyydyttäviä sekä että alus täyttää yleissopimuksen IV liitteen asiaankuuluvat määräykset.


Tämä todistuskirja on voimassa.....päivään......kuuta 19...
Annettu.........................................
             (todistuskirjan antamispaikka)
.......... päivänä.............kuuta 19....
................................................
(todistuskirjan antavan virkamiehen allekirjoitus)

     (antavan viranomaisen sinetti tai leima)

Yleissopimuksen IV liitteen 7 säännön 2 ja 4 kappaleen nojalla tämän todistyskirjan voimassaoloaikaa on pidennetty.................asti.


Allekirjoitus ..................................
(asianmukaisesti valtuutetun virkamiehen allekirjoitus)
Paikka..........................................
Aika............................................

     (antavan viranomaisen sinetti tai leima)

V LIITE SÄÄNNÖT ALUKSISTA TULEVIEN KIINTEIDEN JÄTTEIDEN AIHEUTTAMAN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI

1 sääntö
Määritelmät

Tässä liitteessä:

1) "Kiinteät jätteet tarkoittaa kaikenlaista ruoka-, kotitalous ja muuta toiminnallista jätettä, lukuunottamatta tuoreita kaloja ja niiden osia, joita syntyy aluksen tavanomaisen toiminnan aikana ja jotka täytyy hävittää jatkuvasti tai aika ajoin, lukuunottamatta niitä aineita, jotka on määritelty tai luetteloitu tämän yleissopimuksen muissa liitteissä.

2) "Lähin maa". Käsite "etäämpänä lähimmästä maasta" tarkoittaa luettuna perusviivasta, josta kyseessäolevan alueen aluemeri lasketaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, kuitenkin niin, että kun kysymys on Australian koillisrannikosta, tämän yleissopimuksen sanonta "lähimmästä maasta", tarkoittaa: siitä viivasta, joka kulkee pisteestä 11°00' eteläistä leveyttä ja 142°08' itäistä pituutta, pisteeseen 10°35' eteläistä leveyttä ja 141°55' itäistä pituutta, jatkuen siitä pisteeseen

10°00' eteläistä leveyttä ja 142°00 itäistä pituutta, siitä pisteeseen

9°10' eteläistä leveyttä ja 143°52' itäistä pituutta, siitä pisteeseen

9°00' eteläistä leveyttä ja 144°30' itäistä pituutta, siitä pisteeseen

13°00' eteläistä leveyttä ja 144°00 itäistä pituutta, siitä pisteeseen

15°00' eteläistä leveyttä ja 146°00' itäistä pituutta, siitä pisteeseen

18°00' eteläistä leveyttä ja 147°00 itäistä pituutta, siitä pisteeseen

21°00' eteläistä leveyttä ja 153°00 itäistä pituutta, ja siitä Australian rannikon pisteeseen

24°42' eteläistä leveyttä ja 153°15 itäistä pituutta.

3) "Erityisalue" tarkoittaa merialuetta, jossa tunnustetuista teknisistä syistä, liittyen sen meritieteelliseen ja ekologiseen tilaan sekä liikenteen erikoiseen luonteeseen, erityisten pakollisten menetelmien käyttöönotto on tarpeen kiinteiden jätteiden aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemiseksi. Erityisalueita ovat tämän liitteen 5 säännössä luetellut alueet.

2 sääntö
Soveltaminen

Tämän liitteen määräyksiä sovelletaan kaikkiin aluksiin.

