35/1977

1 artiklaTarkoitus ja tehtävät

1 osasto. Tarkoitus

Pankin tarkoituksena on edistää alueen kehitysjäsenmaiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen nopeuttamista yhdessä ja erikseen.

2 osasto. Toimintasuunnitelma

a) Tarkoituksensa toteuttamiseksi pankilla on seuraavat tehtävät:

i) edistää julkisen ja yksityisen pääoman sijoittumista kehitystarkoituksiin;

ii) käyttää omaa pääomaansa, rahamarkkinoilta hankkimiansa sekä muita hankkimiansa varoja jäsenmaiden kehityksen rahoittamiseksi, antaen etusijan niille lainoille ja takuille, jotka kaikkein tehokkaimmin vaikuttavat näiden maiden taloudelliseen kasvuun;

iii) kannustaa yksityisiä sijoituksia hankkeisiin ja yrityksiin, jotka edistävät taloudellista kehitystä ja tukea yksityissijoituksia kun yksityistä pääomaa ei ole saatavana kohtuullisin ehdoin;

iv) toimia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa niiden kehityspolitiikan suuntaamiseksi kohti varojen parempaa käyttöä tavalla, joka vastaisi niiden pyrkimystä täydellistää talouttaan ja edistää ulkomaan kaupan sopusuhtaista kasvua; ja

v) antaa teknistä apua kehityssuunnitelmien ja projektien valmistelussa, rahoituksessa ja toteuttamisessa mukaan lukien prioriteettien tutkinnan ja erityisten projektiehdotusten hahmotuksen.

b) Toiminnassaan pankki pyrkii mahdollisimman laajalti olemaan yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten laitosten sekä yksityisten sijoituspääomalähteiden kanssa.

2 artiklaPankin jäsenyys ja pääoma

1 osasto. Jäsenyys

a) Pankin alkuperäisiä jäseniä ovat ne Amerikan valtioiden järjestön (OAS:n) jäsenet, jotka 15 artiklan 1 osaston a-kohdassa määrättyyn päivään mennessä ovat suostuneet tulemaan sen jäseniksi.

b) Muut Amerikan valtioiden järjestön (OAS) jäsenet sekä Kanada, Bahamasaaret ja Guyana voidaan hyväksyä pankin jäseniksi sen määräämien ehtojen ja ajankohdan mukaisesti.

Sopimusalueen ulkopuolella sijaitsevat, Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF:n) jäsenmaat sekä Sveitsi voidaan hyväksyä pankin jäseniksi hallintoneuvoston määräämänä ajankohtana ja sen asettamien yleisten sääntöjen mukaisesti. Yleisiä sääntöjä voidaan muuttaa vain hallintoneuvoston päätöksellä koko sen jäsenmäärän kahden kolmasosan enemmistöllä, johon kuuluu kaksi kolmasosaa sopimusalueen ulkopuolella sijaitsevia valtioita eli alueen ulkopuolisia maita edustavista jäsenistä ja kolme neljäsosaa jäsenmaiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

1 A osasto. Varat

Pankin varat käsittävät tässä artiklassa tarkoitetut varsinaiset pääomavarat sekä 2 A artiklassa tarkoitetut alueidenväliset pääomavarat sekä 4 artiklan mukaisesti perustettavan erityishankerahaston (jäljempänä "rahaston") varat.

2 osasto. Varsinainen peruspääoma

a) Pankin varsinainen peruspääoma on aluksi kahdeksansataaviisikymmentä miljoonaa dollaria ($ 850000000) vastaten painoltaan ja kultapitoisuudeltaan Yhdysvaltojen dollaria 1 päivänä tammikuuta 1959 ja se jaetaan kahdeksaankymmeneenviiteentuhanteen (85000) nimellisarvoltaan kymmenentuhannen dollarin ($ 10 000) arvoiseen osakkeeseen, jotka ovat jäsenten merkittävissä tämän artiklan 3 osaston mukaisesti.

b) Varsinainen peruspääoma jaetaan maksettuihin ja vaadittaessa maksettaviksi erääntyviin osakkeisiin. Neljääsataa miljoonaa dollaria ($ 400 000 000) vastaava määrä on maksettuja ja neljääsataaviittäkymmentä miljoonaa dollaria ($ 450 000 000) vastaava määrä on vaadittaessa maksettavaksi erääntyviä tämän artiklan 4 osaston a) ii) kohdassa mainittuja tarkoitusperiä varten.

c) Tämän osaston a) kohdassa tarkoitettua varsinaista peruspääomaa kartutetaan viidelläsadalla miljoonalla dollarilla ($ 500 000 000) vastaten painoltaan ja kultapitoisuudeltaan Yhdysvaltain dollaria 1 päivänä tammikuuta 1959, edellyttäen että

i) tämän artiklan 4 osastossa asetettu määräaika kaikkien merkintöjen maksun suoritukselle on mennyt umpeen; ja

ii) hallituksen sääntömääräinen tai ylimääräinen kokous mahdollisimman pian edellisessä kohdassa mainitun päivämäärän jälkeen pidettynä on hyväksynyt edellä mainitun viidensadan miljoonan dollarin ($ 500 000 000) lisäyksen kolmen neljäsosan enemmistöllä jäsenmaiden koko äänimäärästä.

d) Edellisessä kappaleessa tarkoitettu pääoman lisäys tapahtuu vaadittaessa maksettavaksi lankeavina osakkeina.

e) Tämän osaston c) ja d) kohdan määräyksistä riippumatta ja 8 artiklan 4 osaston b) kohdan määräykset huomioon ottaen hallintoneuvosto voi lisätä varsinaista peruspääomaa sopivaksi katsomanaan ajankohtana ja kolmen neljäsosan enemmistöllä jäsenmaiden koko äänimäärästä päätetyllä tavalla, kuitenkin niin, että se edustaa myös kahta kolmasosaa alueellisista hallintoneuvoston jäsenistä.

f) Milloin alueidenvälistä peruspääomaa 2 A artiklan 1 osaston c) kohdan nojalla lisätään, ja jäsenvaltio käyttää 2 artiklan 3 osaston f) kohdassa tarkoitettua vaihtoehto-oikeutta, lisätään varsinaista pääomaa niin paljon, että kyseinen jäsenvaltio voi käyttää sanottua oikeutta ja sille merkittäväksi avoinna ollutta alueidenvälistä pääomaa pienennetään vastaavasti ja peruutetaan asianmukaisesti.

3 osasto. Osakkeiden merkintä

a) Jokainen alueellinen jäsen merkitsee osakkeita pankin varsinaisesta pääomasta ja alueen ulkopuoliset jäsenvaltiot merkitsevät siitä tämän osaston b) kohdan sekä hallintoneuvoston määräämien ehtojen mukaisesti. Perustajajäsenet merkitsevät osakkeita tämän sopimuksen A-liitteessä määrätyn määrän, jossa myös täsmennetään kunkin jäsenvaltion velvollisuus maksettuihin ja vaadittaessa maksettavaksi lankeaviin osakkeisiin nähden. Muiden jäsenvaltioiden merkitsemisoikeudesta päättää pankki.

b) Mikäli varsinaista pääomaa tämän artiklan 2 osaston c) tai e) kohdan nojalla tai alueidenvälistä pääomaa 2 A artiklan 1 osaston c) kohdan nojalla tai sekä varsinaista että alueidenvälistä pääomaa lisätään, jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus merkitä pankin määräämin ehdoin osakkeita sen siihenastisen osakemäärän suhteessa pankin koko osakepääomaan. Mitään jäsenvaltiota ei kuitenkaan velvoiteta merkitsemään edes osaa tällaisesta osakepääoman lisäyksestä.

c) Alkuperäisten jäsenvaltioiden merkintä varsinaisesta pääomasta tapahtuu nimellisarvoon. Muut osakkeet lasketaan liikkeelle nimellisarvoon ellei pankki erikoisolosuhteista johtuen toisin päätä.

d) Jäsenvaltiot ovat velvollisia vastaamaan osakkeistaan vain antohinnan maksamattomalta osalta.

e) Varsinaista osakepääomaa ei saa antaa vakuudeksi tai rasittaa millään tavoin ja se on siirrettävissä vain pankille.

f) Jokainen jäsenvaltio, jolla tämän osaston b) kappaleen nojalla on oikeus merkitä pankin alueidenvälisiä osakkeita, on myös oikeutettu luopumaan tästä oikeudesta ja sen sijaan merkitsemään vastaavan määrän varsinaisesta pääomasta.

4 osasto. Merkintöjen maksusuoritus

a) A-liitteen mukaisesti tehtyjen pankin varsinaisen peruspääoman merkintöjen maksu suoritetaan seuraavalla tavalla:

i) Kunkin maan merkitsemä määrä pankin maksetusta osakepääomasta maksetaan kolmena eränä, ensimmäisen erän ollessa kaksikymmentä prosenttia ja toisen ja kolmannen ollessa neljäkymmentä prosenttia kumpikin kyseisestä määrästä. Kukin maa maksaa ensimmäisen erän joko samana päivänä tai milloin tahansa sen päivän jälkeen, jolloin tämä sopimus allekirjoitetaan ja kyseisen valtion hyväksymis- tai ratifioimiskirja 15 artiklan 1 osaston mukaisesti talletetaan, kuitenkin viimeistään syyskuun 30 päivänä 1960.

Kaksi jäljellä olevaa erää maksetaan pankin määräämänä päivänä, mutta toista erää ei kuitenkaan ennen syyskuun 30 päivää 1961 eikä kolmatta erää ennen syyskuun 30 päivää 1962.

Kustakin erästä 50 prosenttia maksetaan kultana tai dollareina ja 50 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion valuuttana.

ii) Vaadittaessa maksettavaksi lankeava osa pankin varsinaisesta osakepääomasta on vaadittavissa vain kun pankki vaatii suoritusta voidakseen täyttää sitoumuksensa koskien ottamiaan 3 artiklan 4 osaston ii) ja v) kohdassa mainittuja lainoja, jotka on tarkoitettu liitettäväksi sen varsinaisiin pääomavaroihin tai takuita, jotka on maksettava tällaisista varoista. Maksuvaatimuksen tapahtuessa maksu voidaan suorittaa jäsenvaltion valinnan mukaan kultana, Yhdysvaltojen dollareina tai valuuttana, jota Pankki tarvitsee maksuvaatimuksen aiheuttaneen sitoumuksen suorittamiseen.

Maksamattomia osuuksia koskevien maksuvaatimusten on oltava prosentuaalisesti yhtäläisiä kunkin vaadittaessa maksettavan osakkeen kohdalta.

b) Jäsenen jokaisen omana valuuttanaan tämän osaston a) kappaleen i) kohdan nojalla suorittaman maksun on määrältään pankin arvion mukaan täysimääräisesti vastattava merkinnästä maksettavaa osaa Yhdysvaltojen dollareina painoltaan ja kultapitoisuudeltaan 1 päivänä tammikuuta 1959 voimassa olevan arvon mukaan. Ensimmäisen suorituksen suuruuden määrää asianomainen jäsenvaltio, mutta siihen on voitava 60 päivän kuluessa erääntymispäivästä tehdä pankin tarpeelliseksi katsoma tarkistus, jotta se muodostaisi tämän kappaleen mukaisen suorituksen täysimääräisen dollarivastineen.

c) Ellei hallintoneuvosto kolmen neljäsosan enemmistöllä jäsenvaltioiden yhteenlasketuista äänistä toisin päätä, jäsenvaltioiden vastuu maksetun osuuden toisen ja kolmannen erän maksuun nähden on riippuvainen siitä, että kaikki jäsenvaltiot ovat suorittaneet vähintään 90 prosenttia koko velvoitteestaan

i) maksetun osuuden ensimmäisen ja toisen erän osalta; ja

ii) alkumaksun ja kaikki merkintäkiintiönsä edellyttämät aikaisemmat maksut rahastolle.

5 osasto. Varsinaiset pääomavarat

Tässä sopimuksessa sanonnan pankin "varsinaiset pääomavarat" katsotaan kattavan seuraavaa:

i) peruspääoma, johon kuuluu sekä maksetut että vaadittaessa maksettavat osakkeet, jotka on merkitty tämän artiklan 2 ja 3 osaston mukaisesti;

ii) pääomat, jotka Pankki on saanut ottamalla lainoja 7 artiklan 1 osaston i) kohdan nojalla ja joihin voidaan soveltaa 4 osaston a) kappaleen ii) kohdan määräyksiä;

iii) pääomat, jotka on saatu tämän osaston i) ja ii) kohdassa tarkoitetuista varoista myönnettyjen lainojen takaisinmaksusta;

iv) tulot edellämainituista varoista myönnetyistä lainoista tai takuista, joihin voidaan soveltaa tämän artiklan 4 osaston a) kappaleen ii) kohdan määräyksiä; ja

v) kaikki muut tulot joistakin edellämainituista varoista.

