42/1983

Annettu: 10.08.1983

Asetus Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Svendborgissa 25 päivänä elokuuta 1981 Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 22 päivänä heinäkuuta 1983 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (670/83) ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut niin ikään 22 päivänä heinäkuuta 1983 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Ruotsin ulkoasiainministeriöön 3 päivänä elokuuta 1983, on voimassa 3 päivästä elokuuta 1983 niin kuin siitä on sovittu. Sopimusta ei kuitenkaan sovelleta psykologeihin eikä eläinlääkäreihin.

2 §

Tarkempia määräyksiä sopimuksen määräysten soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.

3 §

Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1983 annettu laki (670/83) tulee voimaan 10 päivänä elokuuta 1983. Lakia ei kuitenkaan sovelleta psykologeihin eikä eläinlääkäreihin.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä elokuuta 1983.

Naantalissa 5 päivänä elokuuta 1983

Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välinen SOPIMUS eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla

Suomi, Norja, Ruotsi ja Tanska, joista seuraavassa käytetään nimitystä sopimusvaltiot,

jotka ovat 22 päivänä toukokuuta 1954 tehneet sopimuksen yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista,

jotka katsovat, että myös niiden terveydenhuolto-, sairaanhoito- ja eläinlääkintähenkilöstöryhmien, joita erityiset kansalliset hyväksymisvaatimukset koskevat, mahdollisuudet vapaaseen liikkumiseen pohjoismaiden välillä olisivat hyödyksi näiden valtioiden lääketieteelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle,

jotka katsovat, että näiden henkilöstöryhmien eri valtioiden julkisesti säätelemä koulutus on useimmissa tapauksissa samanarvoista, ja jotka haluavat pyrkiä takaamaan mainituille henkilöstöryhmille riittävät koulutusmahdollisuudet kussakin sopimusvaltiossa sekä pyrkiä näiden henkilöstöryhmien mahdollisimman yhtenäiseen koulutukseen ja lainsäädäntöön ovat sopineet seuraavasta:

Soveltamisala

1 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan ammatinharjoittajiin, jotka toisaalta ovat sopimusvaltion tai Islannin kansalaisia ja toisaalta kuuluvat johonkin allamainituista ammattiryhmistä:

                   Ammattiryhmän nimike
Ruotsissa                        Tanskassa
1.  läkare                       laeger
2.  tandläkare                   tandlaeger
3.  sjuksköterskor               sygeplejersket
4.  apotekare                    provisorer
5.  sjukgymnaster                fysioterapeuter
6.  arbetsterapeuter             ergoterapeuter
7.  barnmorskor                  jordemödre
8.  distriktssköterskor          sundhedsplejersker
9.  optiker                      optikere
10. psykologer                   psykologer
11. receptarier                  -
12. röntgenassistenter           radiografer
13. skötare i                    plejere
    psykiatrisk vård
14. tandhygienister              tandplejere
15. tandsköterskor               klinikassistenter
16. tandtekniker                 laboratorietandtekniker
17. undersköterskor              sygehjaelpere
18. veterinärer                  dyrlaeger
                   Ammattiryhmän nimike
Suomessa                                Norjassa
1.  lääkärit/läkare                     leger
2.  hammaslääkärit/tandläkare           tannleger
3.  sairaanhoitajat/sjukskötare         sygepleier
4.  proviisorit/provisorer              provisorer
5.  lääkintävoimistelijat/
    fysioterapeuter                     fysioterapeuter
6.  toimintaterapeutit/
    verksamhetsterapeuter               ergoterapeuter
7.  kätilöt/barnmorskor                 jordmödre
8.  terveydenhoitajat/hälsovårdare      helsesöstre
9.  optikot/optiker                     optikere
10. psykologit/psygologer               psykologer
11. farmaseutit/farmaceuter             reseptarer
12. röntgenhoitajat/röntgenskötare      radiografer
13. mielisairaanhoitajat/               hjelpepleiere i
    sinnessjukvårdare                   psykiatrisk sykepleie
14. erikoishammashoitajat/
    specialtandskötare                  tannpleiere
15. hammashoitajat/tandskötare          tannlegeassistenter
16. hammasteknikot/tandtekniker         tannteknikere
17. apuhoitajat/hjälpskötare            hjelpepleiere
18. eläinlääkärit/veterinärer           veterinaerer

