Asetus Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kanssa tehdyn vastavuoroisia kalastuskysymyksiä koskevan sopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1981 Suomen Tasavallan hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallituksen välillä vastavuoroisista kalastuskysymyksistä tehty sopimus ja siihen liittyvä pöytäkirja, jotka pääministeri tasavallan presidentin estyneenä ollessa on hyväksynyt 20 päivänä marraskuuta 1981 ja joiden hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 2 päivänä joulukuuta 1981, tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.
SOPIMUS Suomen Tasavallan hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallituksen välillä vastavuoroisista kalastuskysymyksistä
Suomen Tasavallan hallitus ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallitus,
ottaen huomioon molempien maiden välisten suhteiden suotuisan kehityksen, joka perustuu Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton väliseen 6. päivänä huhtikuuta 1948 tehtyyn sopimukseen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta,
ottaen huomioon kummankin valtion kalastajien hyväksikäyttämien tiettyjen Itämeren kalakantojen keskinäisen riippuvuuden,
vahvistaen pyrkimyksensä turvata kalavarat 13 päivänä syyskuuta 1973 tehdyn Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen tarkoittamilla merialueilla sekä tässä yhteydessä hyödyntää näitä kalavaroja niin tarkoituksenmukaisesti kuin mahdollista,
ottaen huomioon Neuvostoliiton perinteinen kalastus alueilla, joille Suomen kalastuslainkäyttövalta ulottuu, ja haluten mahdollisuuksien mukaan rajoittaa tulevaisuudessa tälle kalastukselle Suomen kalastuslainkäyttövallasta johtuvia kielteisiä seuraamuksia näillä alueilla,
kiinnittäen huomion Suomen kiinnostukseen harjoittaa kalastusta Neuvostoliiton kalastuslainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, joilla Suomen osapuoli eräissä tapauksissa on aikaisemmin harjoittanut kalastusta,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Kumpikin sopimuspuoli sallii toisen sopimusPuolen kalastusalusten harjoittaa kalastusta tämän sopimuksen määräysten mukaisesti kalastuslainkäyttövaltansa alaisuuteen kuuluvilla alueilla Itämerellä 12 meripeninkulman ulkopuolella perusviivoista, joista aluevedet lasketaan.
2 artikla
Kumpikin sopimuspuoli määrittelee vuosittain molempien sopimuspuolten edustajien välisten neuvotteluiden jälkeen tämän sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetuille alueille toisen sopimuspuolen saaliskiintiöt, pyyntiajat, alusten määrän, pyydykset ja tarvittaessa tarkemmin alueet, joilla kalastus mainittujen kiintiöiden rajoissa sallitaan.
3 artikla
Kummankin sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten tulee luovuttaa toisilleen tiedot alusten rekisterinumeroista ja tunnusmerkeistä, pyyntivälineistä ja muista vastaavista merkityksellisistä seikoista, kuten jokaisen sellaisen kalastusaluksen päällikön sukunimestä, jolla on tarkoitus harjoittaa kalastusta tämän sopimuksen 1 artiklassa sanotulla alueella 2 artiklan määräysten mukaisesti vahvistettujen kiintiöiden puitteissa. Tällaiset tiedot tulee antaa myös jokaisesta näitä kalastusaluksia erityisesti seuraavasta avustus- tai huoltoaluksesta.
Toisen sopimuspuolen kalastuslainkäyttövallan alueella pyyntiä harjoittavien sopimuspuolen kalastusalusten tulee noudattaa yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä valoja ja merkkikuvioita koskevia sääntöjä.
4 artikla
Harjoittaessaan kalastusta toisen sopimuspuolen alueella, josta puhutaan tämän sopimuksen 1 artiklassa, sopimuspuolen kalastusalusten tulee noudattaa ensiksimainitun sopimuspuolen antamia kalakantojen suojelua tarkoittavia määräyksiä sekä kalastusta koskevia lakeja ja säännöksiä. Näillä aluksilla tulee olla tämän sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten hyväksymän muodon mukainen kalastuspäiväkirja. Alusten tulee ilmoittaa tulostaan alueelle ja poistumisestaan alueelta samoinkuin noudattaa muita kalastusta ja saaliin ilmoittamista koskevia ohjeita, jotka viimeksimainitun sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset ovat määränneet.