2_A artiklaPankin alueiden välinen pääoma

1 osasto. Alueiden välin en peruspääoma

a) Pankin alueidenvälinen peruspääoma on aluksi neljäsataakaksikymmentä miljoonaa dollaria ($ 420 000 000) vastaten painoltaan ja kultapitoisuudeltaan Yhdysvaltojen dollaria 1 päivänä tammikuuta 1959 ja jaetaan neljäänsataankahteenkymmeneen tuhanteen (420 000) nimellisarvoltaan kymmenentuhannen dollarin ($ 10 000) osakkeeseen, jotka ovat jäsenten merkittävissä tämän artiklan 2 osaston mukaisesti.

b) Alueidenvälinen peruspääoma jaetaan maksettuihin ja vaadittaessa maksettavaksi lankeaviin osakkeisiin. Alkuperäisestä alueidenvälisestä peruspääomasta seitsemääkymmentä miljoonaa dollaria ($ 70 000 000) vastaava määrä on maksettuja ja kolmeasataaviittäkymmentä miljoonaa dollaria ($ 350 000 000) vastaava määrä on tämän artiklan 3 osaston c) kappaleessa mainittuja tarkoitusperiä varten vaadittaessa maksettavaksi lankeavia osakkeita.

c) 8 artiklan 4 osaston b) kappaleen määräykset huomioon ottaen, alueidenvälistä peruspääomaa voidaan hallintoneuvoston hyödylliseksi katsoessa lisätä kaikkien jäsenten äänten kahden kolmasosan enemmistöllä, edellyttäen että siihen kuuluu kaksi kolmasosaa alueellisten jäsenvaltioiden hallintoneuvoston jäsenistä, jotka edustavat vähintään kolmea neljäsosaa jäsenvaltioiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

d) Milloin varsinaista peruspääomaa 2 artiklan 2 osaston e) kappaleen nojalla lisätään, ja jäsenvaltio käyttää 2 A artiklan 2 osaston g) kohdassa tarkoitettua vaihtoehto-oikeutta, lisätään alueidenvälistä peruspääomaa niin paljon, että kyseinen jäsenvaltio voi käyttää sanottua oikeutta ja sille merkittäväksi avoinna ollutta varsinaista peruspääomaa pienennetään vastaavasti ja peruutetaan asianmukaisesti.

2 osasto. Alueiden väliseen pääomaan kuuluvien osakkeiden merkintä

a) Jokainen alueen ulkopuolinen jäsen merkitsee osakkeita pankin alueidenvälisestä pääomasta, ja aluejäsenet merkitsevät siitä 2 artiklan 3 osaston b) kohdan sekä hallintoneuvoston määräämien ehtojen mukaisesti tämän osaston määräykset huomioon ottaen.

b) Jokainen alkuperäinen alueen ulkopuolinen jäsen merkitsee maksettuja ja vaadittaessa maksettavaksi lankeavia osakkeita pankin määräämän määrän. Uuden alueen ulkopuolisen jäsenen merkintäoikeuden ja sen maksutavan määrää pankki ottaen asianmukaisesti huomioon jo olemassaolevat merkintäehdot.

c) Aluejäsenet voivat merkitä osakkeita alueidenvälisestä pääomasta pankin määräämin ehdoin ottaen asianmukaisesti huomioon alueen ulkopuolisille jäsenille määrätyt merkintäehdot.

d) Alkuperäiseen alueidenväliseen peruspääomaan kuuluvat osakkeet lasketaan liikkeeseen nimellisarvoon. Muut osakkeet lasketaan liikkeeseen nimellisarvoon ellei pankki erityisoloSuhteiden johdosta muutoin päätä.

e) Jäsenmaiden vastuu alueidenväliseen pääomaan kuuluvien osakkeiden osalta rajoittuu niiden antohinnan maksamatta olevaan osaan.

f) Alueidenväliseen pääomaan kuuluvia osakkeita ei saa antaa vakuudeksi eikä rasittaa millään tavoin, ja ne voidaan siirtää vain pankille.

g) Jäsenvaltio jolla on oikeus merkitä osakkeita pankin varsinaisesta pääomasta 2 artiklan 3 osaston b) kappaleen perusteella, on myös oikeutettu luopumaan tästä oikeudesta ja sen sijaan merkitsemään vastaavan määrän alueidenvälisestä osakepääomasta.

3 osasto. Alueiden välisestä pääomasta tehtyjen merkintöjen maksu

a) Kunkin jäsenvaltion alueidenvälisestä pääomasta merkitsemät maksetut osakkeet maksetaan kokonaisuudessaan asianomaisen jäsenen valuuttana, joka ryhtyy tarvittaviin pankin tyydyttäväksi katsomiin järjestelyihin varmistaakseen, että asianomainen valuutta 5 artiklan 1 osaston c) kappaleen määräykset huomioon ottaen pysyy vapaasti vaihdettavana muiden maiden valuuttoihin pankin tarkoitusperiä varten.

b) Jäsenvaltion jokaisen tämän osaston a) kappaleen perusteella suorittaman maksun on Pankin arvion mukaan täysimääräisesti vastattava merkinnän maksettavaa osuutta Yhdysvaltojen dollareina painoltaan ja kultapitoisuudeltaan 1 päivänä tammikuuta 1959 voimassa olleen kurssin mukaan. Ensimmäisen suorituksen suuruuden määrää asianomainen jäsenvaltio, mutta siihen on voitava 60 päivän kuluessa erääntymispäivästä tehdä pankin tarpeelliseksi katsoma korjaus, jotta se muodostaisi tämän kappaleen mukaisen dollarivastineen.

c) Pankin alueidenvälisen osakepääoman vaadittaessa maksettava osuus lankeaa maksettavaksi vain milloin sitä tarvitaan pankin 3 artiklan 4 osaston iv) ja v) kappaleen mukaisesti tekemien sitoumusten kattamiseen, edellyttäen että sitoumukset ovat lainoja, joista saadut varat on sisällytetty pankin alueidenvälisiin pääomavaroihin tai takuita, jotka on maksettava tällaisista varoista. Maksuvaatimuksen tapahtuessa se voidaan jäsenvaltion valinnan mukaan suorittaa joko kokonaan vaihdettavana jäsenvaltion valuuttana tai valuuttana jota tarvitaan pankin sitoumuksen suorittamiseen, jonka johdosta maksuvaatimus esitetään.

Maksamattomia merkintöjä koskevien maksuvaatimuksien on prosentuaalisesti oltava yhtäläisiä kunkin osakkeen kohdalla.

4 osasto. Alueiden väliset pääomavarat

Tässä sopimuksessa sanonnan pankin "alueidenväliset Pääomavarat" katsotaan kattavan seuraavaa:

i) tämän artiklan 2 osaston mukaisesti merkityn alueidenvälisen peruspääoman sekä maksetut että vaadittaessa maksettavaksi erääntyvät osakkeet;

ii) pääomat, jotka pankki on saanut ottamalla lainoja 7 artiklan 1 osaston i) kohdan perusteella ja joihin voidaan soveltaa tämän artiklan 3 osaston c) kappaleen määräyksiä;

iii) pääomat, jotka on saatu tämän osaston i) ja ii) kohdissa tarkoitettujen lainojen takaisinmaksusta;

iv) kaikki tulot, jotka on saatu edellämainituista varoista annetuista lainoista tai takuista, joihin voidaan soveltaa tämän artiklan 3 osaston c) kappaleen määräyksiä; ja

v) kaikki muut jostakin edellämainituista varoista saadut tulot.

3 artiklaToiminta

1 osasto. Varojen käyttö

Pankin varoja ja tarjoamia palveluja käytetään yksinomaan tämän sopimuksen 1 artiklassa lueteltuja tarkoitusperiä varten sekä Karibian kehityspankin jäsenten kehityksen rahoittamiseen myöntämällä tälle järjestölle lainoja ja teknistä apua.

2 osasto. Toiminnan luokittelu

a) Pankin toiminta jaetaan varsinaisiin toimiin, alueidenvälisillä varoilla suoritettuihin toimiin ja erityistoimiin.

b) Varsinaisia toimia ovat 2 artiklan 5 osastossa määritellyistä pankin varsinaisista pääomavaroista rahoitetut toimet. Alueidenvälisillä varoilla suoritetut toimet ovat 2 A artiklan 4 osastossa määritellyistä pankin alueidenvälisistä pääomavaroista rahoitetut toimet. Molemmat toimet koostuvat yksinomaan pankin antamista tai takaamista lainoista tai lainoista, joihin se osallistuu ja jotka voidaan maksaa takaisin vain siinä valuutassa, jossa laina on myönnetty. Nämä toimet rahoitetaan pankin asianmukaisiksi katsomin ehdoin, joiden on oltava sopusoinnussa tämän sopimuksen määräysten kanssa.

c) Eritystoimia ovat 4 artiklan määräysten mukaisesti rahaston varoista rahoitetut toimet.

3 osasto. Toimien erillisyyden periaate

a) 12 artiklan a) kappaleen ii) kohdan määräykset huomioon ottaen 2 artiklan 5 osastossa määritellyt varsinaiset pääomavarat ja 2 A artiklan 4 osastossa määritellyt alueidenväliset pääomavarat sekä 4 artiklan 3 osaston h) kappaleessa määritellyt rahaston varat on pidettävä, käytettävä, kiinnitettävä ja sijoitettava erikseen.

b) Varsinaisia pääomavaroja ja alueidenvälisiä pääomavaroja ei missään tapauksessa saa rasittaa tai niistä maksaa tappioita ja velvoitteita, jotka ovat aiheutuneet toimista, joihin alunperin kiinnitettiin tai käytettiin rahaston varoja.

c) Varsinaisia pääomavaroja ei missään tapauksessa saa rasittaa tai niistä maksaa tappioita ja velvoitteita, jotka kuuluu hoitaa alueidenvälisillä pääomavaroilla, ja lukuun ottamatta 7 artiklan 3 osaston d) kappaleen määräyksiä, alueidenvälisiä pääomavaroja ei missään tapauksessa saa rasittaa tai käyttää varsinaisista pääomavaroista hoidettavien velvoitteiden tai tappioiden maksamiseen.

d) Pankin tilikertomuksen on näytettävä erikseen varsinaiset toimet, alueidenvälisillä varoilla rahoitetut toimet ja erityistoimet ja pankin on laadittava tarvittavat hallinnolliset säännöt kolmen toimintalajin erilläänpitämisen varmistamiseksi.

e) Suoraan varsinaisiin toimiin liittyvät kulut maksetaan varsinaisista pääomavaroista. Suoraan alueidenvälisiin toimiin liittyvät kulut maksetaan alueidenvälisistä pääomavaroista. Suoraan erityistoimiin liittyvät kulut maksetaan rahaston varoista. Muut kulut maksetaan pankin määräämällä tavalla.

4 osasto. Lainojen antaminen ja takaaminen

Tämän artiklan määräykset huomioon ottaen pankki voi antaa lainaa tai taata lainoja jäsenvaltiolle tai sen elimelle tai hallinnolliselle osalle tai jäsenvaltion alueella toimivalle yritykselle ja Karibian kehityspankille seuraavasti:

i) antamalla välittömiä lainoja tai osallistumalla niihin sitomatta olevalla maksetulla varsinaisella pääomallaan ja, tämän artiklan 13 osaston määräyksiä koskevin varaumin, varannoillaan ja jakamattomilla ylijäämillään tai rahaston sitomatta olevilla varoilla;

ii) antamalla välittömiä lainoja tai osallistumalla niihin pankin pääomamarkkinoilta hankkimin varoin, lainaksi ottamalla tai muulla tavoin hankkimalla pääomalla, joka on tarkoitettu liitettäväksi sen varsinaisiin pääomavaroihin tai rahaston varoihin;

iii) antamalla välittömiä lainoja tai osallistumalla niihin sitomatta olevalla maksetulla alueidenvälisellä pääomallaan, mukaan lukien näihin varoihin liittyvät varannot tai jakamattomat ylijäämät;

iv) antamalla välittömiä lainoja tai osallistumalla niihin pankin pääomamarkkinoilta lainaksi ottamalla tai muulla tavoin hankkimalla pääomalla, joka on tarkoitettu liitettäväksi sen alueidenvälisiin pääomavaroihin; ja

v) takaamalla erityistapauksia lukuun ottamatta yksityisten sijoittajien antamat lainat kokonaisuudessaan tai osaksi varsinaisilla pääomavaroilla, alueidenvälisillä pääomavaroilla tai rahaston varoilla.

