Finlex - Etusivulle
Sopimussarja

66/1977

Sopimussarja

Sopimustekstit, valtiosopimusten voimaansaattamissäädökset, ministeriöiden ilmoitukset sekä sähköinen sopimussarja vuodesta 1999 alkaen

Asetus Maatalouden kansainvälisen kehittämisrahaston perustamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.

Allekirjoituspäivä

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

Roomassa 13 päivänä kesäkuuta 1976 tehty Maatalouden kansainvälisen kehittämisrahaston perustamista koskeva sopimus, jonka eräät määräykset eduskunta on hyväksynyt 15 päivänä marraskuuta 1977, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 25 päivänä marraskuuta 1977 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 30 päivänä marraskuuta 1977, on voimassa 30 päivästä marraskuuta 1977 niinkuin siitä on sovittu.

Maatalouden kansainvälisen kehittämisrahaston perustamista koskeva SOPIMUS

Johdanto

Todeten maailman elintarvikeongelman koettelevan suurta osaa kehitysmaiden väestöstä ja vaarantavan elämisen oikeuteen ja ihmisarvoonkuuluvia perusperiaatteita ja -arvoja;

Tarkastellessaan tarvetta parantaa kehitysmaiden elinehtoja ja edistää sosiaalista ja taloudellista kehitystä kehitysmaiden prioriteettien ja tavoitteiden puitteissa sekä taloudelliset että sosiaaliset edut asianmukaisesti huomioon ottaen;

Pitäen mielessä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön vastuun Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa avustaa kehitysmaiden ponnistuksia lisätä elintarvike- ja maataloustuotantoa ja samalla mainitun järjestön teknisen pätevyyden ja kokemuksen tällä alalla;

Tietoisina Yhdistyneiden Kansakuntien toisen kehityksen vuosikymmenen kansainvälisen kehitysstrategian päämääristä ja tavoitteista ja erityisesti tarpeesta ulottaa avustusetuudet kaikille;

Pitäen mielessä yleiskokouksen hyväksymän Uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyksen perustamista koskevan päätöslauselman 3202(S-VI) 1 osaston 2 osan (Elintarvikkeet) f-kappaleen;

Pitäen mielessä myös tarpeen toteuttaa elintarvike- ja maatalouskehityksen edellyttämän teknisen tietouden siirron ja yleiskokouksen hyväksymän kehitystä ja kansainvälistä yhteistyötäkoskevan päätöslauselman 3362 (S-VII) V osaston (Elintarvikkeet ja maatalous) ottaen erityisesti huomioon sen 6 kappaleen, joka koskee Maatalouden kansainvälisen kehittämisrahaston perustamista;

Muistaen yleiskokouksen hyväksymän päätöslauselman 3348 (XXIX) 13 kappaleen ja Maailman elintarvikekonferenssin elintarviketuotannon tavoitteita ja strategioita sekä maatalouden ja maaseudun kehityksen edellyttämiä prioriteetteja koskevan I ja II päätöslauselman;

Muistaen Maailman elintarvikekonferenssin päätöslauselman XIII, jossa todetaan

i) tarve oleellisesti lisätä maataloussijoituksia elintarvike- ja maataloustuotannon lisäämiseksi kehitysmaissa;

ii) riittävän elintarviketarjonnan varmistamisen ja sen asianmukaisen hyväksikäytön olevan kansainvälisen yhteisön kaikkien jäsenten yhteinen vastuutehtävä; ja

iii) maailman elintarviketilanteen näkymien vaativan kaikkien maiden taholta kiireisiä ja koordinoituja toimenpiteitä;

ja jossa päätetään,

että tulisi välittömästi perustaa Maataloudenkansainvälinen kehittämisrahasto ensisijaisesti elintarviketuotantoa koskevien hankkeiden rahoittamiseksi kehitysmaissa;

Sopimuspuolet ovat sopineet Maataloudenkansainvälisen kehittämisrahaston perustamisesta seuraavien määräysten mukaisesti:

1 artiklaMääritelmät

Tässä sopimuksessa seuraavilla sanonnoilla on seuraava merkitys, ellei asiayhteydestä muuta johdu:

a) "rahasto" tarkoittaa Maatalouden kansainvälistä kehittämisrahastoa;

b) "elintarviketuotanto" tarkoittaa elintarvikkeiden tuotantoa mukaan lukien kalastuksen ja karjanhoidon kehittämisen;

c) "valtio" tarkoittaa 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti rahaston jäseneksi vaalikelpoista valtiota tai valtioryhmää;

d) "vapaasti vaihdettava valuutta" tarkoittaa

i) jäsenvaltion valuuttaa, jonka rahasto neuvoteltuaan Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa päättää olevan vapaasti vaihdettavissa muiden jäsenvaltioiden valuuttoihin rahastontoiminnan edellyttämiin tarkoituksiin; tai

ii) jäsenvaltion valuuttaa, jonka kyseinen jäsenvaltio rahastolle hyväksyttävin ehdoin suostuu vaihtamaan muiden valtioiden valuuttoihin rahaston toiminnan edellyttämiin tarkoituksiin.

"Jäsenvaltion valuutta" tarkoittaa valtioryhmittymän osalta minkä tahansa kyseisen ryhmittymän jäsenvaltion valuuttaa;

e) "hallintoneuvoston jäsen" tarkoittaa henkilöä, jonka jäsenvaltio on valinnut pääedustajakseen hallintoneuvoston kokoukseen;

f) "annetut äänet" tarkoittaa ääniä puolesta tai vastaan.

2 artiklaTarkoitus ja tehtävät

Rahaston tarkoituksena on hankkia lisävaroja asetettavaksi edullisin ehdoin jäseninä olevien kehitysmaiden käyttöön niiden maatalouden kehittämiseksi. Tätä tavoitetta toteuttaessaan rahasto rahoittaa ensisijaisesti hankkeita ja ohjelmia, jotka on erityisesti suunniteltu aloittamaan, laajentamaan tai parantamaan elintarviketuotantojärjestelmiä ja lujittamaan niihin liittyviä toimenpiteitä kansallisten prioriteettien ja strategioiden puitteissa, ottaen erityisesti huomioon tarpeen lisätä elintarviketuotantoa köyhimmissä elintarvikepulamaissa, elintarviketuotannon lisäämismahdollisuudet muissa kehitysmaissa sekä kehitysmaiden köyhimmän väestön ravintotason ja elinehtojen parantamisen tärkeyden.

3 artiklaJäsenyys

1 kappale - Vaalikelpoisuus jäseneksi

a) Rahaston jäseneksi voi tulla jokainen valtio, joka on Yhdistyneiden Kansakuntien, jonkin sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön (I.A.E.A.) jäsen.

b) Jäseneksi voi tulla myös jokainen valtioryhmittymä, jonka jäsenet on antanut sille valtuudet toimia rahaston toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja joka pystyy täyttämään rahaston jäsenelle kuuluvat velvollisuudet.

2 kappale - Alkuperäiset jäsenvaltiot ja muut jäsenvaltiot

a) Rahaston alkuperäisiä jäseniä ovat tämän sopimuksen erottamattomana osana olevassa I liitteessä luetellut valtiot, jotka tulevat tämän sopimuksen jäseniksi 13 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaisesti.

b) Muita rahaston jäseniä ovat ne valtiot,jotka tulevat rahaston jäseniksi 13 artiklan 1 kappaleen c kohdan mukaisesti hallintoneuvoston hyväksyttyä heidän jäsenyytensä.

