Finlex - Etusivulle
Sopimussarja

22/1983

Sopimussarja

Sopimustekstit, valtiosopimusten voimaansaattamissäädökset, ministeriöiden ilmoitukset sekä sähköinen sopimussarja vuodesta 1999 alkaen

Asetus Pohjoismaiden välisen konkurssia koskevan sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Allekirjoituspäivä

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Kööpenhaminassa 11 päivänä lokakuuta 1982 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken 7 päivänä marraskuuta 1933 tehdyn konkurssia koskevan sopimuksen muuttamisesta tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 21 päivänä tammikuuta 1983 annetulla lailla (345/83) ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut niin ikään 21 päivänä tammikuuta 1983 ja jota koskeva ratifioimisasiakirja on talletettu Tanskan ulkoasiainministeriöön 8 päivänä helmikuuta 1983, tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1983 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Pohjoismaiden välisen konkurssia koskevan sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 21 päivänä tammikuuta 1983 annettu laki (345/83) ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä toukokuuta 1983.

SOPIMUS Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken 7 päivänä marraskuuta 1933 tehdyn konkurssia koskevan sopimuksen muuttamisesta

Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan hallitukset ovat sopineet, että 7 päivänä marraskuuta 1933 tehdyn konkurssia koskevan sopimuksen 4, 7, 8, 11, 13 ja 15 artikla muutetaan näin kuuluviksi:

4 artikla

Onko merkinnän tekeminen kiinteistökirjaan tai oikeuden pöytäkirjaan tarpeen, jotta velallisen ennen konkurssia suorittamat kiinteätä omaisuutta tarpeistoineen koskevat oikeustoimet olisivat konkurssipesää sitovia, niin myös tällaiseen omaisuuteen kohdistuva takaisinsaantivaatimus, on ratkaistava sen valtion lain mukaan, missä kiinteistö on. Samoin ratkaistaan, onko konkurssin merkitseminen kiinteistökirjaan tai oikeuden pöytäkirjaan tarpeen, jottei sellaista omaisuutta koskeva oikeustoimi, jonka velallinen suorittaa konkurssin kestäessä, saavuttaisi konkurssipesään sitovaa vaikutusta. Vastaavanlaiset rekisteröityä ilma-alusta, alusta tai rakenteilla olevaa alusta tai osuutta tällaiseen omaisuuteen koskevat kysymykset ratkaistaan omaisuuden rekisteröintivaltion lain mukaan.

Milloin jonkin sopimusvaltion lain mukaan oikeuden pöytäkirjaan merkitseminen tai muunlainen kirjaamismenettely tai kuuluttaminen on tarpeen, jotta sellaisen irtaimen omaisuuden luovuttaminen, johon ensimmäisen kappaleen määräyksiä ei ole sovellettava, tai hallintaa luovuttamatta tapahtuvan panttioikeuden perustaminen tällaiseen omaisuuteen olisi konkurssipesää sitova, sovellettakoon, mitä tulee mainitunlaisen oikeustoimen pätevyyteen tai peruuntumiseen, sen valtion lakia, jos oikeustoimen tarkoittama omaisuus oli siellä konkurssin alkaessa.

Konkurssin vaikutus ulosmittauksella saavutetun oikeuden pysyväisyyteen määräytyy sen valtion lain mukaan, missä ulosmittaus on toimitettu.

7 artikla

Onko erityistä etuoikeutta olemassa omaisuuteen, joka konkurssin alkaessa oli jossakin toisessa sopimusvaltiossa, niin myös useiden tällaiseen omaisuuteen kohdistuvien erityisten etuoikeuksien keskinäinen arvojärjestys ratkaistaan sen valtion lain mukaan, missä omaisuus oli; ja tällainen etuoikeus tuottaa siihen omaisuuteen paremman oikeuden kuin yleinen etuoikeus.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä kappaleessa on määrätty, sovelletaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa alukseen ja rakenteilla olevaan alukseen kohdistuvaan etuoikeuteen asianomaisen maan merilain lainvalintasäännöksiä. Sama on voimassa muusta vaikutuksesta suhteessa kolmanteen mieheen.

Tuottaako jossakin muussa kuin siinä sopimusvaltiossa, missä konkurssi on vireillä, määrätty vero tai muu julkinen maksu etuoikeuden on ratkaistava sen valtion lain mukaan, missä maksu on määrätty. Jos kysymykseen tuleva etuoikeus on erityinen, määräytyy sen arvojärjestys sen mukaan kuin ensimmäisessä kappaleessa sanotaan. Jos se on yleinen, saadaan etuoikeutettu saaminen ottaa omaisuudesta siinä valtiossa, jossa vero tai maksu on määrätty, sen jälkeen kun tämän omaisuuden arvosta on vähennetty osuus konkurssipesään kohdistuvien saamisten ja niiden konkurssisaamisten yhteismäärästä, joilla on muu kuin verolle tai maksulle kuuluva yleinen etuoikeus. Vähennettävä osuus määrätään siten, että se vastaa veron tai maksun määräämismaassa olevan omaisuuden osuutta konkurssipesän koko omaisuudesta. Veron tuottaman yleisen etuoikeuden ja jonkin erityisen etuoikeuden keskinäisestä arvojärjestyksestä on, sen estämättä mitä ensimmäisessä kappaleessa sanotaan, voimassa sen valtion laki, missä vero on määrätty.