5 osasto. Toiminnan rajoitukset

a) Maksamattomien lainojen ja pankin antamien takuiden kokonaismäärä sen varsinaisessa toiminnassa ei saa koskaan ylittää sen sitomatta olevan merkityn pääoman, varantojen ja 2 artiklan 5 osastossa määriteltyihin varsinaisiin pääomavaroihin sisältyvien ylijäämien kokonaismäärää, johon ei lueta tämän artiklan 13 osaston mukaisesti perustettuun erityisvarantoon kuuluvia tuloja, eikä muita tuloja, jotka hallintoneuvoston päätöksestä varataan varantoihin, joita ei käytetä lainoihin tai takuisiin.

b) Maksamattomien lainojen ja pankin antamien takuiden kokonaismäärä sen alueidenvälisistä varoista rahoitettavassa toiminnassa ei saa koskaan ylittää sen sitomatta olevan merkityn alueidenvälisen pääoman, varantojen ja 2 A artiklan 4 osastossa määriteltyihin alueidenvälisiin Pääomavaroihin sisältyvien ylijäämien kokonaismäärää, johon ei lueta alueidenvälisten pääomavarojen tuloja, jotka hallintoneuvoston päätöksestä varataan varantoihin, joita ei käytetä lainoihin tai takuisiin.

c) Milloin kinoja on annettu pankin lainaksi ottamista pääomista, joihin sovelletaan 2 artiklan 4 osaston a) kappaleen ii) kohdan velvoitteita koskevia määräyksiä, maksamattoman ja pankille määrättynä valuuttana maksettavan pääoman kokonaismäärä ei saa koskaan ylittää pankin ottamien, sen varsinaisiin pääomavaroihinsisällytettävien samana valuuttana maksettavien lainojen maksamattoman pääoman kokonaismäärää.

d) Milloin lainoja on annettu pankin lainaksi ottamista pääomista, joihin sovelletaan 2 A artiklan 3 osaston c) kappaleen velvoitteita koskevia määräyksiä, maksamattoman ja pankille määrättynä valuuttana maksettavan pääoman kokonaismäärä ei saa koskaan ylittää pankin ottamien, sen alueidenvälisiin pääomavaroihin sisällytettävien samana valuuttana maksettavien lainojen maksamattoman pääoman kokonaismäärää.

6 osasto. Suorien lainojen rahoittaminen

Suoria lainoja myöntäessään tai niihin osallistuessaan pankki voi suorittaa rahoituksen jommallakummalla seuraavista tavoista:

a) hankkimalla lainansaajille muiden jäsenvaltioiden valuuttaa kuin sen, jonka alueella hanke toteutetaan, hankkeen toteuttamisen edellyttämien ulkomaan valuuttakustannusten kattamiseksi;

b) rahoittamalla lainan tarkoitusperiin liittyviä kustannuksia hankkeen toteuttamisvaltion alueella. Vain erikoistapauksissa, mikäli hanke välillisesti lisää ulkomaan valuutan tarvetta asianomaisessa maassa, pankki myöntää paikallisia kustannuksia varten varoja kultana tai muun kuin asianomaisen jäsenvaltion valuuttana. Tällöin parikin tähän tarkoitukseen myöntämät varat eivät saa ylittää kohtuullista osuutta lainansaajan paikallisista kustannuksista.

7 osasto. Lainan myöntämistä tai takaamista koskevat säännöt ja ehdot

a) Pankki voi seuraavien ehtojen ja sääntöjen perusteella myöntää tai taata lainoja:

i) lainanhakijan on esitettävä yksityiskohtainen kuvaus hankkeesta ja pankin henkilöstön on annettava kirjallinen suosituksensa hankkeelle sen jälkeen kun sen edut on tutkittu. Erityisolosuhteissa johtokunta voi kaikkien jäsenvaltioiden äänten enemmistöllä vaatia hankkeen alistamista hallintoneuvoston hyväksyttäväksi kirjallisen suosituksen puuttuessa;

ii) harkitessaan laina- tai takuuhakemusta pankki ottaa huomioon lainansaajan mahdollisuudet saada lainaa yksityisistä lähteistä ehdoin, jotka pankin arvion mukaan ovat kaikki olosuhteet huomioon ottaen kohtuulliset;

iii) lainaa myöntäessään tai taatessaan pankki ottaa asianmukaisesti huomioon lainansaajan ja mahdollisen takaajan mahdollisuudet täyttää lainasopimuksen mukaiset velvoitteet;

iv) pankin arvion mukaan korko ja muut maksut sekä pääoman takaisinmaksuaika ovat asianomaista hanketta silmällä pitäen kohtuulliset;

v) taatessaan toisen lainanantajan lainan pankin on saatava kohtuullinen riskikorvaus; ja

vi) pankin antamat tai takaamat lainat käytetään etupäässä määrättyjen hankkeiden toteuttamiseen mukaan lukien alueelliseen tai kansalliseen kehitysohjelmaan kuuluvat hankkeet. Pankki voi kuitenkin antaa tai taata yleislainoja kehityslaitoksille tai vastaaville elimille jäsenvaltioissa, jotta nämä voisivat helpottaa sellaisten hankkeiden rahoitusta, jotka pankin arvion mukaan eivät ole kyllin suuria oikeuttaakseen Pankin välittömän valvonnan.

b) Pankki ei rahoita mitään hanketta jäsenvaltion alueella, joka vastustaa asianomaista rahoittamista.

8 osasto. Pankin valinnaiset lainaa ja takuuta koskevat ehdot

a) Antaessaan tai taatessaan lainoja muille kuin valtiollisille yhtymille pankki voi asialliseksi katsoessaan vaatia jäsenvaltiota, jonka alueella hanke on määrä toteuttaa, tai hyväksymäänsä julkista laitosta tai vastaavaa elintä takaamaan pääoman, koron ja muiden lainaan liittyvien maksujen takaisinmaksun.

b) Pankki voi asettaa muita asialliseksi katsomiaan ehtoja ottaen huomioon sekä lainansaajajäsenen edut että jäsenvaltioiden edut kokonaisuutena.

9 osasto. Pankin antamien tai takaamien lainojen käyttö

a) 5 artiklan 1 osaston edellyttämin varaumin pankki ei aseta ehdoksi lainan tuoton käyttämistä määrätyssä maassa tai käyttämättä jättämistä jonkin jäsenen alueella, kuitenkin niin että pankin varojen karttumisen osalta hallintoneuvosto voi rajoittaa pankin tai sen jäsenvaltion hankintoja niiden jäsenvaltioiden kohdalta, jotka eivät osallistu hallintoneuvoston ehtojen mukaiseen lisäykseen.

b) Pankki ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin varmistautuakseen siitä, että sen antamaa tai takaamaa lainaa käytetään vain tarkoitukseen, jota varten se on myönnetty taloudellisuuden ja tehokkuuden asianmukaisesti huomioon ottaen.

10 osasto. Suorien lainojen maksua koskevat määräykset

Pankin tekemät tämän artiklan 4 osaston mukaiset lainasopimukset määräävät

a) jokaisen lainan kaikki ehdot ja edellytykset mukaan lukien muun muassa pääoman takaisinmaksua, korkoa, muita maksuja, erääntymis- ja suorituspäiviä koskevat määräykset; ja

b) valuutan tai valuutat, joina maksut suoritetaan pankille.

11 osasto. Takuut

a) Taatessaan lainan pankki ottaa määräämänsä takuumaksun, joka maksetaan määräajoin maksamattoman lainamäärän osalta.

b) Pankin tekemissä takuusopimuksissa on oltava määräys, jonka nojalla pankin vastuu päättyy koron takaisinmaksun osalta, mikäli lainansaajan ja mahdollisen takaajan laiminlyödessä maksun, pankki tarjoutuu ostamaan pariarvoon sopimuksessa määrättyyn päivään saakka kasvaneine korkoineen osakkeet tai muut takaamansa arvopaperit.

c) Takuun antaessaan pankilla on oikeus asettaa muita ehtoja ja edellytyksiä.

12 osasto. Erityiskomissio

Pankki velottaa erityiskomission kaikista antamistaan lainoista, niihin osallistumisesta ja takuista, joihin kiinnitetään pankin varsinaisia pääomavaroja. Määräaikoina maksettava komissio lasketaan kunkin lainan, osalainan tai takuun maksamattoman osuuden mukaan ja on yksi prosentti vuodessa, ellei pankki jäsenvaltioiden yhteenlaskettujen äänten kahden kolmasosan enemmistöllä Päätä alentaa komissiota.

13 osasto. Erityisvaranto

Pankin tämän artiklan 12 osaston mukaisesti vastaanottamat komissiot pannaan erityisvarantoon, jota pidetään pankin 7 artiklan 3 osaston b) kappaleen i) kohdan mukaisten velvoitteiden suorittamista varten. Erityisvarannon likviditeetti on johtokunnan määrättävissä tämän sopimuksen mukaisesti.

4 artiklaErityistoimintaa varten perustettu rahasto

1 osasto. Perustaminen, tarkoitus ja tehtävät

Erityistoimintaa varten perustetaan rahasto josta myönnetään lainoja määrätyissä maissa tai määrättyjä hankkeita varten erityisolosuhteiden aiheuttamin erityisesti niille soveltuvin ehdoin,

Rahastolla, jonka hallinnosta vastaa pankki, on tämän sopimuksen 1 artiklassa mainittu tarkoitus ja tehtävät.

2 osasto. Sovellettavat määräykset

Rahastoa sääntelevät tämän artiklan määräykset ja kaikki muut tämän sopimuksen määräykset lukuun ottamatta määräyksiä, jotka nimenomaan koskevat vain pankkia.

3 osasto. Varat

a) Pankin alkuperäiset jäsenet maksavat osuutensa rahaston varoihin tämän osaston määräyksien mukaisesti.

b) Amerikan valtioiden järjestön (OAS) Jäsenet, jotka tulevat pankin jäseniksi 15 artiklan 1 osaston a) kappaleessa määrätyn päivän jälkeen sekä Kanada, Bahamasaaret ja Guyana sekä 2 artiklan 1 osaston b) kappaleen mukaisesti hyväksytyt suorittavat osuutensa rahaston varoihin pankin määräämien kiintiöiden mukaisesti.

c) Rahaston alkupääoma on sataviisikymmentä miljoonaa dollaria ($ 150 000 000) vastaten painoltaan ja kultapitoisuudeltaan Yhdysvaltojen dollaria tammikuun 1 päivänä 1959, jonka alkupääoman suorittavat pankin alkuperäiset jäsenet B-liitteessä määrättyjen kiintiöiden mukaisesti.

d) Kiintiöt maksetaan seuraavasti:

i) Kukin jäsenvaltio maksaa 50 prosenttia kiintiöstään tätä sopimusta allekirjoitettaessa tai milloin tahansa sen jälkeen kun sopimus on allekirjoitettu ja asianomaisen jäsenvaltion hyväksymis- tai ratifioimiskirja on 15 artiklan 1 osaston mukaisesti talletettu, mutta kuitenkin viimeistään syyskuun 30 päivänä 1960.

ii) Jäljellä olevat 50 prosenttia maksetaan milloin tahansa vuoden kuluttua siitä, jolloin pankki on aloittanut toimintansa. Maksut suoritetaan pankin määräämissä erissä sen määrääminä ajankohtina, kuitenkin niin että yhteenlaskettu summa lankeaa maksettavaksi viimeistään pankin maksetun pääoman merkintöjen kolmannen erän maksupäivänä.

iii) Tämän osaston perusteella vaadittavat maksut jaetaan jäsenvaltioiden kesken niiden kiintiöiden mukaisesti ja suoritetaan puoleksi kultana ja/tai Yhdysvaltojen dollareina ja puoleksi maksajavaltion valuuttana.

e) Jäsenvaltion jokaisen omana valuuttanaan edellisen kappaleen nojalla suorittaman maksun on määrältään pankin arvion mukaan täysimääräisesti vastattava maksettavaa osaa Yhdysvaltojen dollareina painoltaan ja kultapitoisuudeltaan 1 päivänä tammikuuta 1959 voimassa olevan arvon mukaan. Ensimmäisen suorituksen suuruuden määrää asianomainen jäsenvaltio, mutta siihen on voitava 60 päivän kuluessa erääntymispäivästä tehdä pankin tarpeelliseksi katsoma tarkistus, jotta se muodostaisi tämän kappaleen mukaisen suorituksen täysimääräisen dollarivastineen.

f) Ellei hallintoneuvosto kolmen neljäsosan enemmistöllä jäsenvaltioiden yhteenlasketuista äänistä toisin päätä, jäsenvaltioiden vastuu minkä tahansa rahaston merkintöjen maksamattoman osan maksuunpanoon nähden on riippuvainen siitä, että vähintään 90 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketuista velvoitteista on maksettu

i) ensimmäisen erän osalta ja kaikkien aikaisemmin maksuunpantujen rahaston merkintäkiintiöiden osalta; ja

ii) pankin maksetun osakepääoman erääntyvän osuuden osalta.

g) Rahaston varoja voidaan kartuttaa jäsenvaltioiden lisäsuorituksilla milloin hallintoneuvosto kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlaskettujen äänten kolmen neljäsosan enemmistöllä katsoo sen aiheelliseksi. Tällaisiin lisäyksiin sovelletaan 2 artiklan 3 osaston b) kappaleen määräyksiä ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion suorittaman osuuden suhteen jäsenvaltioiden yhteenlaskettuihin osuuksiin rahastosta. Mitään jäsenvaltiota ei kuitenkaan voida velvoittaa suorittamaan osaakaan tällaisesta lisäyksestä.

h) Tässä sopimuksessa sanontaan "rahaston varat" katsotaan kuuluvan:

i) jäsenvaltioiden tämän osaston c) ja g) kappaleen mukaiset suoritukset;

ii) kaikki lainoista saadut pääomat, joihin ei sovelleta 2 artiklan 4 osaston a) kappaleen ii) kohdan ja 2 A artiklan 3 osaston c) kappaleen määräyksiä ja jotka katsotaan rahaston varoista maksettavaksi;

iii) kaikki edellämainittujen lainojen takaisinmaksusta saadut pääomat;

iv) kaikki edellämainittujen varojen käytöstä tai kiinnityksestä saadut tulot; ja

v) kaikki muut rahaston käyttöön tulevat varat.