Yleissääntö ammatinharjoittajan hyväksymisestä toisessa sopimusvaltiossa

2 artikla

Sillä, joka on jossakin sopimusvaltiossa saanut laillistuksen, oikeutuksen tai muun näihin verrattavissa olevan oikeudellisen hyväksynnän 1 artiklassa mainittuna ammatinharjoittajana ja jolla se edelleen on voimassa, on tässä sopimuksessa säädetyillä edellytyksillä oikeus saada tällainen hyväksyntä myös muissa valtioissa, joissa on voimassa hyväksymistä koskevia määräyksiä.

Sitä, mitä edellisessä kappaleessa sanotaan hyväksynnästä, sovelletaan vastaavasti toisaalta henkilöön, joka toimii tai on oikeutettu toimimaan proviisorina jossakin valtioista, ja toisaalta myös häneen, joka olematta proviisori on oikeutettu toimittamaan lääkemääräyksiä apteekissa (farmaseutti Suomessa, reseptar Norjassa ja receptarie Ruotsissa).

Myös ammatinharjoittaja, joka on koulutettu sellaisessa sopimusvaltiossa, jossa ei ole voimassa ammatinharjoittajien hyväksymistä koskevia määräyksiä, on oikeutettu 10-19 artiklassa mainituissa tapauksissa saamaan hyväksymisen sellaisessa sopimusvaltiossa, jossa tällainen hyväksyminen vaaditaan.

Erityisessä liitteessä selostetaan, missä valtioissa ja minkä ammattiryhmien osalta on sopimuksen voimaantullessa voimassa hyväksymistä koskevia määräyksiä.

Erityisiä vaatimuksia, joita voidaan asettaa hyväksymiselle Kaikkia ammattiryhmä koskevia vaatimuksia

3 artikla

Sopimusvaltio voi vaatia, että se, joka hakee hyväksyntää tähän sopimukseen vedoten, on hankkinut tyydyttävät tiedot laeista ja hallinnollisista määräyksistä, joilla on merkitystä hänen ammatinharjoittamiselleen sopimusvaltiossa.

4 artikla

Norja, Ruotsi ja Tanska voivat vaatia ammatinharjoittajan hyväksymistä varten, että tällä on tyydyttävät tiedot joko norjan, ruotsin tai tanskan kielessä.

Suomi voi vaatia hyväksymistä varten, että hakijalla on tyydyttävät tiedot suomen kielessä.

Erityisiä vaatimuksia, joita voidaan asettaa hyväksymiselle Eräitä tiettyjä ammattiryhmiä koskevia vaatimuksia

5 artikla

Lääkäriksi hyväksymistä varten sopimusvaltio voi vaatia, että hakija on suorittanut käytännön lääkärinharjoittelun siinä laajuudessa kuin mitä lääkäriksi hyväksymiseksi siinä valtiossa vaaditaan.

6 artikla

Proviisoriksi tai farmaseutiksi hyväksymistä varten sopimusvaltio voi vaatia, että hakija on palvellut apteekissa korkeintaan kolmen kuukauden ajan siinä valtiossa.

7 artikla

Kätilöksi hyväksymistä varten sopimusvaltio voi vaatia, että hakija on korkeintaan kuuden kuukauden ajan harjoittanut käytännössä kätilöntoimintaa siinä valtiossa siellä hyväksytyn kätilön johdolla.

8 artikla

Terveydenhoitajaksi hyväksymistä varten sopimusvaltio voi vaatia, että hakija on korkeintaan yhden kuukauden ajan harjoittanut käytännössä terveydenhoitajantoimintaa siinä valtiossa.

9 artikla

Erikoishammashoitajaksi (tandplejer) hyväksymistä varten Tanska voi vaatia, että hakija, jolta puuttuu tarvittava koulutus avustaa hampaidenoikaisulaitteiden paikalleenasentamisessa ja poistamisessa, hankkii tällaisen koulutuksen.

