Asetus julkisen sektorin järjestäytymisoikeuden suojelua ja palvelussuhteen ehtojen määräämismenettelyä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään:
Kansainvälisen työkonferenssin vuonna 1978 hyväksymä julkisen sektorin järjestäytymisoikeuden suojelua ja palvelussuhteen ehtojen määräämismenettelyä koskeva yleissopimus, jonka eduskunta on 13 päivänä marraskuuta 1979 hyväksynyt ja Tasavallan Presidentti 1 sovittu. päivänä helmikuuta 1980 ratifioinut ja jonka ratifioinnin Kansainvälisen työtoimiston pääjohtaja on 25 päivänä helmikuuta 1980 rekisteröinyt, tulee Suomen osalta voimaan 25 päivänä helmikuuta 1981 niinkuin siitä on sovittu.
Yleissopimus (n:o 151), joka koskee julkisen sektorin järjestäytymisoikeuden suojelua ja palvelussuhteen ehtojen määräämismenettelyä
Kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,
aloitettuaan Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana Genevessä 7 päivänä kesäkuuta 1978 64. istuntokautensa,
kiinnittäen huomiota sopimuksen, joka koskee ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua, 1948, sopimuksen järjestäytymis- ja neuvotteluoikeudesta, 1949, ja työntekijäin edustajia koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1971, määräyksiin,
palauttaen mieleen, että sopimus järjestäytymis- ja neuvotteluoikeudesta, 1949, ei koske tiettyjä julkisen sektorin työntekijäryhmiä ja että työntekijäin edustajia koskeva yleissopimus ja suositus, 1971, koskevat yrityksissä työskentelevien työntekijäin edustajia.
kiinnittäen huomiota julkisen sektorin toimintojen huomattavaan laajenemiseen monessa maassa sekä julkisten viranomaisten ja julkisen sektorin työntekijäjärjestöjen välisten hyvien suhteiden tarpeeseen,
ottaen huomioon sen, että jäsenvaltioiden poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset järjestelmät eroavat toisistaan suuresti ja että eri jäsenvaltiossa on eri käytäntö (esim. kun on kysymys keskushallinnon ja paikallishallinnon toiminnoista, liittovaltion, osavaltion ja läänitason viranomaisten toiminnoista sekä valtionyritysten ja erilaisten itsenäisten tai puoli-itsenäisten julkisten elinten toiminnoista sekä palvelussuhteiden luonteesta),
ottaen huomioon jokaisen kansainvälisen asiakirjan soveltamisalan rajaamiseen ja määritelmien omaksumiseen liittyvät erityisongelmat, jotka johtuvat eri maiden yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välisistä eroista, sekä ne tulkintavaikeudet, joita on ilmennyt sopimuksen järjestäytymis- ja neuvotteluoikeudesta, 1949, asiaa koskevien määräysten soveltamisesta virkamiehiin, sekä ILO:n valvontaelinten usein esittämät huomautukset siitä, että jotkut hallitukset ovat soveltaneet näitä määräyksiä siten, että suuri määrä julkisen sektorin työntekijöitä on jäänyt sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle,
päätettyään tiettyjen, julkisen sektorin yhdistymisvapautta ja palvelussuhteen ehtojen määräämismenettelyä koskevien esitysten hyväksymisestä, mikä kysymys on viidentenä kohtana istuntokauden työjärjestyksessä, sekä
päätettyään, että nämä esitykset laaditaan kansainvälisen yleissopimuksen muotoon,
hyväksyy tänä 27 päivänä kesäkuuta 1978 seuraavan yleissopimuksen, jonka nimenä on työelämän suhteita (julkinen sektori) koskeva yleissopimus, 1978:
I osaSoveltamisala ja määritelmät
1 artikla
1. Tämä yleissopimus koskee kaikkia julkisten viranomaisten palveluksessa olevia henkilöitä sikäli kuin muiden kansainvälisten, työtä koskevien yleissopimusten edullisempia määräyksiä ei sovelleta heihin.
2. Kansallisessa lainsäädännössä on määrättävä, missä määrin tässä yleissopimuksessa säädetyt takeet koskevat korkean tason työntekijöitä, joiden tehtäviin yleensä katsotaan kuuluvan toimintapolitiikan hahmottelu tai johtamistehtävät, tai työntekijöitä, joiden tehtävät ovat erittäin luottamuksellisia.
3. Kansallisessa lainsäädännössä on määrättävä, missä määrin tässä yleissopimuksessa säädetyt takeet koskevat puolustusvoimia ja poliisia.
2 artikla
Tässä yleissopimuksessa käsitteellä "julkisen sektorin työntekijä" tarkoitetaan kaikkia tämän yleissopimuksen piiriin yleissopimuksen 1 artiklan nojalla kuuluvia henkilöitä.
3 artikla
Tässä yleissopimuksessa käsitteellä "julkisen sektorin työntekijäjärjestö" tarkoitetaan kaikkia järjestöjä - riippumatta niiden kokoonpanosta -, joiden tarkoituksena on edistää ja puolustaa julkisen sektorin työntekijöiden etuja.
II osaJärjestäytymisoikeuden suojelu
4 artikla
1. Julkisen sektorin työntekijöiden tulee olla asianmukaisesti suojattuja kaikelta ammatillista järjestäytymistä vastaan kohdistuvalta toiminnalta, kun on kysymys heidän työsuhteistaan.
2. Sellaista suojelua on annettava varsinkin, kun on kysymys toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on:
a) asettaa julkisen sektorin työntekijän työnsaannin ehdoksi, että hän ei liity julkisen sektorin työntekijäjärjestöön tai että hän eroaa tällaisesta työntekijäjärjestöstä;
b) aiheuttaa julkisen sektorin työntekijän erottaminen tai tuottaa hänelle muulla tavoin vahinkoa sen johdosta, että hän kuuluu julkisen sektorin työntekijäjärjestöön tai osallistuu tällaisen järjestön normaaliin toimintaan.