4 osasto. Toiminta

a) Rahaston toimia ovat sen tämän artiklan 3 osaston h) kappaleessa määritellyistä varoista rahoitetut toimet.

b) Rahaston varoista annetut lainat voidaan osaksi tai kokonaan maksaa takaisin sen jäsenvaltion valuuttana, jonka alueella rahoituksen kohteena oleva hanke toteutetaan. Lainan osuus, jota ei saa maksaa takaisin asianomaisen jäsenvaltion valuuttana, maksetaan sinä valuuttana tai niinä valuuttoina, joina laina myönnettiin.

5 osasto. Vastuun rajoitus

Rahaston toimintaa koskeva pankin vastuu rajoittuu rahaston pääomiin ja varantoihin ja jäsenvaltioiden vastuu rajoittuu kunkin jäsen"valtion osuuden erääntyneeseen osaan.

6 osasto. Osuuksien käyttöoikeuden rajoitus

Pankin jäsenten rahastoon suorittamista osuuksista johtuvia oikeuksia ei voi siirtää eikä rasittaa, eikä jäsenillä ole oikeutta korvaukseen tällaisista suorituksista paitsi, jos se menettää jäsenyytensä tai rahaston toiminta lakkautetaan.

7 osasto. Rahaston lainoja koskevien velvoitteiden suoritus

Rahaston varoihin sisällytettävistä lainoista johtuvat velvoitteet suoritetaan

i) ensi sijassa tähän tarkoitukseen pidetystä varannosta; ja

ii) sen jälkeen muista rahaston käytössä olevista varoista.

8 osasto. Hallinto

a) Tämän sopimuksen määräykset huomioon ottaen pankilla on täydet hallintaoikeudet rahastoon nähden.

b) Pankin varapresidentti on vastuussa rahastosta. Varapresidentti osallistuu pankin johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta rahastoon liittyvistä asioista keskusteltaessa.

c) Rahaston toimintaa varten pankki käyttää mahdollisimman suuressa määrin samoja virkailijoita, asiantuntijoita, toimistoja, varusteita ja palveluja kuin muuhunkin toimintaansa.

d) Pankki julkaisee erillisen vuosikertomuksen rahaston toiminnasta, josta käy myös ilmi sen tappiot ja tuotot. Hallintoneuvoston vuosikokouksessa omistetaan ainakin yksi istunto tämän vuosikertomuksen tarkastelulle. Lisäksi pankki toimittaa jäsenvaltioille neljännesvuosittain raportin rahaston toiminnasta.

9 osasto. Äänestys

a) Rahaston toimintaa koskevien päätösten teossa jokaisella pankin jäsenvaltiolla on hallintoneuvoston sille 8 artiklan 4 osaston a) ja c, kappaleen mukaisesti myöntämät äänet, ja jokaisella johtokunnan jäsenellä on johtokunnan hänelle 8 artiklan 4 osaston a) ja d, kappaleen mukaisesti myöntämät äänet.

b) Kaikki pankin tekemät rahaston toimintaa koskevat päätökset hyväksytään jäsenvaltioiden yhteenlasketun äänimäärän kahden kolmasosan enemmistöllä ellei tässä artiklassa toisin määrätä.

10 osasto. Nettotuoton jakaminen

Hallintoneuvosto päättää kuinka suuri osa rahaston nettotuotosta jaetaan jäsenvaltioille sen jälkeen kun varantoja varten tarkoitetut varat on vähennetty. Nettotuotto jaetaan suhteessa kunkin jäsenvaltion suorittamaan osuuteen.

11 osasto. Osuuksien Peruuttaminen

a) Mikään maa ei saa peruuttaa osuuttaan tai lopettaa suhteitaan rahastoon ollessaan vielä pankin jäsen.

b) 9 artiklan 3 osaston tilien selvittämistä koskevat määräykset eroavien jäsenmaiden osalta koskevat myös rahastoa.

12 osasto. Toiminnan pysäyttäminen ja lopettaminen

10 artiklan määräykset koskevat myös rahastoa, jolloin pankin pääomavaroja ja velkojia koskevat kohdat korvataan rahaston varoja ja velkojia tarkoittavilla sanoilla.

5 artiklaValuutat

1 osasto. Valuuttojen käyttö

a) Pankki ja pankin lainansaaja voivat ilman rajoituksia jäsenvaltion taholta käyttää pankin varsinaisiin pääomavaroihin, alueidenvälisiin pääomavaroihin tai rahaston varoihin kuuluvaa jäsenvaltion valuuttaa, riippumatta sen hankintatavasta, asianomaisen jäsenvaltion alueella saatujen hyödykkeiden ja palvelujen maksamiseen.

b) Jäsenvaltiot eivät saa asettaa mitään rajoituksia pankin tai pankin kinansaajan oikeudelle käyttää seuraavanlaisia varoja maksuvälineenä missä tahansa maassa:

i) kulta ja dollarit, jotka pankki on vastaanottanut maksuna 50 prosentista kunkin jäsenvaltion merkitsemistä pankin varsinaiseen pääomaan kuuluvista osakkeista ja 50 prosentista kunkin jäsenvaltion suorittamasta osuudesta rahaston varoihin, niin kuin näistä 2 artiklassa ja vastaavasti 4 artiklassa määrätään, sekä valuutta, jonka pankki on vastaanottanut maksuna kunkin jäsenvaltion merkitsemiä pankin alueidenväliseen pääomaan kuuluvia osakkeita vastaavasta osuudesta 2 A artiklan mukaisesti;

ii) tämän kappaleen i) kohdassa mainituilla varoilla ostetut valuutat;

iii) valuutat, jotka on saatu 7 artiklan 1 osaston i) kohdan mukaisilla lainoilla pankin pääomavaroihin sisällytettäväksi;

iv) kulta ja dollarit, jotka pankki on vastaanottanut lainan, koron tai muiden maksujen lyhennyksenä tämän kappaleen i) kohdassa tarkoitetuista kulta- ja dollarivaroista annettujen lainojen osalta; valuutat, jotka pankki on vastaanottanut lainan, koron tai muiden maksujen lyhennyksenä tämän kappaleen i) kohdassa tarkoitetusta alueidenvälisen pääoman osasta annettujen lainojen osalta; valuutat, jotka pankki on vastaanottanut lainan, koron tai muiden maksujen lyhennyksenä tämän kappaleen ii) ja iii) kohdassa tarkoitetuista valuutoista annettujen lainojen osalta; sekä valuutat, jotka pankki on vastaanottanut komissioina tai maksuina antamistaan takuista; ja

v) pankilta nettotuoton jaossa 7 artiklan 4 osaston d) kappaleen ja 4 artiklan 10 osaston perusteella saatu muu kuin jäsenvaltion oma valuutta.

c) Pankki tai pankin lainansaaja voi myös käyttää pankin hallussa olevaa, joko sen varsinaisiin pääomavaroihin, alueidenvälisiin pääomavaroihin tai rahaston varoihin kuuluvaa jäsenvaltion valuuttaa, jota ei ole mainittu tämän osaston b) kappaleessa, maksuvälineenä kaikissa maissa ilman rajoituksia, ellei jäsenvaltio ilmoita pankille toivovansa, että kyseinen valuutta tai osa siitä käytettäisiin tämän osaston a) kappaleessa mainittuihin tarkoituksiin.

d) Jäsenvaltiot eivät saa asettaa minkäänlaisia rajoituksia pankin oikeuteen tehdä lainanlyhennyksiä tai etukäteismaksuja tai lunastaa pankin omia sitoumuksia osaksi tai kokonaan valuuttavaroista, jotka pankki on saanut sen varsinaisiin tai alueidenvälisiin pääomavaroihin sisällytetyistä lainatuista pääomista annettujen suorien lainojen takaisinmaksuna.

e) Pankki ei saa käyttää hallussaan olevaa varsinaisiin pääomavaroihinsa, alueidenvälisiin pääomavaroihinsa tai rahaston varoihin kuuluvaa kultaa tai valuuttaa muiden valuuttojen ostoon ilman jäsenvaltioiden yhteenlaskettujen äänten kahdella kolmasosalla hyväksyttyä valtuutusta. Tämän kappaleen määräysten perusteella ostetut valuutat eivät ole tämän artiklan 3 osastossa tarkoitettujen valuuttojen arvon säilyttämistä koskevien määräysten alaisia.

2 osasto. Valuuttojen arvon määrääminen

Milloin tämän sopimuksen määräysten johdosta on määrättävä jonkin valuutan arvo toisena valuuttana tai kultana, arvion suorittaa pankki neuvoteltuaan asiasta Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa.

3 osasto. Pankin valuuttojen arvon säilyttäminen

a) Milloin jäsenvaltion pariarvo on alentunut Kansainvälisessä valuuttarahastossa tai jäsenvaltion valuutan ulkomaanvaihtoarvo on pankin arvion mukaan alentunut huomattavasti, jäsenen on maksettava pankille kohtuullisen ajan kuluessa omana valuuttanaan tarpeellinen lisäsumma, jotta pankin varsinaisiin pääomavaroihin, alueidenvälisiin pääomavaroihin tai rahaston varoihin kuuluvan kyseisen valuutan arvo pysyisi ennallaan, lukuun ottamatta kuitenkaan pankin ottamista lainoista saatuja valuuttoja. Valuuttojen arvon mittana tätä tarkoitusta varten on Yhdysvaltojen dollari sen 1 päivänä tammikuuta 1959 voimassaolevan painon ja kultapitoisuuden mukaan.

b) Milloin jäsenvaltion valuutan pariarvo Kansainvälisessä valuuttarahastossa nousee tai sen ulkomaan vaihtoarvo on pankin arvion mukaan huomattavasti noussut, pankki palauttaa asianomaiselle jäsenvaltiolle kohtuullisen ajan kuluessa arvon lisäystä vastaavan määrän sen valuuttaa, joka pankilla on varsinaisissa pääomavaroissaan, alueidenvälisissä pääomavaroissaan tai rahaston varoissa, lukuun ottamatta kuitenkaan pankin ottamista lainoista saatuja valuuttavaroja. Arvon mittana käytetään edellisessä kappaleessa määrättyä arvoa.

c) Pankki voi jättää soveltamatta tämän osaston määräyksiä, milloin Kansainvälinen valuuttarahasto on tehnyt suhteellisen vakiomuutoksen kaikkiin pankin jäsenvaltioiden valuuttoihin.

d) Tämän osaston kaikista muista määräyksistä riippumatta rahaston varoihin 4 artiklan 3 osaston g) kohdan mukaisesti tehtyihin lisäyksiin voidaan liittää arvon säilyttämistä koskevat määräykset tämän osaston määräysten lisäksi lisäyksen aiheuttamiin rahaston varoihin sovellettavaksi.

4 osasto. Valuuttavarojen säilyttämistavat

Pankki hyväksyy valtion antaman tai valtion nimeämän tallettajan antaman velkakirjan tai vastaavan sitoumuksen jäsenvaltiolta valuutan tai valuutan osan sijasta, jonka jäsenvaltio suorittaa maksuna 50 prosentista merkitsemästään pankin varsinaisesta peruspääomasta ja 50 prosentista merkitsemistään rahaston varoista, jotka 2 ja 4 artiklan mukaan voidaan maksaa kunkin jäsenvaltion kansallisena valuuttana, edellyttäen ettei pankki tarvitse kyseistä valuuttaa toimintaansa varten. Tällaisia velkakirjoja tai sitoumuksia ei saa siirtää, eivätkä ne kasva korkoa. Ne maksetaan vaadittaessa pankille pariarvoonsa. Pankki hyväksyy samoin ehdoin velkakirjan tai sitoumuksen maksuna jäsenvaltion merkitsemästä alueidenvälisestä pääomasta tai sen osasta, johon nähden merkitsemisehdot eivät määrää käteismaksua.

6 artiklaTekninen apu

1 osasto. Teknisen avun ja avustuksen myöntäminen

Pankki voi jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden tai sellaisen yksityisen yhtiön anomuksesta, joka voi saada pankilta lainaa, antaa teknistä apua ja avustusta toimialansa puitteissa erityisesti:

i) kehityssuunnitelmien ja -projektien valmisteluun, rahoitukseen ja toteuttamiseen, joihin kuuluvat myös tärkeysjärjestysten arviointi ja lainaehdotusten laatiminen tietyille kansallisille tai alueellisille kehityshankkeille, ja

ii) kehityssuunnitelmien ja -projektien laatimiseen ja toteuttamiseen erikoistuvan henkilökunnan koulutukseen ja jatkokoulutukseen seminaarein ja muita koulutusmuotoja käyttäen.