Sellaisia ammattiryhmiä koskevia määräyksiä, joiden osalta hyväksymissäännökset eivät ole voimassa kaikissa sopimusvaltioissa Pätevyysvaatimukset toisessa valtiossa hyväksymistä varten

10 artikla

Toimintaterapeutiksi (ergoterapeut) hyväksymisen Norjassa ja Tanskassa sekä toimintaterapeutiksi (verksamhetsterapeut) hyväksymisen Suomessa on oikeutettu saamaan se, joka on Ruotsissa saanut kouluylihallituksen hyväksymän kolme- tai kaksivuotisen koulutuksen toimintaterapeutiksi (arbetsterapeut) tai kouluylihallituksen hyväksymän vanhemman yksivuotisen koulutuksen yhden lukukauden pituisine täydennyskoulutuksineen.

11 artikla

Terveydenhoitajaksi hyväksymisen (helsesöster) Norjassa, (distriktssköterska) Ruotsissa ja (sundhedsplejerske) Tanskassa on oikeutettu saamaan se, joka on Suomessa suorittanut sairaanhoitajan koulutuksen sekä erikoiskoulutuksen terveydenhoitajaksi.

12 artikla

Optikoksi hyväksymisen Suomessa ja Ruotsissa on oikeutettu saamaan

a) se, joka on Tanskassa suorittanut viisivuotisen optikon peruskoulutuksen ammattikoulussa tai, ennenkuin sopimus on tullut voimaan ja sovellettavaksi optikoihin, suorittanut oppisopimuskoulutuksen ammattia varten, ja

b) se, joka on Norjassa joko suorittanut työpajaperuskoulutuksen insinöörikorkeakoulussa (ingeniörhögskole) ja lisäksi optometrian kurssin, tai suorittanut optometrian kurssin insinööriopistossa (ingeniörskole) ja sen jälkeen toiminut ammatissa vähintään kolmen vuoden ajan, tai saanut kisällinkirjan optikon ammatissa ja sen jälkeen toiminut ammatissa vähintään kolmen vuoden ajan tai saanut valon taittumista (refraktionering) käsittelevän lisäkoulutuksen insinöörikorkeakoulussa (ingeniörhögskole).

13 artikla

Psykologiksi hyväksymisen Norjassa ja Ruotsissa on oikeutettu saamaan

a) se, joka Tanskassa on suorittanut psykologian kandidaatin (cand. psych.) tutkinnon tai psykologian virkatutkinnon, ja

b) se, joka Suomessa on suorittanut psykologian kandidaatin tutkinnon.

14 artikla

Röntgenhoitajaksi hyväksymisen Suomessa ja (radiograf) Norjassa on oikeutettu saamaan

a) se, joka on Tanskassa hankkinut terveyshallituksen (sundhedsstyrelsen) suuntaviivojen mukaisen röntgenhoitajan (radiograf) todistuksen, ja

b) se, joka on Ruotsissa suorittanut yliopisto- ja korkeakouluviraston sekä kouluylihallituksen hyväksymän kahden ja puolen vuoden röntgenhoitajan (röntgenassistent) koulutuksen tai vastaavan vanhemman kaksivuotisen koulutuksen ammattikoulussa.

15 artikla

Mielisairaanhoitajaksi hyväksymisen Suomessa ja (hjelpepleier i psykiatrisk sykepleie) Norjassa on oikeutettu saamaan

a) se, joka on Tanskassa hankkinut mielisairaanhoitajan (plejer) todistuksen terveyshallituksen vuoden 1977 tai myöhempien suuntaviivojen mukaisesti, ja

b) se, joka Ruotsissa on saanut sellaisen koulutuksen ja hankkinut alan käytännön työkokemuksen, joka siellä vaaditaan mielisairaanhoitajilta (skötare i psykiatrisk vård), tai vastaavan vanhemman kaksivuotisen koulutuksen.

16 artikla

Erikoishammashoitajaksi hyväksymisen (tandplejer) Tanskassa, (tannplejer) Norjassa ja (tandhygienist) Ruotsissa on oikeutettu saamaan se, joka on Suomessa saanut erikoishammashoitajan koulutuksen. Hyväksymistä varten voidaan Tanskassa kuitenkin 9 artiklan mukaisesti vaatia tietty täydentävä koulutus.

