58/1980

PATENTTIYHTEISTYÖSOPIMUS tehty Washingtonissa 19 päivänä kesäkuuta 1970

SISÄLLYSLUETTELO (Sisällysluettelo on lisätty mukavuussyistä. Sitä ei ole patenttiyhteistyösopimuksen allekirjoitetussa tekstissä.)

Patenttiyhteistyösopimus

ALKUMÄÄRÄYKSET

1 artikla: Liiton perustaminen

2 artikla: Määritelmät

I LUKU:

KANSAINVÄLINEN HAKEMUS JA KANSAINVÄLINEN UUTUUSTUTKIMUS

3 artikla: Kansainvälinen hakemus

4 artikla: Anomus

5 artikla: Selitys

6 artikla: Patenttivaatimukset

7 artikla: Piirustukset

8 artikla: Etuoikeuden pyytäminen

9 artikla: Hakija

10 artikla: Vastaanottava viranomainen

11 artikla: Kansainvälisen hakemuksen tekemispäivä ja

vaikutukset

12 artikla: Kansainvälisen hakemuksen lähettäminen

kansainväliselle toimistolle ja kansainväliselle

uutuustutkimusviranomaiselle

13 artikla: Nimettyjen viranomaisten oikeus saada kopio

kansainvälisestä hakemuksesta

14 artikla: Eräitä kansainvälisen hakemuksen puutteellisuuksia

15 artikla: Kansainvälinen uutuustutkimus

16 artikla: Kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen

17 artikla: Menettely kansainvälisessä uutuustutkimus-

viranomaisessa

18 artikla: Kansainvälinen uutuustutkimusselonteko

19 artikla: Patenttivaatimusten muuttaminen kansainvälisessä

toimistossa

20 artikla: Toimittaminen nimetyille Viranomaisille

21 artikla: Kansainvälinen julkaiseminen

22 artikla: Kopion, käännöksen ja maksun toimittaminen

nimetyille viranomaisille

23 artikla: Kansallisen käsittelyn lykkääminen

24 artikla: Vaikutuksen mahdollinen menetys nimetyssä

valtiossa

25 artikla: Nimettyjen viranomaisten suorittama

uudelleentutkimus

26 artikla: Mahdollisuus suorittaa korjauksia nimetyissä

viranomaisissa

27 artikla: Kansalliset vaatimukset

28 artikla: Patenttivaatimusten, selityksen ja piirustusten

muuttaminen nimetyssä viranomaisessa

29 artikla: Kansainvälisen julkaisemisen vaikutukset

30 artikla: Kansainvälisen hakemuksen luottamuksellisuus

II LUKU:

KANSAINVÄLINEN PATENTOITAVUUDEN ESITUTKIMUS

31 artikla: Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta

koskeva pyyntö

32 artikla: Kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia

suorittava viranomainen

33 artikla: Kansainvälinen patentoitavuuden esitutkimus

34 artikla: Menettely kansainvälisiä patentoitavuuden

esitutkimuksia suorittavassa viranomaisessa

35 artikla: Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta

koskeva selonteko

36 artikla: Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta

koskevan selonteon lähettäminen kääntäminen ja

toimittaminen

37 artikla: Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta

koskevan pyynnön tai valtion välinnän

peruuttaminen

38 artikla: Kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimuksen

luottamuksellisuus

39 artikla: Kopion, käännöksen sekä maksun toimittaminen

valitulle viranomaiselle

40 artikla: Kansallisen patentoitavuustutkimuksen ja muun

käsittelyn lykkääminen

41 artikla: Patenttivaatimusten, selityksen ja piirustusten

muuttaminen valitussa viranomaisessa

42 artikla: Kansallisen patentoitavuustutkimuksen tulokset

valitussa viranomaisessa

III LUKU:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

43 artikla: Eräiden suojamuotojen hakeminen

44 artikla: Kahden suojamuodon hakeminen

45 artikla: Alueelliset patenttisopimukset

46 artikla: Kansainvälisen hakemuksen virheellinen käännös

47 artikla: Määräajat

48 artikla: Eräiden määräaikojen noudattamatta jättäminen

49 artikla: Oikeus asioida kansainvälisessä viranomaisessa

IV LUKU:

TEKNISET PALVELUT

50 artikla: Patentteja koskevat tiedotuspalvelut

51 artikla: Tekninen apu

52 artikla: Suhde sopimuksen muihin määräyksiin

V LUKU:

HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

53 artikla: Yleiskokous

54 artikla: Toimeenpaneva komitea

55 artikla: Kansainvälinen toimisto

56 artikla: Teknisen yhteistyön komitea

57 artikla: Varainhoito

58 artikla: Sovellutussäännöt

VI LUKU:

RIITA-ASIAT

59 artikla: Riita-asiat

VII LUKU:

TARKISTAMINEN JA MUUTTAMINEN

60 artikla: Sopimuksen tarkistaminen

61 artikla: Sopimuksen eräiden määräysten muuttaminen

VIII LUKU:

LOPPUMÄÄRÄYKSET

62 artikla: Sopimuksen osapuoleksi tuleminen

63 artikla: Sopimuksen voimaantulo

64 artikla: Varaumat

65 artikla: Asteittainen soveltaminen

66 artikla: Irtisanominen

67 artikla: Allekirjoittaminen ja kielet

68 artikla: Tallettaminen

69 artikla: Ilmoitukset

PATENTTIYHTEISTYÖSOPIMUS tehty Washingtonissa 19 päivänä kesäkuuta 1970

Sopimusvaltiot,

tahtoen edistää tieteen ja teknologian kehitystä,

tahtoen parantaa keksintöjen oikeussuojaa,

tahtoen tehdä yksinkertaisemmaksi ja halvemmaksi suojan saamisen keksinnöille, kun suojaa haetaan useissa maissa,

tahtoen helpottaa ja nopeuttaa sitä, että yleisö saa uusia keksintöjä kuvaaviin asiakirjoihin sisältyvää teknistä tietoa,

tahtoen edistää ja nopeuttaa taloudellista kehitystä kehitysmaissa ryhtymällä toimenpiteisiin, jotka ovat omiaan tekemään tehokkaammaksi näiden sekä kansalliset että alueelliset keksintöjen suojaa koskevat oikeusjärjestelmät, antamalla helposti saatavilla olevaa tietoa käytettävissä olevista teknisistä ratkaisuista, joita voidaan soveltaa kehitysmaiden erikoistarpeisiin, sekä helpottamalla niiden pääsyä käsiksi alituisesti kasvavaan nykyaikaisen teknologian määrään,

vakuuttuneina siitä, että kansainvälinen yhteistyö helpottaa suuressa määrin näiden päämäärien saavuttamista,

ovat tehneet tämän sopimuksen.

ALKUMÄÄRÄYKSET

1 artikla
Liiton perustaminen

1. Valtiot, jotka ovat tämän sopimuksen osapuolia (jäljempänä "sopimusvaltiot"), muodostavat liiton yhteistyön toteuttamiseksi keksintöjen suojaamista koskevien hakemusten tekemistä, uutuustutkimusta ja patentoitavuustutkimusta sekä erityisten teknisten palvelujen suorittamista varten. Liiton nimi on Kansainvälinen patenttiyhteistyöliitto.

2. Tämän sopimuksen määräyksiä ei saa tulkita siten, että ne rajoittavat oikeuksia, jotka teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen mukaisesti kuuluvat sen osapuolena olevan valtion kansalaiselle tai sellaisessa valtiossa asuinpaikan omaavalle.

2 artikla
Määritelmät

Tässä sopimuksessa ja sovellutussäännöissä, ellei muuta ole erikseen mainittu:

i) "hakemus" tarkoittaa hakemusta keksinnön suojaamiseksi; viittaukset "hakemukseen" on tulkittava viittauksiksi patenttia, keksijäntodistusta, hyödyllisyysmallintodistusta, hyödyllisyysmallia, lisäpatenttia tai lisätodistusta, lisäkeksijäntodistusta ja hyödyllisyysmallin lisätodistusta koskeviin hakemuksiin;

ii) viittaukset "patenttiin" on tulkittava viittauksiksi patenttiin, keksijäntodistukseen, hyödyllisyysmallintodistukseen, hyödyllisyysmalliin, lisäpatenttiin tai lisätodistukseen, lisäkeksijäntodistukseen ja hyödyllisyysmallin lisätodistukseen;

iii) "kansallinen patentti" tarkoittaa patenttia, jonka kansallinen viranomainen on myöntänyt;

iv) "alueellinen patentti" tarkoittaa patenttia, jonka on myöntänyt kansallinen tai hallitustenvälinen viranomainen, joka on oikeutettu myöntämään useampaa kuin yhtä valtiota koskevan patentin;

v) "alueellinen hakemus" tarkoittaa hakemusta, joka koskee alueellista patenttia;

vi) viittaukset "kansalliseen hakemukseen" on tulkittava viittauksiksi kansallista patenttia ja alueellista patenttia koskeviin hakemuksiin, joita ei ole tehty tämän sopimuksen mukaisesti;

vii) "kansainvälinen hakemus" tarkoittaa hakemusta, joka on tehty tämän sopimuksen mukaisesti;

viii) viittaukset "hakemukseen" on tulkittava viittauksiksi kansainvälisiin ja kansallisiin hakemuksiin;

ix) viittaukset "patenttiin" on tulkittava viittauksiksi kansallisiin ja alueellisiin patentteihin;

x) viittaukset "kansalliseen lakiin" on tulkittava viittauksiksi sopimusvaltion kansalliseen lakiin tai kysymyksen ollessa alueellisesta hakemuksesta tai alueellisesta patentista sopimukseen, joka sisältää määräykset alueellisten hakemusten tekemisestä tai alueellisten patenttien myöntämisestä;

xi) "etuoikeuspäivä" tarkoittaa määräaikoja laskettaessa:

a) kun kansainvälinen hakemus sisältää 8 artiklan mukaisen etuoikeuspyynnön, sen hakemuksen tekemispäivää, josta etuoikeutta pyydetään;

b) kun kansainvälinen hakemus sisältä useampia 8 artiklan mukaisia etuoikeuspyyntöjä, aikaisimman sellaisen hakemuksen tekemispäivää, josta etuoikeutta pyydetään;

c) kun kansainvälinen hakemus ei sisällä 8 artiklan mukaista etuoikeuspyyntöä, hakemuksen kansainvälistä tekemispäivää;

xii) "kansallinen viranomainen" tarkoittaa sopimusvaltion hallinnollista viranomaista, jonka tehtävänä on myöntää Patentteja; viittausten "kansalliseen viranomaiseen" on tulkittava viittaavan myös hallitustenväliseen viranomaiseen, jolle useat valtiot ovat antaneet tehtäväksi myöntää alueellisia patentteja edellyttäen, että ainakin yksi näistä valtioista on sopimusvaltio ja että nämä valtiot ovat valtuuttaneet tämän viranomaisen täyttämään ne velvollisuudet ja käyttämään niitä valtuuksia, jotka tämän sopimuksen ja sovellutussääntöjen mukaisesti kuuluvat kansallisille viranomaisille;

xiii) "nimetty viranomainen" tarkoittaa sen valtion kansallista viranomaista tai tämän valtion puolesta toimivaa kansallista viranomaista, jonka hakija on nimennyt tämän sopimuksen I luvun mukaisesti;

xiv) "valittu viranomainen" tarkoittaa sen valtion kansallista viranomaista tai tämän valtion puolesta toimivaa kansallista viranomaista, jonka hakija on valinnut tämän sopimuksen II luvun mukaisesti;

xv) "vastaanottava viranomainen" tarkoittaa kansallista viranomaista tai hallitustenvälistä järjestöä, jossa kansainvälinen hakemus on tehty;

xvi) "liitto" tarkoittaa Kansainvälistä patenttiyhteistyöliittoa;

xvii) "yleiskokous" tarkoittaa liiton yleiskokousta;

xviii) "järjestö" tarkoittaa Maailman henkisen omaisuuden järjestöä;

xix) "kansainvälinen toimisto" tarkoittaa järjestön kansainvälistä toimistoa, ja niin kauan kuin se toimii, Yhdistettyä kansainvälistä toimistoa henkisen omaisuuden suojaamiseksi (BIRPI);

xx) "pääjohtaja" tarkoittaa järjestön pääjohtajaa, ja niin kauan kuin BIRPI toimii, sen pääjohtajaa.

I luku

Kansainvälinen hakemus ja kansainvälinen uutuustutkimus

3 artikla
Kansainvälinen hakemus

1. Hakemukset keksintöjen suojaamiseksi sopimusvaltioissa voidaan tehdä kansainvälisinä hakemuksina tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Kansainvälisen hakemuksen tulee sisältää, kuten tässä sopimuksessa ja sen sovellutussäännöissä tarkemmin määritellään, anomus, selitys, yksi tai useampi patenttivaatimus, yksi tai useampi piirustus (tarvittaessa) ja tiivistelmä.

3. Tiivistelmä toimii pelkästään teknisen tiedon lähteenä eikä sille saa antaa mitään muuta merkitystä. Erityisesti sen avulla ei saa tulkita pyydetyn suojan laajuutta.

4. Kansainvälisen hakemuksen:

i) on oltava säädetyn kielinen;

ii) on täytettävä säädetyt muodolliset vaatimukset;

iii) on täytettävä keksinnön yhtenäisyydelle säädetty vaatimus;

iv) osalta on maksettava säädetyt maksut.

4 artikla
Anomus

1. Anomuksen tulee sisältää:

i) esitys, että kansainvälinen hakemus käsitellään tämän sopimuksen mukaisesti;

ii) sen sopimusvaltion nimeäminen, jossa tai niiden sopimusvaltioiden nimeäminen, joissa keksinnölle pyydetään suojaa kansainvälisen hakemuksen perusteella ("nimetyt valtiot"); jos nimetylle valtiolle voidaan myöntää alueellinen patentti ja hakija haluaa saada alueellisen patentin kansallisen patentin sijasta, on tämän ilmettävä anomuksesta; jos hakija alueellista patenttia koskevan sopimuksen perusteella ei voi rajoittaa hakemustaan koskemaan ainoastaan määrättyjä sanottuun sopimukseen liittyneitä valtioita, katsotaan yhden tällaisen valtion nimeäminen ja pyyntö saada alueellinen patentti kaikkien niiden valtioiden nimeämiseksi, Jotka ovat tämän sopimuksen osapuolia; Jos nimetyn valtion kansallisen lain perusteella tämän valtion nimeämisellä on sama vaikutus kuin alueellista patenttia koskevalla hakemuksella, katsotaan tämän valtion nimeäminen pyynnöksi saada alueellinen patentti;

iii) hakijan nimi ja muut säädetyt tiedot hakijasta ja mahdollisesta asiamiehestä;

iv) keksinnön nimitys;

v) keksijän nimi ja häntä koskevat muut säädetyt tiedot, jos vähintään yhden nimetyn valtion kansallisen lain perusteella nämä tiedot on annettava kansallista hakemusta tehtäessä. Muussa tapauksessa nämä tiedot voidaan antaa joko anomuksessa tai erillisissä kunkin sellaisen valtion nimetylle viranomaiselle osoitetuissa ilmoituksissa, jonka kansallinen laki säätää mainittujen tietojen antamisen, mutta sallii tämän tapahtua myöhemmin kuin kansallista hakemusta tehtäessä.