2 osasto. Yhteistoimintasopimukset teknisestä avusta

Tämän artiklan tavoitteiden toteuttamiseksi pankki voi solmia teknisen avun sopimuksia muiden kansallisten tai kansainvälisten joko julkisten tai yksityisten elinten kanssa.

3 osasto. Kustannukset

a) Pankki voi sopia teknistä apua saavien jäsenvaltioiden tai yhtiöiden kanssa tällaisen avun kustannusten takaisin maksusta pankin sopiviksi katsomin ehdoin.

b) Kustannukset sellaisesta teknisestä avusta, joita avun saaja ei maksa, suoritetaan varsinaisten pääomavarojen, alueidenvälisten pääomavarojen tai rahaston nettotuloista. Pankin kolmena ensimmäisenä toimintavuotena voidaan kuitenkin käyttää yhteensä enintään kolme prosenttia rahaston peruspääomasta tällaisten kustannusten peittämiseen.

7 artiklaErilaiset valtuudet ja voitonjako

1 osasto. Pankin erilaiset valtuudet

Muualla tässä sopimuksessa yksilöityjen valtuuksien lisäksi pankilla on valtuus:

i) ottaa lainoja ja siinä yhteydessä antaa niille sellaiset lisävakuudet tai muut takuut, jotka pankki katsoo asiallisiksi, edellyttäen, että pankin, ennenkuin se myy velkasitoumuksiaan jonkin valtion arvopaperimarkkinoille, on saatava siihen sen valtion suostumus, jonka arvopaperimarkkinoilla myynti tapahtuu, ja lisäksi sen valtion suostumus, jonka valuuttamääräisiä kyseiset sitoumukset ovat;

ii) ostaa ja myydä sellaisia arvopapereita, jotka se joko on itse antanut tai taannut tai joihin se on investoinut varoja, edellyttäen että pankin on hankittava sen valtion suostumus, jossa arvopaperit aiotaan ostaa tai myydä;

iii) investoida kahden kolmanneksen äänten enemmistön päätöksellä jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärästä varoja, joita ei sen omaan toimintaan tarvita, päättämiinsä sitoumuksiin;

iv) antaa takuu hallussaan oleville arvopapereille niiden myynnin helpottamiseksi; ja

v) käyttää muitakin valtuuksia, jotka ovat välttämättömiä tai suotavia sen päämäärien ja toimintatavoitteiden toteuttamiseksi ja jotka ovat sopusoinnussa tämän sopimuksen määräysten kanssa.

2 osasto. Arvopapereihin merkittävä varoitus

Jokaisessa pankin antamassa tai takaamassa arvopaperissa on etusivulla oltava selvästi näkyvissä ilmoitus, ettei kyseessä ole minkään valtion obligaatio ellei kyseinen arvopaperi todella ole jonkin tietyn valtion obligaatio tai sitoumus, jolloin tämä on arvopaperiin merkittävä.

3 osasto. Pankin sitoumusten täyttäminen viivästymistapauksissa

a) Kun pankin antamien tai takaamien lainojen maksu viivästyy tai uhkaa viivästyä, pankin tulee käyttämällä varsinaisia pääomavarojaan tai alueidenvälisiä pääomavarojaan ryhtyä muihin kuin maksuvaluuttaa koskeviin asiallisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin lainaehtojen tarkistamiseksi.

b) Maksut niiden 3 artiklan 4 osaston ii) ja v) kohdissa tarkoitettujen pankin laina- ja takuuvastuiden selvittämiseksi, jotka voidaan suorittaa pankin varsinaisista varoista, veloitetaan:

i) ensisijaisesti 3 artiklan 13 osastossa mainitusta erityisvarannoista;

ii) toissijaisesti tarpeen mukaan ja pankin oman harkinnan mukaisesti niistä muista varannoista, voittovaroista ja rahastoista, jotka vastaavat varsinaisena osakepääomana maksettua pääomaa.

c) Milloin on välttämätöntä suorittaa sopimusten mukaisia korkojen, muiden kulujen tai kuoletusten maksuja pankin ottamista lainoista sen varsinaisista varoista tai vastata pankin sitoumuksista vastaaviin maksuihin sen takaamista lainoista, jotka voidaan veloittaa sen varsinaisista varoista, pankki voi 2 artiklan 4 osaston a) kappaleen ii) kohdan mukaan kehottaa jäsenvaltioita maksamaan tarvittavan osan niiden vaadittaessa maksettavaksi erääntyvästä pääomaosuudesta. Mikäli pankki arvioi viivästymisen muodostuvan pitkäaikaiseksi, se voi lisäksi vaatia maksettavaksi lisäosan tällaisista osuuksista, ei kuitenkaan minään vuonna yli yhtä prosenttia jäsenvaltioiden kokonaisosuusmaksuista varsinaiseen peruspääomaan, seuraavia tarkoituksia varten:

i) lunastaakseen ennen erääntymispäivää tai muulla tavalla vapautuakseen joko kokonaan tai osittain vastuustaan siitä pankin takaamasta velkamäärästä, jolla voidaan veloittaa sen varsinaista pääomaa, joiden suhteen velallisen maksut ovat myöhässä; ja

ii) ostamaan takaisin tai muuten suorittamaan joko kokonaan tai osittain sellainen erääntyvä sitoumuksensa, joka voidaan maksaa pankin varsinaisesta pääomasta.

d) Pankin sitoumukset kaikista ottolainoista, jotka on tarkoitettu sen varsinaisiin varoihin liitettäviksi ja olivat maksamatta 31 päivänä joulukuuta 1974, voidaan maksaa joko varsinaisesta pääomasta, alueidenvälisestä pääomasta tai - artikla 2 A, osasto 3 c) kappaleen määräyksistä huolimatta - myös vaadittaessa maksettaviksi erääntyvistä alueidenvälisistä pääomaosuuksista, edellyttäen, että pankki tekee kaiken voitavansa suorittaakseen maksamattomia lainoja koskevat sitoumuksensa varsinaisista varoistaan tämän osaston kappaleiden b) ja c) mukaisesti ennen kuin se rasittaa tällaisilla sitoumuksilla alueidenvälistä pääomaansa tämän osaston e) ja f) kappaleiden mukaisesti, mitä tarkoitusta varten näissä kappaleissa sanonta "varsinainen pääoma" on tarvittavissa kohdissa korvattava termillä "alueidenvälinen ,,.

e) 3 artiklan 4 osaston iv) ja v) kohtien mukaiset pankin sitoumukset lainojen ja takuiden maksuiksi, jotka voidaan veloittaa pankin alueidenvälisen pääoman varoista, on veloitettava:

i) ensisijaisesti jostakin tätä tarkoitusta varten perustetusta varannosta; ja

ii) toissijaisesti tarvittavissa määrin ja pankin vapaan harkinnan mukaan muista varannoista, voittovaroista ja rahastoista, jotka vastaavat alueidenvälisenä pääomaosuutena maksettua pääomaa.

f) Milloin on välttämätöntä suorittaa sopimuksen mukaisia korko-, kulunki- tai kuoletusmaksuja sellaisista pankin ottolainoista, jotka voidaan maksaa sen alueidenvälisen pääoman varoista, tai vastata pankin sitoumuksista samanlaisista maksuista sen takaamista lainoista, joilla voidaan veloittaa sen alueidenvälisen pääoman varoja, pankki voi kehottaa jäsenvaltioitaan maksamaan tarvittavan osan niiden vaadittaessa maksettavaksi erääntyvästä alueidenvälisen pääoman osuudesta 2 A artiklan 3 osaston c) kappaleen mukaisesti. Jos pankki katsoo, että viivästyminen voi olla pitkäaikainen, se voi lisäksi vaatia maksettavaksi lisäosan tällaisista osuuksista, ei kuitenkaan minään vuonna yli yhtä prosenttia jäsenvaltioiden kokonaisosuusmaksuista alueidenväliseen pääomaan, seuraavia tarkoituksia varten:

i) lunastamaan ennen erääntymispäivää tai muulla tavoin vapautumaan joko kokonaan tai osittain vastuustaan pankin takaamasta velkamäärästä, jolla voidaan veloittaa sen alueidenvälisen pääoman varoja ja jonka suhteen velallisen maksut ovat myöhässä; ja

ii) ostamaan takaisin tai muuten suorittamaan joko kokonaan tai osittain sellainen erääntyvä sitoumuksensa, joka voidaan maksaa pankin alueidenvälisen pääoman varoista.

4 osasto. Nettovoiton ja ylijäämän jako ja siirrot

a) Hallintoneuvosto voi määräajoin päättää mikä määrä nettovoitosta sekä varsinaisen pääoman varojen ja alueidenvälisen pääoman varojen ylijäämästä jaetaan. Tällainen jako voidaan suorittaa vain silloin kun varannot ovat saavuttaneet tason, jota hallintoneuvosto pitää riittävänä.

b) Hyväksyessään tulostaseen 8 artiklan 2 osaston b) kappaleen viii) kohdan mukaisesti hallintoneuvosto voi kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä annetuista äänistä, joiden täytyy sisältää vähintään kolme neljännestä jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärästä, siirtää osan kyseisen tilinpitovuoden varsinaisen pääoman varojen tai alueidenvälisen pääomavarojen nettovoitosta rahastoon.

Ennen kuin hallintoneuvosto päättää siirrosta rahastoon, sen on saatava johtokunnan selostus tällaisen siirron toivottavuudesta, ja tässä selostuksessa on muun muassa otettava huomioon 1, ovatko varannot saavuttaneet riittävän tason, 2) tarvitaanko siirrettäviä varoja rahaston toimintaan, ja 3) siirron mahdollinen vaikutus pankin lainanottokykyyn.

c) Tämän osaston a) kappaleessa mainittu siirto on suoritettava varsinaisen pääoman varoista siinä suhteessa kuin kullakin jäsenvaltiolla on hallussaan varsinaisia peruspääoman osakkeita ja alueidenvälisistä varoista siinä suhteessa kuin kullakin jäsenvaltiolla on hallussaan alueidenvälisiä perusosakkeita, ja samoin on rahastoon siirretyt nettovoitot tämän osaston b) kappaleen mukaisesti laskettava hyvitykseksi rahaston kunkin jäsenvaltion osuuksien edellä mainitussa suhteessa.

d) Tämän osaston a) kappaleen mukaiset maksut on suoritettava siten ja sellaisessa valuutassa tai sellaisissa valuutoissa kuin hallintoneuvosto päättää. Jos maksut suoritetaan jäsenvaltiolle muussa kuin sen omassa valuutassa, ei mikään jäsenvaltio saa asettaa rajoituksia tällaisten valuuttojen siirrolle eikä sille tavalle, jolla vastaanottava valtio niitä käyttää.

8 artiklaOrganisaatio ja johto

1 osasto. Pankin organisaatiorakenne

Pankilla tulee olla hallintoneuvosto, johtokunta, presidentti, toimeenpaneva varapresidentti ja rahastosta vastuussa oleva varapresidentti sekä tarpeelliseksi katsottu määrä muita johtajia ja virkailijoita.

2 osasto. Hallintoneuvosto

a) Pankin kaikki päätäntävalta on hallintoneuvostolla, johon kukin jäsenvaltio nimittää yhden varsinaisen jäsenen ja tälle varajäsenen viiden vuoden toimikaudeksi. Nimittävä jäsenvaltio voi kuitenkin oman mielensä mukaisesti lopettaa hallintoneuvoston jäsenyyden milloin tahansa tai jatkaa jäsenen toimikautta. Varajäsen ei saa äänestää muulloin kuin silloin kun varsinainen jäsen ei ole läsnä. Hallintoneuvosto valitsee yhden jäsenistään puheenjohtajakseen, ja tämä hoitaa virkaansa hallintoneuvoston seuraavaan varsinaiseen kokoukseen saakka.

b) Hallintoneuvosto voi siirtää johtokunnalle kaiken muun vallan paitsi oikeuden:

i) hyväksyä uusia jäsenvaltioita ja määrätä näiden jäseneksi liittymisen ehdot;

ii) lisätä tai pienentää pankin varsinaista peruspääomaa ja alueidenvälistä pääomaa ja maksuja rahastoon;

iii) valita pankin presidentti ja määrätä hänen palkkansa;

iv) erottaa jäsen 9 artiklan 2 osaston määräysten mukaisesti;

v) määrätä johtokunnan jäsenten ja heidän varamiestensä palkat;

vi) kuulla ja tehdä päätös kaikista johtokunnan tekemistä esityksistä tämän sopimuksen tulkitsemiseksi;

vii) valtuuttaa solmimaan yleissopimuksia yhteistyöstä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa;

viii) hyväksyä tilintarkastajien lausunnon perusteella pankin tilinpäätös ja taseet;

ix) päättää varannoista sekä varsinaisen pääoman varojen, alueidenvälisen pääoman varojen ja rahaston nettovoiton jakamisesta;

x) valita ulkopuoliset tilintarkastajat vahvistamaan tilinpäätös ja taseet;

xi) tehdä muutoksia tähän sopimukseen; ja

xii) päättää pankin toiminnan lopettamisesta ja sen omaisuuden jaosta.

c) Hallintoneuvostolla on kuitenkin täysi valta tehdä lopullinen päätös niissäkin asioissa, jotka se edellisen b) kappaleen mukaan on delegoinut johtokunnalle.

d) Hallintoneuvoston tulee yleensä pitää yksi kokous vuodessa. Muita kokouksia voidaan pitää aina kun hallintoneuvosto katsoo tarpeelliseksi tai johtokunta kutsuu hallintoneuvoston koolle. Johtokunnan on myös kutsuttava hallintoneuvosto koolle kun viisi pankin jäsenvaltiota sitä vaatii tai kun sitä vaativat jäsenvaltiot, joiden hallussa on neljännes jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärästä.

e) Hallintoneuvoston kokous on päätösvaltainen kun läsnä on hallintoneuvoston ehdoton enemmistö siten, että läsnä on samalla niiden aluejäsenten ehdoton enemmistö, jotka edustavat vähintään kahta kolmannesta jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärästä.

f) Hallintoneuvosto voi määrätä sovellettavaksi menetelmän, jonka mukaan johtokunta, kun se katsoo tällaisen toimenpiteen tarpeelliseksi, alistaa jonkin tietyn kysymyksen hallintoneuvoston jäsenten äänestykseen kutsumatta hallintoneuvostoa koolle.

g) Hallintoneuvosto ja johtokunta voivat valtuuksiensa puitteissa hyväksyä sääntöjä ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä tai asiallisia pankin toiminnan hoitamiseksi.

h) Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten tulee hoitaa tehtävänsä saamatta siitä Pankilta korvausta, mutta pankki voi korvata heidän hallintoneuvoston kokouksiin osallistumisestaan aiheutuneet kohtuulliset kulunsa.