3 sääntö
Kiinteiden jätteiden hävittäminen erityisalueiden ulkopuolella

1) Tämän liitteen 4, 5 ja 6 säännössä mainituin poikkeuksin:

a) kaikkien muovien, mukaanluettuna mutta ei ainoastaan keinotekoisten köysien ja kalastusverkkojen sekä muovisten roskasäkkien, mereen hävittäminen on kielletty;

b) seuraavien kiinteiden jätteiden mereen hävittäminen tulee suorittaa niin etäällä lähimmästä maasta kuin se käytännössä on mahdollista, mutta mereen hävittäminen on kuiteukin kielletty, mikäli etäisyys lähimmästä maasta on pienempi kuin:

i) 25 meripeninkulmaa sellaisten sälytyspuiden, vuoraus- ja pakkausaineiden osalta jotka kelluvat;

ii) 12 meripeninkulmaa ruoanjätteiden ja muiden kiinteiden jätteiden, mukaanluettuna paperituotteet, rievut, lasi, metalli, pullot, taloustavarat ja samankaltaiset jätteet, osalta;

c) tämän säännön b) ii) kohdassa mainittujen kiinteiden jätteiden hävittäminen mereen voidaan sallia, kun ne ovat kulkeneet hienontimen tai rouhimen läpi, sillä ehdolla, että mereen hävittäminen suoritetaan niin etäällä lähimmästä maasta kuin se käytännössä on mahdollista, mutta kuitenkin etäämpänä kuin 3 meripeninkulmaa lähimmästä maasta. Tällaisten hienonnettujen tai rouhittujen kiinteiden jätteiden tulee pystyä kulkemaan verkon lävitse, jonka aukot ovat korkeintaan 25 mm suuruisia.

2) Jos kiinteät jätteet sekoitetaan muiden tyhjennettävien aineiden kanssa, joilla on erilaiset hävitys- tai tyhjennysvaatimukset, ankarimpia vaatimuksia tulee noudattaa.

4 sääntö
Erikoisvaatimukset kiinteiden jätteiden hävittämiselle

1) Tämän säännön 2 kappaleessa mainituin poikkeuksin, kaikkien tämän liitteen säätelemien aineiden hävittäminen mereen on kielletty kiinteiltä tai kelluvilta alustoilta, jotka toimivat merenpohjan kivennäisvarojen tutkimuksessa, hyväksikäytössä ja näihin liittyvässä rannikon ulkopuolella tapahtuvassa käsittelyssä, sekä kaikilta muilta aluksilta, jotka ovat näiden alustojen vierellä tai 500 metrin etäisyydellä niistä.

2) Ruoan jätteiden, kun ne ovat kulkeneet hienontimen tai rouhimen läpi, hävittäminen mereen voidaan sallia kiinteiltä ja kelluvilta alustoilta, jotka sijaitsevat 12 meripeninkulmaa etäämpänä maasta sekä kaikilta muilta aluksilta, jotka ovat näiden alustojen vierellä tai 500 metrin etäisyydellä niistä. Tällaisten hienonnettujen tai rouhittujen ruoanjätteiden tulee pystyä kulkemaan verkon lävitse, jonka aukot ovat korkeintaan 25 mm suuruisia.

5 sääntö
Kiinteiden jätteiden hävittäminen erityisalueilla

1) Tässä liitteessä erityisalueita ovat Välimeren alue, Itämeren alue, Mustan meren alue, Punaisen meren alue ja "Lahden alue", jotka on määritelty seuraavasti:

a) Välimeren alue tarkoittaa varsinaista Välimerta, mukaanluettuna siinä olevat lahdet ja meret. Rajan Välimeren ja Mustan meren välillä muodostaa leveyspiiri 41.°P ja Välimeri rajoittuu lännessä Gibraltarin salmiin pituuspiirillä 5°36'L.

b) Itämeren alue tarkoittaa varsinaista Itämerta sekä Pohjanlahtea, Suomenlahtea ja sisääntuloväylää Itämerelle, joka rajoittuu Skagenin leveyspiirille 57°44,8'P Skagerrakissa.

c) Mustan meren alue tarkoittaa varsinaista Mustaa merta ja rajan Välimeren ja Mustan meren välillä muodostaa leveyspiiri 41°P.

d) Punaisen meren alue tarkoittaa varsinaista Punaista merta mukaanluettuna Suezin ja Aqaban lahdet, joita rajoittaa etelässä Ras si Ane'n (12°8,5'P, 43°19,6'I) ja Husn Murad'in (12°40,4'P, 43°30,2'I) välinen loksodromi.

e) "Lahden alue" tarkoittaa merialuetta joka sijaitsee luoteeseen Ras al Hadd'in (22°30'P, 59°48'I) ja Ras al Fasteh'in (25°04'P, 61°25'I) välisestä loksodromista.