Kummankin sopimuspuolen tulee hyvissä ajoin tiedottaa toiselle sopimuspuolelle uusien kalastuksen harjoittamisen kannalta merkityksellisten lakien, sääntöjen ja ehtojen hyväksymisestä.
Kumpikin sopimuspuoli voi tämän sopimuksen 1 artiklan tarkoittamalla alueella ryhtyä kansainvälisen oikeuden mukaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat osoittautua välttämättömiksi sen varmistamiseksi, että toisen sopimuspuolen alukset noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.
5 artikla
Artiklassa 1 mainittua kalastusta on harjoitettava siten, ettei muille kalastusaluksille eikä asianmukaisesti merkityille pyydyksille aiheuteta vahinkoa.
Vahingosta, joka toisen sopimuspuolen kalastusalukselle tai pyyntilaitteille on aiheutunut toiselle sopimuspuolelle kuuluvan aluksen harjoittamasta kalastustoiminnasta, on jälkimmäisen aluksen omistaja vastuussa ja velvollinen sen korvaamaan, vaikkei vahingon aiheutumiseen ole syynä aluksen ohjauksessa tai pyynnin suorittamisessa tapahtunut tuottamus.
Milloin vahingon kärsinyt on osaltaan myötävaikuttanut vahingon aiheutumiseen, on korvausta vastaavasti soviteltava.
Edellä tarkoitettujen tapausten käsittelemistä varten perustetaan tässä sopimuksessa tarkoitetussa kalastuksessa aluksille ja kalastusvälineille aiheutuneista vahingoista johtuvia vaatimuksia käsittelevä suomalais-neuvostoliittolainen komissio, joka toimii Helsingissä.
Vahinkotapausten sattuessa tulee vahingon aiheuttaneen tai sen kärsineen osapuolen ilmoittaa vahingosta Komissiolle asian tutkimista ja korvausvelvollisuutta koskevan selvityksen laatimista varten. Komission työjärjestys sekä tarkemmat määräykset korvausasiain käsittelystä sisältyvät tämän sopimuksen liitteenä olevaan pöytäkirjaan.
Mikään tässä artiklassa ei koske kummankaan maan voimassaolevaa oikeudenkäyntijärjestystä eikä estä kantajaa tai vastaajaa esittämästä vahingonkorvausvaatimuksia tuomioistuimessa.
6 artikla
Sopimuspuolet sitoutuvat harjoittamaan yhteistyötä vaelluskalavarojen suojelun, järkiperäisen hyväksikäytön ja uudistamisen alalla sekä tämän sopimuksen 1 artiklassa mainituilla että Itämeren muillakin alueilla.
7 artikla
Huomioon ottaen 13 päivänä syyskuuta 1973 tehdyn Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen tavoitteet ja periaatteet sopimuspuolet ovat yhteistoiminnassa kalastusta koskevien käytännöllisten ja tieteellisten ongelmien selvittämiseksi sillä alueella, jolla tämän sopimuksen mukaisesti kalastettavat kalakannat esiintyvät. Molempien sopimuspuolten kalatalouden kehittämiseksi ja kalastuselinkeinon edistämiseksi nämä vaihtavat säännöllisesti tietoja edellä tarkoitetun alueen kalakantojen tilasta, kalastuksen laajuudesta, saaliista, kalastustavoista sekä muista kalataloutta palvelevan tutkimuksen tuloksista.
Edellä tarkoitettua yhteistoimintaa varten perustetaan suomalais-neuvostoliittolainen kalastustoimikunta, johon molemmat sopimuspuolet nimeävät kaksi edustajaa. Työtään varten toimikunta voi käyttää Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES), Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission (IBSFC) tai muun kyseisellä alalla toimivan kansainvälisen elimen aineistoa.
Kumpikin sopimuspuoli vastaa menoista, jotka aiheutuvat sen edustajien osallistumisesta toimikunnan toimintaan sekä tasapuolisesti toimikunnan työstä aiheutuvista muista kustannuksista.
Toimikunnan kokouksia pidetään vähintään kerran vuodessa, vuoroin kummankin sopimuspuolen alueella.
8 artikla
Tällä sopimuksella ei ole vaikutusta sopimuspuolten välisiin muihin sopimuksiin tai olemassaoleviin monenvälisiin yleissopimuksiin, joiden osapuolia ne ovat. Se ei myöskään ennakoi kummankaan sopimuspuolen asennoitumista merioikeutta koskevissa kysymyksissä.