3 osasto. Johtokunta

a) Johtokunta on vastuussa pankin toiminnan johtamisesta ja tätä tarkoitusta varten se voi käyttää kaikkia hallintoneuvoston sille siirtämiä valtuuksia.

b) i) Johtokunnan jäsenten tulee olla henkilöitä, joilla on tunnustetusti pätevyyttä ja laaja kokemus taloudellisissa ja finanssipoliittisissa asioissa, mutta he eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä.

ii) Yhden johtokunnan jäsenen nimittää se jäsenvaltio, jolla on hallussaan eniten pankin osakkeita, kaksi jäsentä valitsevat alueen ulkopuolisten maiden edustajat hallintoneuvostossa ja muiden jäsenvaltioiden edustajat hallintoneuvostossa valitsevat vähintään kahdeksan johtokunnan jäsentä. Viimeksi mainitun ryhmän johtokunnan jäsenten lukumäärä ja kaikkien valittavien johtajien valintamenettely määrätään säännöissä, jotka hallintoneuvoston on hyväksyttävä kolmen neljänneksen äänten enemmistöllä kaikkien jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärästä, ja tässä enemmistössä on alueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden johtokunnan jäseniä koskevista määräyksistä päätettäessä oltava kahden kolmanneksen enemmistö alueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden äänimäärästä hallintoneuvostossa, ja päätettäessä pelkästään muiden jäsenvaltioiden johtokunnan jäseniä koskevista määräyksistä kahden kolmanneksen äänten enemmistö aluejäsenvaltioiden äänimäärästä hallintoneuvostossa. Kaikki muutokset äsken mainittuihin määräyksiin on hyväksyttävä samalla yllä mainitulla äänten enemmistöllä.

iii) Johtokunnan jäsenet valitaan kolmivuotiskaudeksi kerrallaan ja heidät voidaan nimittää tai valita tehtäväänsä uudestaan.

c) Jokaisen johtokunnan jäsenen on nimitettävä itselleen varajäsen, jolla on täydet valtuudet toimia varsinaisen jäsenen sijaisena tämän ollessa estyneenä. Johtokunnan varsinaisten ja varajäsenten on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia. Kutkaan valitut johtokunnan varsinaiset tai varajäsenet eivät kuitenkaan saa olla saman maan kansalaisia paitsi jos kyseinen valtio ei ole lainanottaja. Varajäsenet saavat osallistua kokouksiin, mutta saavat äänestää vain toimiessaan varsinaisen jäsenen sijaisina.

d) Johtokunnan jäsenet jatkavat viroissaan kunnes heidän seuraajansa on nimitetty tai valittu. Jos johtokunnan valitun jäsenen paikka vapautuu yli 180 vuorokautta ennen heidän toimikautensa päättymistä, on tämän jäsenen valinneiden hallintoneuvoston jäsenten valittava hänelle seuraaja. Tällöin vaaditaan valituksi tulemiseen ehdoton enemmistö annetuista äänistä. Varsinaisen jäsenen paikan ollessa auki on hänen varajäsenellään kaikki entisen jäsenen oikeudet lukuun ottamatta oikeutta nimittää itselleen varajäsen.

e) Johtokunnan on oltava jatkuvasti koolla pankin päätoimistossa ja sen on pidettävä kokous aina kun pankin asiat sitä vaativat.

f) Johtokunta on päätösvaltainen kun läsnä on ehdoton enemmistö sen jäsenistä, jossa on oltava myös ehdoton enemmistö aluejäsenvaltioita edustavista johtokunnan jäsenistä siten, että he edustavat vähintään kahta kolmannesta jäsenvaltioiden kokonaismäärästä.

g) Pankin jäsenvaltio saa lähettää edustajansa olemaan läsnä johtokunnan kokouksessa kun käsiteltävänä on erityisesti tätä valtiota koskeva asia. Tästä edustusoikeudesta määrää hallintoneuvosto.

h) Johtokunta voi asettaa tarpeellisiksi katsomiaan toimikuntia. Jäseniksi niin voidaan valita muitakin henkilöitä kuin hallintoneuvoston tai johtokunnan varsinaisia tai varajäseniä.

i) Johtokunnan on päätettävä pankin perusorganisaatiosta, johon on kuuluttava myös johtavien virkailijoiden lukumäärän ja yleisen vastuun määrääminen, ja lisäksi johtokunnan on hyväksyttävä pankin tulo- ja menoarvio.

4 osasto. Äänestykset

a) Jokaisella jäsenvaltiolla on 135 ääntä ja lisäksi yksi ääni kutakin hallussaan olevaa perusosaketta ja kutakin alueidenvälistä osaketta kohti, edellyttäen kuitenkin, että lisättäessä perusosakkeiden tai alueidenvälisten osakkeiden määrää, hallintoneuvosto voi päättää, ettei tällaisilla uusilla osakkeilla ole äänivaltaa eikä 2 artiklan 3 osaston b) kappaleessa mainittua etuosto-oikeutta.

b) Minkään jäsenvaltion perusosakkeiden tai alueidenvälisten osakkeiden lisäys ei astu voimaan ja kaikki oikeudet tällaisen osakemäärän merkitsemiseen peruutetaan, jos sen vaikutuksesta i) alueellisten kehitysmaiden äänimäärä laskee alle 53,5 prosentin jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärästä, ii) suurimman osakkaan äänimäärä laskee alle 34,5 prosentin mainitusta kokonaisäänimäärästä, tai iii) Kanadan äänimäärä laskee alle 4 prosentin mainitusta kokonaisäänimäärästä.

c) Hallintoneuvostossa äänestettäessä kullakin jäsenellä on oikeus käyttää edustamansa jäsenvaltion äänimäärä. Paitsi milloin tässä sopimuksessa on toisin määrätty, kaikki asiat ratkaistaan hallintoneuvostossa jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärän yksinkertaisella enemmistöllä.

d) Johtokunnassa äänestettäessä:

i) nimitetyllä johtokunnan jäsenellä on oikeus käyttää hänet nimittäneen jäsenvaltion äänimäärä;

ii) kullakin valitulla jäsenellä on oikeus käyttää vaalissa saamansa äänimäärä, joka kuitenkin on käytettävä jakamattomana yhteisäänimääränä; ja

iii) mikäli tässä sopimuksessa ei toisin määrätä, ratkaistaan kaikki asiat johtokunnassa jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärän yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

5 osasto. Presidentti, toimeenpaneva varapresidentti ja henkilökunta

a) Hallintoneuvoston on jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärän enemmistöllä, johon on sisällytettävä myös aluejäsenvaltioiden hallintoneuvoston jäsenten lukumäärän enemmistö, valittava pankille presidentti, joka ei toimikautenaan saa olla hallintoneuvoston eikä johtokunnan varsinainen eikä varajäsen.

Presidentin on hallintoneuvoston ohjeiden mukaan huolehdittava pankin varsinaisesta toiminnasta ja toimittava sen henkilökunnan päällikkönä. Hänen on myös johdettava puhetta johtokunnan kokouksissa, mutta hänellä ei kuitenkaan ole niissä äänivaltaa lukuun ottamatta tapausta, jossa hänen on annettava ratkaiseva ääni äänten muuten mentyä tasan.

Pankin presidentti toimii pankin virallisena ja juridisena edustajana. Presidentin toimikausi on viisi vuotta ja hänet voidaan valita virkaan uudestaan. Hänen on lopetettava viran hoitaminen kun johtokunta niin päättää jäsenvaltioiden äänimäärän enemmistöllä, jossa on oltava mukana myös aluejäsenvaltioiden kokonaisäänimäärän enemmistö.

b) Toimeenpanevan varapresidentin nimittää johtokunta pankin presidentin ehdotuksesta. Johtokunnan ja presidentin alaisena varapresidentin tulee käyttää valtaa ja suorittaa tehtäviä pankin hallinnossa johtokunnan määräämissä puitteissa. Presidentin ollessa poissa tai esteellinen, toimeenpaneva varapresidentti hoitaa hänen tehtäviään presidentin valtuuksin.

Toimeenpanevan varapresidentin on osallistuttava johtokunnan kokouksiin, joissa hänellä kuitenkaan ei ole äänivaltaa lukuun ottamatta tapausta, että hänen on, annettava ratkaiseva ääni toimiessaan tämän osaston a) kappaleen mukaisesti pankin presidentin sijaisena.

c) 4 artiklan 8 osaston b) kappaleessa mainitun toimeenpanevan varapresidentin lisäksi johtokunta voi presidentin esityksestä nimittää muitakin varapresidenttejä, joiden valtuudet ja tehtävät johtokunta määrää.

d) Tehtäviään hoitaessaan presidentti, toimeenpaneva varapresidentti ja muut varapresidentit ovat vastuussa yksinomaan pankille, eivätkä he saa ottaa määräyksiä mistään muualta. Pankin jokaisen toimihenkilön on kunnioitettava tehtävänsä kansainvälistä luonnetta.

e) Henkilökuntaa otettaessa ja pankkipalvelun ehtoja määrättäessä on päähuomio kiinnitettävä tehokkuuden, pätevyyden ja riippumattomuuden mahdollisimman suureen varmistamiseen. Lisäksi on asianmukaista huomiota kiinnitettävä siihen, että pankin henkilökunta valitaan siten, että se edustaa mahdollisimman laajaa maantieteellistä jakaumaa ottamalla huomioon laitoksen kansainvälinen luonne.

f) Pankki, sen johto ja henkilökunta eivät millään tavoin saa puuttua minkään jäsenvaltion poliittisiin asioihin eikä kyseessä olevien jäsenvaltioiden poliittinen luonne saa vaikuttaa heidän päätöksiinsä. Päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon pelkästään taloudelliset näkökohdat ja ne on harkittava puolueettomasti 1 artiklassa mainittujen tavoitteiden ja toimintojen saavuttamiseksi.

6 osasto. Selostusten julkistaminen ja tiedotustoiminta

a) Pankin tulee julkistaa vuosiraportti, johon sisältyvät erilliset tarkastetut tilinpäätökset sekä varsinaisten varojen että alueidenvälisten varojen osalta. Sen on lisäksi toimitettava jäsenvaltioille neljännesvuosittain yhteenveto pankin taloudellisesta tilasta ja voitto- ja tappiolaskelma, jotka erillisinä osoittavat varsinaisen toiminnan ja alueidenvälisen pääoman varoilla harjoitetun toiminnan tulokset.

b) Pankki voi lisäksi julkistaa muita sellaisia selontekoja, jotka se katsoo suotavaksi tavoitteidensa ja toimintojensa toteuttamiseksi.

9 artiklaJäsenvaltion eroaminen ja erottaminen

1 osasto. Eroamisoikeus

Jäsenvaltio voi erota pankista toimittamalla pankin päätoimistoon kirjallisen ilmoituksen eroamisaikeestaan. Ero tulee lopullisesti voimaan ilmoituksessa mainittuna päivämääränä, ei kuitenkaan koskaan ennen kuin vähintään kuusi kuukautta on kulunut ilmoituksen jättämisestä pankille. Kyseinen jäsenvaltio voi kuitenkin milloin tahansa ennen kuin ero astuu lopullisesti voimaan ilmoittaa pankille kirjallisesti peruuttavansa eroaikeensa.