2. Jokaisesta nimeämisestä on säädetyn määräajan kuluessa maksettava säädetty maksu.

3. Ellei hakija pyydä muita 43 artiklan mukaisia suojamuotoja, tarkoittaa nimeäminen, että haluttu suoja koskee nimetyn valtion myöntämää tai sitä koskevaa patenttia. Tämän kohdan tarkoituksia varten ei sovelleta 2 artiklan ii alakohdan määräyksiä.

4. Keksijän nimen ja häntä koskevien muiden säädettyjen tietojen poisjättämisellä anomuksesta ei ole vaikutusta sellaisessa nimetyssä valtiossa, jonka kansallinen laki vaatii näiden tietojen antamista, mutta sallii tämän tapahtua myöhemmin kuin kansallista hakemusta tehtäessä. Sillä, ettei näitä tietoja anneta erillisessä ilmoituksessa, ei ole vaikutusta sellaisessa nimetyssä valtiossa, jonka kansallinen laki ei vaadi näiden tietojen antamista.

5 artikla
Selitys

Selityksen tulee ilmaista keksintö niin selvästi ja täydellisesti, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

6 artikla
Patenttivaatimukset

Patenttivaatimus määrittelee tai patenttivaatimukset määrittelevät sen, mille suojaa haetaan. Patenttivaatimusten tulee olla selviä ja lyhyitä. Selityksen tulee täysin tukea niitä.

7 artikla
Piirustukset

1. Ottaen huomioon 2 kappaleen ii alakohdan määräykset tulee piirustukset vaatia, jos ne ovat välttämättömät keksinnön ymmärtämiseksi.

2. Jos piirustukset eivät ole välttämättömät keksinnön ymmärtämiseksi, mutta keksintö on senlaatuinen, että sitä voidaan kuvata piirustuksilla;

i) hakija voi sisällyttää tällaiset piirustukset kansainväliseen hakemukseen sitä tehtäessä;

ii) jokainen nimetty viranomainen voi vaatia, että hakija jättää tälle viranomaiselle sellaiset piirustukset säädetyssä määräajassa.

8 artikla
Etuoikeuden pyytäminen

1. Kansainvälinen hakemus voi sisältää siten, kuin sovellutussäännöissä on määrätty, ilmoituksen, jossa pyydetään etuoikeutta yhdestä aikaisemmasta hakemuksesta, joka tai useammasta aikaisemmasta hakemuksesta, jotka on tehty sellaisessa maassa tai sellaista maata varten, joka on teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen osapuoli.

2. a) Kappaleen 1 mukaisesti esitetyn etuoikeuspyynnön ehdot ja vaikutus määräytyvät teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen Tukholman pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti ottaen huomioon b kohdan määräykset.

b) Kansainvälinen hakemus, jossa pyydetään etuoikeutta sopimusvaltiossa tai sopimusvaltiota varten tehdyn yhden tai useamman aikaisemman hakemuksen perusteella, voi sisältää tämän valtion nimeämisen. Jos kansainvälisessä hakemuksessa pyydetään etuoikeutta nimetyssä valtiossa tai tällaista valtiota varten tehdyn yhden tai useamman kansallisen hakemuksen perusteella tai jos etuoikeutta pyydetään kansainvälisen hakemuksen perusteella, jossa on nimetty ainoastaan yksi valtio, määrää etuoikeuspyynnön ehdot ja vaikutuksen tässä valtiossa sen kansallinen laki.

9 artikla
Hakija

1. Kansainvälisen hakemuksen voi tehdä se, jolla on kotipaikka sopimusvaltiossa tai joka on tämän valtion kansalainen.

2. Yleiskokous voi päättää, että kansainvälisen hakemuksen voi tehdä se, jolla on kotipaikka valtiossa, joka on teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen osapuoli, tai joka on tällaisen maan kansalainen, vaikka tämä valtio ei ole tämän patenttiyhteistyösopimuksen osapuoli.

3. Sovellutussäännöissä määritellään kotipaikan ja kansalaisuuden käsitteet sekä näiden käsitteiden soveltaminen silloin, kun on useampia hakijoita tai kun hakijat eivät ole samat kaikissa nimetyissä valtioissa.

10 artikla
Vastaanottava viranomainen

Kansainvälinen hakemus on tehtävä määrätylle vastaanottavalle viranomaiselle, joka tarkastaa ja käsittelee hakemuksen siten, kuin tässä sopimuksessa ja sovellutussäännöissä on määrätty.

11 artikla
Kansainvälisen hakemuksen tekemispäivä ja vaikutukset

1. Vastaanottava viranomainen vahvistaa kansainväliseksi tekemispäiväksi kansainvälisen hakemuksen vastaanottamispäivän edellyttäen, että viranomainen toteaa, että vastaanottamishetkellä:

i) hakijalta ei ilmeisesti puutu kotipaikkansa tai kansalaisuutensa johdosta oikeutta tehdä kansainvälinen hakemus vastaanottavalle viranomaiselle;

ii) kansainvälinen hakemus on laadittu säädetyllä kielellä;

iii) kansainvälinen hakemus sisältää ainakin seuraavat seikat:

a) maininnan siitä, että hakemus on tarkoitettu kansainväliseksi hakemukseksi;

b) ainakin yhden sopimusvaltion nimeämisen;

c) hakijan nimen säädetyllä tavalla;

d) osan, joka näyttää olevan keksinnön selitys;

e) osan, joka näyttää olevan yksi tai useampi patenttivaatimus.

2. a) Jos vastaanottava viranomainen toteaa, ettei kansainvälinen hakemus vastaanottamishetkellä täytä 1 kappaleen vaatimuksia, sen on sovellutussääntöjen mukaisesti kehotettava hakijaa tekemään tarpeelliset korjaukset.

b) Jos hakija noudattaa tätä kehotusta sovellutussäännöissä määrätyllä tavalla, vastaanottava viranomainen vahvistaa kansainväliseksi tekemispäiväksi pyydetyn korjauksen vastaanottamispäivän.

3. Ottaen huomioon 64 artiklan 4 kappaleen määräykset kansainvälisellä hakemuksella, joka täyttää 1 kappaleen i-iii alakohdan vaatimukset ja jolle on vahvistettu kansainvälinen tekemispäivä, on kansainvälisestä tekemispäivästä alkaen sama vaikutus kuin tavallisella kansallisella hakemuksella jokaisessa nimetyssä valtiossa. Tämä päivä katsotaan todelliseksi tekemispäiväksi jokaisessa nimetyssä valtiossa.

4. Kansainvälinen hakemus, joka täyttää 1 kappaleen i-iii alakohdan vaatimukset, rinnastetaan tavalliseen kansalliseen hakemukseen teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen tarkoittamassa merkityksessä.

12 artikla
Kansainvälisen hakemuksen lähettäminen kansainväliselle toimistolle ja kansainväliselle uutuustutkimusviranomaiselle

1. Kansainvälisen hakemuksen yhden kopion säilyttää vastaanottava viranomainen ("vastaanottavan viranomaisen kopio"), yksi kopio (arkistokopio") lähetetään kansainväliselle toimistolle ja yksi kopio ("tutkimuskopio") lähetetään sovellutussäännöissä määrätyllä tavalla 16 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle kansainväliselle uutuustutkimusviranomaiselle.

2. Arkistokopio katsotaan kansainvälisen hakemuksen alkuperäiskappaleeksi.

3. Kansainvälinen hakemus katsotaan peruutetuksi, ellei arkistokopio ole saapunut kansainväliseen toimistoon säädetyssä määräajassa.

13 artikla
Nimettyjen viranomaisten oikeus saada kopio kansainvälisestä hakemuksesta

1. Nimetty viranomainen voi pyytää, että kansainvälinen toimisto lähettää sille kopion kansainvälisestä hakemuksesta ennen, kuin 20 artiklan mukainen toimittaminen on tapahtunut, ja kansainvälisen toimiston tulee lähettää tällainen kopio nimetylle viranomaiselle mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun yksi vuosi on kulunut etuoikeuspäivästä.

2. a) Hakija voi milloin tahansa lähettää kansainvälisen hakemuksensa kopion nimetylle viranomaiselle.

b) Hakija voi milloin tahansa pyytää, että kansainvälinen toimisto lähettää kopion hänen kansainvälisestä hakemuksestaan nimetylle viranomaiselle, ja kansainvälisen toimiston tulee lähettää tällainen kopio nimetylle viranomaiselle mahdollisimman nopeasti.

c) Kansallinen viranomainen voi ilmoittaa kansainväliselle toimistolle, ettei se halua vastaanottaa b kohdan mukaista kopiota, missä tapauksessa sanottua kohtaa ei sovelleta tämän viranomaisen osalta.

14 artikla
Eräitä kansainvälisen hakemuksen puutteellisuuksia

1. a) Vastaanottavan viranomaisen on tarkastettava, sisältääkö kansainvälinen hakemus seuraavia puutteellisuuksia:

i) hakemusta ei ole allekirjoitettu sovellutussääntöjen mukaisesti;

ii) hakemus ei sisällä hakijaa koskevia säädettyjä tietoja;

iii) hakemus ei sisällä keksinnön nimitystä;

iv) hakemus ei sisällä tiivistelmää;

v) hakemus ei täytä siinä laajuudessa, kuin sovellutussäännöissä on määrätty, hakemusasiakirjoille asetettuja muodollisia vaatimuksia.

b) Jos vastaanottava viranomainen havaitsee sanottuja puutteellisuuksia, sen on kehotettava hakijaa korjaamaan kansainvälistä hakemustaan säädetyssä määräajassa, minkä laiminlyömisen seurauksena hakemus katsotaan peruutetuksi, ja vastaanottavan viranomaisen on tiedotettava tästä.

2. Jos kansainvälisessä hakemuksessa viitataan piirustuksiin, vaikkei niitä tosiasiallisesti ole liitetty hakemukseen, on vastaanottavan viranomaisen asianmukaisesti ilmoitettava tästä hakijalle ja tämä voi toimittaa piirustukset säädetyssä määräajassa. Mikäli hakija näin menettelee, kansainvälinen tekemispäivä on se päivä, jona vastaanottava viranomainen vastaanottaa piirustukset. Muussa tapauksessa viittauksia tällaisiin piirustuksiin ei oteta huomioon.

3. a) Jos vastaanottava viranomainen havaitsee, että 3 artiklan 4 kappaleen iv alakohdassa säädettyjä maksuja ei ole suoritettu säädetyssä määräajassa, tai että 4 artiklan 2 kappaleessa säädettyä maksua ei ole suoritettu minkään nimetyn valtion osalta, katsotaan kansainvälinen hakemus peruutetuksi ja vastaanottavan viranomaisen on tiedotettava tästä.

b) Jos vastaanottava viranomainen havaitsee, että 4 artiklan 2 kappaleessa säädetty maksu on suoritettu säädetyssä määräajassa yhden tai useamman (muttei jokaisen) nimetyn valtion osalta, katsotaan niiden valtioiden nimeäminen, joiden osalta maksua ei ole säädetyssä määräajassa suoritettu, peruutetuksi, ja vastaanottavan viranomaisen on tiedotettava tästä.

4. Jos vastaanottava viranomainen sen jälkeen, kun kansainväliselle hakemukselle on vahvistettu kansainvälinen tekemispäivä, säädetyssä määräajassa toteaa, ettei jotakin 11 artiklan 1. kappaleen i-iii alakohdassa mainituista vaatimuksista ole täytetty mainittuna päivänä, hakemus katsotaan peruutetuksi ja vastaanottavan viranomaisen on tiedotettava tästä.

15 artikla
Kansainvälinen uutuustutkimus

1. Kansainväliselle hakemukselle suoritetaan kansainvälinen uutuustutkimus.

2. Kansainvälisen uutuustutkimuksen tarkoituksena on selvittää tekniikan taso kysymyksessä olevalla alalla.

3. Kansainvälinen uutuustutkimus suoritetaan patenttivaatimusten perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon keksinnön selitys ja mahdolliset piirustukset.

4. Artiklassa 16 tarkoitetun kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen on pyrittävä selvittämään tekniikan taso asianomaisella alalla niin laajasti, kuin sen mahdollisuudet sallivat, ja sen on joka tapauksessa tutkittava sovellutussäännöissä yksilöity aineisto.

5. a) Jos sopimusvaltion kansallinen laki sallii, voi hakija, joka tekee kansallisen hakemuksen tämän valtion kansalliselle viranomaiselle tai tämän valtion puolesta toimivalle kansalliselle viranomaiselle, sanotussa laissa säädetyillä ehdoilla pyytää, että tälle hakemukselle suoritetaan uutuustutkimus, joka vastaa kansainvälistä uutuustutkimusta ("kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltainen tutkimus").

b) Jos sopimusvaltion kansallinen laki sallii, voi tämän valtion kansallinen viranomainen tai tämän valtion puolesta toimiva kansallinen viranomainen saattaa jokaisen sille tehdyn kansallisen hakemuksen kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaisen tutkimuksen kohteeksi.

c) Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaisen tutkimuksen suorittaa se 16 artiklassa mainittu kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen, joka olisi toimivaltainen suorittamaan kansainvälisen uutuustutkimuksen, mikäli kansallinen hakemus olisi ollut kansainvälinen hakemus ja se olisi tehty a ja b kohdassa mainitulle viranomaiselle. Jos kansallinen hakemus on laadittu kielellä, jolla kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen ei katso voivansa hakemusta käsitellä, suoritetaan kansainvälisen uutuustutKimuksen kaltainen tutkimus käyttäen hakijan antamaa käännöstä kansainvälisille hakemuksille säädetyllä kielellä, jonka kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen on sitoutunut hyväksymään kansainvälisten hakemusten käsittelykieleksi. Kansallisen hakemuksen ja mahdollisesti vaadittavan käännöksen on täytettävä ne muodolliset vaatimukset, jotka kansainvälisille hakemuksille asetetaan.

16 artikla
Kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen

1. Kansainvälisen uutuustutkimuksen suorittaa kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen, joka voi olla joko kansallinen viranomainen tai sellainen hallitustenvälinen järjestö, kuten Kansainvälinen patentti-instituutti, jonka tehtäviin kuuluu tehdä uutuustutkimusselontekoja sellaisten keksintöjen tekniikan tasosta, joille haetaan patenttia.

2. Jos, ennen kuin yksi ainoa kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen on perustettu, on useita kansainvälisiä uutuustutkimusviranomaisia, jokaisen vastaanottavan viranomaisen on nimettävä 3 kappaleen b kohdassa tarkoitetun sovellettavan sopimuksen määräysten mukaisesti se kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen, joka tai ne kansainväliset uutuustutkimusviranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia suorittamaan vastaanottavalle viranomaiselle tehtyjen kansainvälisten hakemusten uutuustutkimuksen.