17 artikla

Hammashoitajaksi hyväksymisen (tandskötare) Suomessa ja (tandsköterska) Ruotsissa on oikeutettu saamaan se, joka Tanskassa tai Norjassa on saanut vahvistetun hammashoitajan (klinikassistent, vast. tannlegeassistent) koulutuksen.

18 artikla

Hammasteknikoksi hyväksymisen Suomessa ja (tandtekniker) Ruotsissa on oikeutettu saamaan

a) se, joka on Tanskassa saanut nelivuotisen hammasteknikon (laboratorietandtekniker) koulutuksen ammattikoulussa tai vanhemman oppisopimuskoulutuksen hammasteknikoksi (laboratorietandtekniker), ja

b) se, joka on Norjassa saanut hammasteknikon (tandtekniker) ammatin kisällinkirjan.

19 artikla

Apuhoitajaksi hyväksymisen Suomessa ja (hjelpepleier i sykepleie) Norjassa on oikeutettu saamaan

a) se, joka on Tanskassa hankkinut apuhoitajan (sygenhjaelper) todistuksen terveyshallituksen vuoden 1973 tai myöhempien Suuntaviivojen mukaisesti, ja

b) se, joka Ruotsissa on saanut sellaisen koulutuksen ja hankkinut alan käytännön työkokemuksen, joka siellä vaaditaan apuhoitajalta (undersköterska), tai vastaavan vanhemman 32-viikkoisen koulutuksen.

Uuden ammattiryhmän hyväksymiseen liittyviä määräyksiä

20 artikla

Ennenkuin sopimusvaltio ryhtyy soveltamaan hyväksymismääräyksiä, jotka koskevat tiettyä 1 artiklassa mainittua ammattiryhmää, joka ei ole aikaisemmin siinä valtiossa ollut tällaisen sääntelyn kohteena, valtion tulee ryhtyä neuvotteluihin hyväksynnän edellytyksistä muiden sellaisten valtioiden kanssa, joiden osalta sopimusta voidaan 31 artiklan mukaan soveltaa mainittuun ammattiryhmään.

21 artikla

Jos tietyn 1 artiklassa mainitun ammattiryhmän hyväksymistä koskevia säännöksiä ryhdytään soveltamaan valtiossa, jossa tällaisia säännöksiä ei ole voimassa sopimuksen tullessa voimaan, ja sopimus on tullut 31 artiklan määräysten mukaan sovellettavaksi mainittuun ammattiryhmään nähden, lakkaavat 1019 artiklassa olevat ammattiryhmää koskevat määräykset olemasta voimassa.

Ilmoitus päätetyistä säännöksistä on hyvissä ajoin ennen niiden voimaanastumista toimitettava Ruotsin ulkoasiainministeriölle.

Erikoispätevyyden hyväksyminen

22 artikla

Jos lääkäri tai hammaslääkäri on hankkinut erikoislääkäripätevyyden jossakin sopimusvaltioista, hän saa todistuksen samasta pätevyydestä muussa sopimusvaltiossa edellyttäen toisaalta, että hän on saanut rajoittamattoman hyväksymisen toimia lääkärinä tai vastaavasti hammaslääkärinä tässä valtiossa ja hänellä on yhä tällainen hyväksyminen, ja toisaalta myös, että asianomainen ammattiala on siellä tunnustettu erikoisalaksi niiden määräysten mukaan, jotka säätelevät lääkärin tai vastaavasti hammaslääkärin oikeutta nimittää itseään erikoislääkäriksi tai erikoishammaslääkäriksi.

Hyväksymistä koskeva anomus ja päätös

23 artikla

Sen, joka anoo hyväksymistä vedoten tähän sopimukseen, tulee osoittaa valtion terveyden- ja sairaanhoidon tai vastaavasti eläinlääkinnän alan keskusviranomaiselle, että hän täyttää sopimuksen ehdot.

Hyväksyminen on myönnettävä hakijalle, joka täyttää edellä mainitut ehdot, ellei ole olemassa seikkoja, jotka voivat aiheuttaa hyväksymisen peruuttamisen.