3 kappale - Jäsen valtioiden luokitus

a) Alkuperäiset jäsenvaltiot luokitellaan I,II tai III kategoriaan siten kuin tämän sopimuksen I liitteestä ilmenee. Muut jäsenet luokitellaan hallintoneuvoston kahden kolmasosan äänienemmistöllä koko äänimäärästä ja asianomaisen jäsenvaltion siihen suostuessa silloin,kun niiden jäsenyys hyväksytään.

b) Hallintoneuvosto voi muuttaa jäsenvaltion luokitusta kahden kolmasosan enemmistöllä koko äänimäärästä, mikäli asianomainen jäsenvaltio siihen suostuu.

4 kappale - Vastuun rajoittaminen

Mikään jäsenvaltio ei jäsenyytensä johdosta ole vastuussa rahaston teoista tai velvoitteista.

4 artiklaVarat

1 kappale - Rahaston varat

Rahaston varoihin kuuluu:

i) alkuperäiset jäsenosuudet;

ii) lisäosuudet;

iii) ei-jäsenvaltioista ja muista lähteistä tulevat maksut;

iv) rahaston toiminnasta syntyneet tai muutoin sille kertyneet varat.

2 kappale - Alkuperäiset jäsenosuudet

a) Jokaisen I tai II kategoriaan kuuluvan alkuperäisen jäsenvaltion on suoritettava ja jokainen III kategoriaan kuuluva alkuperäinen jäsen voi suorittaa 13 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaisesti tallettamassaan ratifioimis hyväksymis- tai liittymiskirjassaan mainittuna valuuttana osuutensa rahaston alkuvaroihin.

b) Jokaisen I tai II kategoriaan kuuluvan muun jäsenvaltion on suoritettava ja jokainen III kategoriaan kuuluva jäsenvaltio voi suorittaa rahaston alkuvaroihin kyseisen valtion ja hallintoneuvoston sen jäsenyyden hyväksyessään sopiman summan.

c) Kunkin jäsenvaltion alkuperäinen jäsenosuus erääntyy maksettavaksi tämän artiklan 5 kappaleen b ja c kohdan mukaisesti joko yhtenä suorituksena tai, jäsenen niin halutessa, kolmena yhtä suurena vuosittain suoritettavana eränä. Kertasuoritus tai ensimmäinen erä erääntyy maksettavaksi kolmekymmentä päivää sen jälkeen, kun tämä sopimus on tullut voimaan asianomaisen jäsenvaltion osalta, ja toinen ja kolmas erä tasan vuoden ja kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä.

3 kappale - Lisäosuudet

Varmistaakseen rahaston toiminnan jatkuvuuden hallintoneuvosto tarkastaa sopiviksi katsominsa aikavälein, ovatko rahaston varat asianmukaiset. Ensimmäinen tarkastus tapahtuu viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen jälkeen kun rahasto on aloittanut toimintansa. Mikäli hallintoneuvosto tällaisen tarkastuksen jälkeen katsoo tarpeelliseksi tai toivottavaksi, se voi kehottaa jäsenvaltioita suorittamaan lisäosuuden rahaston varoihin tämän artiklan 5 kappaleen määräysten kanssa soveltuvin ehdoin. Tämän kappaleen perusteella tehtävät päätökset tehdään koko äänimäärän kahden kolmasosanenemmistöllä.

4 kappale - Osuuksien lisääminen

Hallintoneuvosto voi milloin tahansa valtuuttaa jäsenvaltion lisäämään jotakin osuuksistaan.

5 kappale - Osuuksia sääntelevät ehdot

a) Osuudet suoritetaan ilman niiden käyttöä koskevia rajoituksia ja palautetaan jäsenvaltioille ainoastaan 9 artiklan 4 kappaleen mukaisesti.

b) Osuudet suoritetaan vapaasti vaihdettavana valuuttana paitsi III kategoriaan kuuluvien jäsenvaltioiden osalta, jotka saavat suorittaa osuutensa omassa valuutassaan riippumatta siitä, onko se vapaasti vaihdettava.

c) Osuudet rahastoon maksetaan käteisenä tai, mikäli rahasto ei tarvitse varoja toimintaansa varten välittömästi, ei-siirrettävien, peruuttamattomien, korottomien, pyydettäessä maksettavien velkakirjojen tai obligaatioiden muodossa. Toimintansa rahoittamiseksi rahasto perii kaikki osuudet (riippumatta niiden suoritustavasta) seuraavasti:

i) osuudet peritään pro rata -pohjalta johtokunnan kohtuullisiksi katsomin aikavälein;

ii) milloin osa osuudesta maksetaan käteisenä, täten maksettu osa peritään i kohdan mukaisesti ennen osuuden muuta osaa. Lukuun ottamatta osuuden käteisenä jo suoritettua ja siten käytettyä osaa, rahasto voi tallettaa tai sijoittaa sen tuottamaan tuloja rahaston hallinnollisten ja muiden menojen suorittamiseen;

iii) kaikki alkuperäiset osuudet sekä niihin tehdyt lisäykset on perittävä ennen lisäosuuksien perimistä. Sama sääntö koskee myöhemmin suoritettavia lisäosuuksia.

6 kappale - Erityiset osuudet

Rahaston varoja voidaan kartuttaa ei-jäsenvaltioista tulevilla erityisillä osuuksilla tämän artiklan 5 kappaleen määräysten kanssa sopusoinnussa oleviin, johtokunnan suosittamin ja hallintoneuvoston hyväksymin ehdoin.

5 artiklaValuutat

1 kappale - Valuuttojen käyttö

a) Jäsenvaltiot eivät saa ylläpitää tai määrätä rajoituksia rahaston vapaasti vaihdettavien valuuttojen hallussapitoon tai käyttöön nähden.

b) III kategoriaan kuuluvan jäsenvaltion rahastolle alkuperäisenä osuutenaan tai lisäosuutena maksama valuutta voidaan neuvottelujen jälkeen asianomaisen jäsenvaltion kanssa käyttää rahaston hallinnollisten ja muiden kulujen kattamiseen kyseisen valtion alueella tai rahaston rahoittamien, muissa valtioissa tapahtuvaan toimintaan tarvittavien, asianomaisessa valtiossa tuotettujen tavaroiden tai palvelujen maksamiseen tämän valtion suostumuksella.

2 kappale - Valuuttojen arviointi

a) Rahaston laskentayksikkö on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) erityisnosto-oikeus(SDR).

b) Tässä sopimuksessa valuutan arvo SDR:nä lasketaan IMF:n käyttämällä menetelmällä edellyttäen, että:

i) IMF:n jäsenvaltion valuutan osalta, jolla ei jatkuvasti ole saatavana kyseistä arvoa, se lasketaan neuvottelujen jälkeen IMF:n kanssa;

ii) valtion valuutan osalta, joka ei ole IMF:n jäsen, arvon SDR:nä laskee IMF kyseisen valuutan ja jonkin IMF:n jäsenvaltion, edellä määrätyllä tavalla lasketun valuutan arvon välisen käyvän kurssin mukaisesti.

6 artiklaOrganisaatio ja hallinto

1 kappale - Rahaston rakenne

Rahastoon kuuluu

a) hallintoneuvosto;

b) johtokunta;

c) toimitusjohtaja sekä rahaston toiminnan edellyttämä muu henkilöstö.