3. a) Yleiskokous nimittää kansainväliset uutuustutkimusviranomaiset. Kansallinen viranomainen ja hallitustenvälinen järjestö, jotka täyttävät c kohdassa asetetut vaatimukset, voidaan nimittää kansainvälisiksi uutuustutkimusviranomaisiksi.

b) Nimittäminen edellyttää nimitettävän kansallisen viranomaisen tai hallitustenvälisen järjestön suostumusta ja mainitun viranomaisen tai järjestön ja kansainvälisen toimiston välistä sopimusta, joka yleiskokouksen on hyväksyttävä. Tässä sopimuksessa on määriteltävä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ja sen on erityisesti sisällettävä mainitun viranomaisen tai järjestön nimenomainen sitoumus ottaa huomioon kaikki kansainvälistä uutuustutkimusta koskevat yleiset säännöt ja soveltaa niitä.

c) Sovellutussäännöt määräävät erityisesti henkilöstön ja tutkimusaineiston osalta ne vähimmäisvaatimukset, jotka viranomaisen tai järjestön on täytettävä, ennen kuin se voidaan nimittää, ja jotka sen on täytettävä niin kauan, kuin nimitys on voimassa.

d) Nimittäminen suoritetaan määräajaksi ja sitä voidaan pidentää.

e) Ennen kuin yleiskokous tekee kansallisen viranomaisen tai hallitustenvälisen järjestön nimittämistä tai nimityksen jatkamista koskevan päätöksen, tai ennen kuin se antaa nimityksen päättyä, yleiskokouksen on kuultava asianomaista viranomaista tai järjestöä ja pyydettävä lausunto 56 artiklassa mainitulta teknisen yhteistyön komitealta, mikäli tällainen komitea on perustettu.

17 artikla
Menettely kansainvälisessä uutuustutkimusviranomaisessa

1. Menettelyä kansainvälisessä uutuustutkimusviranomaisessa sääntelevät tämän sopimuksen määräykset, sen sovellutussäännöt ja se sopimus, jonka kansainvälinen toimisto tekee tämän sopimuksen ja sovellutussääntöjen mukaisesti mainitun viranomaisen kanssa.

2. a) Jos kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen toteaa,

i) että kansainvälinen hakemus koskee sellaista, jota kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen ei sovellutussääntöjen perusteella ole velvollinen tutkimaan, ja tässä tapauksessa päättää olla suorittamatta tutkimusta; tai

ii) että keksinnön selitys, patenttivaatimukset tai piirustukset eivät täytä säädettyjä vaatimuksia siten, että tarkoituksenmukainen uutuustutkimus voitaisiin suorittaa,

on uutuustutkimusviranomaisen tiedotettava tästä sekä ilmoitettava hakijalle ja kansainväliselle toimistolle, ettei kansainvälistä uutuustutkimusselontekoa tulla laatimaan.

b) Jos jokin a kohdassa mainittu seikka koskee ainoastaan tiettyjä patenttivaatimuksia, on kansainvälisessä uutuustutkimusselonteossa ilmoitettava tästä sellaisten patenttivaatimusten osalta. Muiden patenttivaatimusten osalta on tutkimusselonteko laadittava 18 artiklan mukaisesti.

3. a) Jos kansainvälinen uutuustutkimusviranomainen katsoo, ettei kansainvälinen hakemus täytä sovellutussäännöissä määrättyä keksinnön yhtenäisyysvaatimusta, sen on kehotettava hakijaa suorittamaan lisämaksuja. Kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen on laadittava kansainvälinen uutuustutkimusselonteko niistä kansainvälisen hakemuksen osista, jotka koskevat sitä keksintöä, joka on ensi esitetty patenttivaatimuksissa ("pääkeksintö") ja, jos vaaditut lisämaksut on suoritettu säädetyssä määräajassa, myös niistä kansainvälisen hakemuksen osista, jotka koskevat keksintöjä, joista tällaiset maksut on suoritettu.

b) Nimetyn valtion kansallisessa laissa voidaan säätää, että, jos tämän valtion kansallinen viranomainen havaitsee a kohdassa mainitun kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen antaman kehotuksen oikeutetuksi eikä hakija ole suorittanut kaikkia lisämaksuja, kansainvälisen hakemuksen ne osat, joille tämän johdosta ei ole suoritettu uutuustutkimusta, on katsottava peruutetuiksi hakemuksen vaikutuksen osalta tässä valtiossa, ellei hakija suorita erityistä maksua tämän valtion kansalliselle viranomaiselle.

18 artikla
Kansainvälinen uutuustutkimusselonteko

1. Kansainvälinen uutuustutkimusselonteko on laadittava säädetyssä määräajassa ja säädetyssä muodossa.

2. Kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen on lähetettävä kansainvälinen uutuustutkimusselonteko heti sen valmistuttua hakijalle ja kansainväliselle toimistolle.

3. Kansainvälinen uutuustutkimusselonteko tai 17 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukainen ilmoitus on käännettävä sovellutussääntöjen määräämällä tavalla. Käännökset laatii kansainvälinen toimisto tai ne laaditaan tämän toimiston vastuulla.

19 artikla
Patentti vaatimusten muuttaminen kansainvälisessä toimistossa

1. Sen jälkeen kun hakija on vastaanottanut kansainvälisen uutuustutkimusselonteon, hänelle on varattava mahdollisuus kerran muuttaa kansainvälisen hakemuksen patenttivaatimuksia jättämällä säädetyssä määräajassa muutokset kansainväliseen toimistoon. Hän voi jättää samanaikaisesti sovellutussääntöjen mukaisen lyhyen selvityksen, jossa selitetään muutoksia ja sitä vaikutusta, joka niillä voi olla selitykseen ja piirustuksiin.

2. Muutokset eivät saa sisältää sellaista, mikä ei ilmennyt kansainvälisestä hakemuksesta, kun hakemus tehtiin.

3. Jos jonkun nimetyn valtion kansallinen laki sallii muutoksen, joka ei ilmennyt kansainvälisestä hakemuksesta, kun hakemus tehtiin, ei 2 kappaleen määräysten noudattamatta jättämisellä ole vaikutusta tässä valtiossa.

20 artikla
Toimittaminen nimetyille viranomaisille

1. a) Kansainvälinen hakemus yhdessä kansainvälisen uutuustutkimusselonteon kanssa (sisältäen 17 artiklan 2 kappaleen b kohdan mukaisen ilmoituksen) tai 17 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukainen tiedotus on sovellutussääntöjen mukaisesti toimitettava jokaiselle nimetylle viranomaiselle, ellei tämä luovu kokonaan tai osittain tällaisesta vaatimuksesta.

b) Toimittamiseen tulee sisältyä mainitun tutkimusselonteon tai tiedotuksen säädetty käännös.

2. Jos patenttivaatimuksia on muutettu 19 artiklan 1 kappaleen nojalla, toimitetaan joko patenttivaatimusten täydellinen teksti sekä ensin jätetyssä muodossa että muutetussa muodossa tai patenttivaatimusten täydellinen teksti ensin jätetyssä muodossa tehdyt muutokset yksilöiden. Lisäksi on toimitettava 19 artiklan 1 kappaleen mukainen selvitys, mikäli tällainen on jätetty.

3. Nimetyn viranomaisen tai hakijan pyynnöstä kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen on sovellutussääntöjen mukaisesti toimitettava nimetylle viranomaiselle tai vastaavasti hakijalle niiden asiakirjojen jäljennökset, joihin viitataan kansainvälisessä uutuustutkimusselonteossa

21 artikla
Kansainvälinen julkaiseminen

1. Kansainvälinen toimisto julkaisee kansainväliset hakemukset.

2. a) Ottaen huomioon b kohdassa ja 64 artiklan 3 kappaleessa määrätyt poikkeukset on kansainvälisen hakemuksen kansainvälinen julkaiseminen suoritettava välittömästi sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut hakemuksen etuoikeuspäivästä.

b) Hakija voi pyytää, että kansainvälinen toimisto julkaisee hänen kansainvälisen hakemuksensa milloin tahansa ennen a kohdassa mainitun määräajan päättymistä. Kansainvälisen toimiston tulee tällöin menetellä siten, kuin sovellutussäännöissä on määrätty.

3. Kansainvälinen uutuustutkimusselonteko tai 17 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukainen tiedotus julkaistaan sovellutussääntöjen mukaisesti.

4. Kansainvälisen julkaisemisen kielestä ja muodosta sekä julkaisemisen muista yksityiskohdista määrätään sovellutussäännöissä.

5. Kansainvälistä julkaisemista ei suoriteta, mikäli kansainvälinen hakemus peruutetaan tai se on katsottava peruutetuksi, ennen kuin julkaisemisen tekniset valmistelut ovat päättyneet.

6. Jos kansainvälinen hakemus sisältää ilmaisuja tai Piirustuksia, joiden kansainvälinen toimisto katsoo olevan hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastaisia, tai sanontoja, jotka toimiston käsityksen mukaan ovat sovellutussäännöissä tarkoitetulla tavalla loukkaavia, toimisto voi jättää pois julkaisuistaan tällaiset ilmaisut, piirustukset ja sanonnat, jolloin sen on osoitettava poisjätettyjen sanojen tai Piirustusten paikka ja tällaisten sanojen tai piirustusten lukumäärä. Kansainvälisen toimiston on pyynnöstä annettava yksittäisiä jäljennöksiä poisjätetyistä kohdista.

22 artikla
Kopion, käännöksen ja maksun toimittaminen nimetyille viranomaisille

1. Hakijan tulee 20 kuukauden kuluessa etuoikeuspäivästä toimittaa jokaiselle nimetylle viranomaiselle kansainvälisen hakemuksen kopio (ellei tätä ole jo toimitettu 20 artiklan mukaisesti) ja sen säädetty käännös sekä maksaa mahdollinen kansallinen maksu. Jos nimetyn valtion kansallinen laki vaatii keksijän nimen ja muiden keksijää koskevien säädettyjen tietojen ilmoittamisen, mutta sallii sen tapahtua myöhemmin kuin kansallista hakemusta tehtäessä, hakijan on, elleivät nämä tiedot sisältyneet anomukseen, annettava ne 20 kuukauden kuluessa etuoikeuspäivästä tämän valtion kansalliselle viranomaiselle tai tämän valtion puolesta toimivalle kansalliselle viranomaiselle.

2. Jos kansainvälinen uutuustutkimusviranOmainen on 17 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti tiedottanut, ettei kansainvälistä uutuustutkimusselontekoa laadita, on määräaika tämän artiklan 1 kappaleessa mainittujen toimenpiteiden suorittamiselle 1 kappaleen määräyksistä huolimatta kaksi kuukautta siitä päivästä, jona ilmoitus mainitusta tiedotuksesta lähetettiin hakijalle.

3. Kansallisessa laissa voidaan säätää 1 ja 2 kappaleessa mainittujen toimenpiteiden täyttämiseksi määräaikoja, jotka ovat pitempiä kuin näissä kappaleissa säädetyt määräajat.

23 artikla
Kansallisen käsittelyn lykkääminen

1. Nimetty viranomainen ei saa käsitellä tai tutkia kansainvälistä hakemusta ennen 22 artiklan mukaisen määräajan päättymistä.

2. Kappaleen 1 määräysten estämättä nimetty viranomainen voi hakijan nimenomaisesta pyynnöstä milloin tahansa käsitellä tai tutkia kansainvälisen hakemuksen.

24 artikla
Vaikutuksen mahdollinen menetys nimetyssä valtiossa

1. Kansainvälisen hakemuksen 11 artiklan 3 kappaleen mukaisen vaikutuksen päättymisellä nimetyssä valtiossa on ottaen ii alakohdassa esitetyissä tapauksissa huomioon 25 artiklan määräykset samat seuraukset kuin kansallisen hakemuksen peruuttamisella tässä valtiossa:

i) jos hakija peruuttaa kansainvälisen hakemuksensa taùi tämän valtion nimeämisen;

ii) jos kansainvälinen hakemus katsotaan peruutetuksi 12 artiklan 3 kappaleen, 14 artiklan 1 kappaleen b kohdan, 3 kappaleen a kohdan tai 4 kappaleen nojalla tai, jos tämän valtion nimeäminen katsotaan peruutetuksi 14 artiklan 3 kappaleen b kohdan nojalla;

iii) jos hakija ei sovellettavassa määräajassa suorita 22 artiklan mukaisia toimenpiteitä.

2. Kappaleen 1 määräysten estämättä voi nimetty viranomainen antaa 11 artiklan 3 kappaleessa mainitun vaikutuksen jäädä voimaan silloinkin, kun 25 artiklan 2 kappaleen mukaisesti ei ole välttämätöntä, että tällainen vaikutus pysyy voimassa.

25 artikla
Nimettyjen viranomaisten suorittama uudelleentutkimus

1. a) Jos vastaanottava viranomainen on kieltäytynyt vahvistamasta kansainvälistä tekemispäivää tai on ilmoittanut, että kansainvälinen hakemus on katsottava peruutetuksi tai, jos kansainvälinen toimisto on tehnyt 12 artiklan 3 kappaleen mukaisen havainnon, kansainvälisen toimiston on hakijan pyynnöstä välittömästi lähetettävä jäljennökset jokaisesta asiakirjavihkoon kuuluvasta asiakirjasta jokaiselle hakijan ilmoittamalle nimetylle viranomaiselle.

b) Jos vastaanottava viranomainen on ilmoittanut, että määrätyn valtion nimeäminen on katsottava peruutetuksi, kansainvälisen toimiston on hakijan pyynnöstä välittömästi lähetettävä jäljennökset jokaisesta asiakirjavihkoon kuuluvasta asiakirjasta tämän valtion kansalliselle viranomaiselle.

c) Kohdassa a tai b tarkoitettu pyyntö on esitettävä säädetyssä määräajassa.

2. a) Ottaen huomioon b kohdan määräykset on jokaisen nimetyn viranomaisen ratkaistava edellyttäen, että mahdollinen kansallinen maksu on suoritettu ja asianmukainen käännös, kuten on säädetty, jätetty säädetyssä määräajassa, onko 1 kappaleen mukainen kieltäytyminen, ilmoitus tai havainto ollut sopimuksen ja sovellutussääntöjen määräysten mukaisesti oikeutettu. Jos viranomainen toteaa, että tällainen kieltäytyminen tai ilmoitus on ollut seuraus vastaanottavan viranomaisen erehdyksestä tai laiminlyönnistä, tai että havainto on ollut seuraus kansainvälisen toimiston erehdyksestä tai laiminlyönnistä, on nimetyn viranomaisen käsiteltävä kansainvälinen hakemus, mitä tulee vaikutukseen siinä valtiossa, johon nimetty viranomainen kuuluu, niin kuin tällaista erehdystä tai laiminlyöntiä ei olisi tapahtunut.

b) Jos arkistokopio hakijan virheen tai laiminlyönnin johdosta tulee kansainväliseen toimistoon vasta 12 artiklan 3 kappaleessa säädetyn määräajan päätyttyä, sovelletaan a kohdan määräyksiä ainoastaan 48 artiklan 2 kappaleessa mainittuihin tapauksiin.

26 artikla
Mahdollisuus suorittaa korjauksia nimetyissä viranomaisissa

Nimetty viranomainen ei saa hylätä kansainvälistä hakemusta sillä perusteella, että hakemus ei täytä tässä sopimuksessa ja sovellutussäännöissä asetettuja vaatimuksia, varaamatta ensin hakijalle tilaisuutta korjata sanottua hakemustaan siinä laajuudessa ja sillä tavoin, kuin kansallisista hakemuksista säädetään kansallisessa laissa samoissa tai vastaavissa tapauksissa.