2) Tämän liitteen 6 säännössä mainituin poikkeuksin:

a) seuraavien kiinteiden jätteiden hävittäminen mereen on kielletty:

i) kaikkien muovien, mukaanluettuna mutta ei ainoastaan keinotekoiset köydet ja kalastusverkot sekä muoviset roskasäkit; ja

ii) kaikkien muiden kiinteiden jätteiden, mukaanluettuna paperituotteet, rievut, lasi, metalli, pullot, taloustavara, sälytyspuut, vuoraus- ja pakkausaineet,

b) ruoantähteiden hävittäminen mereen tulee tehdä niin etäällä maasta kuin mahdollista, mutta kuitenkin etäämpänä kuin 12 meripeninkulman päässä lähimmästä maasta.

3) Jos kiinteät jätteet sekoitetaan muiden tyhjennettävien aineiden kanssa, joilla on erilaiset hävitys- tai tyhjennysvaatimukset, ankarimpia vaatimuksia tulee noudattaa.

4) Vastaanottolaitteistot erityisalueilla:

a) Jokaisen sopimuspuolen, jonka rantaviiva rajoittuu erityisalueeseen, hallitus ottaa vastatakseen siitä, että niin pian kuin mahdollista kaikkiin erityisalueella oleviin satamiin toimitetaan riittävät vastaanottolaitteistot tämän liitteen 7 säännön mukaisesti, ottaen huomioon näillä alueilla liikennöivien alusten erikoistarpeet.

b) Jokaisen asianomaisen sopimuspuolen hallituksen tulee tiedottaa järjestölle niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tämän säännön 4 a) kohdan perusteella. Saatuaan riittävän määrän näitä tiedotuksia määrää järjestö päivämäärän, josta lukien tämän säännön vaatimukset tulevat voimaan kyseessäolevan alueen osalta. Järjestön tulee tiedottaa näin määrä-. tystä päivämäärästä kaikille sopimuspuolille vähintäin 12 kuukautta ennen kyseessäolevaa päivämäärää.

c) Näin määrätyn päivämäärän jälkeen alusten, jotka käyvät sellaisissa näiden erityisalueiden satamissa, joissa vastaanottolaitteistoja ei vielä ole, tulee täysin noudattaa tämän säännön vaatimuksia.

6 sääntö
Poikkeukset

Tämän liitteen 3, 4 ja 5 säännöt eivät koske:

a) kiinteiden jätteiden hävittämistä alukselta, jos se on tarpeen aluksen tai sillä olevien turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; tai

b) kiinteiden jätteiden mereen pääsemistä, joka johtuu aluksen tai sen varusteiden vaurioitumisesta, mikäli kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin on ryhdytty ennen ja jälkeen vaurioitumisen tapahtumista mereen pääsemisen estämiseksi tai pienentämiseksi; tai

c) keinotekoisten kalastusverkkojen tai keinotekoisen aineen vahingossa tapahtuvaa mereen putoamista, joka johtuu sellaisten verkkojen korjaamisesta, mikäli kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin on ryhdytty tällaisen putoamisen estämiseksi.

7 sääntö
Vastaanottolaitteistot

1) Jokaisen sopimuspuolen hallitus ottaa vastatakseen siitä, että sen satamiin ja terminaaleihin toimitetaan laitteistot kiinteiden jätteiden vastaanottamiseksi aiheuttamatta aluksille epäasianmukaista viivytystä ja niitä käyttävien alusten tarpeet huomioon ottaen.

2) Kunkin sopimuspuolen hallituksen tulee tiedottaa järjestölle, asianomaisten sopimuspuolten tietoon saatettavaksi, kaikki ne tapaukset, joissa tämän säännön mukaisesti toimitettujen laitteistojen on väitetty olevan riittämättömät.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.