5 artikla
1. Julkisen sektorin työntekijäjärjestöjen tulee olla täysin riippumattomia julkisista viranomaisista.
2. Julkisen sektorin työntekijäjärjestöjen tulee olla asianmukaisesti suojattuja kaikelta julkisten viranomaisten puuttumiselta järjestöjen perustamiseen, toimintaan tai hallintoon.
3. Erityisesti on katsottava asioihin puuttumiseksi tässä artiklassa tarkoitetussa merkityksessä sellaiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää julkisten viranomaisten vaikutusvallan alaisten julkisen sektorin työntekijäjärjestöjen perustamista tai tukea tällaisia työntekijäjärjestöjä taloudellisesti tai muulla tavoin tarkoituksena saattaa ne julkisten viranomaisten valvontaan.
III osaJulkisen sektorin työntekijäjärjestöjen toimintaedellytykset
6 artikla
1. Julkisen sektorin hyväksyttyjen työntekijäjärjestöjen edustajille on järjestettävä asianmukaiset toimintaedellytykset, jotta he pystyisivät nopeasti ja tehokkaasti hoitamaan toimintaansa sekä työaikana että työajan ulkopuolella.
2. Tällaisten edellytysten järjestäminen ei saa heikentää hallinnon tai kysymyksessä olevan alan tehokasta toimintaa.
3. Tämän yleissopimuksen 7 artiklassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti tai muulia tarkoituksenmukaisella tavalla on määrättävä, minkälaisia näiden edellytysten tulee olla ja missä määrin niitä on järjestettävä.
IV osaPalvelussuhteen ehtojen määräämismenettely
7 artikla
Tarpeen mukaan on ryhdyttävä kansallisten olosuhteiden mukaisiin toimenpiteisiin, jotta tuettaisiin ja edistettäisiin asianomaisten julkisten viranomaisten ja julkisen sektorin työntekijäjärjestöjen välisen, palvelussuhteen ehtoja koskevan neuvottelumenettelyn tai muiden sellaisten menetelmien perusteellista kehittämistä ja hyväksikäyttöä, joiden avulla julkisen sektorin työntekijöiden edustajat voivat osallistua näistä ehdoista päättämiseen.
V osaRiitojen ratkaiseminen
8 artikla
Palvelussuhteen ehtoja määrättäessä syntyvät riidat on pyrittävä ratkaisemaan, sen mukaan kuin on sopivaa maan olosuhteiden kannalta, osapuolten välisin neuvotteluin taikka osapuolten välisen luottamuksen varmistamiseksi - riippumatonta ja puolueetonta menettelyä käyttäen, kuten välitystä, sovittelua ja välimiesmenettelyä.
VI osaKansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet
9 artikla
Julkisen sektorin työntekijöillä, kuten muillakin työntekijöillä, tulee olla yhdistymisvapauden normaaliin harjoittamiseen kuuluvat kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet, ilman muita velvoitteita kuin ne, jotka johtuvat heidän asemastaan ja heidän tehtäviensä luonteesta.
VII osaLoppumääräykset
10 artikla
Tämän yleissopimuksen virallisista ratifioinneista on rekisteröintiä varten lähetettävä ilmoitus Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle.
11 artikla
1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit pääjohtaja on rekisteröinyt.
2. Yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenvaltion rekisteröinnit.
3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity.
12 artikla
1. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio voi kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona sopimus ensiksi tuli voimaan, sanoa sen irti kirjelmällä, joka lähetetään Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle rekisteröitäväksi. Irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua sen rekisteröimisestä.
2. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio, joka ei vuoden kuluessa edellisessä momentissa mainitun kymmenen vuoden määräajan päättymisestä käytä tässä artiklassa määrättyä irtisanomisoikeutta, on sidottu sopimukseen uudeksi kymmenvuotiskaudeksi ja voi sen jälkeen sanoa irti sopimuksen kunkin kymmenvuotiskauden päätyttyä tässä artiklassa mainituin ehdoin.
13 artikla
1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Kansainvälisen työjärjestön kaikille jäsenvaltioille tieto kaikista järjestön jäsenvaltioiden hänelle ilmoittamista ratifioinneista ja irtisanomisista.
2. Ilmoittaessaan järjestön jäsenvaltioille toisen hänelle ilmoitetun ratifioinnin rekisteröimisestä pääjohtajan tulee kiinnittää järjestön jäsenvaltioiden huomio yleissopimuksen voimaantulopäivään.
14 artikla
Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava kaikista edellisten artiklojen mukaisesti rekisteröimistään ratifioinneista ja irtisanomisista Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille täydelliset tiedot Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista rekisteröintiä varten.
15 artikla
Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston on, milloin se katsoo tarpeelliseksi, annettava yleiselle konferenssille tämän yleissopimuksen soveltamista koskeva selostus sekä tutkittava, onko aihetta ottaa konferenssin työjärjestykseen kysymys sopimuksen täydellisestä tai osittaisesta muuttamisesta.
16 artikla
1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain muuttaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus määrää toisin, niin
a) kun jäsenvaltio ratifioi uuden muutetun yleissopimuksen, aiheutuu tästä ipso jure tämän yleissopimuksen irtisanominen 12 artiklan määräyksistä riippumatta uuden muutetun yleissopimuksen tullessa voimaan;
b) uuden muutetun yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.
2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voimaan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat sen ratifioineet mutta eivät ole ratifioineet muutettua yleissopimusta.
17 artikla
Tämän yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat kumpikin yhtä todistusvoimaiset.