Asianomaisten keskusviranomaisten tulee antaa toisilleen kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen tehtyjen hyväksymisanomusten käsittelyssä. Niiden tulee myös ilmoittaa toisilleen tämän sopimuksen nojalla myönnetyistä hyväksymisistä.

Hyväksymisen peruuttaminen ym.

24 artikla

Jos hyväksymisen alun perin myöntänyt valtio on peruuttanut hyväksymisen, on myöhemmin muussa valtiossa myönnetty hyväksyminen myös peruutettava. Muutoin saadaan myöhemmin myönnetty hyväksyminen peruuttaa ainoastaan sen valtion määräysten mukaisesti, joka on hyväksymisen myöntänyt, kuitenkin siten, että tällöin saadaan ottaa huomioon muussa valtiossa tehty rikos tai osoitettu taitamattomuus tai ilmeinen sopimattomuus.

Jos ammatinharjoittaja, joka on saanut hyväksymisen useammassa sopimusvaltiossa, jossakin näistä joutuu siellä tapahtuneen ammatinharjoittamisensa johdosta oikeudellisen tai kurinpidollisen toimenpiteen kohteeksi tai jos hänelle annettu hyväksyminen peruutetaan, on sopimusvaltion tai -valtioiden asianomaiselle keskusviranomaiselle ilmoitettava toimenpiteestä sekä sen syistä. Tällainen ilmoitus on myös tehtävä, jos ammatinharjoittajan oikeutta antaa apteekeille lääke- tai alkoholireseptejä on rajoitettu tai jos ammatinharjoittaja vapaaehtoisesti on luopunut tällaisesta oikeudesta tai oikeudesta harjoittaa ammattiaan.

Yleisiä periaatteita

25 artikla

Henkilöllä, joka on tämän sopimuksen määräysten mukaisesti saanut hyväksymisen jossakin sopimusvaltiossa, tulee olla periaatteessa oikeus hakea oman alansa työtä ja tulla siihen palkatuksi valtiossa sen estämättä, ettei hän ole sen valtion kansalainen.

26 artikla

Kun joku otetaan palvelukseen tässä sopimuksessa tarkoitettuun ammattiin on 6, 7 ja 8 artiklasta johtuvin poikkeuksin ammatissa toimimiselle annettava sama arvo riippumatta siitä, missä sopimusvaltiossa se on tapahtunut.

27 artikla

Henkilön, joka on saanut toimen muussa sopimusvaltiossa kuin siinä, missä hänet on alun perin hyväksytty, tulee periaatteessa olla samassa asemassa kuin ensiksimainitun valtion vastaavat ammatinharjoittajat ovat, mitä tulee hänen oikeuteensa paikkaan ja eläkkeeseen sekä muihin palvelussuhteeseen liittyviin etuihin.

28 artikla

Kunkin sopimusvaltion tulee siinä määrin kuin on mahdollista tehdä muutoksia voimassaoleviin sisäisiin määräyksiin 25-27 artiklassa ilmaistujen periaatteiden mukaisesti mitä tulee valtion siviilivirkoihin samoin kuin myötävaikuttaa siihen, että näitä periaatteita ryhdytään soveltamaan myös muihin kuin valtion virkoihin.

29 artikla

Kun on kysymys tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön ottamisesta palvelukseen, on noudatettava yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista toukokuun 22 päivänä 1954 solmitun pohjoismaisen sopimuksen määräyksiä sekä sen soveltamiseksi pohjoismaista työnvälitystä varten vahvistettuja suuntaviivoja.

Valtioiden asianomaisten keskusviranomaisten tulee seurata kehitystä tässä sopimuksessa tarkoitettujen ammattiryhmien työmarkkinoilla ja, milloin erityiset toimenpiteet katsotaan tarpeellisiksi, ilmoittaa asiasta edellä mainitun sopimuksen 5 artiklan mukaisesti perustetulle toimikunnalle.

Keskusviranomaisten tulee lisäksi jatkuvasti antaa toisilleen tietoja, joilla on merkitystä asianomaisten ammattiryhmien työmarkkinoilla tapahtuvan kehityksen arvioimiselle.