Eronsa jälkeen jäsenvaltio on vastuussa pankin kaikista suoranaisista ja satunnaisista sitoumuksista, jotka olivat voimassa eroilmoituksen jättöpäivänä, myös tämän artiklan 3 osastossa yksilöidyistä. Jos ero kuitenkin astuu lopullisesti voimaan, jäsenvaltio ei enää ole vastuussa pankin sellaisten toimien aiheuttamista velvoitteista, jotka ovat syntyneet sen jälkeen kun pankki vastaanotti eroilmoituksen.

2 osasto. Jäsenvaltion erottaminen

Jos jäsenvaltio jättää täyttämättä jonkin velvoitteensa pankkia kohtaan, pankki voi erottaa tällaisen jäsenvaltion hallintoneuvoston päätöksellä, joka on tehtävä kolmen neljänneksen äänten enemmistöllä jäsenmaiden kokonaisäänimäärästä, johon on sisällyttävä kahden kolmanneksen enemmistö kaikista hallintoneuvoston jäsenistä, johon puolestaan aluejäsenvaltiota erotettaessa on sisällytettävä kahden kolmanneksen enemmistö aluejäsenvaltioita edustavien hallintoneuvoston jäsen lukumäärästä ja alueen ulkopuolista jäsenvaltiota erotettaessa kahden kolmanneksen enemmistö alueen ulkopuolisten maiden hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä.

Näin erotettu jäsen lakkaa automaattisesti olemasta pankin jäsen vuosi erottamisen jälkeen ellei hallintoneuvosto samalla äänten enemmistöllä päätä peruuttaa erottamista.

Erottamisen aikana jäsenvaltio ei ole oikeutettu mihinkään tässä sopimuksessa mainittuihin oikeuksiin lukuun ottamatta eroamisoikeutta, mutta se on kuitenkin velvollinen noudattamaan kaikkia sitoumuksiaan ja velvollisuuksiaan.

3 osasto. Tilien selvittäminen

a) Kun valtio lakkaa olemasta jäsen, se ei ole enää osallinen pankin voittoihin eikä tappioihin eikä se ole vastuussa pankin tämän jälkeen ottamista lainoista tai antamista takuista. Se on kuitenkin vastuussa kaikista veloistaan pankille ja omasta vastuuosuudestaan pankille niin kauan kun pankin ennen jäsenvaltion jäsenyyden lakkaamista ottamat lainat tai antamat takuut ovat osittainkin maksamatta.

b) Kun valtio lakkaa olemasta jäsen, pankin on järjestettävä tämän valtion hallussa olevien osakkeiden lunastaminen takaisin pankille osana sitä tilien selvitystä, joita tämän osaston määräykset koskevat. Tällaisella valtiolla ei kuitenkaan ole muita oikeuksia kuin ne, jotka on mainittu tässä osastossa ja 13 artiklan 2 osastossa.

c) Pankki ja valtio, jonka jäsenyys lakkaa, voivat sopia osakkeiden jälleenlunastamisesta ehdoin, jotka vallitsevissa oloissa katsotaan asiallisiksi, ottamatta huomioon seuraavan kappaleen määräyksiä. Tällaisessa sopimuksessa voidaan muun muassa määrätä valtion kaikkien velvollisuuksien selvittämisestä pankkia kohtaan.

d) Ellei edellisessä kappaleessa mainittua sopimusta ole toteutettu kuuden kuukauden kuluessa siitä kun valtion jäsenyys on lakannut, tai jonkin muun ajan kuluessa, josta pankki ja valtio ovat sopineet, tällaisen valtion osakkeiden jälleenlunastusarvo on niiden pankin kirjanpidon mukainen kirjanpitoarvo sinä päivämääränä, jolloin valtion jäsenyys lakkasi. Tällaista jälleenlunastusta koskevat seuraavat määräykset:

i) Maksun edellytyksenä valtion, jonka jäsenyys lakkaa, tulee luovuttaa osaketodistuksensa, ja maksu voidaan suorittaa sellaisin erin, sellaisina aikoina ja sellaisessa käytettävissä olevassa valuutassa kuin pankki päättää ottamalla huomioon taloudellisen asemansa.

ii) Rahamäärä, jonka pankki on valtiolle velkaa sen osakkeiden lunastamisesta, voidaan pidättää pankissa niiltä osin kuin valtio tai jokin sen elin tai sen alainen järjestö on vastuussa pankille laina- tai takaustoiminnan seurauksena. Pidätetty määrä voidaan pankin harkinnan mukaan liittää mihin tahansa tällaiseen lankeavaan sitoumukseen. 2 artiklan 4 osaston a) kappaleen ii) kohdan tai 2 A artiklan 3 osaston c) kappaleen mukaan ei kuitenkaan valtion osavastuun takia saa pidättää mitään rahamäärää myöhemmin tapahtuvaa osuusmaksuvaatimusta vastaan.

iii) Jos pankki kärsii nettotappion jostakin lainasta tai osallisuudesta lainanantoon tai seurauksena takuista, jotka olivat voimassa sinä päivänä, jolloin valtion jäsenyys lakkasi, ja jos tällaisten tappioiden määrä on suurempi kuin tarkoitusta varten varatut vararahastot sinä päivänä, valtion on vaadittaessa maksettava takaisin se rahamäärä, jolla sen osakkeiden jälleenlunastusarvo olisi vähentynyt, jos tappiot olisi otettu huomioon silloin kun osakkeiden kirjanpitoarvo määrättiin pankin tilinpidon perusteella. Lisäksi entinen jäsen on yhä vaadittaessa maksuvelvollinen 2 artiklan 4 osaston a) kappaleen ii) kohdan tai 2 A artiklan 3 osaston c) kappaleen mukaan siihen määrään asti kuin se olisi ollut maksuvelvollinen, jos pääoman väheneminen olisi tapahtunut ja maksukehotus olisi esitetty silloin kun sen osakkeiden jälleenlunastusarvo määrättiin.

e) Missään tapauksessa ei rahamäärää, jonka pankki on jollekin valtiolle velkaa sen osakkeista tämän osaston määräysten mukaisesti, saa maksaa ennen kuin aikaisintaan kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, jolloin valtion jäsenyys lakkaa. Jos pankki tämän ajan kuluessa lopettaa toimintansa, määrätään tällaisen valtion kaikki oikeudet 10 artiklan määräyksissä, ja tällainen valtio katsotaan edelleen pankin jäsenvaltioksi mainitun artiklan toteuttamiseksi lukuun ottamatta sitä ettei sillä ole äänivaltaa.

10 artiklaToiminnan keskeyttäminen ja lopettaminen

1 osasto. Toiminnan keskeyttäminen

Hätätilanteessa johtokunta voi keskeyttää toiminnan uusien lainojen ja takuiden myöntämisen osalta siihen asti kunnes hallintoneuvostolla on tilaisuus harkita tilannetta ja ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin.

2 osasto. Toiminnan lopettaminen

Pankki voi lopettaa toimintansa hallintoneuvoston päätöksellä, joka on tehtävä kolmen neljänneksen äänten enemmistöllä jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärästä, johon on sisällyttävä kahden kolmanneksen enemmistö hallintoneuvoston aluejäsenten lukumäärästä. Pankin toiminnan näin päätyttyä pankin on siitä lähtien lopetettava kaikki toimintansa lukuun ottamatta toimenpiteitä, jotka koskevat pankin varojen varmistamista, säilyttämistä ja realisointia sekä sen velvoitteiden selvittämistä.

3 osasto. Jäsenvaltioiden vastuu ja sitoumusten lunastaminen

a) Pankin kaikkien jäsenvaltioiden vastuun, joka perustuu niiden osuuteen pankin osakekannasta ottaen huomioon niiden valuutan arvonalennuksen, on jatkuttava kunnes kaikki suoranaiset ja satunnaiset velvoitteet on suoritettu.

b) Kaikille velkojille, joiden hallussa on pankin suoranainen sitoumus, on maksettava pankin sellaisista varoista, joista tällainen sitoumus voidaan veloittaa, ja sen jälkeen pankin saamista maksuista maksamattomista tai vaadittaessa maksettavista osuuksista, joista tällainen sitoumus voidaan veloittaa. Ennen maksun suorittamista velkojalle, jonka hallussa on pankin suoranainen sitoumus, johtokunnan on ryhdyttävä harkintansa mukaan välttämättömiin järjestelyihin varmistaakseen suoranaisten ja satunnaisten sitoumusten haltijoiden välisen määräsuhteisen maksujaon.

4 osasto. Omaisuuden jako

a) Mitään omaisuuden jakoa jäsenvaltioille heidän osakemääränsä perusteella ei saa suorittaa ennen kuin kaikki tällaisista pääomista tai varoista veloituskelpoiset sitoumukset on suoritettu velkojille tai hoidettu muulla tavalla. Lisäksi hallintoneuvoston on päätettävä tällaisesta jaosta kolmen neljänneksen äänten enemmistöllä jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärästä, johon on sisällyttävä kahden kolmanneksen enemmistö aluejäseniä edustavien hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä.

b) Pankin omaisuuden jaon jäsenvaltioille on aina tapahduttava kunkin jäsenvaltion hallussa olevan osakemäärän suhteessa ja sellaisina aikoina ja tavalla, jotka pankki katsoo oikeudenmukaisiksi ja asiallisiksi. Jaettujen omaisuusosuuksien ei tarvitse olla laadultaan samanlaisia. Millään jäsenvaltiolla ei ole oikeutta saada osuuttaan omaisuuden jaosta ennen kuin se on selvittänyt kaikki velvoitteensa pankkia kohtaan.

c) Kullakin tämän artiklan mukaisesti pankin omaisuutta saavalla jäsenvaltiolla on oltava siihen samat oikeudet kuin pankilla oli ennen tämän omaisuuden jakoa."

11 artiklaOikeusasema, vapaudet ja etuoikeudet

1 osasto. Artiklan pätevyysalue

Jotta pankki voisi saavuttaa tavoitteensa ja toteuttaa sille uskotut tehtävät, tässä artiklassa yksilöidyt oikeusasema, vapaudet ja etuoikeudet on myönnettävä pankille sen jokaisen jäsenvaltion alueella.

2 osasto. Oikeusasema

Pankilla on juridisen henkilön asema ja sillä on täysi oikeus varsinkin:

a) solmia sopimuksia;

b) hankkia ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta; ja

c) esiintyä oikeudessa.

3 osasto. Oikeudelliset toimenpiteet

Oikeudellisiin toimenpiteisiin pankkia vastaan voidaan ryhtyä vain sellaisessa oikeusistuimessa, jolla on lainkäyttövalta sellaisen jäsenvaltion alueella, jossa pankilla on toimisto, jonne se on nimennyt edustajan ottamaan vastaan virallisia asiakirjoja tai haasteita, tai jossa se on antanut tai taannut arvopapereita.

Pankkia vastaan eivät juridisiin toimenpiteisiin voi ryhtyä jäsenvaltiot eivätkä yksityishenkilöt, jotka toimivat jäsenvaltion puolesta tai joilla on saatavia jäsenvaltioilta. Jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus turvautua tällaisiin erityisiin toimenpiteisiin selvittääkseen pankin ja jäsenvaltioiden välisiä sellaisia ristiriitoja, jotka on yksilöity tässä sopimuksessa, pankin säännöissä tai ohjesäännöissä tai pankin kanssa tehdyissä sopimuksissa.

Pankin omaisuus ja varat, olivatpa ne missä tahansa ja kenen hallinnassa tahansa, ovat vapautetut kaikenlaisesta ulosotosta, kiinnityksestä ja haltuunotosta niin kauan kun pankkia vastaan ei ole voimassa lopullista oikeuden päätöstä.

4 osasto. Varojen koskemattomuus

Pankin omaisuus ja varat, olivatpa ne missä tahansa ja kenen hallinnassa tahansa, on käsitettävä julkiseksi kansainväliseksi omaisuudeksi, jota ei saa tarkastaa, pakkoluovuttaa, takavarikoida, pakkolunastaa eikä millään muullakaan tavoin ottaa haltuunsa hallinnollisin eikä oikeudellisin toimenpitein.

5 osasto. Arkistojen loukkaamattomuus

Pankin arkistot ovat loukkaamattomat.

6 osasto. Omaisuuden vapaus rajoituksista

Mikäli pankin tavoitteiden ja toiminnan toteuttamisen tai sen toiminnan johtamisen kannalta on välttämätöntä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti, pankin omaisuuden ja muiden varojen tulee olla vapaat kaikista rajoituksista, määräyksistä, tarkastuksista ja moratorioista paitsi milloin tässä sopimuksessa on toisin määrätty.

7 osasto. Viestintäoikeus

Kunkin jäsenvaltion on myönnettävä pankin virallisille viestiyhteyksille sama kohtelu, jonka se myöntää muiden jäsenvaltioiden virallisille viestiyhteyksille.