27 artikla
Kansalliset vaatimukset

1. Kansallisessa laissa ei saa asettaa kansainvälisen hakemuksen muodolle tai sisällölle erilaisia tai ankarampia vaatimuksia, kuin tässä sopimuksessa tai sen sovellutussäännöissä määrätään.

2. Kappaleen 1 määräykset eivät vaikuta 7 artiklan 2 kappaleen määräysten soveltamiseen, eivätkä estä kansallista lakia vaatimasta, sen jälkeen kun kansainvälisen hakemuksen käsittely on aloitettu nimetyssä viranomaisessa, että

i) hakijan ollessa oikeushenkilö on ilmoitettava sen toimihenkilön nimi, joka on oikeutettu edustamaan tätä oikeushenkilöä;

ii) hakijan on annettava asiakirjat, jotka eivät sisälly kansainväliseen hakemukseen, mutta jotka todistavat hakemuksessa tehtyjä väittämiä tai selvityksiä mukaan lukien hakijan allekirjoittama kansainvälisen hakemuksen vahvistaminen, mikäli hakemus sitä tehtäessä oli hakijan edustajan tai asiamiehen allekirjoittama.

3. Jos hakija ei ole oikeutettu nimetyn valtion kansallisen lain perusteella tekemään kansallista hakemusta sillä perusteella, ettei hän ole keksijä, nimetty viranomainen voi hylätä kansainvälisen hakemuksen.

4. Jos kansallisessa laissa asetetaan kansallisten hakemusten muodolle tai sisällölle vaatimuksia, jotka hakijan kannalta ovat edullisempia kuin ne vaatimukset, jotka tässä sopimuksessa ja sovellutussäännöissä asetetaan kansainvälisille hakemuksille, voivat kansallinen viranomainenù tuomioistuimet ja muut toimivaltaiset nimetyn valtion tai sen puolesta toimivat viranomaiset soveltaa kansainvälisiin hakemuksiin ensiksimainittuja vaatimuksia viimeksimainittujen vaatimusten sijasta, ellei hakija vaadi, että niitä vaatimuksia, jotka tämä sopimus ja sovellutussäännöt asettavat, on sovellettava hänen kansainväliseen hakemukseensa.

5. Tätä sopimusta ja sovellutussääntöjä ei ole tarkoitettu tulkittaviksi siten, että ne rajoittaisivat sopimusvaltion vapautta asettaa haluamansa aineelliset edellytykset patentoitavuudelle. Erityisesti ne tämän sopimuksen ja sovellutussääntöjen määräykset, jotka koskevat tekniikan tason määrittelyä, tarkoittavat pelkästään kansainvälistä menettelyä. Sopimusvaltio voi täten arvioidessaan kansainvälisen hakemuksen kohteena olevan keksinnön patentoitavuutta vapaasti soveltaa kansallisen lakinsa periRatteita sellaisiin tekniikan tasoa ja muita patentoitavuuden ehtoja koskeviin kysymyksiin, jotka eivät koske hakemuksen muotoa ja sisältöä.

6. Kansallisessa laissa voidaan säätää, että hakijan on esitettävä sanotussa laissa säädettyjä patentoitavuuden aineellisia edellytyksiä koskevia todisteita.

7. Vastaanottava viranomainen tai, kun kansainvälisen hakemuksen käsittely on alkanut nimetyssä viranomaisessa, tämä viranomainen voi soveltaa kansallista lakia sikäli, kuin se liittyy vaatimukseen, että hakijaa tulee edustaa asiamies, joka on oikeutettu edustamaan hakijaa sanotussa viranomaisessa, ja/tai että hakijan on ilmoitettava nimetyssä valtiossa osoite, johon tiedotukset lähetetään.

8. Tätä sopimusta ja sen sovellutussääntöjä ei ole tarkoitettu tulkittaviksi rajoittamaan sopimusvaltion vapautta suorittaa niitä toimenpiteitä, joita pidetään välttämättöminä kansallisen turvallisuuden säilyttämiseksi tai jotka rajoittavat tämän valtion yleisten taloudellisten etujen suojelemiseksi niiden oikeutta, joilla on kotipaikka tässä valtiossa tai jotka ovat tämän valtion kansalaisia, tehdä kansainvälinen hakemus.

28 artikla
Patenttivaatimusten, selityksen ja piirustusten muuttaminen nimetyssä viranomaisessa

1. Hakijalle on annettava tilaisuus säädetyssä määräajassa muuttaa patenttivaatimuksia, selitystä ja piirustuksia kussakin nimetyssä viranomaisessa. Nimetty viranomainen ei saa myöntää patenttia tai hylätä hakemusta ennen tämän määräajan päättymistä ilman hakijan nimenomaista suostumusta.

2. Muutokset eivät saa sisältää sellaista, mikä ei ilmennyt kansainvälisestä hakemuksesta, kun hakemus tehtiin, ellei nimetyn valtion kansallinen laki nimenomaisesti tätä salli.

3. Muutosten tulee olla nimetyn valtion kansallisen lain mukaisia kaikissa niissä suhteissa, joita ei säännellä tässä sopimuksessa tai sovellutussäännöissä.

4. Jos nimetty viranomainen vaatii kansainvälisen hakemuksen käännöksen, muutokset on tehtävä käännöksen kielellä.

29 artikla
Kansainvälisen julkaisemisen vaikutukset

1. Ottaen huomioon 2-4 kappaleen määräykset on kansainvälisen hakemuksen kansainvälisellä julkaisemisella sama vaikutus nimetyssä valtiossa, kun on kysymys hakijan oikeuksien suojasta tässä valtiossa, kuin kansallisen lain mukaan on sellaisten kansallisten hakemusten pakollisella julkaisemisella, joiden patentoitavuutta ei ole tutkittu mainitussa valtiossa.

2. Jos se kieli, jolla kansainvälinen julkaiseminen on tapahtunut, on toinen kuin se kieli, jolla julkaiseminen kansallisen lain mukaisesti tapahtuu nimetyssä valtiossa, voidaan mainitussa kansallisessa laissa säätää, että 1 kappaleen mukainen vaikutus alkaa vasta ajankohdasta, jolloin

i) käännös viimeksimainitulle kielelle julkaistaan kansallisen lain säännösten mukaisesti; tai

ii) käännös viimeksimainitulle kielelle on tehty julkiseksi panemalla se julkisesti nähtäväksi kansallisen lain säännösten mukaisesti; tai

iii) hakija on toimittanut viimeksimainitulle kielelle tehdyn käännöksen sille, joka luvatta käyttää hyväksi tai jonka voidaan olettaa luvatta käyttävän hyväksi keksintöä, joka on kansainvälisen hakemuksen kohteena; tai

iv) molemmat toimenpiteet, jotka on määritelty i ja iii alakohdassa tai ii ja iii alakohdassa, on suoritettu.

3. Nimetyn valtion kansallisessa laissa voidaan säätää, että, jos kansainvälinen julkaiseminen on tapahtunut hakijan pyynnöstä, ennen kuin 18 kuukautta on kulunut etuoikeuspäivästä, 1 kappaleessa tarkoitettu vaikutus alkaa vasta, kun 18 kuukautta on kulunut etuoikeuspäivästä.

4. Nimetyn valtion kansallisessa laissa voidaan säätää, että 1 kappaleessa tarkoitettu vaikutus alkaa vasta siitä päivästä, jona tämän valtion kansallinen viranomainen tai tämän valtion puolesta toimiva kansallinen viranomainen on vastaanottanut yhden kappaleen 21 artiklan mukaisesti julkaistua kansainvälistä hakemusta. Tämän viranomaisen tulee mahdollisimman nopeasti julkaista vastaanottamispäivä virallisessa lehdessään.

30 artikla
Kansainvälisen hakemuksen luottamuksellisuus

1. a) Ottaen huomioon b kohdan määräykset ei kansainvälinen toimisto eivätkä kansainväliset uutuustutkimusviranomaiset saa antaa kenenkään henkilön tai viranomaisen tutustua kansainväliseen hakemukseen, ennen kuin hakemuksen kansainvälinen julkaiseminen on tapahtunut, ellei hakija tätä pyydä tai salli.

b) Kohdan a määräykset eivät koske lähettämistä toimivaltaiselle kansainväliselle uutuustutkimusviranomaiselle eikä 13 artiklan mukaista lähettämistä eikä 20 artiklan mukaista toimittamista.

2. a) Kansallinen viranomainen ei saa antaa kolmannen miehen tutustua kansainväliseen hakemukseen, ellei hakija tätä pyydä tai salli, ennen aikaisinta seuraavista ajankohdista:

i) kansainvälisen hakemuksen kansainvälinen julkaisemispäivä;

ii) päivä, jona 20 artiklan mukaisesti toimitettu kansainvälinen hakemus on vastaanotettu;

iii) 22 artiklan mukainen kansainvälisen hakemuksen kopion vastaanottamispäivä.

b) Kohdan a määräykset eivät estä kansallista viranomaista ilmoittamasta kolmannelle miehelle nimeämisestään tai julkaisemasta tätä seikkaa. Tällainen ilmoittaminen tai julkaiseminen saa kuitenkin sisältää ainoastaan seuraavat tiedot: vastaanottava viranomainen, hakijan nimi, kansainvälinen tekemispäivä, kansainvälisen hakemuksen numero ja keksinnön nimitys.

c) Kohdan a määräykset eivät estä nimettyä viranomaista sallimasta kansainväliseen hakemukseen tutustumista oikeusviranomaisten tarkoituksia varten.

3. Kappaleen 2 kohdan a määräykset koskevat jokaista vastaanottavaa viranomaista lukuunottamatta 12 artiklan 1 kappaleen mukaista lähettämistä.

4. Tämän artiklan tarkoituksia varten tarkoittaa sanonta "saada tutustua" jokaista tapaa, jolla kolmas mies voi saada tietoa, mukaan lukien yksittäisen tiedottamisen ja yleisen julkaisemisen edellyttäen kuitenkin, että kansallinen viranomainen ei yleisesti julkaise kansainvälistä hakemusta tai tämän hakemuksen käännöstä, ennen kuin kansainvälinen julkaiseminen on tapahtunut tai, ellei kansainvälinen julkaiseminen ole tapahtunut, kun 20 kuukautta on kulunut etuoikeuspäivästä, ennen tämän 20 kuukauden määräajan päättymistä sanotusta etuoikeuspäivästä.

II luku

Kansainvälinen patentoitavuuden esitutkimus

31 artikla
Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva pyyntö

1. Hakijan pyynnöstä suoritetaan hänen kansainväliselle hakemukselleen kansainvälinen patentoitavuuden esitutkimus siten, kuin seuraavissa määräyksissä ja sovellutussäännöissä on määrätty.

2. a) Hakija, jolla sovellutussääntöjen mukaisesti on kotipaikka sopimusvaltiossa, jota II luku sitoo tai joka on tällaisen valtion kansalainen ja jonka kansainvälinen hakemus on tehty tämän valtion vastaanottavalle viranomaiselle tai tämän valtion puolesta toimivalle vastaanottavalle viranomaiselle, voi pyytää kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta.

b) Yleiskokous voi päättää, että kansainvälisen hakemuksen tekemiseen oikeutettu voi pyytää kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta, vaikka hänen kotipaikkansa on valtiossa, joka ei ole tämän sopimuksen osapuoli tai jota sopimuksen II luku ei sido, tai vaikka hän on tällaisen valtion kansalainen.

3. Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva pyyntö on tehtävä kansainvälisestä hakemuksesta erillisenä. Pyynnön tulee sisältää säädetyt tiedot ja se on laadittava säädetyllä kielellä ja säädetyssä muodossa.

4. a) Pyynnössä tulee ilmoittaa se sopimusvaltio, jossa tai ne sopimusvaltiot, joissa hakija aikoo käyttää hyväksi kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimuksen tuloksia ("valitut valtiot"). Muita sopimusvaltioita voidaan valita myöhemmin. Valinta voi koskea ainoastaan sellaisia sopimusvaltioita, jotka on jo nimetty 4 artiklan mukaisesti.

b) Kappaleen 2 kohdassa a tarkoitetut hakijat voivat valita minkä tahansa sopimusvaltion, jota II luku sitoo. Kappaleen 2 kohdassa b tarkoitetut hakijat voivat valita ainoastaan sellaisia sopimusvaltioita, joita II luku sitoo ja jotka ovat ilmoittaneet, että nämä hakijat voivat ne valita.

5. Pyynnöstä on maksettava säädetyt maksut säädetyssä määräajassa.

6. a) Pyyntö on tehtävä 32 artiklan tarkoittamalle kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavalle viranomaiselle.

b) Jokainen myöhempi valinta on tehtävä kansainväliselle toimistolle.

7. Jokaiselle valitulle viranomaiselle on ilmoitettava sen valinnasta.

32 artikla
Kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittava viranomainen

1. Kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimuksen suorittaa kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittava viranomainen.

2. Vastaanottavan viranomaisen tulee 31 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisen pyynnön osalta ja yleiskokouksen 31 artiklan 2 kappaleen b kohdan mukaisen pyynnön osalta sen sovellettavan sopimuksen mukaisesti, joka on tehty asianomaisen kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavan viranomaisen tai viranomaisten ja kansainvälisen toimiston välillä, yksilöidä kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittava viranomainen, joka on toimivaltainen tai viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia suorittamaan patentoitavuuden esitutkimuksen.

3. Artiklan 16 kappaleen 3 määräyksiä sovelletaan mutatis mutandis kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavaan viranomaiseen.

33 artikla
Kansainvälinen patentoitavuuden esitutkimus

1. Kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimuksen tarkoituksena on saada alustava ja ei-sitova lausunto siitä, onko keksintö, jolle suojaa haetaan, uusi, onko sillä keksinnöllisyyttä (eroaako se olennaisesti) ja voidaanko sitä käyttää teollisesti.

2. Kansainvälisessä patentoitavuuden esitutkimuksessa katsotaan keksintö, jolle suojaa haetaan, uudeksi, ellei se kuulu tekniikan tasoon sellaisena, kuin tämä käsite on määritelty sovellutussäännöissä.

3. Kansainvälisessä patentoitavuuden esitutkimuksessa katsotaan, että keksinnöllä, jolle suojaa haetaan, on riittävä keksinnöllisyys, mikäli keksintö ei määrättynä ratkaisevana ajankohtana ollut alan ammattimiehelle ilmeinen verrattuna tekniikan tasoon sellaisena, kuin tämä käsite määritellään sovellutussäännöissä.

4. Kansainvälisessä patentoitavuuden esitutkimuksessa katsotaan, että keksintöä, jolle suojaa haetaan, voidaan käyttää teollisesti, jos sitä sen luonteen mukaisesti voidaan valmistaa tai käyttää (teknologisessa mielessä) jossain teollisessa toiminnassa. Käsite "teollinen toiminta" on ymmärrettävä sen laajimmassa merkityksessä kuten teollisoikeuden suojelemista koskevassa Pariisin yleissopimuksessa.

5. Edellä esitetyt vaatimukset koskevat ainoastaan kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta. Sopimusvaltio voi asettaa lisävaatimuksia tai erilaisia vaatimuksia ratkaistaessa, onko keksintö, jolle suojaa haetaan, patentoitavissa tässä valtiossa vai ei.