9 artikla
Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin vaihdetaan sopimuksen hyväksymistä kummankin sopimuspuolen sisäisen lainsäädännön mukaisesti koskevat nootit.
Tämä sopimus on voimassa 10 vuotta.
Ellei kumpikaan sopimuspuoli kirjallisesti irtisano sopimusta vähintään kaksitoista kuukautta ennen tämän ajanjakson päättymistä, se jää edelleen voimaan uudeksi kuusivuotiskaudeksi, ellei sitä kirjallisesti irtisanota vähintään kaksitoista kuukautta ennen sellaisen kuusivuotiskauden päättymistä.
Tehty Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1981 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.
PÖYTÄKIRJA joka koskee Suomen ja Neuvostoliiton kalastuslainkäyttövallan alaisuuteen kuuluvilla alueilla aluksille ja kalastusvälineille aiheutuneista vahingoista johtuvia vaatimuksia käsittelevän suomalais-neuvostoliittolaisen komission työjärjestystä ja menettelyohjeita
1 artikla
Suomen Tasavallan hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallituksen välillä Suomen ja Neuvostoliiton kalastuslainkäyttövallan alaisuuteen kuuluvilla alueilla tehdyn sopimuksen 5 artiklassa tarkoitettuun komissioon, jonka nimenä on Suomen ja Neuvostoliiton kalastuslainkäyttövallan alaisuuteen kuuluvilla alueilla aluksille ja kalastusvälineille aiheutuneista vahingoista johtuvia vaatimuksia käsittelevä suomalais-neuvostoliittolainen komissio (jäljempänä tässä pöytäkirjassa "komissio"), kuuluu kaksi jäsentä, joista toisen nimittää Suomen Tasavallan hallitus ja toisen Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallitus. Kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa toiselle komission jäseneksi nimitetyn henkilön nimen, virka-aseman ja osoitteen.
Komission sijaintipaikkana on Helsinki, mutta se voi tarpeen vaatiessa kokoontua pysyvän sijaintipaikkansa ulkopuolella.
Kumpikin hallitus asettaa tarvittaessa komission jäsenten käytettäväksi asiantuntijoita ja sihteerin.
2 artikla
Kummankin sopimuspuolen osuus komission toiminnasta aiheutuvista kustannuksista käsittää sen nimeämälle jäsenelle suoritettavan palkkion ja muiden erityisesti sanotun sopimuspuolen osalle tulevien kulujen lisäksi puolet komission yhteisistä kustannuksista. Tarvittaessa on komission asiana päättää, mitä on pidettävä yhteisinä kustannuksina.
3 artikla
Komission tehtävänä on jäljempänä mainittavin tavoin käsitellä ne korvaushakemukset, jotka toisen sopimuspuolen luonnolliset ja oikeushenkilöt esittävät toisen sopimuspuolen luonnollisille ja oikeushenkilöille sellaisten vahinkojen johdosta, joita kalastamisesta Suomen ja Neuvostoliiton kalastuslainkäyttövallan alaisuuteen kuuluvilla alueilla -on aiheutunut kalastusaluksille ja kalastusvälineille.
Vahinkoa kärsineen kalastusaluksen tai kalastusvälineen omistaja esittää korvaushakemuksensa siihen liittyvine selvityksineen joko suoraan hänen kotivaltionsa nimittämälle komission jäsenelle tai muulle viranomaiselle, jonka on ilmoitettu huolehtivan tällaisten hakemusten toimittamisesta komission käsiteltäviksi.
Jos asiassa on suoritettava tutkinta tai hankittava muuta selvitystä, komission jäsen voi ennen asian käsiteltäväksi ottamista pyytää asianomaisilta ,viranomaisilta virka-apua tällaisen selvityksen saamiseksi.
Mikäli jäsen katsoo, että korvausvaatimus ilmeisesti on aiheeton, hänen tulee ilmoittaa tämä käsityksensä hakijalle ja palauttaa tälle asiakirjat. Muussa tapauksessa jäsenen tulee mahdollisimman pian saattaa korvaushakemus siihen liittyvine asiakirjoineen komission käsiteltäväksi.