8 artikla

Mikäli tämän sopimuksen määräysten soveltaminen riippuu siitä, missä jokin omaisuus on, katsottakoon konkurssivelallisen saamisen, joka perustuu juoksevaan velkakirjaan tai muuhun saamistodisteeseen, minkä esittäminen on saamisen velkomisoikeuden edellytyksenä, olevan siinä valtiossa, missä asiakirja on, mutta muun saamisen siellä, missä konkurssi on alkanut.

Rekisteröidyn ilma-aluksen, aluksen tai rakenteilla olevan aluksen on, paitsi 6 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa, katsottava olevan siinä valtiossa, jossa se on rekisteröity.

11 artikla

Tämän sopimuksen alusta tai rakenteilla olevaa alusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös omaisuuteen, joka ei ole alus tai rakenteilla oleva alus, jos se on sopimusvaltiossa rekisteröity alusrekisteriin tai rakenteilla olevien alusten rekisteriin.

Tämän sopimuksen ilma-alusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös varaosiin, jotka on kiinnitetty yhdessä ilma-aluksen kanssa.

13 artikla

Milloin sopimusvaltiossa päätetään asettaa konkurssiin sellainen velallinen, jolla ei ole tai jolla kuollessaan ei ollut kotipaikkaa siinä valtiossa, tai sellainen oikeushenkilö, jonka kotipaikkaa ei ole siellä, on tästä päätöksessä mainittava. Tällöin ei puheena olevaa sopimusta sovelleta konkurssiin; ja konkurssi voi, jossakin muussa sopimusvaltiossa sittemmin alkaneen konkurssin estämättä, edelleen jatkua.

15 artikla

Jos julkinen akordikäsittely konkurssitta on aloitettu jossakin sopimusvaltiossa, älköön konkurssia tapahtuko älköönkä akordikäsittelyä aloitettako muussa sopimusvaltiossa; ja viimeksimainitussa valtiossa olevaan omaisuuteen sovellettakoon mitä siinä valtiossa on vastaavan tapauksen varalta säädetty ulosmittauksesta ja ulosmitatun omaisuuden myymisestä.

Jos käsittely johtaa akordin vahvistamiseen, olkoon tämä noudatettavana muissakin sopimusvaltioissa. Takaisinsaantia akordissa koskevia säännöksiä, jotka on annettu siinä valtiossa, missä akordi on vahvistettu, on tällöin sovellettava muissa valtioissa olevaan omaisuuteen. Omaisuuteen, jota tarkoitetaan 4 artiklassa, on kuitenkin sitä artiklaa vastaavasti sovellettava.

Mitä 2, 10 ja 13 artiklassa on määrätty, on vastaavasti sovellettava niissä tapauksissa, joista tässä artiklassa puhutaan.

Sopimusvaltiot voivat liittyä tähän sopimukseen

a) allekirjoittamalla sen tekemättä ratifiointia koskevaa ehtoa tai

b) allekirjoittamalla sen ratifiointia koskevin ehdoin sekä sen jälkeen ratifioimalla sen.

Ratifioimisasiakirjat on talletettava Tanskan ulkoasiainministeriöön.

Sopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka lähinnä seuraa kahden kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun kolme sopimusvaltiota on liittynyt siihen, ja sitä sovelletaan konkurssiin ja konkurssitta tapahtuvaan julkiseen akordikäsittelyyn, joka on aloitettu voimaantulon jälkeen. Myöhemmin liittyneen valtion osalta sopimus tulee voimaan kaksi kuukautta sen jälkeen, kun tämä valtio on liittynyt sopimukseen.

Tanskan oikeusministeriö voi, neuvoteltuaan muiden sopimusvaltioiden oikeusministeriöiden kanssa, määrätä, että 7 päivänä marraskuuta 1933 tehtyä sopimusta siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen on sovellettava Fär-saarilla ja Grönlannissa. Sovellettaessa sopimusta Fär-saarilla ja Grönlannissa voi Tanskan oikeusministeriö mainittua menettelyä noudattaen vahvistaa tehtäväksi sellaisia poikkeuksia, joita Fär-saarten tai Grönlannin erityiset olot voivat vaatia.

Tämän vakuudeksi ovat valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Kööpenhaminassa 11 päivänä lokakuuta 1982 yhtenä suomen-, islannin-, norjan-, ruotsin- ja tanskankielisenä kappaleena, jossa on kaksi ruotsinkielistä tekstiä, toinen Suomea ja toinen Ruotsia varten.

Sivun alkuun