2 kappale - Hallintoneuvosto

a) Jokainen jäsenvaltio on edustettuna hallintoneuvostossa ja nimeää yhden hallintoneuvoston jäsenen ja varamiehen. Varamiehellä on äänioikeus vain vakinaisen jäsenen poissa ollessa.

b) Rahaston koko päätösvalta on hallintoneuvostolla.

c) Hallintoneuvosto voi siirtää valtuutensa johtokunnalle lukuun ottamatta valtuuksia:

i) hyväksyä tähän sopimukseen tehtäviä muutoksia;

ii) hyväksyä jäsenyys tai päättää jäsenvaltioiden luokituksesta tai uudelleen luokituksesta;

iii) erottaa jäsenvaltio;

iv) rahaston toiminnan lakkauttaminen ja sen varojen jakaminen;

v) tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevien, johtokunnan tekemiä päätöksiä koskevien valitusten ratkaiseminen;

vi) määrätä toimitusjohtajan palkka.

d) Hallintoneuvosto pitää vuosittaisen istunnon sekä ylimääräisiä istuntoja, milloin se katsoo sen tarpeelliseksi taikka milloin neljäsosaa koko hallintoneuvoston äänimäärästä edustavat jäsenvaltiot sitä pyytävät tai johtokunta kahdenkolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä sitä

pyytää.

e) Hallintoneuvosto voi antaa määräykset menettelystä, jolla johtokunta voi järjestää hallintoneuvoston äänestyksen määrätystä asiakohdasta kutsumatta koolle hallintoneuvostoa.

f) Hallintoneuvosto voi kahden kolmasosan enemmistöllä koko äänimäärästä hyväksyä rahaston toiminnan edellyttämiä ja tämän sopimuksen kanssa sopusoinnussa olevia sääntöjä ja määräyksiä.

g) Hallintoneuvoston kokous on päätösvaltainen, milloin läsnäolevat jäsenet edustavat kahta kolmasosaa kaikkien sen jäsenvaltioiden äänistä edellyttäen, että läsnä olevat jäsenet edustavat puolta kunkin kategorian jäsenvaltioiden yhteenlasketuista äänistä.

3 kappale - Äänestys hallintoneuvostossa

a) Hallintoneuvostossa on yhteensä 1800 ääntä, jotka jaetaan tasan I, II ja III kategorian välillä. Kunkin kategorian äänet jaetaan sen jäsenten kesken II liitteessä kutakin kategoriaa varten määrätyn kaavan mukaisesti, joka liite on tämän sopimuksen erottamaton osa.

b) Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, hallintoneuvoston päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä koko äänimäärästä.

4 kappale - Hallintoneuvoston puheenjohtaja

Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan, jonka toimikausi on kaksi vuotta.

5 kappale - Johtokunta

a) Johtokuntaan kuuluu kahdeksantoista rahaston jäsenvaltiota, jotka valitaan hallintoneuvoston vuosikokouksessa. Kunkin kategorian jäsenvaltioiden edustajat valitsevat II liitteenmääräysten mukaisesti asianomaisen kategorian jäsenvaltioiden keskuudesta kuusi johtokunnan jäsentä ja voivat samalla tavoin valita (tai I kategorian osalta nimittää) enintään kuusi varamiestä, jotka saavat äänestää ainoastaan jäsenen poissaollessa.

b) Johtokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Jollei II liitteessä tai sen mukaisesti toisin määrätä, ensimmäisissä vaaleissa kaksi jäsentä kustakin kategoriasta valitaan kuitenkin yhdeksi vuodeksi ja kaksi jäsentä kahdeksi vuodeksi.

c) Johtokunta on vastuussa rahaston yleisestä toiminnasta ja tätä tarkoitusta varten sillä on tämän sopimuksen mukaan sille kuuluvat sekä hallintoneuvoston sille siirtämät valtuudet.

d) Johtokunta kokoontuu niin usein kuin rahaston toiminta vaatii.

e) Rahasto ei maksa palkkiota johtokunnan jäsenen edustajalle tai varamiehelle. Hallintoneuvosto voi päättää, millä perusteella yhdelle kunkin jäsenen ja varamiehen edustajalle voidaan myöntää kohtuullinen matkakorvaus.

f) Johtokunnan kokous on päätösvaltainen,milloin kahta kolmasosaa sen koko äänimäärästä edustavat jäsenet ovat läsnä, edellyttäen että nämä edustavat puolta kunkin kategorian jäsenten koko äänimäärästä.

6 kappale - Äänestys johtokunnassa

a) Johtokunnassa on yhteensä 1 800 ääntä,jotka jaetaan tasan I, II ja III kategorian kesken. Kunkin kategorian äänet jaetaan sen jäsenten kesken sille II liitteessä määrätyn kaavanmukaisesti.

b) Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä,johtokunnan päätökset tehdään kolmen viidesosan enemmistöllä annetuista äänistä, edellyttäen, että täten saatu enemmistö on yli puolet johtokunnan koko äänimäärästä.

7 kappale - Johtokunnan puheenjohtaja

Rahaston toimitusjohtaja on johtokunnan puheenjohtaja ja osallistuu sen kokouksiin ilmanäänioikeutta.

8 kappale - Toimitusjohtaja ja henkilöstö

a) Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan kahden kolmasosan enemmistöllä kokoäänimäärästä. Hänen toimikautensa on kolme vuotta ja hänet voidaan nimittää uudelleen vain kerran. Hallintoneuvosto voi keskeyttää toimitusjohtajan toimikauden kahden kolmasosan enemmistöllä koko äänimäärästä.

b) Toimitusjohtaja voi nimittää varatoimitusjohtajan hoitamaan toimitusjohtajan hänelle määräämiä tehtäviä.

c) Toimitusjohtaja on henkilöstön päällikköjä on hallintoneuvoston ja johtokunnan valvonnan alaisena vastuussa rahaston toiminnasta. Toimitusjohtaja järjestää henkilöstön sekä palkkaa ja erottaa virkailijoita johtokunnan hyväksymien sääntöjen mukaisesti.

d) Otettaessa henkilöstöä palvelukseen ja työehdoista päätettäessä on pidettävä mielessä korkeimman tehokkuuden, pätevyyden ja rehellisyyden tason takaaminen ja otettava huomioon tasapuolinen maantieteellinen jakautuminen.

e) Toimitusjohtaja ja henkilöstö ovat tehtäviään suorittaessaan yksinomaan rahaston alaisina eivätkä saa pyytää tai vastaanottaa tehtäviensä suorittamista koskevia ohjeita miltään rahaston ulkopuoliselta viranomaiselta. Jokainen jäsenvaltio kunnioittaa tämän toimen kansainvälistä luonnetta eikä pyri vaikuttamaan henkilöstöön sen suorittaessa tehtäviään.

f) Toimitusjohtaja ja henkilöstö eivät puutu minkään jäsenvaltion poliittisiin kysymyksiin. Ainoastaan kehityspolitiikkaan liittyvät asiat kuuluvat heidän päätöksiensä piiriin ja näitä kysymyksiä on harkittava puolueettomasti jotta tavoite, jonka vuoksi rahasto on perustettu toteutuisi.

g) Toimitusjohtaja on rahaston oikeudellinen edustaja.

h) Toimitusjohtaja tai hänen nimeämänsä edustaja voi osallistua kaikkiin hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta.

9 kappale - Rahaston päämaja

Hallintoneuvosto päättää kahden kolmasosan enemmistöllä koko äänimäärästä, mihin rahaston pysyvä päämaja perustetaan. Rahaston tilapäinen päämaja on Roomassa.

10 kappale - Hallinnollinen tulo- ja menoarvio

Toimitusjohtaja laatii vuosittain hallinnollisen tulo- ja menoarvion, jonka hän jättää johtokunnalle, joka toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi kahden kolmasosan enemmistöllä koko äänimäärästä.