30 artikla

Sopimusvaltioiden tulee yhteistoiminnassa seurata sopimuksen soveltamista sekä tehdä sopimukseen ne muutokset ja lisäykset, joihin kehitys saattaa antaa aihetta.

Voimaantulo

31 artikla

Tämä sopimus on ratifioitava ja se tulee voimaan sitten, kun kaikki valtiot ovat tallettaneet ratifioimiskirjansa Ruotsin ulkoasiainministeriöön.

Ellei jokin valtio ole valmis soveltamaan sopimusta kaikkiin niihin 1 artiklassa mainittuihin ammattiryhmiin, joita koskevat hyväksymismääräykset ovat valtiossa voimassa, valtion tulee tehdä asiasta kirjallinen ilmoitus Ruotsin ulkoasiainministeriölle ratifiointiasiakirjansa tallettamisen yhteydessä. Ilmoituksessa on mainittava kyseessä olevista ammattiryhmistä ne, joihin valtio on valmis soveltamaan sopimusta. Valtio voi sen jälkeen milloin tahansa samalla tavoin ilmoittaa olevansa valmis soveltamaan sopimusta yhteen tai useampaan muista 1 artiklassa mainituista ammattiryhmistä.

Sopimusta sovelletaan kuhunkin erityiseen ammattiryhmään sen jälkeen, kun kaikki ne valtiot, joissa ammattiryhmän hyväksymistä koskevia määräyksiä on voimassa, ovat ilmoittaneet olevansa valmiit soveltamaan sopimusta siihen ammattiryhmään. Jos sopimus on tullut sovellettavaksi sellaiseen ammattiryhmään, joka ei ole oikeudellisesti säädelty kaikissa sopimusvaltioissa, sovelletaan sopimusta sen estämättä, että tällainen ammattiryhmän säätely myöhemmin otetaan käyttöön tässä valtiossa ja huolimatta siitä, että tämä valtio ei tee ilmoitusta edellä mainitulla tavalla.

32 artikla

Kun tätä sopimusta ryhdytään soveltamaan johonkin seuraavista ammattiryhmistä: lääkärit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat tai lääkintävoimistelijat, lakkaa asianomaisen ammattiryhmän yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista aikaisemmin sopimusvaltioiden välillä tehty sopimus olemasta voimassa, nimittäin

18 kesäkuuta 1965 tehty lääkäreitä koskeva sopimus siihen

19 elokuuta 1976 tehdyllä sopimuksella tehtyine muutoksineen 1).

16 joulukuuta 1966 tehty hammaslääkäreitä koskeva sopimus 1).

5 joulukuuta 1968 tehty sairaanhoitajia koskeva sopimus siihen

14 kesäkuuta 1979 tehdyllä sopimuksella tehtyine muutoksineen 2) ja

17 joulukuuta 1976 tehty lääkintävoimistelijoita koskeva sopimus 1).

1) Ratifiointiasiakirjat on talletettu Ruotsin ulkoasiainministeriöön.

2) Ratifiointiasiakirjat on talletettu Norjan ulkoasiainministeriöön. tässä artiklassa, tulevat voimaan siitä vuodenvaihteesta tai puolivuodenvaihteesta lukien, joka sattuu lähinnä sen jälkeen, kun kuusi kuukautta on kulunut siitä, kun irtisanominen tai ilmoitus on saapunut Ruotsin ulkoasiainministeriölle.

Islannin liittymisoikeus

33 artikla

Neuvottelujen jälkeen Islanti voi liittyä tähän sopimukseen yhden tai useamman 1 artiklassa mainitun ammattiryhmän osalta.

Jos Islanti liittyy sopimukseen tietyn ammattiryhmän osalta, on sillä oikeus vaatia, että hyväksymistä anovalla on tyydyttävät tiedot islannin kielestä.

Irtisanominen ym.

34 artikla

Kukin sopimusvaltio voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla irtisanomisensa kirjallisesti Ruotsin ulkoasiainministeriölle. Jos jokin valtioista on irtisanonut sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa viimeisessä kappaleessa mainitun määräajan kuluttua.