6. Kansainvälisessä patentoitavuuden esitutkimuksessa on otettava huomioon kaikki ne asiakirjat, jotka on mainittu kansainvälisessä uutuustutkimusselonteossa. Tässä tutkimuksessa voidaan ottaa huomioon myös muut sellaiset asiakirjat, joilla katsotaan olevan merkitystä tässä yksittäistapauksessa.

34 artikla
Menettely kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavassa viranomaisessa

1. Menettelyä kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavassa viranomaisessa sääntelevät määräykset tässä sopimuksessa, sen sovellutussäännöissä ja siinä sopimuksessa, jonka kansainvälinen toimisto tekee tämän sopimuksen ja sen sovellutussääntöjen mukaisesti mainitun viranomaisen kanssa.

2. a) Hakijalla on oikeus asioida suullisesti Ja kirjallisesti kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavan viranomaisen kanssa.

b) Hakijalla on oikeus muuttaa patenttivaatimuksia, selitystä ja piirustuksia säädetyllä tavalla ja säädetyssä määräajassa ennen kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimusta koskevan selonteon laatimista. Muutos ei saa sisältää sellaista, mikä ei ilmennyt kansainvälisestä hakemuksesta, kun hakemus tehtiin.

c) Hakijan on saatava ainakin yksi kirjallinen lausunto siltä viranomaiselta, joka suorittaa kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimuksen, ellei tämä viranomainen katso, että kaikki seuraavat ehdot on täytetty:

i) keksintö täyttää 33 artiklan 1 kappaleen mukaiset vaatimukset;

ii) kansainvälinen hakemus täyttää tämän sopimuksen ja sen sovellutussääntöjen vaatimukset sikäli, kuin tämä viranomainen on ne tarkastanut;

iii) viranomaisen tarkoituksena ei ole esittää 35 artiklan 2 kappaleen viimeisen virkkeen mukaisia huomautuksia.

d) Hakija voi vastata mainittuun kirjalliseen lausuntoon.

3. a) Jos kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittava viranomainen katsoo, ettei kansainvälinen hakemus täytä keksinnön yhtenäisyysvaatimusta sellaisena, kuin tämä vaatimus on esitetty sovellutussäännöissä, se voi kehottaa hakijaa valintansa mukaan rajoittamaan patenttivaatimuksia niin, että tämä vaatimus täytetään, tai maksamaan lisämaksuja.

b) Valitun valtion kansallisessa laissa voidaan säätää, että, mikäli hakija a kohdan mukaisesti valitsee patenttivaatimusten rajoittamisen, on ne kansainvälisen hakemuksen osat, jotka rajoittamisen johdosta eivät tule kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimuksen kohteeksi, katsottava peruutetuiksi hakemuksen vaikutuksen osalta tässä valtiossa, ellei hakija suorita erityistä maksua tämän valtion kansalliselle viranomaiselle.

c) Ellei hakija noudata säädetyssä määräajassa a kohdan mukaista kehotusta, tulee kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavan viranomaisen laatia kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva selonteko kansainvälisen hakemuksen niistä osista, jotka koskevat sitä, mikä näyttää muodostavan pääkeksinnön, ja antaa asiaan vaikuttavista tosiasioista tieto selonteossa. Valitun valtion kansallisessa laissa voidaan säätää, että, jos tämän valtion kansallinen viranomainen toteaa kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksen suorittavan viranomaisen kehotuksen oikeutetuksi, on kansainvälisen hakemuksen ne osat jotka eivät koske pääkeksintöä, katsottava peruutetuiksi hakemuksen vaikutuksen osalta tässä valtiossa, ellei hakija suorita erityistä maksua tälle viranomaiselle.

4. a) Jos kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittava viranomainen toteaa,

i) että kansainvälinen hakemus koskee asiaa, jonka osalta kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittava viranomainen ei sovellutussääntöjen perusteella ole velvollinen suorittamaan kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta, ja tässä tapauksessa päättää olla suorittamatta tällaista tutkimusta; tai

ii) että keksinnön selitys, patenttivaatimukset tai piirustukset ovat niin epäselvät, tai keksinnön selitys tukee niin riittämättömästi patenttivaatimuksia, ettei mielekästä arviointia voida suorittaa sen keksinnön uutuudesta, keksinnöllisyydestä (olennainen ero) tai teollisesta hyväksikäytöstä, jolle suojaa haetaan,

mainitun viranomaisen ei tule ottaa kantaa 33 artiklan 1 kappaleessa esitettyihin kysymyksiin, vaan ilmoittaa hakijalle viranomaisen käsitys ja sen syyt.

b) Jos jonkin a kohdassa mainituista tapauksista havaitaan esiintyvän ainoastaan tietyissä patenttivaatimuksissa tai niiden yhteydessä, sovelletaan mainitun kohdan määräyksiä vain näihin patenttivaatimuksiin.

35 artikla
Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva selonteko

1. Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva selonteko on laadittava säädetyssä määräajassa ja säädetyn muotoisena.

2. Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva selonteko ei saa sisältää lausuntoa siitä, onko keksintö, jolle suojaa haetaan, jonkun kansallisen lain perusteella patentoitavissa vai ei tai näyttääkö se olevan patentoitavissa vai ei.

Ottaen huomioon 3 kappaleen määräykset tulee selonteossa todeta kustakin patenttivaatimuksesta, näyttääkö patenttivaatimus täyttävän uutuudelle, keksinnöllisyydelle (olennaiselle erolle) ja teolliselle hyväksikäytölle asetetut vaatimukset sellaisina, kuin ne määritellään 33 artiklan 1-4 kappaleessa kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta varten. Lausuntoon on liitettävä viittaus niihin asiakirjoihin, joiden katsotaan tukevan esitettyä johtopäätöstä, ja sellaiset selvitykset, kuin tapauksen olosuhteet vaativat. Lausuntoon on myös liitettävä muut sovellutussääntöjen edellyttämät huomautukset.

3. a) Jos kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskevaa selontekoa laadittaessa kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittava viranomainen katsoo, että on kysymys jostakin 34 artiklan 4 kappaleen a kohdassa tarkoitetusta tapauksesta, on tästä ja sen perusteista mainittava selonteossa. Selonteko ei saa sisältää 2 kappaleen mukaista lausuntoa.

b) Jos 34 artiklan 4 kappaleen b kohdan mukaisen tapauksen havaitaan esiintyvän, kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskevan selonteon tulee sisältää a kohdan mukainen lausunto kysymyksessä olevista patenttivaatimuksista, kun taas muista patenttivaatimuksista sen tulee sisältää 2 kappaleen mukainen lausunto.

36 artikla
Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskevan selonteon lähettäminen, kääntäminen ja toimittaminen

1. Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva selonteko määrättyine liitteineen on lähetettävä hakijalle ja kansainväliselle toimistolle.

2. a) Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva selonteko liitteineen on käännettävä määrätyille kielille.

b) Mainitun selonteon kääntämisen suorittaa kansainvälinen toimisto tai se suoritetaan kansainvälisen toimiston vastuulla, kun taas mainittujen liitteiden kääntämisestä huolehtii hakija.

3. a) Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskevan selonteon määrättyine käännöksineen ja liitteineen (alkuperäiskielellä) toimittaa kansainvälinen toimisto jokaiselle valitulle viranomaiselle.

b) Liitteiden määrätyn käännöksen lähettää hakija säädetyssä määräajassa valituille viranomaisille.

4. Artiklan 20 kappaleen 3 määräyksiä on sovellettava mutatis mutandis niiden asiakirjojen jäljennöksiin, jotka mainitaan kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskevassa selonteossa ja joita ei ole mainittu kansainvälisessä uutuustutkimusselonteossa.

37 artikla
Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskevan pyynnön tai valtion valinnan peruuttaminen

1. Hakija voi peruuttaa valittua valtiota koskevan tai kaikkia valittuja valtioita koskevat valintansa.

2. Jos kaikkien valittujen valtioiden valinta peruutetaan, katsotaan kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva pyyntö peruutetuksi.

3. a) Peruutus on ilmoitettava kansainväliselle toimistolle.

b) Kansainvälinen toimisto ilmoittaa asianomaisille valituille viranomaisille ja asianomaiselle kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavalle viranomaiselle peruutuksesta.

4. a) Ottaen huomioon b kohdan määräykset kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskevan pyynnön tai sopimusvaltion valinnan peruuttaminen aiheuttaa kansainvälisen hakemuksen peruuttamisen tämän valtion osalta, ellei tämän valtion kansallisessa laissa muuta säädetä.

b) Kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskevan pyynnön tai valtion valinnan peruuttamisen ei katsota merkitsevän kansainvälisen hakemuksen peruuttamista, mikäli peruuttaminen tapahtuu ennen 22 artiklan mukaan sovellettavan määräajan päättymistä. sopimusvaltio voi kuitenkin kansallisella lailla säätää, että edellä sanottu on voimassa ainoastaan silloin, kun sen kansallinen viranomainen on mainitun määräajan kuluessa vastaanottanut kansainvälisen hakemuksen kopion määrättyine käännöksineen sekä kansallisen maksun.

38 artikla
Kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimuksen luottamuksellisuus

1. Kansainvälinen toimisto ja kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittava viranomainen eivät saa minään ajankohtana sen jälkeen, kun kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva selonteko on laadittu, antaa kenenkään henkilön tai viranomaisen lukuunottamatta valittuja viranomaisia tutustua 30 artiklan 4 kappaleen tarkoittamassa merkityksessä ja siinä esitetyin ehdoin kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeviin asiakirjoihin, ellei hakija tätä pyydä tai salli.

2. Ottaen huomioon 1 kappaleen ja 36 artiklan 1 ja 3 kappaleen ja 37 artiklan 3 kappaleen b kohdan määräykset kansainvälinen toimisto ja kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittava viranomainen eivät saa ilmoittaa, onko kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva selonteko laadittu vai ei eikä onko kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskeva pyyntö tai määrätyn valtion valinta peruutettu vai ei, ellei hakija tätä pyydä tai salli.

39 artikla
Kopion, käännöksen sekä maksun toimittaminen valituille viranomaisille

1. a) Jos sopimusvaltion valinta on suoritettu, ennen kuin 19 kuukautta on kulunut etuoikeuspäivästä, eivät 22 artiklan määräykset koske tällaista valtiota ja hakijan tulee jättää 25 kuukauden kuluessa etuoikeuspäivästä jokaiseen valittuun viranomaiseen kansainvälisen hakemuksen kopio (ellei sitä jo ole toimitettu 20 artiklan mukaisesti) ja sen määrätty käännös sekä suorittaa mahdollinen kansallinen maksu.

b) Kansallisessa laissa voidaan säätää a kohdan mukaisten toimenpiteiden suorittamiselle siinä mainittua pidemmät määräajat.

2. Artiklan 11 kappaleen 3 mukainen vaikutus lakkaa valitussa valtiossa ja sillä on samat vaikutukset kuin kansallisen hakemuksen peruuttamisella tässä valtiossa, jos hakija ei suorita 1 kappaleen a kohdassa mainittuja toimenpiteitä 1 kappaleen a tai b kohdan mukaan sovellettavassa määräajassa.

3. Valittu viranomainen voi antaa 11 artiklan 3 kappaleen mukaisen vaikutuksen jäädä voimaan, vaikkei hakija täyttäisikään 1 kappaleen a tai b kohdan mukaisia vaatimuksia.

40 artikla
Kansallisen patentoitavuustutkimuksen ja muun käsittelyn lykkääminen

1. Jos sopimusvaltion valinta on suoritettu, ennen kuin 19 kuukautta on kulunut etuoikeuspäivästä, eivät 23 artiklan määräykset koske tällaista valtiota. Ottaen huomioon 2 kappaleen määräykset ei tämän valtion kansallinen viranomainen tai tämän valtion puolesta toimiva kansallinen viranomainen saa suorittaa kansainvälisen hakemuksen patentoitavuustutkimusta eikä muuta käsittelyä ennen 39 artiklan mukaan sovellettavan määräajan päättymistä.

2. Kappaleen 1 määräysten estämättä valittu viranomainen voi hakijan nimenomaisesta pyynnöstä milloin hyvänsä suorittaa kansainvälisen hakemuksen patentoitavuustutkimuksen Ja jonkin muun käsittelyn.

41 artikla
Patenttivaatimusten, selityksen ja piirustusten muuttaminen valitussa viranomaisessa

1. Hakijalle on annettava tilaisuus säädetyssä määräajassa muuttaa patenttivaatimuksia, selitystä ja piirustuksia valitussa viranomaisessa. Valittu viranomainen ei saa myöntää patenttia tai hylätä hakemusta ennen tämän määräajan päättymistä paitsi hakijan nimenomaisella suostumuksella.

2. Muutos ei saa käsittää sellaista, mikä ei ilmennyt kansainvälisestä hakemuksesta, kun hakemus tehtiin, ellei valitun valtion kansallinen laki tätä salli.

3. Muutoksen tulee olla valitun valtion kansallisen lain mukainen kaikissa suhteissa, joita ei säännellä tässä sopimuksessa tai sovellutussäännöissä.

4. Jos valittu viranomainen vaatii kansainvälisen hakemuksen käännöksen, on muutokset tehtävä käännöksen kielellä.

42 artikla
Kansallisen patentoitavuustutkimuksen tulokset valitussa viranomaisessa

Valittu viranomainen, joka vastaanottaa kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskevan selonteon, ei voi vaatia, että hakija toimittaa jäljennöksen asiakirjasta tai antaa tietoja sellaisen asiakirjan sisällöstä, joka koskee saman kansainvälisen hakemuksen patentoitavuustutkimusta toisessa valitussa viranomaisessa.

III luku

Yleiset määräykset

43 artikla
Eräiden suojamuotojen hakeminen

Kun on kysymys sellaisesta nimetystä tai valitusta valtiosta, jonka laki sallii keksijäntodistuksen, hyödyllisyysmallintodistuksen, hyödyllisyysmallin, lisäpatentin tai lisätodistuksen, lisäkeksijäntodistuksen tai hyödyllisyysmallin lisätodistuksen myöntämisen, hakija voi ilmoittaa sovellutussääntöjen mukaisesti, että hänen kansainvälinen hakemuksensa koskee tämän valtion osalta patentin sijasta keksijäntodistuksen, hyödyllisyysmallin tai hyödyllisyysmallintodistuksen myöntämistä tai, että se koskee lisäpatentin tai lisätodistuksen, lisäkeksijäntodistuksen tai hyödyllisyysmallin lisätodistuksen myöntämistä. Tällaisen ilmoituksen vaikutus määräytyy hakijan valinnan perusteella. Tätä artiklaa ja sitä koskevia sovellutussääntöjä sovellettaessa ei sovelleta 2 artiklan ii alakohdan määräyksiä.

44 artikla
Kahden suojamuodon hakeminen

Sellaisen nimetyn tai valitun valtion osalta, jonka laki sallii, että hakemus, joka koskee patentin tai jonkin muun 43 artiklan mukaisen suojamuodon myöntämistä, voi lisäksi koskea Jotain muuta edellä mainitun suojamuodon myöntämistä, hakija voi sovellutussääntöjen mukaisesti ilmoittaa ne kaksi suojamuotoa, joita hän hakee. Tämän ilmoituksen vaikutus määräytyy hakijan valinnan perusteella. Tätä artiklaa sovellettaessa ei sovelleta 2 artiklan ii alakohdan määräyksiä.

45 artikla
Alueelliset patenttisopimukset

1. Sopimuksessa, joka sääntelee alueellisten patenttien myöntämistä ("alueellinen patenttisopimus") ja joka oikeuttaa kaikki ne, jotka 9 artiklan perusteella voivat tehdä kansainvälisen hakemuksen, tekemään tällaista patenttia koskevan hakemuksen, voidaan määrätä, että kansainväliset hakemukset, joissa nimettynä tai valittuna valtiona on sekä alueelliseen patenttisopimukseen että tähän sopimukseen liittynyt valtio, voidaan tehdä tällaista alueellista patenttia koskevina hakemuksina.

2. Tällaisen nimetyn tai valitun valtion kansallisessa laissa voidaan säätää, että tällaisen valtion nimeäminen tai valinta kansainvälisessä hakemuksessa merkitsee pyyntöä saada alueellisen patenttisopimuksen mukainen alueellinen patentti.

46 artikla
Kansainvälisen hakemuksen virheellinen käännös

Jos kansainvälisen hakemuksen virheellisen käännöksen johdosta tämän hakemuksen perusteella myönnetyn patentin suojapiirin laajuus ylittää alkuperäiskielisen kansainvälisen hakemuksen suojapiirin laajuuden, voi tämän sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen tämän johdosta ja taannehtivasti rajoittaa patentin suojapiirin laajuutta ja julistaa patentin mitättömäksi siltä osin, kuin se ylittää alkuperäiskielisen kansainvälisen hakemuksen suojapiirin laajuuden.

47 artikla
Määräajat

1. Tarkemmat määräykset tämän sopimuksen mukaisten määräaikojen laskemisesta annetaan sovellutussäännöissä.

2. a) Kaikkia tämän sopimuksen I ja II luvussa vahvistettuja määräaikoja voidaan 60 artiklan mukaisen tarkistuksen lisäksi muuttaa sopimusvaltioiden tekemällä päätöksellä.

b) Tällainen päätös voidaan tehdä yleiskokouksessa tai kirjeenvaihdon avulla tapahtuvalla äänestyksellä ja sen tulee olla yksimielinen.

c) Tarkemmat määräykset tästä menettelytavasta annetaan sovellutussäännöissä.

48 artikla
Eräiden määräaikojen noudattamatta jättäminen

1. Jos tässä sopimuksessa tai sovellutussäännöissä vahvistettua määräaikaa ei noudateta postinkulussa tapahtuneen keskeytyksen tai postin aiheuttaman hukkaantumisen tai myöhästymisen johdosta, mitä ei ole voitu välttää, katsotaan määräaikaa noudatetun sovellutussäännöissä määrätyissä tapauksissa edellyttäen, että täytetään sovellutussääntöjen todistelulle ja muille ehdoille asettamat vaatimukset.

2. a) Sopimusvaltion tulee sallia määräajan noudattamatta jättäminen tämän valtion osalta sen kansallisessa laissa hyväksytyillä perusteilla.

b) Sopimusvaltio voi sallia määräajan noudattamatta jättämisen tämän valtion osalta muillakin kuin a kohdassa mainituilla perusteilla.

49 artikla
Oikeus asioida kansainvälisessä viranomaisessa

Asianajajalla, patenttiasiamiehellä tai sillä, jolla on oikeus asioida kansallisessa viranomaisessa, jolle kansainvälinen hakemus on tehty, on oikeus asioida kansainvälisessä toimistossa ja toimivaltaisessa kansainvälisessä uutuustutkimusviranomaisessa ja toimivaltaisessa kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavassa viranomaisessa tätä hakemusta käsiteltäessä.

IV luku

Tekniset palvelut

50 artikla
Patentteja koskevat tiedotuspalvelut

1. Kansainvälinen toimisto voi tarjota palveluja antamalla sellaisia teknisiä tai muita tärkeitä tietoja, jotka ovat sen käytettävissä julkaistujen asiakirjojen, pääasiallisesti patenttien ja julkaistujen hakemusten, perusteella (joista tässä artiklassa käytetään nimitystä tiedotuspalvelut").

2. Kansainvälinen toimisto voi tarjota tällaisia tiedotuspalveluja joko suoraan tai yhden tai useamman kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen tai muiden kansallisten tai kansainvälisten alan laitosten välityksellä, joiden kanssa kansainvälinen toimisto voi tehdä sopimuksia.

3. Tiedotuspalveluja tulee tarjota siten, että ne erityisesti auttavat sellaisia sopimusvaltioita, jotka ovat kehitysmaita, saamaan teknistä tietoa ja teknologiaa, joihin kuuluu saatavilla oleva julkaistu "know-how".

4. Tiedotuspalveluja voivat käyttää hyväksi sopimusvaltioiden hallitukset ja niiden kansalaiset ja henkilöt, joilla on kotipaikka sellaisessa valtiossa. Yleiskokous voi päättää, että myös muut voivat käyttää hyväksi näitä palveluja.

5. a) Sopimusvaltioiden hallituksille suoritetaan palvelut omakustannushintaan edellyttäen kuitenkin, että kehitysmaihin kuuluvan sopimusvaltion hallitus saa palvelut omakustannushintaa alempaan hintaan, mikäli erotus voidaan kattaa sillä ylijäämällä, joka saadaan suoritettaessa palveluja muille kuin sopimusvaltioiden hallituksille, tai 51 artiklan 4 kappaleen mukaisilla varoilla.

b) Kohdassa a mainittuna "omakustannushintana pidetään niitä kustannuksia, jotka ylittävät ne kustannukset, jotka tavallisesti kuuluvat kansallisen viranomaisen palvelujen suorittamiseen tai kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen velvollisuuksien täyttämiseen.

6. Tämän artiklan määräysten toimeenpanemista koskevista yksityiskohdista päätetään yleiskokouksen päätöksellä ja yleiskokouksen vahvistamissa rajoissa sellaisten työryhmien päätöksellä, jotka yleiskokous voi asettaa tätä tarkoitusta varten.

7. Yleiskokouksen tulee, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, suositella multa kuin 5 kappaleessa mainittuja rahoitustapoja.

51 artikla
Tekninen apu

1. Yleiskokouksen tulee perustaa teknisen avun komitea (josta tässä artiklassa käytetään nimitystä "komitea").

2. a) Komitean jäsenet valitaan sopimusmaista siten, että kehitysmaille taataan kohtuullinen edustus.

b) Pääjohtajan tulee omasta aloitteestaan tai komitean pyynnöstä kutsua sellaisten hallitustenvälisten järjestöjen edustajia, jotka käsittelevät kehitysmaille annettavaa teknistä apua, osallistumaan komitean työhön.

3. a) Komitean tehtävänä on järjestää ja valvoa sitä teknistä apua, jota myönnetään sopimusvaltioille, jotka ovat kehitysmaita, niiden patenttijärjestelmien kehittämiseksi valtiollisella tai alueellisella tasolla.

b) Tekninen apu käsittää mm. asiantuntijoiden kouluttamisen ja lainaamisen sekä välineistön toimittamisen sekä opetustarkoituksiin että käytännön toimintaa varten.

4. Kansainvälisen toimiston tulee pyrkiä solmimaan sopimuksia toisaalta kansainvälisten rahoituslaitosten ja hallitustenvälisten järjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien sekä sen elinten ja erityisjärjestöjen kanssa, jotka käsittelevät teknistä apua, ja toisaalta niiden valtioiden hallitusten kanssa, jotka vastaanottavat teknistä apua tämän artiklan mukaisten avustussuunnitelmien rahoittamiseksi.

5. Tämän artiklan määräysten toimeenpanemista koskevista yksityiskohdista päätetään yleiskokouksen päätöksellä ja yleiskokouksen vahvistamissa rajoissa sellaisten työryhmien päätöksellä, jotka yleiskokous voi asettaa tätä tarkoitusta varten.

52 artikla
Suhde sopimuksen muihin määräyksiin

Tämän luvun määräykset eivät vaikuta tämän sopimuksen muissa luvuissa oleviin varainhoitoa koskeviin määräyksiin. Sanottuja määräyksiä ei voida soveltaa tähän lukuun eikä sen toimeenpanemiseen.

V luku

Hallinnolliset määräykset

53 artikla
Yleiskokous

1. a) Ottaen huomioon 57 artiklan 8 kappaleen määräykset yleiskokous koostuu sopimusvaltioista.

b) Kunkin sopimusvaltion hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

2. a) Yleiskokous:

i) käsittelee kaikkia asioita, jotka koskevat liiton ylläpitämistä ja kehittämistä sekä tämän sopimuksen toimeenpanoa;

ii) suorittaa ne tehtävät, jotka sille erityisesti annetaan tämän sopimuksen muiden määräysten perusteella;

iii) antaa kansainväliselle toimistolle ohjeet tarkistuskonferenssien valmistelusta;

iv) tarkastaa ja hyväksyy pääjohtajan liittoa koskevat kertomukset ja toimenpiteet sekä antaa hänelle kaikki tarpeelliset ohjeet liiton toimivallan puitteisiin kuuluvissa asioissa;

v) tarkastaa ja hyväksyy 9 kappaleen mukaisesti asetetun toimeenpanevan komitean laatimat kertomukset ja sen suorittamat toimenpiteet sekä antaa tälle komitealle ohjeita;

vi) vahvistaa liiton toimintaohjelman ja hyväksyy sen kolmivuotisen tulo- ja menoarvion sekä sen lopulliset tilit;

vii) hyväksyy liiton varainhoitosäännöt;

viii) asettaa liiton päämäärien saavuttamisen kannalta tarpeellisiksi katsomansa komiteat ja työryhmät;

ix) määrää, minkä muiden kuin sopimusvaltioiden ja ottaen huomioon 8 kappaleen määräykset, minkä hallitustenvälisten ja kansainvälisten, ei-hallitustenvälisten järjestöjen sallitaan osallistua huomioitsijoina yleiskokouksen istuntoihin;

x) ryhtyy kaikkiin muihin asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka on tarkoitettu edistämään liiton tavoitteita, sekä suorittaa kaikki ne muut tehtävät, joita tämä sopimus edellyttää.

b) Kysymysten osalta, jotka kiinnostavat myös muita järjestön hallinnonalaisia liittoja, yleiskokous tekee päätöksensä kuultuaan järjestön yhteistoimintakomitean neuvoa.

3. Kukin valtuutettu voi edustaa vain yhtä valtiota ja äänestää vain yhden valtion nimissä.

4. Kullakin sopimusvaltiolla on yksi ääni.

5. a) Yleiskokous on päätösvaltainen, kun puolet sopimusvaltioista on kokouksessa läsnä.

b) Milloin yleiskokous ei ole päätösvaltainen, se voi tehdä päätöksiä, mutta sen omia menettelytapoja koskevia päätöksiä lukuunottamatta tällaiset päätökset tulevat voimaan ainoastaan, jos päätösvaltaisuus ja vaadittu enemmistö saavutetaan suoritettaessa äänestys kirjeenvaihdon avulla sovellutussääntöjen mukaisesti.

6. a) Ottaen huomioon 47 artiklan 2 kappaleen b kohdan, 58 artiklan 2 kappaleen b kohdan ja 3 kappaleen sekä 61 artiklan 2 kappaleen b kohdan määräykset yleiskokous tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

b) Äänestyksestä pidättäytymistä ei lasketa ääneksi.

7. Kysymyksissä, jotka koskevat pelkästään valtioita, joita 11 luku sitoo, katsotaan viittauksen sopimusvaltioihin tarkoittavan 4, 5 ja 6 kappaleessa ainoastaan valtioita, joita II luku sitoo.

8. Hallitustenvälisen järjestön, joka on nimetty kansainväliseksi uutuustutkimusviranomaiseksi tai kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavaksi viranomaiseksi, sallitaan osallistua huomioitsijana yleiskokouksen istuntoihin.

9. Sopimusvaltioiden lukumäärän ylittäessä 40 tulee yleiskokouksen perustaa toimeenpaneva komitea. Tämän sopimuksen ja sovellutussääntöjen viittaus toimeenpanevaan komiteaan on tulkittava viittaukseksi sanottuun komiteaan, kun se on perustettu.

10. Toimeenpanevan komitean perustamiseen saakka tulee yleiskokouksen toimintaohjelman ja kolmivuotisen tulo- ja menoarvion puitteissa vahvistaa vuosittaiset toimintaohjelmat ja vuosittaiset tulo- ja menoarviot, jotka pääjohtaja on valmistellut.

11. a) Toimeenpanevan komitean perustamiseen saakka kokoontuu yleiskokous varsinaiseen kokoukseen kerran kalenterivuodessa pääjohtajan kutsusta, ja elleivät poikkeukselliset olosuhteet toisin vaadi, samaan aikaan ja samassa paikassa kuin järjestön yhteistoimintakomitea.

b) Toimeenpanevan komitean perustamisen jälkeen yleiskokous kokoontuu pääjohtajan kutsusta varsinaiseen kokoukseen ainoastaan kerran joka kolmas kalenterivuosi ja, elleivät poikkeukselliset olosuhteet toisin vaadi, samaan aikaan ja samassa paikassa kuin järjestön yleiskokous.

c) Yleiskokous kokoontuu ylimääräiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta toimeenpanevan komitean tai yhden neljäsosan sopimusvaltioista sitä pyytäessä.

12. Yleiskokous hyväksyy omat menettelytapasääntönsä.

54 artikla
Toimeenpaneva komitea

1. Kun yleiskokous on perustanut toimeenpanevan komitean, komiteaa koskevat seuraavat määräykset.

2. a) Toimeenpanevan komitean muodostavat ottaen huomioon 57 artiklan 8 kappaleen määräykset valtiot, jotka yleiskokous on valinnut jäsenvaltioistaan.

b) Toimeenpanevan komitean kunkin jäsenvaltion hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

3. Toimeenpanevan komitean jäsenvaltioiden lukumäärän tulee vastata yhtä neljäsosaa yleiskokouksen jäsenvaltioiden lukumäärästä. Täytettävien paikkojen lukumäärää laskettaessa ei oteta huomioon jäännöstä, joka saadaan neljällä jaettaessa.

4. Toimeenpanevan komitean jäseniä valittaessa tulee yleiskokouksen ottaa huomioon oikeudenmukainen maantieteellinen jakauma.

5. a) Toimeenpanevan komitean jäsenten toiminta-aika kestää yleiskokouksen sen istunnon päättymisestä, jossa heidät valittiin, seuraavan varsinaisen yleiskokouksen päättymiseen saakka.

b) Korkeintaan kaksi kolmasosaa toimeenpanevan komitean jäsenistä voidaan valita uudelleen.

c) Yleiskokous laatii toimeenpanevan komitean jäsenten valitsemista ja mahdollista uudelleen valitsemista koskevien sääntöjen yksityiskohdat.