11 kappale - Raporttien julkaisu ja tiedotustoiminta

Rahasto julkaisee vuosittain raportin, joka sisältää tarkastetun tilikertomuksen, ja sopivin väliajoin yhteenvedon sen rahatilanteesta ja toiminnan tuloksista. Tällaisista raporteista, kertomuksista ja muista niihin liittyvistä julkaisuista jaetaan kappaleet kaikille jäsenvaltioille.

7 artiklaToiminta

1 kappale - Varojen käyttö ja rahoittamisehdot

a) Rahaston varoja käytetään 2 artiklassa täsmennettyjen tavoitteiden toteuttamiseen.

b) Rahaston varoja myönnetään vain kehitysvaltioille, jotka ovat rahaston jäseniä tai kansainvälisille järjestöille, joihin nämä valtiot kuuluvat. Hallitustenväliselle järjestölle myönnettävän lainan osalta rahasto voi vaatia asianmukaisia valtiollisia tai muita takeita.

c) Rahasto tekee tarvittavat järjestelyt varmistautuakseen siitä, että rahoituksen tuotto käytetään yksinomaan niihin tarkoituksiin, joita varten rahoitus on myönnetty, ottaen asianmukaisesti huomioon taloudellisuuden, tehokkuuden ja sosiaalisen tasapuolisuuden.

d) Varoja jakaessaan rahasto noudattaa seuraavia prioriteetteja:

i) elintarviketuotannon lisäämisen ja elintarvikepulasta eniten kärsivien maiden köyhimpien väestönosien ravintotason parantamisen tarve;

ii) muiden kehitysmaiden elintarviketuotannon lisäämismahdollisuudet. Myös näiden maiden köyhimpien väestönosien ravintotason ja elinehtojen parantamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Edellä mainittujen prioriteettien puitteissa on avustuksen saamisen pohjauduttava objektiivisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin Perusteisiin erityisesti painottaen vähätuloisten maiden mahdollisuutta lisätä elintarviketuotantoaan sekä oikeudenmukaista geopoliittista jaottelua näitä varoja myönnettäessä.

e) Tämän sopimuksen määräykset huomioonottaen on rahaston rahoitustoiminnassa noudatettava hallintoneuvoston kahden kolmasosanenemmistöllä koko äänimäärästä aika ajoin vahvistamia yleisiä suuntalinjoja ja sääntöjä.

2 kappale - Rahoittamisen muodot ja ehdot

a) Rahaston rahoittamistoiminta tapahtuu lainojen tai lahjoitusten muodossa, jotka myönnetään rahaston sopiviksi katsomin ehdoin ottaen huomioon kyseisen toiminnan luonteen ja vaatimukset.

b) Johtokunta päättää aika ajoin, kuinka suuri osuus rahaston varoista kunakin varainhoitovuonna käytetään johonkin a kohdassa tarkoitetuista rahoittamismuodoista ottaen huomioon pitkän tähtäyksen elinkykyisyyden ja toiminnan jatkuvuuden tarpeen. Lahjoitusten osuuden ei normaalisti tule ylittää kahdeksatta osaa kunakin vuonna kiinnitetyistä varoista. Suuri osa lainoista myönnetään erittäinedullisin ehdoin.

c) Toimitusjohtaja esittää johtokunnan harkittavaksi ja hyväksyttäväksi hankkeita ja ohjelmia.

d) Johtokunta tekee hankkeiden ja ohjelmien valitsemista ja hyväksymistä koskevat päätökset. Päätökset tehdään hallintoneuvoston vahvistamien yleisten suuntalinjojen ja sääntöjen pohjalta

e) Pystyäkseen arvostelemaan sen rahoitettavaksi esitettyjä hankkeita ja ohjelmia, rahaston on pääsääntöisesti käytettävä kansainvälistenlaitosten palveluja ja se voi tarvittaessa käyttää muiden pätevien, tälle alalle erikoistuneiden laitosten palveluja. Tällaiset laitokset valitsee johtokunta neuvoteltuaan asianomaisen vastaanottajan kanssa ja ne ovat tilivelvollisia rahastolle arvioinneistaan.

f) Lainasopimus tehdään aina rahaston ja sen vastaanottajan välillä, joka on vastuussa kyseisen hankkeen tai ohjelman täytäntöönpanosta.

g) Rahasto uskoo lainojen hallinnon, maksun ja hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanon valvonnan toimivaltaisille kansainvälisille laitoksille. Tällaisten laitosten on oltava luonteeltaan maailmanlaajuisia tai alueellisia ja ne valitaan vastaanottajan suostumuksella. Ennen lainan esittämistä johtokunnan hyväksyttäväksi,rahasto varmistautuu siitä, että valvomaan uskottu laitos hyväksyy kyseisestä hankkeesta tai ohjelmasta annetun arvion. Tämä järjestetään rahaston ja arvioinnista vastuussa olevan laitoksen välillä sekä valvomaan määrätyn laitoksen välillä.

h) Edellä olevien f ja g kohdan määräyksiä sovellettaessa sanonnan "laina" katsotaan kattavan myös lahjoitukset.

i) Rahasto voi myöntää lainaa kansallisellekehitysjärjestölle, jotta tämä voisi myöntää ja hoitaa edelleen lainoja rahaston hyväksymien ja lainasopimuksen mukaisten hankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseksi. Ennen kuin johtokunta suostuu tällaiseen edelleen lainaamiseen on kansallinen kehitysjärjestö ja sen alainen järjestö arvioitava e kohdan mukaisesti. Sanotun ohjelman täytäntöönpanoa valvoo g kohdan mukaisesti valittu laitos.

j) Johtokunta hyväksyy soveltuvat säännöt rahaston varoista rahoitettavien tavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi. Yleensä tällaistensääntöjen on oltava kansainvälisen kilpailevan tarjontajärjestelmän mukaisia ja niiden on annettava asialliseksi katsottava etusija kehitysmaiden asiantuntijoille, teknikoille ja tarvikkeille.

3 kappale - Muu toiminta

Muualla tässä sopimuksessa täsmennetyn toiminnan lisäksi rahasto voi ryhtyä muihinkin varsinaiseen toimintaansa liittyviin ja tavoitteidensa saavuttamisen edellyttämiin toimiin.

8 artiklaSuhteet Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja muihin järjestöihin ja laitoksiin

1 kappale - Suhteet Yhdistyneisiin Kansakuntiin

Rahasto aloittaa neuvottelut Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa aikaansaadakseen sopimuksen, jonka mukaan rahaston suhde Yhdistyneisiin Kansakuntiin olisi sama kuin Yhdistyneiden Kansakuntien perussäännön 57 artiklassa mainittujen erityisjärjestöjen. Perussäännön 63 artiklan mukaisesti tehdyt sopimukset edellyttävät johtokunnan suosituksen jälkeen hallintoneuvoston hyväksymistä kahden kolmasosan enemmistöllä koko äänimäärästä.

2 kappale - Suhteet muihin järjestöihin ja laitoksiin

Rahasto toimii läheisessä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön ja muiden Yhdistyneiden Kansakuntien järjestöjen kanssa. Se toimii läheisessä yhteistyössä muiden hallitustenvälisten järjestöjen, kansainvälisten rahalaitosten ja ei-valtiollistenjärjestöjen ja valtiollisten maataloutta kehittävien järjestöjen kanssa. Siksi rahasto hakee toiminnassaan Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike. ja maatalousjärjestön ja muiden edellä mainittujen järjestöjen apua ja tukea ja voi tehdä sopimuksia tai järjestelyjä näiden kanssajohtokunnan päättämällä tavalla.