4 artikla
Kun komissio 3 artiklassa tarkoitetun aineiston perusteella ottaa korvausasian käsiteltäväkseen, sen tulee ensimmäiseksi varata sille osapuolelle, johon vaatimus kohdistuu, jollei tätä aikaisemmin ole kuultu, tilaisuus vastata vaatimukseen Mikäli vahingon aiheuttaja suostuu suorittamaan vaaditun korvauksen, tai asianosaiset muutoin ovat valmiit tekemään sovinnon, asia ei komission osalta anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
Mikäli korvausvelvollisuuden perusteesta tai korvauksen määrästä ollaan eri mieltä, komission tulee pyrkiä selvittämään vahinkotapahtuma ja sen seuraukset sekä kaikkien olosuhteiden huolellisen harkinnan jälkeen erityisesti tutkia, onko vahinko aiheutunut kalastusta koskevien taikka muiden Suomen ja Neuvostoliiton kalastuslainkäyttövallan alaisuuteen kuuluvilla alueilla voimassa olevien määräysten rikkomisesta tahi muusta vahingon aiheuttajalle syyksi luettavasta menettelystä, samoin kuin myös, milloin tällaista menettelyä ei voida todeta tapahtuneen, onko vahinkoa muutoin pidettävä mainituilla alueilla harjoitetusta kalastuksesta aiheutuneena. Niin ikään on selvitettävä vahingon laatu ja määrä sekä se seikka, onko vahinkoa kärsinyt osapuoli omalla menettelyllään myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Jos se, jolta korvausta vaaditaan, puolestaan esittää vaatimuksia, ne on käsiteltävä yhdessä päävaatimuksen kanssa.
Tarvittaessa voidaan korvausasian osapuolet kutsua kuultaviksi komission istuntoon. Komissio voi myös käyttää asiantuntijoita sekä pyytää kummankin sopimuspuolen viranomaisilta virka-apua korvausasian käsittelyssä tarvittavien lisäselvitysten hankkimiseksi.
Kun komissio on tutkinut asian, sen tulee ilmoittaa tutkimuksensa tulokset asian osapuolille ja kehoittaa näitä asettamansa määräajan kuluessa sopimaan asiasta. Mikäli sovintoratkaisuun päästään, komissio toteaa tehtävänsä asiassa päättyneen.
5 artikla
Komissio laatii, jos sovintoratkaisua ei synny, suorittamansa selvittelyn perusteella päätöksen, joka sisältää lausunnon 4 artiklassa mainituista seikoista sekä komission suosituksen, joka koskee vahingonkorvauksen suorittamisvelvollisuutta sekä korvauksen määrää.
Jolleivät komission jäsenet ole yhtä mieltä korvausvelvollisuuden perusteista tai korvauksen määrästä, tämä seikka on päätöksessä todettava ja kummankin komission jäsenen mielipide siinä erikseen mainittava.
6 artikla
Komission käsiteltyä korvausasian se toimittaa riidan osapuolille päätöksen, joka on laadittu yhtenä suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena.
Jos komissio ei ole päässyt yksimielisyyteen vahingonkorvausta koskevasta suosituksesta taikka asian toinen osapuoli ei halua hyväksyä komission suositusta, komissio voi ehdottaa, että asia saatetaan ratkaistavaksi tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä.
7 artikla
Sopimuspuolten tulee huolehtia siitä, että Suomen ja Neuvostoliiton kalastuslainkäyttövallan alaisuuteen kuuluvilla alueilla pyyntiä harjoittavien kalastusalusten omistajat tuntevat 1 artiklassa mainittuun sopimukseen ja tähän pöytäkirjaan perustuvan vahingonkorvausasioiden käsittelyjärjestyksen.
8 artikla
Komission tulee vuosittain laatia ja lähettää sopimuspuolille lyhyt kertomus, joka sisältää tiedot sen käsittelemistä korvausasioista ja tuloksista, jotka niiden osalta on saavutettu.
9 artikla
Sopimuspuolet pitävät huolta siitä, ettei ole olemassa esteitä tässä pöytäkirjassa tarkoitettujen vahinkojen johdosta maksettavien korvausmäärien nopealle siirtämiselle maasta toiseen.
Tämä pöytäkirja tulee voimaan ja sen voimassaoloaika päättyy samanaikaisesti Suomen Tasavallan hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallituksen välillä vastavuoroisista kalastuskysymyksistä tehdyn sopimuksen kanssa, jonka erottamaton osa pöytäkirja on.