Sopimuksen tultua sovellettavaksi tiettyyn ammattiryhmään nähden kukin sopimusvaltioista voi ilmoittaa, ettei se halua enää soveltaa sopimusta tähän ammattiryhmään. Tällainen ilmoitus on annettava Ruotsin ulkoasiainministeriölle. Jos jokin valtioista on tehnyt ilmoituksen nyt sanotulla tavalla, sopimuksen sovellettavuus kyseessä olevaan ammattiryhmään lakkaa alla mainitun määräajan kuluttua.

Jos Islanti liittyy 33 artiklan mukaisesti sopimukseen tietyn ammattiryhmän osalta, se voi erota sopimuksesta tämän ammattiryhmän osalta allamainitun määräajan kuluttua ilmoittamalla asiasta kirjallisesti Ruotsin ulkoasiainministeriölle.

Irtisanominen ja ilmoitus, jota tarkoitetaan tässä artiklassa, tulevat voimaan siitä vuodenvaihteesta tai puolivuodenvaihteesta lukien, joka sattuu lähinnä sen jälkeen, kun kuusi kuukautta on kulunut siitä, kun irtisanominen tai ilmoitus on saapunut Ruotsin ulkoasiainministeriölle.

35 artikla

Kukin sopimusvaltioista voi välittömin vaikutuksin lopettaa sopimuksen voimassaolon suhteessa yhteen tai useampaan muista valtioista sodan tai sodanvaaran sattuessa tai jos muut erityiset kansalliset tai kansainväliset seikat tekevät sen välttämättömäksi. Muiden valtioiden hallituksille on välittömästi ilmoitettava päätöksestä.

36 artikla

Ruotsin ulkoasiainministeriön tulee ilmoittaa muille sopimusvaltioille

a) ratifiointiasiakirjojen tallettamisesta;

b) tämän sopimuksen 31 artiklan mukaisesta voimaantulopäivämäärästä;

c) muista 31 artiklassa mainituista seikoista;

d) 21 artiklan toisessa kappaleessa tarkoitetuista päätöksistä;

e) 34 tai 35 artiklan mukaisesta irtisanomisesta sekä siitä päivästä, josta lukien irtisanominen tulee voimaan;

f) muista 34 artiklassa mainituista selkoista.

Tämän vakuudeksi asianomaisten valtioiden valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen Svendborgissa 25 päivänä elokuuta 1981 yhtenä suomen-, norjan-, ruotsin- ja tanskankielisenä kappaleena, josta Ruotsin ulkoasiainministeriön tulee luovuttaa oikeaksi todistetut jäljennökset muille sopimusvaltioille.

Liite Valtiot, joissa 1 artiklassa tarkoitettuja ammatinharjoittajia koskevia hyväksymismääräyksiä on voimassa sopimuksen voimaantullessa

Ammattiryhmä                                 Valtio
                                    Suomi Norja Ruotsi Tanska
1.  Lääkärit......................  X      X      X      X
2.  Hammaslääkärit................  X      X      X      X
3.  Sairaanhoitajat...............  X      X      X      X
4.  Proviisorit...................  X      X      X      X
5.  Lääkintävoimistelijat.........  X      X      X      X
6.  Toimintaterapeutit............  X      X      X      X
7.  Kätilöt.......................  X      X      X      X
8.  Terveydenhoitajat.............  -1)    X      X      X
9.  Optikot.......................  X      -      X      -
10. Psykologit....................  -      X      X      -
11. Farmaseutit...................  X      X      X      -
12. Röntgenhoitajat...............  X      X      -      -
13. Mielisairaanhoitajat..........  X      X      -      -
14. Erikoishammashoitajat.........  - 1)   X      X      X
15. Hammashoitajat................  X      X      -     (X) 2)
16. Hammasteknikot................  X     (X) 2) (X) 2)  -
17. Apuhoitajat...................  X      X      -      -
18. Eläinlääkärit.................  X      X      X      X

1) Sairaanhoitajan ja hammashoitajan peruskoulutuksen osalta on voimassa hyväksytty laillistusmenettely.

2) Voimassaolevat määräykset koskevat työskentelyä kansanhammashoidon piirissä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.