9 artiklaEroaminen, erottaminen ja toiminnan keskeyttäminen

1 kappale - Eroaminen

a) Tämän artiklan 4 kappaleen a kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta jäsenvaltio voi erota rahastosta jättämällä tämän sopimuksen irtisanomiskirjan tallettajalle.

b) Jäsenvaltion eroaminen tulee voimaan sen irtisanomiskirjassa mainittuna päivänä, mutta kuitenkin aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua irtisanomiskirjan tallettamisesta.

2 kappale - Jäsenen tilapäinen erottaminen

a) Jos jäsenvaltio laiminlyö jonkin velvollisuuksistaan rahastoa kohtaan, hallintoneuvosto voi kolmen neljäsosan enemmistöllä kokoäänimäärästä tilapäisesti erottaa kyseisen jäsenvaltion. Täten erotetun jäsenvaltion jäsenyys lakkaa vuoden kuluttua tilapäisestä erottamisesta, jollei hallintoneuvosto samalla enemmistöllä koko äänimäärästä Päätä palauttaa sen jäsenyyttä ennalleen.

b) Tilapäisesti erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta käyttää mitään muuta tästä sopimuksesta johtuvaa oikeuttaa kuin eroamisoikeutta, mutta se on edelleen kaikkien sen edellyttämien velvollisuuksien alainen.

3 kappale - Eronneiden jäsenvaltioiden oikeudet ja velvollisuudet

Milloin valtio lakkaa olemasta rahaston jäsen joko itse eroamalla tai tämän artiklan 2 kappaleen perusteella, sillä ei ole mitään tästä sopimuksesta johtuvia oikeuksia, lukuun ottamatta mitä tässä kappaleessa tai 11 artiklan 2 kappaleessa määrätään, mutta se on edelleen vastuussa kaikista rahallisista sitoumuksistaan rahastoa kohtaan jäsenvaltiona, lainansaajana tai muutoin.

4 kappale - Toiminnan lakkauttaminen ja varojen jakaminen

a) Hallintoneuvosto voi lakkauttaa rahaston toiminnan kolmen neljäsosan enemmistöllä koko äänimäärästä. Lakkauttamisen jälkeen rahasto lopettaa viipymättä kaiken toimintansa,paitsi sen varojen asianmukaiseen realisointiin ja säilyttämiseen ja sen velvollisuuksien loppuunsaattamiseen liittyvän toiminnan. Velvollisuuksien lopulliseen järjestämiseen ja varojen jakamiseen saakka rahasto on olemassa ja kaikki tästä sopimuksesta johtuvat sen jäsenvaltioiden velvollisuudet ja oikeudet ovat ennallaan,lukuun ottamatta sitä, että mitään jäsenvaltiota ei saa erottaa eikä mikään jäsenvaltio saa erota rahastosta.

b) Mitään varoista ei saa jakaa jäsenvaltioille ennen kuin kaikkien velkojien saamiset on maksettu tai muutoin hoidettu. Rahasto jakaa varat jäsenvaltioille suhteessa niiden rahastonvaroihin suorittamiin osuuksiin. Jaon määrää hallintoneuvosto kolmen neljäsosan äänienemmistöllä koko äänimäärästä ja se täytäntöönpannaan sellaisina ajankohtina ja sellaisena valuuttana tai muuna omaisuutena kuin hallintoneuvosto katsoo kohtuulliseksi.

10 artiklaOikeudellinen asema, erioikeudet ja -vapaudet

1 kappale - Oikeudellinen asema

Rahasto on kansainvälinen oikeushenkilö.

2 kappale - Erioikeudet ja -vapaudet

a) Rahasto nauttii jokaisen jäsenvaltion alueella rahaston tehtävien täyttämisen ja tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä erioikeuksia ja -vapauksia. Jäsenvaltioiden edustajat, rahaston toimitusjohtaja ja henkilöstö nauttivat rahastoon liittyvien tehtäviensä riippumattoman suorittamisen edellyttämiä erioikeuksia ja-vapauksia.

b) a kohdassa tarkoitetut erioikeudet ja-vapaudet ovat

i) jäsenvaltioiden alueella, jotka ovat rahaston osalta liittyneet Erityisjärjestöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaan yleissopimukseen, kyseisen yleissopimuksen määräysten mukaiset,sellaisena kuin ne hallintoneuvoston hyväksymässä liitteessä ovat;

ii) jäsenvaltioiden alueella, jotka ovat liittyneet Erityisjärjestöjen erioikeuksia ja vapauksiakoskevaan yleissopimukseen vain muiden kuinrahaston osalta, kyseisen yleissopimuksen määräysten mukaiset, jollei asianomainen jäsenvaltio ilmoita tallettajalle, etteivät nämä määräykset koske rahastoa tai että niihin on tehty ilmoituksessa mainittuja muutoksia;

iii) muissa rahaston tekemissä sopimuksissa määriteltyjen säännösten mukaisia.

c) Jäsenen, joka on valtioryhmittymä, on varmistettava, että tässä artiklassa tarkoitettuja erioikeuksia ja -vapauksia sovelletaan kaikkien valtioryhmittymään kuuluvien jäsenten alueella.

11 artiklaTulkinta ja välimiesmenettely

1 kappale - Tulkinta

a) Jokainen tämän sopimuksen määräyksientulkintaa tai soveltamista koskeva, rahaston ja jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden välillä syntyvä riita alistetaan johtokunnan ratkaistavaksi. Mikäli kysymys erityisesti vaikuttaa jäsenvaltioon,joka ei ole edustettuna johtokunnassa, kyseisellä jäsenvaltiolla on oikeus olla edustettuna johtokunnassa hallintoneuvoston hyväksymin ehdoin.

b) Milloin johtokunta on tehnyt päätöksen a kohdan mukaisesti, voi mikä tahansa jäsenvaltio vaatia asian alistamista hallintoneuvostolle, jonka päätös on lopullinen. Hallintoneuvoston päätöstä odotettaessa rahasto voi tarpeelliseksi katsomassaan määrin toimia johtokunnan päätöksen pohjalta.

2 kappale - Välimiesmenettely

Mikäli rahaston ja eronneen tai erotetun jäsenvaltion välillä tai rahaston ja jäsenvaltion välillä syntyy riitaa rahaston toiminnan lakatessa, riita alistetaan kolmen välimiehen ratkaistavaksi välimiesmenettelyllä. Rahasto nimeää yhden välimiehen, kyseinen jäsenvaltio tai entinen jäsenvaltio toisen, ja nämä kaksi nimeävät kolmannen välimiehen, joka toimii puheenjohtajana. Jollei 45 päivän kuluessa välimiesmenettely pyynnön jättämisestä jompikumpi osapuolista ole nimennyt välimiestä, tai jollei 30 päivän kuluessa kahden välimiehen nimeämisestä kolmatta ole nimetty, kumpi tahansa osapuolista voi pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen presidenttiä tai muuta hallintoneuvoston hyväksymissä säännöissä mainittua viranomaista nimeämään välimiehet. Välimiehet hyväksyvät menettelytapasääntönsä, mutta puheenjohtajalla on täydet valtuudet ratkaista kaikki menettelytavasta syntyvät riidat. Välimiesten äänienemmistö riittää kysymyksen ratkaisuun ja on osapuolia sitova.

