Finlex ®

Suomalais-norjalaisesta rajavesistökomissiosta Suomen ja Norjan välillä tehty SOPIMUS

Suomen hallitus ja Norjan hallitus,

tarkoituksena säilyttää rajavesistöjen ja niiden ympäristön ainutlaatuiset luonnonolosuhteet sekä turvata molempien sopimuspuolten ja erityisesti rajaseudun asukkaiden edut rajavesistöjen käyttöä koskevissa kysymyksissä,

ovat tehneet seuraavan sopimuksen:

1 artikla

Sopimuspuolet asettavat yhteisen rajavesistökomission, jonka tehtävänä on toimia Suomen ja Norjan hallitusten välisenä yhteistyö- ja yhteyselimenä rajavesistöjä koskevissa kysymyksissä. Tässä tarkoituksessa rajavesistökomission tehtävänä on tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja asioista, jotka koskevat Suomen ja Norjan välisten rajavesistöjen hoitoa, niiden tilan ja veden laadun seurantaa ja valvontaa, kalastusoloja, veden pilaantumisen ehkäisemistä, rajavesistöön rakentamista ja rajavesistön säännöstelyä sekä muissa sellaisissa asioissa, joiden vaikutukset ilmenevät rajavesistöissä.

Sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten tulee ilmoittaa rajavesistökomissiolle suunnitelmistaan, jotka olennaisella tavalla koskevat tai sivuavat rajavesistöjä ja joiden toteuttamisen vaikutukset sanotulla tavalla ilmenevät rajavesistöissä.

2 artikla

Sopimusta sovelletaan vesialueilla, jotka käsittävät ne osat Rajajokea, Skietshamjokea, Inarinjokea ja Tenojokea, joita pitkin valtakunnanraja kulkee, sekä ne järvet, joet ja purot, jotka rajaviiva leikkaa. Näitä vesistöjä kutsutaan tässä sopimuksessa rajavesistöiksi.

Sopimusta sovelletaan myös niillä vesistöalueilla, joiden osia rajavesistöt ovat, sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka voivat aiheuttaa rajavesistöissä vahingollisia ja haitallisia seurauksia.

3 artikla

Kummankin sopimuspuolen hallitus nimeää rajavesistökomissioon kolme jäsentä, joista yhden tulee omata kokemusta vesihallinnon alalta sekä yhden olla rajaseudun oloihin hyvin perehtynyt henkilö, joka määrätään Lapin lääninhallituksen tehtyä suomalaisesta ja Finnmarkin fylkesmanin norjalaisesta jäsenestä ehdotuksen. Kullekin jäsenelle määrätään vastaavasti samassa järjestyksessä yksi tai useampia varamiehiä.

Kummankin sopimuspuolen hallitus määrää yhden nimeämistään jäsenistä toimimaan, valtioiden vuorotellessa, kalenterivuoden kerrallaan komission puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

4 artikla

Rajavesistökomissio kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kuitenkin vähintään yhden kerran kalenterivuoden aikana. Kokous on kutsuttava koolle, jos toisen sopimuspuolen nimeämät komission jäsenet sitä vaativat.

5 artikla

Komissio voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita ja antaa näiden suoritettaviksi selvitystehtäviä. Komission tulee tarvittaessa kuulla myös paikallisten asukkaiden edustajia.

Komissiolla on oikeus ottaa yhteyttä kummankin sopimuspuolen asianomaisiin viranomaisiin, joiden tulee avustaa komissiota selvitys- ja tutkimustyössä.

Kumpikin sopimuspuoli asettaa komission käytettäväksi sihteerin.

Komissio vahvistaa itse tarvittaessa työjärjestyksensä.

6 artikla

Kumpikin sopimuspuoli suorittaa palkkion valitsemilleen komission jäsenille ja sihteerille. Sama koskee myös jäsenten ja sihteerien matkakustannusten korvausta ja päivärahaa. Komission työskentelystä aiheutuneet muut kustannukset, niihin luettuna myös asiantuntijain palkkiot, matkakustannusten korvaukset ja Päivärahat, maksaa puoliksi kumpikin sopimuspuoli, mikäli jotain kustannuserää ei ilmeisesti ole pidettävä yksinomaan jomman kumman valtion menona.

7 artikla

Rajavesistökomission tulee antaa vuosittain sopimuspuolten hallituksille kertomus, johon sisältyy myös ilmoitus komission kustannusten jakaantumisesta sopimuspuolten kesken.

8 artikla

Rajavesistökomission jäsenillä ja sihteereillä on oikeus ylittää raja siellä, missä se komission työn kannalta on tarkoituksenmukaista. Sama koskee komission nimeämiä asiantuntijoita, milloin se heidän tehtäviensä suorittamista varten on välttämätöntä.

Kaikki rajanylitykset on ilmoitettava ennakolta paikallisille poliisiviranomaisille.

9 artikla

Tämä sopimus ei vaikuta sopimuspuolten välisiin muihin sopimuksiin.

Rajavesistökomissio voi 1 artiklan mukaisen toimivaltansa puitteissa tehdä esityksiä ja aloitteita tämän sopimuksen samoin kuin sopimuspuolten välisten muiden sopimusten muuttamisesta.

10 artikla

Tämä sopimus tulee voidaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat diplomaattiteitse ilmoittaneet toisilleen, että niiden valtiosäännön mukaiset vaatimukset voimaantulolle on täytetty.

11 artikla

Sopimus lakkaa olemasta voimassa sen kalenterivuoden alusta lukien, joka ensiksi sattuu kahden vuoden kuluttua siitä, kun jompikumpi valtio on sanonut irti sopimuksen.

Tehty Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1980 kahtena suomenkielisenä ja kahtena norjankielisenä kappaleena, siten että kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Tämän vakuudeksi ovat molemmat valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen.