Finlex ®

SOPIMUS Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa

Suomen Tasavallan Presidentti ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö,

ottaen huomioon ystävälliset naapuruussuhteet, jotka perustuvat Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä 6 päivänä huhtikuuta 1948 solmittuun Sopimukseen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta

vahvistaen pyrkivänsä, Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan määräysten mukaisesti, kehittämään ja syventämään keskinäistä oikeudellista yhteistoimintaa siviili-, perhe- ja rikosasioissa,

ovat päättäneet tehdä tämän sopimuksen ja tässä tarkoituksessa määränneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti

Suomen Tasavallan Oikeusministeri Paavo Nikulan

Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö

SNTL:n Oikeusministeri Vladimir Ivanovitsh Terebilovin,

jotka vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa ovat sopineet seuraavasta:

I LUKU

Yleiset määräykset

1 artikla

Oikeussuoja

1. Sopimuspuolen kansalaiset nauttivat toisen sopimuspuolen alueella tuomioistuimissa, syyttäjäviranomaisissa ja sellaisissa muissa viranomaisissa, joiden toimivaltaan siviili-, perhe- ja rikosasiat kuuluvat, samanlaista henkilöön ja omaisuuteen kohdistuvaa oikeussuojaa kuin omat kansalaiset.

2. Sopimuspuolen kansalaisilla on oikeus vapaasti ja esteettömästi kääntyä tämän artiklan 1 kappaleessa mainittujen toisen sopimuspuolen viranomaisten puoleen, ja he voivat esiintyä niissä, esittää hakemuksia ja nostaa kanteita samoilla ehdoilla kuin omat kansalaiset.

3. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan vastaavasti myös sopimuspuolten alueella niiden lainsäädännön mukaisesti perustettuihin oikeushenkilöihin sekä muihin yhteenliittymiin, jotka voivat esiintyä asianosaisina oikeudenkäynnissä.

2 artikla

Oikeusapu

1. Sopimuspuolten oikeusviranomaiset (tuomioistuimet, syyttäjäviranomaiset sekä Neuvostoliitossa valtion notariaattiviranomaiset ) antavat toisilleen pyynnöstä oikeusapua siviili-, perhe- ja rikosasioissa. Mainitut viranomaiset toimittavat oikeusapupyynnöt oman valtionsa lainsäädännön määräämän toimivaltansa mukaisesti.

2. Muut viranomaiset, joiden toimivaltaan siviili-, perhe- ja rikosasiat kuuluvat, toimittavat oikeusapupyynnöt pyynnön esittävän sopimuspuolen asianomaisten oikeusviranomaisten välityksellä.

3 artikla

Oikeusavun laajuus

Sopimuspuolet antavat pyynnöstä toisilleen oikeusapua noudattaen oman lainsäädäntönsä vaatimuksia, toimittamalla asiakirjoja tiedoksi, kuulemalla todistajia, asiantuntijoita, asianosaisia ja muita henkilöitä, luovuttamalla todisteita, suorittamalla asiantuntijatarkastuksia ja katselmuksia sekä ryhtymällä syytetoimenpiteisiin ja antamalla tietoja lainsäädännöstä ja tuomioistuinkäytännöstä, sekä muita tietoja ja asiakirjoja.

4 artikla

Yhteydenpitojärjestys

Oikeusapua annettaessa sopimuspuolten viranomaiset pitävät yhteyttä toisiinsa diplomaattista tietä.

5 artikla

Oikeusapupyyntö

1. Oikeusapupyyntö on laadittava kirjallisesti ja sen tulee pyynnön sisällöstä riippuen sisältää seuraavat tiedot:

a) pyynnön esittäneen viranomaisen nimi;

b) sen viranomaisen nimi, jolle pyyntö esitetään;

c) asia, jossa oikeusapua pyydetään ja pyynnön sisältö;

d) asianomaisten henkilöiden nimet, heidän kansalaisuutensa, ammattinsa sekä koti- tai tosiasiallinen oleskelupaikkansa;

e) tämän kappaleen d kohdassa mainittujen henkilöiden edustajien nimet ja osoitteet;

f) tiedoksiannettava asiakirja;

g) tarvittaessa selonteko selvitettävistä tosiasioista sekä luettelo tarvittavista asiakirjoista ja muista todisteista;

h) rikosasioissa lisäksi kertomus tehdyn rikoksen tosiseikoista ja sen oikeudellinen luonnehdinta.

2. Oikeusapupyynnössä tulee olla toimivaltaisen henkilön allekirjoitus sekä leima.

6 artikla

Oikeusapupyynnön toimeenpanojärjestys

1. Pyynnön vastaanottanut viranomainen antaa oikeusapua oman valtionsa prosessilainsäädännön edellyttämässä järjestyksessä. Tämä voi kuitenkin pyydettäessä soveltaa pyynnön esittäneen sopimuspuolen oikeudenkäyntisääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön kanssa.

2. Jos viranomainen, jolle pyyntö on osoitettu, ei ole toimivaltainen antamaan oikeusapua, se lähettää pyynnön toimivaltaiselle viranomaiselle.

3. Pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa hyvissä ajoin ensiksimainitulle viranomaiselle ja asianosaisille pyydetyn toimenpiteen suorittamisen ajasta ja paikasta niin, että he voivat pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti olla läsnä pyyntöä toimeenpantaessa.

4. Oikeusapupyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa kirjallisesti pyynnön esittäneelle viranomaiselle pyydetyn toimenpiteen suorittamisesta. Jos pyyntöä ei ole voitu panna toimeen, on siitä välittömästi kirjallisesti ilmoitettava pyynnön esittäneelle viranomaiselle ja mainittava syyt siihen sekä palautettava asiakirjat.

7 artikla

Asiakirjojen tiedoksianto

1. Tiedoksianto toimitetaan Suomessa, jos tiedoksi annettava asiakirja on laadittu suomeksi tai siihen on liitetty varmennettu suomenkielinen käännös, ja Neuvostoliitossa, jos tiedoksi annettava asiakirja on laadittu venäjäksi tai siihen on liitetty varmennettu venäjänkielinen käännös. Muussa tapauksessa asiakirja jätetään vastaanottajalle, jos tämä suostuu ottamaan sen vastaan.

2. Asiakirjat, jotka koskevat kutsumista tai haastamista viranomaisen eteen, on toimitettava pyynnön vastaanottavalle sopimuspuolelle vähintään 90 päivää ennen kutsussa tai haasteessa mainittua asian käsittelypäivää

3. Tiedoksiantopyyntöön liitetään tiedoksi annettava asiakirja kahtena kappaleena.

4. Asiakirja, joka koskee kutsumista tai haastamista viranomaisen eteen, ei saa sisältää määräyksiä pakkokeinoista poissaolon varalta.

8 artikla

Asiakirjan tiedoksiantotodistus

Todistus asiakirjan tiedoksiannosta laaditaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella voimassa olevien säännösten mukaisesti. Todistuksessa on mainittava tiedoksiannon aika, paikka ja tapa sekä henkilö, jolle asiakirja on toimitettu.

9 artikla

Oikeus kieltäytyä antamasta lausuntoja

1. Henkilöllä, joka on oikeusapupyynnön nojalla kutsuttu pyynnön esittäneen tai vastaanottaneen sopimuspuolen viranomaisen eteen todistajana tai asiantuntijana, on oikeus kieltäytyä antamasta lausuntoa tai suorittamasta muuta tointa, mikäli hänellä on kieltäytymiseen oikeus tai velvollisuus pyynnön esittäneen tai vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan.

2. Pyynnön esittäneen sopimuspuolen oikeusviranomaisen tulee tarpeen vaatiessa liittää oikeusapupyyntöön selvitys tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuja oikeuksia ja velvollisuuksia koskevasta lainsäädännöstä.

10 artikla

Todistajat, asiantuntijan, asianomistajan, vastaajan ja syytetyn koskemattomuus

1. Todistajaa, asiantuntijaa, asianomistajaa, vastaajaa tai syytettyä, joka kutsusta tai haasteesta vapaaehtoisesti saapuu pyynnön esittäneen sopimuspuolen viranomaisen eteen, ei saa pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueella, siitä riippumatta, minkä maan kansalainen hän on, panna syytteeseen, vangita tai kohdistaa häneen muita pakkotoimenpiteitä eikä rangaista sellaisen teon tai laiminlyönnin johdosta, joka on tehty ennen hänen saapumistaan pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelle, ellei kyseinen teko tai laiminlyönti ole ollut syynä syytetyksi haastamista koskevaan oikeusapu pyyntöön.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu henkilö menettää mainitun suojan, ellei hän, sen jälkeen kun hänelle virallisesti on ilmoitettu, ettei hänen läsnäolonsa enää ole tarpeen, ole poistunut pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelta viidentoista päivän kuluessa tai, jos hän sieltä poistuttuaan on palannut sinne takaisin. Tähän aikaan ei lueta aikaa, jona henkilö ei ole voinut poistua pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelta hänestä riippumattomista syistä.

3. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettua henkilöä, joka tiedoksiannetusta kutsusta tai haasteesta huolimatta on jäänyt saapumatta pyynnön esittäneen sopimuspuolen viranomaisen eteen, ei saa tämän johdosta rangaista tai häntä kohtaan käyttää pakkokeinoja.

4. Tiedoksiantopyynnössä, joka sisältää kutsun todistajalle tai asiantuntijalle, on mainittava kulujen korvaukseksi ja palkkioksi maksettava summa. Näiden henkilöiden vaatimuksesta pyynnön esittänyt sopimuspuoli suorittaa ennakkomaksun kulujen korvaukseksi.

11 artikla

Asiakirjojen laillistaminen

Oikeusapua annettaessa sopimuspuolten toisilleen toimittamat asiakirjat hyväksytään ilman laillistamista.

12 artikla

Väestökirjatietojen ja muiden asiakirjojen toimittaminen

Tämän sopimuksen soveltamiseksi kumpikin sopimuspuoli antaa lainsäädäntönsä mukaisesti toiselle sopimuspuolelle pyynnöstä väestökirjatietoja, koulutusta koskevia todistuksia, työtodistuksia ja muita asiakirjoja, jotka koskevat toisen sopimuspuolen kansalaisten henkilökohtaisia oikeuksia ja etuja. Mainitut tiedot ja asiakirjat annetaan toiselle sopimuspuolelle käännöksettä ja maksuitta.

13 artikla

Oikeusavun epääminen

Oikeusapua ei anneta, jos sen antaminen saattaa loukata pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen täysivaltaisuutta tai vaarantaa sen turvallisuutta taikka on ristiriidassa sen lainsäädännön perusperiaatteiden kanssa.

14 artikla

Kielet

1. Oikeusapupyyntö liitteineen laaditaan suomen- tai venäjänkielellä tai niihin liitetään varmennettu käännös jommallekummalle kielelle.

2. Käännöksen varmentaa virallinen kielenkääntäjä, notaari, pyynnön esittänyt viranomainen tai jommankumman sopimuspuolen diplomaattinen tai konsuliedustaja.

15 artikla

Tietojen vaihto

Sopimuspuolten oikeusministeriöt antavat toisilleen pyynnöstä tietoja voimassa olevasta tai olleesta lainsäädännöstä sekä oikeuskäytännöstä tämän sopimuksen mukaan käsiteltävinä olevissa oikeudellisissa kysymyksissä.

16 artikla

Oikeusapukulut

Sopimuspuolet eivät vaadi toisiltaan korvausta oikeusavun antamisesta aiheutuneista kuluista.

17 artikla

Vapautus oikeudenkäyntikuluja koskevan vakuuden asettamisvelvollisuudesta

Sopimuspuolen kansalaisille, jotka esiintyvät toisen sopimuspuolen tuomioistuimessa, ei voida määrätä asetettavaksi vakuutta oikeudenkäyntikuluista sillä perusteella, että he ovat ulkomaalaisia tai että heillä ei ole koti- tai tosiasiallista oleskelupaikkaa sen sopimuspuolen alueella, jonka tuomioistuimessa he esiintyvät.

18 artikla

Maksuton oikeusturva

Sopimuspuolen kansalaiset saavat toisen sopimuspuolen tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa samoin perustein ja eduin kuin omat kansalaiset maksutonta oikeudellista apua sekä maksuttoman oikeudenkäynnin.

19 artikla

Henkilö perhe- ja varallisuusasemaa koskevat todistukset

1. Henkilö-, perhe- ja varallisuusasemaa koskevat tarpeelliset todistukset maksuttoman oikeusturvan saamiseksi antavat sen sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset, jonka alueella on asianomaisen henkilön koti- tai tosiasiallinen oleskelupaikka.

2. Jollei sopimuspuolen kansalaisella, joka hakee maksutonta oikeusturvaa, ole koti- tai tosiasiallista oleskelupaikkaa kummankaan sopimuspuolen alueella, todistukset voi antaa hänen valtionsa diplomaattinen tai konsuliedustusto.

3. Viranomainen, joka tekee päätöksen maksuttoman oikeusturvan myöntämistä koskevassa asiassa, voi vaatia lisätietoja todistukset antaneelta viranomaiselta.

20 artikla

Maksuttoman oikeusturvan hakeminen

Sopimuspuolen kansalainen, joka haluaa anoa toisen sopimuspuolen viranomaiselta 18 artiklassa tarkoitettua maksutonta oikeusturvaa, voi tehdä ilmoituksen siitä sen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella hänellä on koti- tai tosiasiallinen oleskelupaikka. Tämä viranomainen toimittaa anomuksen yhdessä 19 artiklan mukaisesti annettujen todistusten kanssa toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle.

II LUKU

Siviili- ja perheasioita koskevia erityismääräyksiä

21 artikla

Kadonneeksi tai kuolleeksi julistaminen ja kuoleman tapauksen vahvistaminen

Sopimuspuolen tuomioistuimen antama päätös jommankumman sopimuspuolen kansalaisen kadonneeksi tai kuolleeksi julistamisesta tai hänen kuolemantapauksensa vahvistamisesta tunnustetaan toisen sopimuspuolen alueella, jos

a) tämä henkilö oli sen sopimuspuolen kansalainen, jonka tuomioistuin on antanut Päätöksen, hetkellä, jolloin hän viimeisten tietojen mukaan oli elossa; tai

b) tällä henkilöllä oli viimeksi ollut kotipaikka sen sopimuspuolen alueella, jonka tuomioistuin on antanut päätöksen, ja päätös oli tehty sellaisen henkilön hakemuksesta, jonka oikeudet ja edut perustuvat tämän sopimuspuolen lainsäädäntöön, mukaan luettuina lainvalintasäännöt.

22 artikla

Avioliiton solmiminen

1. Avioliiton solmimisen muoto määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella avioliitto solmitaan.

2. Sopimuspuolten kansalaisten oikeus solmia avioliitto määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella avioliitto solmitaan, jos jompikumpi avioliittoon aikovista on tämän sopimuspuolen kansalainen tai jommallakummalla heistä on kotipaikka tämän sopimuspuolen alueella.

3. Avioliitto, jonka sopimuspuolten kansalaiset ovat solmineet tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaisesti tai sen sopimuspuolen lainsäädännön edellyttämien lainvalintasääntöjen mukaan, jonka alueella avioliitto on solmittu, tunnustetaan päteväksi kummankin sopimuspuolen alueella.

4. Sopimuspuoli voi kieltäytyä tunnustamasta tämän artiklan 3 kappaleessa tarkoitettua avioliittoa päteväksi, jos tunnustaminen on ristiriidassa tämän sopimuspuolen lainsäädännön perusperiaatteiden kanssa.

5. Tämän artiklan määräykset eivät estä sopimuspuolta tunnustamasta avioliittoa päteväksi muissakin kuin tässä artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.

23 artikla

Avioeroa, asumuseroa ja avioliiton peruutumista koskevat päätökset

1. Sopimuspuolten kansalaisten avioeroa, asumuseroa tai avioliiton peruutumista koskevat sopimuspuolen alueella annetut päätökset tunnustetaan toisen sopimuspuolen alueella, jos

a) kumpikin puoliso oli sen sopimuspuolen kansalainen, jonka viranomainen on antanut päätöksen; tai

b) kummallakin puolisolla oli kotipaikka sen sopimuspuolen alueella, jonka viranomainen on antanut päätöksen; taikka

c) toinen puoliso oli toisen ja toinen puoliso toisen sopimuspuolen kansalainen ja jommallakummalla puolisolla oli kotipaikka sen sopimuspuolen alueella, jonka viranomainen on antanut päätöksen.

2. Sopimuspuoli voi kieltäytyä tunnustamasta toisen sopimuspuolen viranomaisen antamaa tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettua päätöstä, jos

a) tässä asiassa jo on annettu lainvoimainen päätös tai tunnustettu kolmannen valtion viranomaisten antama päätös sen sopimuspuolen alueella, missä päätös olisi tunnustettava; tai

b) vastaajalle ei ollut hyvissä ajoin ja asianmukaisesti ilmoitettu asian käsittelystä, ellei hän tästä huolimatta ole suostunut osallistumaan käsittelyyn.

3. Tämän artiklan määräykset eivät estä sopimuspuolta tunnustamasta toisen sopimuspuolen viranomaisten antamia avioeroa, asumuseroa tai avioliiton peruutumista koskevia päätöksiä muissakin kuin tässä artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.

24 artikla

Kotimaiskohtelu perintöasioissa

Sopimuspuolen kansalaisilla on yhtäläinen oikeus kuin toisen sopimuspuolen alueella asuvilla tämän sopimuspuolen kansalaisilla periä tämän sopimuspuolen alueella olevaa omaisuutta ja siellä toteutettavia oikeuksia sekä tehdä ja peruuttaa tällaista omaisuutta ja tällaisia oikeuksia koskeva testamentti. Omaisuus ja oikeudet siirtyvät heille perintönä ja testamentilla samoilla ehdoilla kuin sopimuspuolen alueella asuville omille kansalaisille.

25 artikla

Testamentin muoto

1. Sopimuspuolen kansalaisen testamentti katsotaan muodoltaan päteväksi, jos sitä tehtäessä oli noudatettu:

a) sen valtion lainsäädäntöä, jonka alueella testamentti oli tehty; tai

b) sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka kansalainen perinnönjättäjä oli testamentin tehdessään tai kuollessaan tai sen valtion lainsäädäntöä, jonka alueella hänellä oli kotipaikka jonakin mainittuna hetkenä.

Siltä osin kuin testamentti koskee kiinteätä omaisuutta, testamentti katsotaan muodoltaan päteväksi, jos sitä tehtäessä oli noudatettu sen valtion lainsäädäntöä, missä kiinteä omaisuus sijaitsee.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräykset koskevat myös testamentin peruuttamista.

III LUKU

Rikosasioita koskevia erityismääräyksiä

26 artikla

Syyttämispyyntö

1. Kumpikin sopimuspuoli ryhtyy toisen sopimuspuolen pyynnöstä oman lainsäädäntönsä mukaisesti syytetoimenpiteisiin sellaista omaa kansalaistaan vastaan, jota epäillään toisen sopimuspuolen alueella tehdystä rikoksesta.