12 artiklaMuutokset

a) Lukuun ottamatta II liitettä sovelletaan seuraavaa:

i) Jokainen jäsenvaltion tai johtokunnan tekemä, tätä sopimusta koskeva muutosehdotus toimitetaan toimitusjohtajalle, joka ilmoittaa siitä kaikille jäsenvaltioille. Toimitusjohtaja toimittaa jäsenvaltion tekemän muutosehdotuksen johtokunnalle, joka tekee sitä koskevat suosituksensa hallintoneuvostolle;

ii) Hallintoneuvosto hyväksyy muutokset neljän viidesosan enemmistöllä koko äänimäärästä. Muutokset tulevat voimaan kolmen kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä, ellei hallintoneuvosto toisin määrää, lukuun ottamatta muutoksia, jotka koskevat:

A) oikeutta erota rahastosta;

B) tämän sopimuksen mukaan vaadittavia äänienemmistöjä;

C) 3 artiklan 4 kappaleessa määrättyä vastuun rajoittamista;

D) sopimuksen muuttamismenettelyä;

viimeksimainitut muutokset eivät tule voimaan ennen kuin toimitusjohtaja on kaikiltajäsenvaltioilta vastaanottanut kirjallisen muutosta koskevan hyväksymisen.

b) II liitteen eri osien osalta muutokset ehdotetaan ja hyväksytään kyseisissä osissa määrätyllä tavalla.

c) Toimitusjohtaja ilmoittaa välittömästi kaikille jäsenvaltioille ja tallettajalle kaikki hyväksytyt muutokset ja niiden voimaantulopäivät.

13 artiklaLoppumääräykset

1 kappale - Allekirjoittaminen, ratifiointi,hyväksyminen ja liittyminen

a) Tämä sopimus voidaan parafoida sopimuksen I liitteessä lueteltujen valtioiden puolesta Yhdistyneiden Kansakuntien tämän rahaston perustamista koskevassa konferenssissa ja se on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa mainitussa liitteessä luetelluille valtioille heti sen jälkeen, kun tässä liitteessä mainittujen alkuperäisten ja vapaasti vaihdettavina valuuttoina maksettavien osuuksien yhteinen määrä vastaa 1 miljardia USA:n dollaria (10 päivänä kesäkuuta 1976 voimassa olevan kurssin mukaan). Jollei edellämainittuja ehtoja ole täytetty viimeistään 30 päivään syyskuuta 1976 mennessä, mainitun konferenssin perustaman valmistelevan toimikunnan tulee viimeistään 31 päivänä tammikuuta 1977 kutsua I liitteessä mainitut valtiot koolle, jotka kahden kolmasosan enemmistöllä kunkin kategorian äänistä voivat alentaa edellä mainittuja määriä sekä määrätä muita ehtoja tämän sopimuksen avaamiseksi allekirjoittamista varten.

b) Allekirjoittajavaltiot voivat tulla sopimuksen osapuoliksi tallettamalla ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa; valtiot, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, ja jotka on lueteltu I liitteessä, voivat tulla sopimuksen osapuoliksi tallettamalla liittymiskirjansa. I tai II kategoriaan kuuluvien valtioiden ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjoissa on tarkkaan mainittava sen alkuperäisen osuuden määrä, jonka valtio sitoutuu suorittamaan. Allekirjoittaminen voi tapahtua ja ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat voidaan tallettaa vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

c) I liitteessä mainitut valtiot, jotka eivät ole tulleet sopimuksen osapuoliksi vuoden kuluessa sen voimaantulosta, ja valtiot, joita ei ole siinä lueteltu, voivat sen jälkeen kun hallintoneuvosto on hyväksynyt niiden jäsenyyden tulla sopimuksen osapuoliksi tallettamalla liittymiskirjansa.

2 kappale - Tallettaja

a) Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimii tämän sopimuksen tallettajana.

b) Tallettajan on lähetettävä tätä sopimusta koskevat ilmoitukset:

i) vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta I liitteessä luetelluille valtioille ja voimaantulon jälkeen kaikille valtioille, jotka ovat tämän sopimuksen osapuolia sekä niille valtioille, joiden jäsenyyden hallintoneuvosto on hyväksynyt;

ii) valmistelevalle toimikunnalle, jonka perusti Yhdistyneiden Kansakuntien tämän rahaston - perustamista koskeva konferenssi, niin kauan kuin se on olemassa, ja sen jälkeen toimitusjohtajalle.

3 kappale - Voimaantulo

a) Tämä sopimus tulee voimaan sen jälkeen kun tallettaja on vastaanottanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat vähintään kuudelta I kategoriaan kuuluvalta, kuudelta II kategoriaan kuuluvalta ja kahdeltakymmeneltäneljältä III kategoriaan kuuluvalta valtiolta, edellyttäen, että I ja II kategoriaan kuuluvien valtioiden tallettamien asiakirjojen yhteinen, asiakirjoissa yksilöity osuus on vähintään 750 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (10 päivänä kesäkuuta 1976 voimassa olleen kurssin mukaan),sekä lisäksi edellyttäen, että edellä mainitut ehdot on täytetty 18 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tämä sopimus avattiin allekirjoittamista varten, tai sinä myöhempänä ajankohtana, jonka ne valtiot, jotka ovat tallettaneet kyseiset asiakirjat, määräävät kahden kolmasosan enemmistöllä kunkin kategorian äänimäärästä ja josta ne ilmoittavat tallettajalle.

b) Niiden valtioiden osalta, jotka tallettavat ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, sopimus tulee voimaan sinä päivänä, jolloin talletus tapahtuu.

4 kappale - Varaumat

Varaumia voidaan tehdä ainoastaan tämän sopimuksen 11 artiklan 2 kappaleen osalta.

5 kappale - Todistusvoimaiset tekstit

Tämän sopimuksen arabian-, englannin-, ranskan- ja espanjankieliset tekstit ovat kaikki yhtä todistusvoimaiset.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, asianmukaisesti tähän valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen yhtenä kappaleena arabian, englannin, ranskan ja espanjan kielellä.

I LIITE

I osa - Alkuperäisiksi jäsenvaltioiksi vaalikelpoiset valtiot

I kategoria

Alankomaat

Amerikan yhdysvallat

Australia

Belgia

Espanja

Irlanti

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

Italia

Itävalta

Japani

Kanada

Luxemburg

Norja

Ranska

Ruotsi

Saksan liittotasavalta

Suomi

Sveitsi

Tanska

Uusi-Seelanti

II kategoria

Algeria

Gabon

Indonesia

Irak

Iran

Kuwait

Libya

Nigeria

Qatar

Saudi-Arabia

Venezuela

Arabiemiraattien liitto

III kategoria

Argentiina

Bangladesh

Bolivia

Botswana

Brasilia

Chile

Costa Rica

Dominikaaninen tasavalta

Ecuador

Egypti

EI Salvador

Etiopia

Filippiinit

Ghana

Guatemala

Guinea

Haiti

Honduras

Intia

Israel 1)

Jamaika

Jugoslavia

Kamerunin yhdistynyt tasavalta

Kap Verde

Kenia

Kolumbia

Kongo

Korean tasavalta

Kreikka

Kuuba

Liberia

Mali

Malta

Marokko

Meksiko

Nicaragua

Pakistan

Panama

Papua-Uusi Guinea

Peru

Portugali

Romania

Ruanda

Sambia

Senegal

Sierra Leone

Somalia

Sri Lanka

Sudan

Swazimaa

Syyrian arabitasavalta

Tansanian yhdistynyt tasavalta

Thaimaa

Tsad

Tunisia

Turkki

Uganda

Uruguay

Zaire 1)

1) Tätä maata ei lueta kuuluvaksi 7 artiklan 1 kappaleen b kohdan alaisuuteen, joka koskee varojen käyttämistä "kehitysmaihin", eikä se hae tai saa varoja rahastosta

II osa. Luvatut alkuperäiset osuudet 2)

Valtio

Rahayksikkö

Määrä

Vastaava määrä erityisnosto-oikeuksina 3)

2) Tilanteen vaatiessa saatava tarvittava lainsäädänoöllinen hyväksyntä.

3) Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF:n) erityisnosto-oikeuksien (SDR:n) arvo 10.6. 1976. vastaavat arvot annetaan ainoastaan tiedoksi sopimuksen 5 artiklan 2 kappaleen a-kohtaa silmälläpitäen, olettaen että luvatut alkuperäiset osuudet maksetaan sopimuksen 4 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti kunkin valtion ilmoittamana määränä ja valuuttana.

(Tiedot luvatuista alkuperäisistä osuuksista ovat saatavissa ulkoasiainministeriöstä)

II LIITE Äänten jakautuminen ja johtokunnan jäsenten valinta

I osa: I kategoria

A kappale: äänten jakautuminen hallintoneuvostossa

B kappale: johtokunnan jäsenten ja heidän varamiestensä valinta

C kappale: äänten jakautuminen johtokunnassa

D kappale: muutokset

II osa: II kategoria

A kappale: äänten jakautuminen hallintoneuvostossa

B kappale: johtokunnan jäsenten ja heidän varamiestensä valinta

C kappale: äänten jakautuminen johtokunnassa

D kappale: muutokset

III osa: III kategoria

A kappale: äänten jakautuminen hallintoneuvostossa

B kappale: johtokunnan jäsenten ja heidän varamiestensä valinta

C kappale: äänten jakautuminen johtokunnassa

D kappale: muutokset

I osa: I kategoria

A. Äänten jakautuminen hallintoneuvostossa

1. 17,5 prosenttia I kategorian äänistä jaetaan tasan kategoriaan kuuluvien jäsenvaltioiden kesken.

2. Jäljellä olevat 82,5 prosenttia jaetaan I kategoriaan kuuluvien jäsenvaltioiden kesken suhteessa, jossa kukin jäsenvaltion

a) ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjassa täsmennetty alkuperäinen osuus, sekä sen

b) lisäosuus ja 4 artiklan 5 kappaleen c kohdan mukaisesti suurennettu osuus on I kategorian jäsenvaltioiden osuuksien kokonaismäärään.

3. Äänimääriä määrättäessä 2 kappaleen mukaisesti osuuksien arvo lasketaan vastaavana määränä erityisnosto-oikeuksia (SDR:iä) sopimuksen voimaantulopäivänä voimassa olevan kurssin mukaan ja sen jälkeen, milloin I kategorian jäsenvaltioiden osuuksien kokonaismäärä lisääntyy uuden jäsenvaltion liittymisen johdosta tai jonkin I kategoriaan kuuluvan jäsenvaltion lisätessä osuuttaan tai suorittaessa lisäosuuden.

4. Hallintoneuvoston jokaisella I kategoriaan kuuluvaa jäsenvaltiota edustavalla jäsenellä on oikeus äänestää asianomaisen jäsenvaltion puolesta.

B. Johtokunnan jäsenten ja heidän varamiestensä valinta

1. Kaikkien I kategoriaan kuuluvien johtokunnan jäsenten ja varamiesten toimikausi on kolme vuotta, mukaan lukien ensimmäisissä johtokunnan vaaleissa valitut jäsenet.

2. I kategoriaan kuuluvia jäsenvaltioita edustavia johtokunnan jäseniä valittaessa kukin tällaista jäsenvaltiota edustava hallintoneuvoston jäsen antaa kaikki valtionsa äänet yhdelle ehdokkaalle.

3. Mikäli jossakin äänestyksessä ehdokkaiden lukumäärä on sama kuin valittavien jäsenten lukumäärä, jokainen ehdokas katsotaan valituksi hänelle äänestyksessä annetulla äänimäärällä.

4. a) Milloin äänestyksessä ehdokkaita on enemmän kuin valittavia jäseniä, kuusi eniten ääniä saanutta valitaan. Kuitenkaan ketään ehdokasta, joka on saanut vähemmän kuin 9 prosenttia I kategorian koko äänimäärästä, ei katsota valituksi.

b) Mikäli kuusi jäsentä valitaan ensimmäisessä äänestyksessä, lasketaan ei-valituille ehdokkaille annetut äänet tällaisia ääniä omaavan hallintoneuvoston jäsenen määräämän valitun jäsenen hyväksi.

5. Milloin ensimmäisessä äänestyksessä ei valita kuutta jäsentä, pidetään toinen äänestys,jossa alhaisimman äänimäärän saanut jäsenvaltio ei ole vaalikelpoinen ja johon osallistuvat vain:

a) ne hallintoneuvoston jäsenet, jotka ensimmäisessä äänestyksessä äänestivät ehdokasta, joka ei tullut valituksi, ja

b) ne hallintoneuvoston jäsenet, joiden valituksi tulleelle ehdokkaalle annetut äänet 6 kohdan mukaisesti nostivat kyseiselle ehdokkaalle annettujen äänien määrän yli 15 prosenttiin hyväksyttävistä äänistä.

6. a) Päätettäessä, ovatko hallintoneuvoston jäsenen antamat äänet nostaneet jollekin jäsenelle annettujen äänien määrän yli 15 prosenttiin hyväksyttävistä äänistä, katsotaan 15 prosenttiin kuuluvan ensinnäkin suurimman äänimäärän antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet ja sen jälkeen toiseksi suurimman äänimäärän antaneen äänet ja niin edelleen, kunnes 15 prosenttia on saavutettu.

b) Mikäli jossakin äänestyksessä kaksi tai useampi hallintoneuvoston jäsenistä, joilla on sama äänimäärä, on äänestänyt samaa ehdokasta, ja yhden tai useamman muttei kaikkien tällaisten jäsenten äänten voidaan katsoa nostaneen koko äänimäärän yli 15 prosenttiin hyväksyttävien äänien lukumäärästä, ratkaistaan arvalla, kuka saa äänestää seuraavassa äänestyksessä.

7. Hallintoneuvoston jäsenen, jonka osa on laskettava, jotta jonkun hallituksen jäsenen koko äänimäärä ylittäisi 12 prosenttia, katsotaan antaneen kaikki äänensä tälle hallituksen jäsenelle, vaikkakin hänen äänensä siten ylittäisivät 15 prosenttia.

8. Mikäli toisen äänestyksen jälkeen kuutta hallituksen jäsentä ei ole valittu, pidetään jatkoäänestyksiä samoin periaattein, kunnes kuusi jäsentä on tullut valituksi, edellyttäen että kun viisi jäsentä on valittu, kuudes voidaan valita yksinkertaisella enemmistöllä jäljellä olevista äänistä ja jäljellä olevat äänet katsotaan tämän valinnan hyväksi lasketuksi.

9. Jokainen hallitukseen valittu jäsen voi nimetä itselleen varamiehen niiden jäsenvaltioiden keskuudesta, jonka äänillä hänet katsotaan valituksi.

C. Äänten jakautuminen johtokunnassa

1. Johtokunnassa I kategoriaan kuuluvaa jäsenvaltiota tai -valtioita edustavan jäsenen tai jäsenten valitsema johtokunnan jäsen on oikeutettu käyttämään kyseisen jäsenvaltion tai -valtioiden ääniä. Milloin johtokunnan jäsen edustaa useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota, se voi antaa jäsenvaltioiden äänet erikseen.

2. Mikäli I kategoriaan kuuluvan jäsenvaltion äänioikeus muuttuu johtokunnan jäsenten vaalien välillä

a) jäsenten kohdalla ei tämän johdosta tapahdu muutoksia;

b) kunkin johtokunnan jäsenen äänioikeus tarkistetaan hänen edustamansa jäsenvaltion tai -valtioiden muutetun äänioikeuden mukaiseksi muutoksen voimaantulopäivästä lähtien;

c) uuden I kategoriaan kuuluvan jäsenvaltion edustaja hallintoneuvostossa voi nimetä jonkin jo johtokunnassa olevan jäsenen edustamaan kyseistä jäsenvaltiota ja antamaan sen äänet seuraaviin hallituksen jäsenten vaaleihin saakka. Tällaisena välikautena näin valittu johtokunnan jäsen katsotaan sen hallintoneuvoston jäsenen valitsemaksi, joka hänet on nimennyt.

D. Muutokset

1. I kategoriaan kuuluvia jäsenvaltioita edustavat hallintoneuvoston jäsenet voivat yksimielisellä päätöksellä muuttaa A ja B kappaleen määräyksiä. Ellei toisin päätetä, muutos tulee voimaan välittömästi. Toimitusjohtajalle on ilmoitettava kaikki A ja B kappaleeseen tehdyt muutokset.

2.I kategoriaan kuuluvia jäsenvaltioita edustavat hallintoneuvoston jäsenet voivat 75 prosentin enemmistöllä koko äänimäärästään muuttaa C kappaleen määräyksiä. Ellei toisin päätetä, muutos tulee voimaan välittömästi.Toimitusjohtajalle on ilmoitettava jokaisesta C kappaleeseen tehdystä muutoksesta.

II osa: II kategoria

A. Äänten jakautuminen hallintoneuvostossa

1. 25 prosenttia II kategorian äänistä jaetaan tasan siihen kuuluvien jäsenvaltioiden kesken.

2. Jäljellä olevat 75 prosenttia äänistä jaetaan II kategoriaan kuuluvien jäsenvaltioiden kesken kunkin valtion (4 artiklan 5 kappaleen c kohdan mukaisesti suoritetun) osuuden suhteessa II kategoriaan kuuluvien jäsenvaltioiden osuuksien kokonaismäärään.

3. Hallintoneuvostossa jokaisella II kategoriaan kuuluvaa jäsenvaltiota edustavalla jäsenellä on oikeus äänestää kyseisen jäsenvaltionpuolesta.

B. Johtokunnan jäsenten ja heidän varamiestensä valinta

1. Kaikkien II kategoriaan kuuluvia jäsenvaltioita edustavien johtokunnan jäsenten ja varamiesten toimikausi on kolme vuotta, mukaan lukien ensimmäisissä vaaleissa valitut jäsenet ja varamiehet.

2. Jokainen johtokunnan jäsenehdokas voi neuvoteltuaan kaikkien muiden II kategoriaan kuuluvien jäsenvaltioiden kanssa sopia toisen tähän kategoriaan kuuluvan jäsenvaltion kanssa, että tämä asettuisi kyseisen jäsenehdokkaan varamiesehdokkaaksi. Jäsenehdokkaalle annettu ääni katsotaan myös varamiesehdokkaalle annetuksi.

3. Johtokunnan jäseniä ja varamiehiä valittaessa kukin hallintoneuvoston jäsen antaa omille ehdokkailleen kaikki hänet nimenneelle jäsenvaltiolle kuuluvat äänet.

4. Milloin jossakin äänestyksessä ääniä saavien ehdokkaiden lukumäärä

a) on sama kuin täytettävien paikkojen, kaikki ehdokkaat katsotaan valituiksi;

b) on pienempi kuin täytettävien paikkojen, kaikki ehdokkaat katsotaan valituiksi ja jatkoäänestys pidetään jäljellä olevien paikkojen täyttämiseksi;

c) on suurempi kuin täytettävien paikkojen, pienimmän äänimäärän saanut ehdokas (tai ehdokkaat, mikäli kaksi on saanut saman äänimäärän) poistetaan ja, mikäli jäljellä olevia ääniä saaneita ehdokkaita on

i) yhtä monta kuin täytettäviä paikkoja, heidät kaikki katsotaan valituiksi;

ii) vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, heidät kaikki katsotaan valituiksi ja pidetään jatkoäänestykset jäljellä olevien paikkojen täyttämiseksi, joihin osallistuvat vain ne hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet eivät menneet jo valittujen jäsenten hyväksi;

iii) enemmän kuin täytettäviä paikkoja, pidetään jatkoäänestys, johon osallistuvat vain ne hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet eivät menneet jo valittujen hallituksen jäsenten hyväksi;

C. Äänten jakautuminen johtokunnassa

1. II kategoriaan kuuluvaa jäsenvaltiota tai -valtioita edustavien hallintoneuvoston jäsenten valitsemalla johtokunnan jäsenellä on oikeus äänestää kyseisen jäsenvaltion tai -valtioiden puolesta. Useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota edustava johtokunnan jäsen antaa edustamiensa jäsenvaltioiden äänet erikseen.

2. Mikäli II kategoriaan kuuluvan jäsenvaltion äänioikeus muuttuu johtokunnan jäsentenvaalien välillä

a) ei johtokunnan jäsenten osalta tapahdu sen johdosta muutoksia;

b) johtokunnan jäsenen äänioikeus tarkistetaan hänen edustamansa jäsenvaltion muuttuneen äänioikeuden mukaiseksi muutoksen voimaantulopäivästä lukien;

c) uutta II kategoriaan kuuluvaa jäsenvaltiota edustava hallintoneuvoston jäsen voi nimetä jo johtokunnassa olevan jäsenen edustamaan kyseistä jäsenvaltiota ja äänestämään sen puolesta. Tällaisena välikautena näin nimetty jäsen katsotaan kyseisen jäsenvaltion valitsemaksi.

D. Muutokset

A-D kappaleen määräyksiä voidaan muuttaa kahden kolmasosan enemmistöllä II kategoriaan kuuluvia jäsenvaltioita edustavien hallintoneuvoston jäsenten äänistä, edellyttäen,että kyseisten jäsenvaltioiden (4 artiklan 5 kappaleen c kohdan mukaisesti suoritetut) osuudet ovat 70 prosenttia II kategoriaan kuuluvien jäsenvaltioiden osuuksien kokonaismäärästä. Toimitusjohtajalle ilmoitetaan kaikista muutoksista.

III osa: III kategoria

A. Äänten jakautuminen hallintoneuvostossa

III kategorian 600 ääntä jaetaan tasan siihen kuuluvien jäsenvaltioiden välillä.

B. Johtokunnan jäsenten ja heidän varamiestensä valinta

1. III kategoriaan kuuluvien jäsenvaltioiden keskuudesta valittavista kuudesta johtokunnan jäsenestä ja varamiehestä kaksi jäsentä ja kaksi varamiestä valitaan kultakin seuraavalta alueelta: Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka niin kuin nämä alueet Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) käytännössä tunnustetaan.

2. Menettely, jolla johtokuntaan sopimuksen 6 artiklan 5 kappaleen a ja b kohdan mukaisesti valitaan jäseniä III kategoriasta ja määrätään näiden jäsenten ja varamiesten toimikausi, hyväksytään joko ennen sopimuksen voimaantuloa I liitteen I osassa lueteltujen odotettavissa olevien III kategorian jäsenvaltioiden yksinkertaisella äänten enemmistöllä, tai sopimuksen voimaan tultua III kategoriaan kuuluvien jäsenvaltioiden yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

C. Äänten jakautuminen johtokunnassa

Jokaisella III kategoriaan kuuluvalla jäsenvaltiolla on 100 ääntä johtokunnassa.

D. Muutokset

B kappaleen määräyksiä voidaan ajoittain muuttaa III kategoriaan kuuluvien jäsenvaltioiden yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Toimitusjohtajalle on ilmoitettava kaikista muutoksista.

Sivun alkuun