6. a) Toimeenpaneva komitea:

i) laatu yleiskokouksen asialistaehdotuksen;

ii) esittelee yleiskokoukselle pääjohtajan valmisteleman ehdotuksen liiton toimintaohjelmaksi ja kolmivuotiseksi tulo- ja menoarvioksi;

iii) vahvistaa toimintaohjelman ja kolmivuotisen tulo- ja menoarvion puitteissa pääjohtajan valmistelemat erityiset vuotuiset tulo- ja menoarviot ja toimintaohjelmat;

iv) antaa yleiskokoukselle pääjohtajan määräaikaiset toimintakertomukset ja vuosittaiset tilintarkastuskertomukset tarpeellisine huomautuksineen;

v) suorittaa yleiskokouksen päätöksen mukaisesti ja yleiskokouksen kahden varsinaisen istunnon väliset tapahtumat huomioon ottaen kaikki tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että pääjohtaja voi toteuttaa liiton toimintaohjelman;

vi) suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille tämän sopimuksen perusteella annetaan.

b) Kysymysten osalta, jotka kiinnostavat myös muita järjestön hallinnonalaisia liittoja, toimeenpaneva komitea tekee päätöksensä kuultuaan järjestön yhteistoimintakomitean neuvoa.

7. a) Toimeenpaneva komitea kokoontuu kerran vuodessa varsinaiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta mieluimmin samaan aikaan ja samassa paikassa kuin järjestön yhteistoimintakomitea.

b) Toimeenpaneva komitea kokoontuu ylimääräiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta, joka lähetetään joko hänen omasta aloitteestaan tai komitean puheenjohtajan pyynnöstä tai yhden neljäsosan komitean jäsenistä sitä pyytäessä.

8. a) Kullekin toimeenpanevan komitean jäsenvaltiolla on yksi ääni.

b) Toimeenpaneva komitea on päätösvaltainen, kun puolet komitean jäsenistä on istunnossa läsnä.

c) Päätökset tehdään annettujen äänien yksinkertaisella enemmistöllä.

d) Äänestyksestä pidättäytymistä ei lasketa ääneksi.

e) Kukin valtuutettu voi edustaa vain yhtä maata ja äänestää vain yhden maan nimissä.

9. Sopimusvaltio, joka ei ole toimeenpanevan komitean jäsen, on oikeutettu osallistumaan komitean istuntoihin huomioitsijana samoin kuin hallitustenvälinen järjestö, joka on nimitetty kansainväliseksi uutuustutkimusviranomaiseksi tai kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavaksi viranomaiseksi.

10. Toimeenpaneva komitea hyväksyy omat menettelytapasääntönsä.

55 artikla
Kansainvälinen toimisto

1. Kansainvälinen toimisto hoitaa liiton hallinnolliset tehtävät.

2. Kansainvälinen toimisto hankkii sihteeristön liiton eri elimiä varten.

3. Pääjohtaja on liiton korkein toimeenpaneva virkamies ja hän edustaa liittoa.

4. Kansainvälinen toimisto julkaisee virallista lehteä ja muita sovellutussäännöissä mainittuja tai yleiskokouksen määräämiä julkaisuja.

5. Sovellutussäännöissä yksilöidään, mitä palveluja kansallisten viranomaisten on suoritettava avustaakseen kansainvälistä toimistoa, kansainvälisiä uutuustutkimusviranomaisia ja kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavia viranomaisia näiden suorittaessa tämän sopimuksen mukaisia tehtäviään.

6. Pääjohtaja ja kuka tahansa hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen osallistuu ilman äänioikeutta kaikkiin yleiskokouksen, toimeenpanevan komitean ja jokaisen muun tämän sopimuksen tai sovellutussääntöjen mukaisesti asetetun komitean tai työryhmän kokouksiin. Pääjohtaja tai hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen on virkansa puolesta näiden elinten sihteeri.

7. a) Kansainvälinen toimisto suorittaa yleiskokouksen antamien ohjeitten mukaisesti ja yhteistoiminnassa toimeenpanevan komitean kanssa tarkistuskonferenssien valmistelut.

b) Kansainvälinen toimisto voi neuvotella hallitustenvälisten ja kansainvälisten, ei-hallitustenvälisten järjestöjen kanssa tarkistuskonferenssien valmisteluista.

c) Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilöt osallistuvat ilman äänioikeutta keskusteluihin tarkistuskonferensseissa.

8. Kansainvälinen toimisto suorittaa kaikki muutkin sille määrätyt tehtävät.

56 artikla
Teknisen yhteistyön komitea

1. Yleiskokous perustaa teknisen yhteistyön komitean (josta tässä artiklassa käytetään nimitystä "komitea").

2. a) Yleiskokous määrää komitean kokoonpanon ja nimittää sen jäsenet, jolloin yleiskokouksen tulee huolehtia siitä, että kehitysmaat saavat oikeudenmukaisen edustuksen.

b) Kansainväliset uutuustutkimusviranomaiset ja kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavat viranomaiset ovat viran puolesta komitean jäseniä. Jos tämä viranomainen on sopimusvaltion kansallinen viranomainen, ei tällä valtiolla ole muuta edustajaa komiteassa.

c) Jos sopimusvaltioiden lukumäärä sallii, tulee komitean jäsenten kokonaislukumäärän olla suurempi kuin viran puolesta jäseninä olevien valtioiden kaksinkertainen määrä.

d) Pääjohtajan tulee omasta aloitteestaan tai komitean pyynnöstä kutsua kiinnostuneiden järjestöjen edustajia osallistumaan näitä kiinnostaviin keskusteluihin.

3. Komitean tarkoituksena on neuvoin ja suosituksin myötävaikuttaa:

i) tämän sopimuksen mukaisten palvelujen jatkuvaan parantamiseen;

ii) sen varmistamiseen, että, niin kauan kuin on olemassa useita kansainvälisiä uutuustutkimusviranomaisia ja useita kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavia viranomaisia, näillä viranomaisilla on mahdollisimman yhtenäinen tutkimusaineisto ja että ne soveltavat yhtenäisiä työmenetelmiä sekä että niiden selonteoilla on mahdollisimman yhtenäinen korkea laatu; ja

iii) yleiskokouksen tai toimeenpanevan komitean aloitteesta niiden teknisten ongelmien ratkaisemiseen, jotka erityisesti aiheutuvat yhden ainoan kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen perustamisesta.

4. Jokainen sopimusvaltio ja kiinnostunut kansainvälinen järjestö voivat kirjallisesti kääntyä komitean puoleen sen toimialaan kuuluvissa kysymyksissä.

5. Komitea voi antaa neuvoja ja suosituksia pääjohtajalle tai hänen kauttaan yleiskokoukselle, toimeenpanevalle komitealle ja kaikille tai joillekin kansainvälisille uutuustutkimusviranomaisille tai kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittaville viranomaisille ja kaikille tai joillekin vastaanottaville viranomaisille.

6. a) Pääjohtajan tulee kaikissa tapauksissa toimittaa toimeenpanevalle komitealle komitean kaikkien neuvojen ja suositusten tekstit. Hän voi myös esittää huomautuksia näistä teksteistä.

b) Toimeenpaneva komitea voi esittää mielipiteensä komitean neuvoista ja suosituksista tai muista komitean toimenpiteistä. Se voi kehottaa komiteaa tutkimaan sen toimialaan kuuluvia kysymyksiä ja laatimaan tutkimuksesta selonteon. Toimeenpaneva komitea voi antaa yleiskokoukselle neuvoja, suosituksia ja komitean selontekoja omine huomautuksineen.

7. Toimeenpanevan komitean perustamiseen saakka 6 kappaleen mukainen viittaus toimeenpanevaan komiteaan tarkoittaa yleiskokousta.

8. Komitean toimintaa koskevista yksityiskohdista päättää yleiskokous.

57 artikla
Varainhoito

1. a) Liitolla on tulo- ja menoarvio.

b) Liiton tulo- ja menoarvio käsittää liiton omat tulot ja menot, sekä sen maksuosuuden järjestön hallinnonalaisten liittojen yhteisten menojen tulo- ja menoarviosta.

c) Menot, jotka eivät kuulu yksinomaan liitolle vaan myös yhdelle tai useammalle järjestön hallinnonalaiselle muulle liitolle, katsotaan liittojen yhteisiksi menoiksi. Liiton osuus näistä yhteisistä menoista on suhteessa siihen etuun, joka liitolla on niistä.

2. Liiton tulo- ja menoarvio vahvistetaan ottaen asianmukaisesti huomioon ne vaatimukset, joita koordinointi järjestön hallinnonalaisten muitten liittojen tulo- ja menoarvioiden kanssa edellyttää.

3. Ottaen huomioon 5 kappaleen määräykset rahoitetaan liiton tulo- ja menoarvio seuraavista lähteistä:

i) maksuista ja palkkioista, jotka peritään kansainvälisen toimiston liiton puolesta suorittamista palveluista;

ii) kansainvälisen toimiston liittoa koskevien julkaisujen myynnistä tai niiden royalty-tuloista;

iii) lahjoituksista, testamenttilahjoituksista ja avustuksista;

iv) vuokrista, koroista ja muista sekalaisista tuloista.

4. Kansainväliselle toimistolle suoritettavien maksujen ja palkkioiden suuruus ja sen julkaisujen hinnat määrätään siten, että ne tavanomaisissa olosuhteissa riittävät peittämään kaikki ne kansainvälisen toimiston menot, jotka liittyvät tämän sopimuksen hallintoon.

5. a) Tilivuoden päättyessä alijäämäisenä sopimusvaltioiden tulee ottaen huomioon b ja c kohdan määräykset maksaa maksuosuuksia tämän alijäämän kattamiseksi.

b) Kunkin sopimusvaltion maksuosuuden suuruudesta päättää yleiskokous ottaen huomioon niiden kansainvälisten hakemusten lukumäärän, jotka ovat peräisin kustakin niistä kysymyksessä olevan vuoden aikana.

c) Mikäli tämä alijäämä tai sen osa voidaan tilapäisesti kattaa muulla tavoin, yleiskokous voi päättää, että alijäämä siirretään seuraavaan tilivuoteen ja ettei sopimusvaltioita pyydetä suorittamaan maksuosuuksiaan.

d) Mikäli liiton taloudellinen tila sallii, yleiskokous voi päättää, että a kohdan mukaisesti maksetut maksuosuudet palautetaan maksun suorittaneille sopimusvaltioille.

e) Sopimusvaltiolla, joka ei kahden vuoden kuluessa yleiskokouksen vahvistamasta määräpäivästä ole maksanut b kohdan mukaista maksuosuuttaan, ei ole oikeutta käyttää äänioikeuttaan missään liiton elimessä. Mikä tahansa liiton elin voi kuitenkin sallia tällaisen maan käyttää edelleen äänioikeuttaan asianomaisessa elimessä niin kauan, kuin se on vakuuttunut siitä, että maksujen viivästyminen johtuu poikkeuksellisista ja väistämättömistä olosuhteista.

6. Jos tulo- ja menoarviota ei ole hyväksytty ennen uuden varainhoitokauden alkua, se on tasoltaan samaa suuruusluokkaa kuin edellisen vuoden tulo- ja menoarvio varainhoitosääntöjen mukaisesti.

7. a) Liitolla on käyttöpääomarahasto, joka koostuu kunkin sopimusvaltion kertakaikkisista maksuista. Jos rahasto käy riittämättömäksi, sen lisäämisestä päättää yleiskokous. Jos rahaston osaa ei enää tarvita, palautetaan se sopimusvaltioille.

b) Kunkin sopimusvaltion sanottuun rahastoon suoritettavan perusmaksun määrästä tai sopimusvaltion osallistumisesta rahaston korottamiseen määrää yleiskokous 5 kappaleen b kohdassa esitetynkaltaisten periaatteiden perusteella.

c) Yleiskokous vahvistaa maksuehdot pääjohtajan ehdotuksesta kuultuaan järjestön yhteistoimintakomitean neuvoa.

d) Takaisinmaksun tulee olla suhteessa kysymyksessä olevan sopimusvaltion suorittamaan määrään ottaen huomioon maksujen suoritusajankohdan.

8. a) Päämajaa koskevassa sopimuksessa, joka on solmittu valtion kanssa, jonka alueella järjestöllä on päämajansa, on määrättävä, että käyttöpääomarahaston osoittautuessa riittämättömäksi tämän valtion on suoritettava ennakkoa. Tällaisten ennakkojen suuruudesta ja niiden myöntämisehdoista on tehtävä kussakin tapauksessa erillinen sopimus asianomaisen valtion ja järjestön välillä. Niin kauan kuin tämä valtio on velvollinen suorittamaan ennakkoa, on se yleiskokouksen ja toimeenpanevan komitean jäsen viran puolesta.

b) Kohdassa a tarkoitetulla valtiolla ja järjestöllä on kummallakin oikeus irtisanoa kirjallisella ilmoituksella velvollisuutensa myöntää ennakoita. Irtisanominen tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona siitä on ilmoitettu.

9. Tilien tarkastuksen suorittaa yksi tai useampi sopimusvaltio tai ulkopuoliset tilintarkastajat niin, kuin varainkoitosäännöissä on määrätty. Yleiskokous suorittaa heidän nimittämisensä heidän suostumuksellaan.

58 artikla
Sovellutussäännöt

1. Tämän sopimuksen liitteenä olevat sovellutussäännöt sisältävät säännöt, jotka:

i) koskevat kysymyksiä, joiden osalta tässä sopimuksessa nimenomaan viitataan sovellutussääntöihin tai nimenomaan ilmoitetaan, että niitä koskevat säännöt ovat olemassa tai tullaan antamaan;

ii) koskevat hallinnollisia vaatimuksia, kysymyksiä tai menettelytapoja;

iii) koskevat muita tämän sopimuksen määräysten soveltamiselle tärkeitä kysymyksiä.

2. a) Yleiskokous voi muuttaa sovellutussääntöjä.

b) Ottaen huomioon 3 kappaleen määräykset vaaditaan muutoksen tekemiseksi kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä.

3. a) Sovellutussäännöissä määritellään, mitkä säännöt voidaan muuttaa

i) ainoastaan yksimielisellä päätöksellä; tai

ii) ainoastaan, jos eriävää mielipidettä ei esitä mikään sopimusvaltio, jonka kansallinen viranomainen toimii kansainvälisenä uutuustutkimusviranomaisena tai kansainvälisenä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavana viranomaisena, eikä, kun tällainen viranomainen on hallitustenvälinen järjestö, sopimusvaltio, joka on tämän järjestön jäsen ja jolle muut jäsenvaltiot ovat järjestön toimivaltaisessa elimessä antaneet tätä koskevat valtuudet.

b) Tällaisen vaatimuksen kumoamiseksi vastaisuudessa jonkun säännön osalta vaaditaan, että a kohdan i alakohdassa tai vastaavasti a kohdan ii alakohdassa mainitut ehdot ovat täytetyt.

c) Jonkin säännön lukemiseksi vastaisuudessa johonkin a kohdassa tarkoitettuun ryhmään vaaditaan yksimielinen päätös.

4. Pääjohtaja antaa yleiskokouksen valvonnassa sovellutussääntöjen edellyttämät hallinnolliset määräykset.

5. Jos sopimuksen ja sovellutussääntöjen välillä on ristiriitaisuuksia, noudatetaan sopimuksen määräyksiä.

VI luku

Riita-asiat

59 artikla
Riita-asiat

Ottaen huomioon 64 artiklan 5 kappaleen määräykset jokainen asianomainen valtio voi saattaa jokaisen kahden tai useamman sopimusvaltion välisen riita-asian, joka koskee tämän sopimuksen tai sovellutussääntöjen tulkintaa tai soveltamista ja jota ei ole voitu ratkaista neuvottelemalla, kansainväliseen tuomioistuimeen sen perussäännön mukaisella hakemuksella, elleivät asianomaiset valtiot sovi jostakin muusta käsittelytavasta riita-asian selvittämiseksi. Sen sopimusvaltion, joka on saattanut riita-asian tuomioistuimeen, tulee ilmoittaa tästä kansainväliselle toimistolle, ja kansainvälisen toimiston tulee ilmoittaa asiasta muille sopimusvaltiaille.