2. Syyttämispyyntö on tehtävä kirjallisesti ja sen tulee sisältää seuraavat tiedot:

a) pyynnön esittävä viranomainen;

b) selostus siitä teosta, jonka johdosta syytetoimenpiteisiin ryhtymistä pyydetään;

c) rikoksen tekoaika ja -paikka mahdollisimman tarkasti;

d) ne pyynnön esittäneen sopimuspuolen lain säännökset, joiden nojalla teko katsotaan rikokseksi;

e) mahdollisimman tarkka kuvaus epäillystä sekä muita tietoja hänen henkilöllisyydestään ja koti- tai tosiasiallisesta oleskelupaikastaan

Pyyntöön liitetään pyynnön esittäneen sopimuspuolen käytettävissä oleva tutkinta- ja todistusaineisto.

3. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle pyynnön johdosta suoritetuista toimenpiteistä ja ilmoittaa tälle syytetoimenpiteen tuloksesta sekä lähettää jäljennöksen asiassa annetusta päätöksestä.

27 artikla

Tietojen antaminen rikostuomioista

Sopimuspuolet antavat pyynnöstä toisilleen tietoja pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen tuomioistuinten antamista lainvoiman saaneista rikostuomioista henkilöistä, joita syytetään rikoksesta pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueella.

28 artikla

Oikeusavun epääminen rikosasioissa

1. Oikeusapu rikosasioissa on 13 artiklassa mainittujen tapausten lisäksi evättävä:

a) jos asia koskee tekoa, jota pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lain mukaan ei katsota rikokseksi;

b) jos asia koskee tekoa, josta pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lain mukaan ei voida syyttää vanhentumisen, armahduksen tai muun laillisen perusteen vuoksi.

2. Oikeusapu rikosasioissa voidaan evätä:

a) jos asia koskee tekoa, josta pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella on päätetty olla syyttämättä tai asian käsittely keskeytetty tai siitä annettu päätös;

b) jos rikoksen johdosta on aloitettu esitutkinta tai asiaa käsitellään tuomioistuimessa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella

IV LUKU

Loppumääräykset

29 artikla

Suhde muihin kansainvälisiin sopimuksiin

Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta sopimuspuolen oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka johtuvat muista kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuoleksi sopimuspuoli on tullut ennen tämän sopimuksen voimaantuloa

30 artikla

Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus on ratifioitava ja se tulee voimaan 30 päivän kuluttua ratifioimiskirjojen vaihtamisesta, joka tapahtuu Moskovassa.

31 artikla

Sopimuksen voimassaoloaika

1. Tämä sopimus on voimassa viisi vuotta sen voimaantulopäivästä lukien.

2. Sopimus pysyy voimassa viisivuotiskausittain, mikäli jompikumpi sopimuspuolista ei sano sitä irti ilmoittamalla siitä nootilla toiselle sopimuspuolelle kuusi kuukautta ennen tämän sopimuksen voimassaoloajan päättymistä.

Tehty Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1978 kahtena kappaleena, kumpikin suomen- ja venäjänkielisinä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

PÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä 11 päivänä elokuuta 1978 tehtyyn Sopimukseen oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa

Allekirjoitettaessa tänään Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä tehty oikeussuojaa ja oikeusapua siviili-, perhe- ja rikosasioissa koskeva Sopimus, ovat sopimuspuolten valtuutetut todenneet seuraavaa:

1) tiedoksiantoa rikosasioissa voivat pyytää ainoastaan Suomen Tasavallan tuomioistuimet ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton tuomioistuimet tai syyttäjäviranomaiset,

2) syyttämistä voivat pyytää ainoastaan Suomen Tasavallan virallinen syyttäjä ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton syyttäjäviranomaiset toisiltaan,

3) oikeuskansleri päättää Suomen Tasavallassa syytteen nostamisesta ulkomailla tehdyn rikoksen johdosta,

4) tämän pöytäkirjan 1 ja 2 kohdissa mainitut tiedoksiantoa rikosasioissa ja syytteen nostamista koskevat pyynnöt esitetään Sopimuksen 4 artiklan edellyttämässä järjestyksessä.

Tämä pöytäkirja, joka on yllä mainitun Sopimuksen erottamaton osa, on tehty kahtena kappaleena, kumpikin suomen- ja venäjänkielisenä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Tehty Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1978.