8 osasto. Henkilökohtainen koskemattomuus ja etuoikeudet

Pankin kaikkien hallintoneuvoston ja johtokunnan varsinaisten ja varajäsenten, sen johtajien ja virkailijoiden tulee saada nauttia seuraavia etuoikeuksia ja koskemattomuutta:

a) Koskemattomuutta oikeudellisten toimenpiteiden suhteen suorittaessaan virkaansa kuuluvia tehtäviä paitsi milloin pankki peruuttaa tämän koskemattomuuden.

b) Silloin kun he eivät ole toimipaikkansa valtion kansalaisia samaa vapautusta maahanmuuttorajoituksista, vieraan valtion kansalaisten ilmoittautumisvelvollisuudesta ja kansallisista palveluvelvoitteista ja samaa vapautta valuuttamääräyksistä, jonka jäsenvaltiot myöntävät muiden jäsenvaltioiden vastaavan arvoisille edustajille, viranomaisille ja virkamiehille.

c) Samoja matkustusoikeuksia, jotka jäsenvaltiot myöntävät toisten jäsenvaltioiden vastaavan arvoisille edustajille, viranomaisille ja virkamiehille.

9 osasto. Verovapaus

a) Pankki, sen omaisuus, muut varat, tulot ja ne kaupat ja toimenpiteet, jotka se suorittaa tämän sopimuksen määräysten perusteella, ovat vapaat kaikista veroista ja tullimaksuista. Pankki on lisäksi vapautettava kaikista velvollisuuksista, jotka koskevat minkä tahansa veron tai maksun maksattamista, pidättämistä tai keräämistä.

b) Pankin johtokuntansa varsinaisille ja varajäsenille, johtajilleen ja virkailijoilleen maksamien palkkojen ja palkkioiden tulee olla verovapaat paitsi silloin kun asianomainen henkilö on kyseisen maan kansalainen tai vakituinen asukas.

c) Mistään pankin antamasta velkakirjasta tai arvopaperista tai osingosta tai niiden koroista, olivatpa ne kenen hallinnassa tahansa, ei saa periä minkäänlaista veroa:

i) jos se asettaisi tällaisen velkakirjan tai arvopaperin muita huonompaan asemaan vain siksi että se on pankin antama; tai

ii) jos tällaisen verotuksen ainoa juridinen peruste on se paikka tai valuutta, jossa velkakirja tai arvopaperi on annettu, määrätty maksettavaksi tai maksettu, tai pankin jonkin toimiston tai toimintapisteen sijainti.

d) Mistään pankin takaamasta velkakirjasta tai arvopaperista, niiden osingosta tai koroista, olivatpa ne kenen hallinnassa tahansa, ei saa periä minkäänlaista veroa:

i) jos se asettaisi tällaisen velkakirjan tai arvopaperin muita huonompaan asemaan vain siksi, että se on pankin takaama; tai

ii) jos tällaisen verotuksen ainoa oikeudellinen peruste on pankin jonkin toimiston tai toimintapisteen sijainti.

10 osasto. Toteutus

Kunkin jäsenvaltion on oikeusjärjestelmänsä mukaisesti ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin tässä sopimuksessa mainittujen määräysten voimaan saattamiseksi sen alueella ja ilmoitettava pankille mitä toimenpiteitä se on asiassa suorittanut.

12 artiklaMuutokset

a) i) Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain hallintoneuvoston päätöksellä, joka on tehtävä hallintoneuvoston jäsenmäärän enemmistön äänin, johon on kuuluttava kaksi kolmannesta aluejäsenvaltioita edustavista hallintoneuvoston jäsenistä, jotka edustavat vähintään kolmea neljännestä jäsenvaltioiden kokonaisäänimäärästä, kuitenkin sillä varauksella, että 2 artiklan 1 osaston b) kappaleen vaadittavia äänten enemmistöjä koskevia määräyksiä voidaan muuttaa vain mainitussa kappaleessa vaadituin äänten enemmistöin.

ii) Sopimuksen asianomaisia kohtia voidaan muuttaa yllä kohdassa a) i) mainitulla tavalla pankin alueidenvälisen peruspääoman ja varsinaisen peruspääoman yhdistämiseksi hetkenä, jolloin pankki on suorittanut kaikki sitoumuksensa kaikista varsinaisista pääomalainoistaan, jotka olivat maksamatta 31 päivänä joulukuuta 1974.

b) Yllä mainituista a) kappaleen määräyksistä huolimatta vaaditaan hallintoneuvoston yksimielinen päätös haluttaessa muuttaa:

i) 9 artiklan 1 osaston määräyksiä oikeudesta erota pankista;

ii) 2 artiklan 3 osaston b) kappaleen ja 4 artiklan 3 osaston g) kappaleen määräyksiä oikeudesta hankkia pankin osakkeita ja suorittaa maksuja rahastoon; ja

iii) 2 artiklan 3 osaston d) kappaleen, 2 A artiklan 2 osaston e) kappaleen ja 4 artiklan 5 osaston määräyksiä vastuun rajoittamisesta.

c) Kaikki tämän sopimuksen muutosehdotukset, olivatpa ne lähtöisin jäsenvaltion tai hallintoneuvoston taholta, on ilmoitettava hallintoneuvoston puheenjohtajalle, jonka on esitettävä ehdotus hallintoneuvostolle. Kun ehdotus on hyväksytty, pankin on vahvistettava muutos kaikille jäsenjärjestöille osoitetulla virallisella tiedotuksella. Muutokset astuvat kaikkien jäsenvaltioiden osalta voimaan kolme kuukautta virallisen tiedotuksen päivämäärän jälkeen ellei hallintoneuvosto määrää toista voimaanastumisajankohtaa.

13 artiklaTulkinta ja välitysmenettely

1 osasto. Tulkinta

a) Kaikki tämän sopimuksen määräysten tulkintaa koskevat kysymykset jäsenvaltion ja pankin tai pankin jäsenvaltioiden välillä alistetaan johtokunnan päätettäväksi.

Kysymyksessä asianosaisina olevilla jäsenvaltioilla on oikeus olla suoraan edustettuna johtokunnassa 8 artiklan 3 osaston g) kappaleen mukaisesti.

b) Johtokunnan annettua edellä a) kappaleen mukaisen päätöksen, kuka tahansa jäsenvaltioista voi vaatia kysymyksen alistamista hallintoneuvostolle, jonka päätös on ratkaiseva. Hallintoneuvoston päätöstä odotettaessa pankki voi tarpeelliseksi katsoessaan toimia johtokunnan päätöksen mukaisesti.

2 osasto. Välitysmenettely

Mikäli pankin ja sen entisen jäsenvaltion tai pankin ja sen jäsenvaltion välillä syntyy pankin toiminnan lakkauttamista koskevan päätöksen hyväksymisen jälkeen erimielisyys, alistetaan erimielisyys kolmen välimiehen ratkaistavaksi. Pankki nimeää yhden välimiehen, erimielisyyden osapuolena oleva jäsenvaltio toisen ja Amerikan valtioiden järjestön (OAS:n) pääsihteeri kolmannen välimiehen, elleivät osapuolet toisin päätä. Mikäli kaikki ponnistukset päästä yksimieliseen ratkaisuun epäonnistuvat, tehdään päätös kolmen välimiehen äänten enemmistöllä.

Kolmannella välimiehellä on valtuudet ratkaista kaikki menettelytapaan liittyvät kysymykset, mikäli niistä syntyy osapuolien välillä erimielisyyksiä.

14 artiklaYleiset määräykset

1 osasto. Pääkonttori

Pankin pääkonttori sijaitsee Amerikan Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washington D.C.:ssä.

2 osasto. Suhteet muihin järjestöihin

Pankki voi tehdä tietojen vaihtoon ja muita tämän sopimuksen tarkoitusperiä koskevia järjestelyjä muiden järjestöjen kanssa.

3 osasto. Yhteydenpitomuodot

Jokainen jäsenvaltio nimeää virallisen yhdyselimen, joka on vastuussa tähän sopimukseen liittyvästä yhteydenpidosta pankkiin.

4 osasto. Tallettajat

Kukin jäsenvaltio nimeää keskuspankkinsa tallettajaksi, jonka huostaan pankki antaa hallussaan olevan asianomaisen maan valuutan ja muut varat. Mikäli jäsenvaltiolla ei ole keskuspankkia se nimeää pankin kanssa asiasta sovittuaan toisen laitoksen tätä tarkoitusta varten.

15 artiklaLoppumääräykset

1 osasto. Allekirjoitus ja hyväksyminen

a) Tämä sopimus talletetaan Amerikan valtioiden järjestön (OAS) sihteeristön huostaan ja on avoinna allekirjoittamista varten joulukuun 31 päivään 1959 saakka A-liitteessä lueteltujen maiden edustajille. Jokainen allekirjoittajavaltio tallettaa Amerikan valtioiden järjestön (OAS) sihteeristön huostaan asiakirjan, joka vahvistaa, että se on hyväksynyt tai ratifioinut tämän sopimuksen lakiensa mukaisesti ja ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta se voisi täyttää kaikki tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteensa.

b) Amerikan valtioiden järjestön (OAS) sihteeristö toimittaa jäsenilleen oikeaksi todistetut jäljennökset tästä sopimuksesta ja asianmukaisen tiedon kaikista allekirjoituksista ja edellisten kappaleiden mukaisesti talletetuista hyväksymis- tai ratifioimiskirjoista ja tallettamispäivästä.

c) Hyväksymis- tai ratifiointikirjaa talletettaessa kukin maa toimittaa Amerikan valtioiden järjestön (OAS) sihteeristölle kultana tai Yhdysvaltojen dollareina yhtä kymmenesosa prosenttia merkitsemiensä pankkien osakkeiden hinnasta ja osuudestaan rahastossa vastaavan summan kattamaan hallinnolliset kustannukset. Tämä suoritus lasketaan jäsenvaltion hyväksi sen suorittaessa 2 artiklan 4 osaston a) kappaleen i) kohdan sekä 4 artiklan 3 osaston d) kappaleen i) kohdan mukaisesti sille määrättyjä merkintöjä ja rahaston osuutta. Milloin tahansa ratifiointi- tai hyväksymiskirjan tallettamisen jälkeen jokainen jäsenvaltio voi suorittaa lisämaksuja, jotka lasketaan sen hyväksi sen suorittaessa sille 2 ja 4 artiklan mukaisesti määrättyjä merkintöjä ja osuuksia. Amerikan valtioiden järjestön (OAS) sihteeristö tallettaa kaikki tämän kappaleen perusteella maksetut varat erityiselle tilille tai tileille ja asettaa ne pankin käytettäväksi viimeistään hallintoneuvoston ensimmäistä kokousta pidettäessä tämän artiklan 3 osaston mukaisesti. Mikäli tämä sopimus ei 31 päivään joulukuuta 1959 mennessä ole tullut voimaan Amerikan valtioiden järjestön (OAS) sihteeristö palauttaa tämän kappaleen perusteella maksetut varat jäsenvaltioille, joista ne on maksettu.

d) Päivänä, jolloin pankki aloittaa toimintansa tai milloin tahansa sen jälkeen Amerikan valtioiden järjestön (OAS) sihteeristö voi vastaanottaa allekirjoituksen tai tätä sopimusta koskevan hyväksymis- tai ratifiointikirjan maalta, joka on 2 artiklan 1 osaston b) kappaleen mukaisesti hyväksytty jäseneksi.

2 osasto. Voimaantulo

a) Tämä sopimus tulee voimaan kun se on allekirjoitettu ja sitä koskevat hyväksymis- tai ratifioimiskirjat on tämän artiklan 1 osaston a) kappaleen mukaisesti talletettu niiden maiden puolesta, joiden merkinnät yhteensä vastaavat 85 prosenttia A liitteessä määrättyjen merkintöjen kokonaismäärästä.

b) Maat, joiden hyväksymis- tai ratifioimiskirjat on talletettu ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tulevat jäseniksi voimaantulopäivänä. Muut maat tulevat jäseniksi hyväksymis- tai ratifioimiskirjansa tallettamispäivänä.

3 osasto. Toiminnan aloittaminen

a) Amerikan valtioiden järjestön (OAS) pääsihteeri kutsuu koolle hallintoneuvoston sen ensimmäiseen kokoukseen heti kun tämä sopimus tämän artiklan 2 osaston mukaisesti on tullut voimaan.

b) Ensimmäisessä hallintoneuvoston kokouksessa tehdään järjestelyt johtokunnan jäsenten ja heidän varamiestensä valitsemiseksi 8 artiklan 3 osaston määräysten mukaisesti ja pankin toiminnan aloittamispäivän määräämiseksi. 8 artiklan 3 osaston määräyksistä riippumatta hallintoneuvoston jäsenet voivat tarpeelliseksi katsoessaan määrätä, että johtokunnan jäsenten ensimmäinen palvelukausi on vähemmän kuin kolme vuotta.

Tehty Amerikan Yhdysvaltojen pääkaupungissä Washington D.C.:ssä yhtenä, 8 päivänä huhtikuuta 1959 päivättynä alkuperäiskappaleena englannin, espanjan, portugalin ja ranskan kielellä kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.