VII luku

Tarkistaminen ja muuttaminen

60 artikla
Sopimuksen tarkistaminen

1. Tämän sopimuksen voi tarkistaa aika ajoin sopimusvaltioiden erityiskonferenssi.

2. Tarkistuskonferenssin kokoonkutsumisesta päättää yleiskokous.

3. Hallitustenvälisellä järjestöllä, joka on nimitetty kansainväliseksi uutuustutkimusviranomaiseksi tai kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavaksi viranomaiseksi, on oikeus osallistua tarkistuskonferenssiin huomioitsijana.

4. Artiklan 53 kappaletta 5, 9 ja 11, artiklaa 54, artiklan 55 kappaletta 4-8 sekä artiklaa 56 ja 57 voidaan muuttaa joko tarkistuskonferenssin toimesta tai 61 artiklan määräysten mukaisesti.

61 artikla
Sopimuksen eräiden määräysten muuttaminen

1. a) Ehdotuksia 53 artiklan 5, 9 ja 11 kappaleen, 54 artiklan, 55 artiklan 4-8 kappaleen, sekä 56 ja 57 artiklan muuttamiseksi voi tehdä jokainen yleiskokouksen jäsenvaltio, toimeenpaneva komitea tai pääjohtaja.

b) Pääjohtajan on ilmoitettava tällaiset ehdotukset sopimusvaltioille ainakin kuusi kuukautta ennen niiden käsittelyä yleiskokouksessa.

2. a) Yleiskokous hyväksyy 1 kappaleessa mainittuja artikloita tarkoittavat muutokset.

b) Muutokset hyväksytään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä annetuista äänistä.

3. a) Jokainen 1 kappaleessa mainittuja artikloita tarkoittava muutos tulee voimaan yhden kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut asianomaisten valtioiden perustuslaillisten menettelytapojen mukaisesti annetut kirjalliset hyväksymisilmoitukset kolmelta neljäsosalta niistä valtioista, jotka olivat yleiskokouksen jäseniä silloin, kun muutos hyväksyttiin.

b) Jokainen täten hyväksytty kyseisten artiklojen muutos sitoo kaikkia niitä valtioita, jotka ovat yleiskokouksen jäseniä muutoksen tullessa voimaan, kuitenkin siten, että jokainen sopimusvaltioiden taloudellisia velvoitteita lisäävä muutos sitoo ainoastaan niitä valtioita, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä tällaisen muutoksen.

c) Jokainen a kohdan määräysten mukaisesti hyväksytty muutos sitoo kaikkia valtioita, jotka tulevat yleiskokouksen jäseniksi sen päivän jälkeen, jona muutos tuli voimaan a kohdan määräysten mukaisesti.

VIII luku

Loppumääräykset

62 artikla
Sopimuksen osapuoleksi tuleminen

1. Jokainen teollisoikeuden suojelemista koskevan kansainvälisen liiton jäsenvaltio voi tulla tämän sopimuksen osapuoleksi:

i) allekirjoituksella, jota seuraa ratifioimiskirjan tallettaminen; tai

ii) tallettamalla liittymiskirjan.

2. Ratifioimis- tai liittymiskirjat talletetaan pääjohtajan huostaan.

3. Teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen Tukholman pöytäkirjan 24 artiklan määräyksiä sovelletaan myös tähän sopimukseen.

4. Kappaleen 3 ei millään tavoin ole katsottava merkitsevän, että sopimusvaltio tunnustaa tai äänettömästi hyväksyy sen tosiasiallisen tilanteen, joka vallitsee alueella, jolla jokin muu sopimusvaltio soveltaa tätä sopimusta mainitun kappaleen perusteella.

63 artikla
Sopimuksen voimaan tulo

1. a) Ottaen huomioon 3 kappaleen määräykset tämä sopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun kahdeksan valtiota on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa edellyttäen, että ainakin neljä näistä valtioista täyttää jonkin seuraavista ehdoista:

i) valtiossa tehtyjen patenttihakemusten lukumäärä on ylittänyt 40000 kansainvälisen toimiston viimeksi julkaiseman vuositilaston mukaan;

ii) valtion kansalaiset tai henkilöt, joilla on kotipaikka tässä valtiossa, ovat tehneet vähintään 1 000 patenttihakemusta vieraassa maassa kansainvälisen toimiston viimeksi julkaiseman vuositilaston mukaan;

iii) valtion kansallinen patenttiviranomainen on vastaanottanut vähintään 10000 patenttihakemusta kansainvälisen toimiston viimeksi julkaiseman vuositilaston mukaan muiden valtioiden kansalaisilta tai henkilöiltä, joilla on kotipaikka näissä valtioissa.

b) Sovellettaessa tämän kappaleen määräyksiä ei sana "hakemukset" käsitä hyödyllisyysmallihakemuksia.

2. Ottaen huomioon 3 kappaleen määräykset tulee valtio, josta ei tule tämän sopimuksen osapuolta sopimuksen tullessa 1 kappaleen mukaisesti voimaan, tämän sopimuksen sitomaksi kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona tämä valtio talletti ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

3. Luvun II määräyksiä ja vastaavia tämän sopimuksen liitteenä olevien sovellutussääntöjen määräyksiä sovelletaan kuitenkin vasta siitä päivästä alkaen, jona kolme valtiota, joista jokainen täyttää vähintään yhden I kappaleessa yksilöidystä kolmesta vaatimuksesta, ovat tulleet tämän sopimuksen osapuoliksi antamatta 64 artiklan 1 kappaleen mukaista ilmoitusta, ettei niiden tarkoituksena ole sitoutua II luvun määräyksiin. Tämä päivä ei kuitenkaan voi olla aikaisempi kuin se päivä, jona sopimus alun perin tulee voimaan 1 kappaleen mukaisesti.

64 artikla
Varaumat

1. a) Jokainen valtio voi ilmoittaa, ettei se sitoudu II luvun määräyksiin.

b) Valtioita, jotka antavat a kohdan mukaisen ilmoituksen, eivät sido II luvun määräykset eivätkä niihin liittyvät sovellutussääntöjen määräykset.

2. a) Valtio, joka ei ole antanut 1 kappaleen a kohdan mukaista ilmoitusta, voi ilmoittaa, että:

i) sitä eivät sido 39 artiklan 1 kappaleen määräykset, jotka koskevat kansainvälisen hakemuksen kopion ja sen määrätyn käännöksen antamista;

ii) artiklan 40 mukainen velvollisuus lykätä kansallista käsittelyä ei estä sen kansallista viranomaista julkaisemasta kansainvälistä hakemusta tai sen käännöstä tai myötävaikuttamasta tällaiseen julkaisemiseen. Tällainen valtio ei kuitenkaan tämän johdosta vapaudu 30 ja 38 artiklassa määrätyistä rajoituksista. (Suomi on tehnyt ii alakohdan mukaisen varauman.)

b) Tällaisen ilmoituksen antaneet valtiot ovat siihen sidottuja.

3. a) Jokainen valtio voi ilmoittaa, ettei kansainvälisten hakemusten kansainvälistä julkaisemista tarvitse suorittaa tämän valtion osalta.

b) Jos kansainvälinen hakemus 18 kuukauden määräajan kuluttua etuoikeuspäivästä sisältää ainoastaan sellaisten valtioiden nimeämisen, jotka ovat antaneet a kohdan mukaisen ilmoituksen, kansainvälistä hakemusta ei julkaista 21 artiklan 2 kappaleen mukaisesti.

c) Vaikka b kohdan määräyksiä sovelletaan, kansainvälinen toimisto julkaisee kuitenkin kansainvälisen hakemuksen:

i) hakijan sovellutussääntöjen mukaisesta pyynnöstä;

ii) jos a kohdan mukaisen ilmoituksen tehneen nimetyn valtion kansallinen viranomainen julkaisee kansainväliseen hakemukseen perustuvan kansallisen hakemuksen tai patentin, tai ne julkaistaan tällaisen kansallisen patenttiviranomaisen puolesta välittömästi tämän julkaisemisen jälkeen, mutta ei ennen kuin 18 kuukautta on kulunut etuoikeuspäivästä.

4. a) Valtio, jonka kansallinen laki säätää, että sen patentit on katsottava kuuluviksi tekniikan tasoon niiden julkaisemista aikaisemmasta ajankohdasta, mutta joka ei rinnasta teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen mukaisesti pyydettyä etuoikeuspäivää uutuudenestevaikutuksen suhteen tosiasialliseen tekemispäivään tässä valtiossa, voi ilmoittaa, että tämän valtion ulkopuolella tehty kansainvälinen hakemus, jossa tämä valtio on nimetty, ei uutuudenestevaikutuksen suhteen vastaa tässä valtiossa tosiasiallisesti tehtyä hakemusta.

b) Valtiota, joka antaa a kohdan mukaisen ilmoituksen, eivät sido siinä laajuudessa kuin ilmoituksesta ilmenee 11 artiklan 3 kappaleen määräykset.

c) Valtion, joka antaa a kohdan mukaisen ilmoituksen, tulee samanaikaisesti kirjallisesti ilmoittaa, mistä ajankohdasta ja millä ehdoilla kansainvälinen hakemus, jossa tämä valtio on nimetty, saa uutuudenestevaikutuksen tässä valtiossa. Tätä ilmoitusta voidaan muuttaa milloin tahansa ilmoittamalla siitä pääjohtajalle.

5. Jokainen valtio voi ilmoittaa, ettei se katso 59 artiklan määräysten sitovan itseään. Tällaisen ilmoituksen antaneen sopimusvaltion ja jonkin muun sopimusvaltion välisessä riita-asiassa ei sovelleta 59 artiklan määräyksiä.

6. a) Tämän artiklan mukaisen ilmoituksen tulee olla kirjallinen. Se voidaan antaa tämä sopimus allekirjoitettaessa, talletettaessa ratifioimis- tai liittymiskirjat tai 5 kappaleessa tarkoitettua tapausta lukuunottamatta myöhempänä ajankohtana pääjohtajalle annetulla tiedotuksella. Jos ilmoitus tehdään tällaisella tiedotuksella, se tulee voimaan kuuden kuusuden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja vastaanotti tiedotuksen. Tällä ilmoituksella ei ole vaikutusta sellaisiin kansainvälisiin hakemuksiin, jotka tehdään ennen mainitun kuuden kuukauden määräajan päättymistä.

b) Tämän artiklan mukaisesti annettu ilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa tiedottamalla tästä pääjohtajalle. Peruutus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja vastaanotti tiedotuksen. Kappaleen 3 mukaisen ilmoituksen peruutuksella ei ole vaikutusta kansainvälisiin hakemuksiin, jotka tehdään ennen tämän kolmen kuukauden määräajan päättymistä.

7. Tähän sopimukseen ei voida tehdä muita varaumia kuin 1-5 kappaleessa esitetyt.

65 artikla
Asteittainen soveltaminen

1. Jos kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen tai kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavan viranomaisen kanssa solmitussa sopimuksessa on määräyksiä, jotka väliaikaisesti rajoittavat niiden kansainvälisten hakemusten määrää tai lajia, jotka viranomainen sitoutuu käsittelemään, on yleiskokouksen ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän sopimuksen ja sovellutussääntöjen asteittaiseksi soveltamiseksi kansainvälisten hakemusten määrättyihin ryhmiin. Tätä määräystä sovelletaan myös pyyntöön 15 artiklan 5 kappaleen mukaisen kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaisen tutkimuksen suorittamiseksi.

2. Yleiskokous määrää ottaen huomioon 1 kappaleen määräykset, mistä ajankohdasta alkaen voidaan tehdä kansainvälisiä hakemuksia ja esittää kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta koskevia pyyntöjä. Nämä ajankohdat eivät saa päättyä myöhemmin kuin kuuden kuukauden kuluttua tämän sopimuksen 63 artiklan 1 kappaleen mukaisesta voimaantulosta tai vastaavasti sen jälkeen, kun II luku on tullut sovellettavaksi 63 artiklan 3 kappaleen mukaisesti.

66 artikla
Irtisanominen

1. Sopimusvaltio voi irtisanoa tämän sopimuksen pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja vastaanotti sanotun ilmoituksen. Irtisanominen ei vaikuta kansainvälisen hakemuksen vaikutuksiin irtisanomisen suorittaneessa valtiossa, jos kansainvälinen hakemus on tehty, ja jos irtisanova valtio on valittu valtio, myös tämän valtion valinta on tehty ennen sanotun kuuden kuukauden määräajan päättymistä.

67 artikla
Allekirjoittaminen ja kielet

1. a) Tämä sopimus allekirjoitetaan yhtenä englannin- ja ranskankielisenä alkuperäiskappaleena kummankin tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen.

b) Espanjan-, japanin-, portugalin-, saksan- ja venäjänkielisen sekä yleiskokouksen määräämän muunkielisen virallisen tekstin valmistuttaa pääjohtaja neuvoteltuaan kiinnostuneiden hallitusten kanssa.

2. Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Washingtonissa 31 päivään joulukuuta 1970 saakka.

68 artikla
Tallettaminen

1. Tämän sopimuksen alkuperäiskappale, kun se ei enää ole avoinna allekirjoittamista varten, talletetaan pääjohtajan huostaan.

2. Pääjohtaja toimittaa kaksi oikeaksi todistamaansa jäljennöstä tästä sopimuksesta ja sen liitteenä olevista sovellutussäännöistä teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen kaikkien sopimusvaltioiden hallituksille ja pyynnöstä muiden valtioiden hallituksille.

3. Pääjohtaja kirjaa tämän sopimuksen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

4. Pääjohtaja toimittaa kaksi oikeaksi todistamaansa jäljennöstä tämän sopimuksen ja sovellutussääntöjen muutoksista kaikkien sopimusvaltioiden hallituksille ja pyynnöstä muiden maiden hallituksille.

69 artikla
Ilmoitukset

Pääjohtaja ilmoittaa teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen kaikkien sopimusvaltioiden hallituksille:

i) 62 artiklan mukaisista allekirjoituksista;

ii) 62 artiklan mukaisista ratifioimis- tai liittymiskirjojen tallettamisista;

iii) tämän sopimuksen voimaantulopäivästä ja siitä päivästä, josta alkaen II lukua sovelletaan 63 artiklan 3 kappaleen mukaisesti;

iv) 64 artiklan 1-5 kappaleen mukaisista ilmoituksista;

v) 64 artiklan 6 kappaleen b kohdan mukaisesti annetusta ilmoituksen peruuttamisesta;

vi) 66 artiklan mukaisesti vastaanotetuista irtisanomisista;

vii) 31 artiklan 4 kappaleen mukaisista ilmoituksista.

Minkä vakuudeksi allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet.

Tehty Washingtonissa 19 päivänä kesäkuuta 1970.

(Allekirjoitukset)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.