24/1976

Ulkoasiainministeriön ilmoitus Suomen osallistumisesta Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ydinenergiatoimiston (NEA) työhön.

Ulkoasiainministeriö ilmoittaa:

Tasavallan presidentin päätettyä 28 päivänä marraskuuta 1975, että Suomi osallistuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ydinenergiatoimiston (NEA) työhön, mitä koskeva ilmoitus on 1 päivänä joulukuuta 1975 tehty järjestön pääsihteerille, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön neuvosto on 22 päivänä joulukuuta 1975 päättänyt, että ydinenergiatoimiston perussääntöä sovelletaan Suomeen 1 päivästä tammikuuta 1976.

Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestön (OEEC) päätöksellä aikoinaan hyväksyttyä Euroopan ydinenergiatoimiston (ENEA) perussääntöä siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen sovelletaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön neuvoston 30 päivänä syyskuuta 1961 tekemän päätöksen nojalla järjestön ydinenergiatoimiston perussääntönä.

Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1976

Alkuperäinen sopimus: 12/1969

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ydinenergiatoimiston PERUSSÄÄNTÖ

Neuvosto,

Ottaen huomioon 16 päivänä huhtikuuta 1948 tehdyn Euroopan taloudellista yhteistyötä ja kehitystä koskevan yleissopimuksen ja erityisesti sen 13, 15 ja 19 artiklan;

Ottaen huomioon, että neuvosto sanotun yleissopimuksen 15 artiklan nojalla voi asettaa järjestön tehtävien suorittamisen kannalta tarpeellisia teknisiä tai muita elimiä;

Ottaen huomioon neuvoston 10 päivänä kesäkuuta 1955 tekemän, yhteistyötä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla koskevan päätöksen sekä neuvoston 18 päivänä heinäkuuta 1956 tekemän, jäsenvaltioiden yhteistoimintaa ydinenergian alalla koskevan päätöksen;

Ottaen huomioon, että neuvosto päätöksellään 18 päivänä heinäkuuta 1956 asetti ydinenergian johtokunnan, jonka tehtävänä oli kuuden kuukauden kuluessa antaa sille jäsenvaltioiden yhteistoimintaa koskevia ehdotuksia sekä laatia perussääntöluonnos Euroopan ydinenergiatoimistolle, joka vuorostaan edesauttaisi mainittua yhteistoimintaa ydinenergian käytön ja tuotannon kehittämiseksi rauhanomaisiin tarkoituksiin;

Ottaen huomioon, että neuvosto kokouksessaan 13 päivänä helmikuuta 1957 päätti pidentää johtokunnalle annettua määräaikaa;

Ottaen huomioon, ettei tämän päätöksen määräyksiin johtaneiden periaatteiden ja Roomassa 25 päivänä maaliskuuta 1957 tehtyyn yleissopimukseen Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamisesta johtaneiden periaatteiden välillä ole ristiriitaisuutta;

Ottaen huomioon Ydinenergian johtokunnan 27 päivänä syyskuuta 1957 antaman raportin;

Päättää seuraavaa:

I OSA

1 artikla

a) Järjestön puitteissa perustetaan täten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ydinenergiatoimisto (josta jäljempänä käytetään nimitystä toimisto).

b) Toimiston tarkoituksena on edesauttaa osallistujamaiden ydinenergian käytön ja tuotannon kehittämistä rauhanomaisiin tarkoituksiin näiden maiden välisen yhteistyön sekä kansallisten toimenpiteiden yhdenmukaistamisen kautta.

2 artikla

Toimistolle uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta vastaavat neuvoston alaisena ydinenergian johtokunta (josta jäljempänä käytetään nimitystä johtokunta), jäljempänä olevien määräysten mukaisesti johtokuntaa sen työssä avustamaan tai jotakin maaryhmää yhteisesti kiinnostavia tehtäviä suorittamaan asetetut elimet, sekä toimiston sihteeristö.

3 artikla

Johtokunta on toimivaltainen hoitamaan kaikkia toimiston tarkoitusperiin liittyviä asioita jäljempänä olevista määräyksistä sekä neuvoston soveltuvista päätöksistä ilmenevin ehdoin.

4 artikla

a) Energia-asiain neuvoa-antavan toimikunnan antamien tuotanto- ja tarve-ennusteiden perusteella toimisto edesauttaa, milloin mahdollista, osallistujamaiden sellaisten ohjelmien ja projektien vertailua ja yhdenmukaistamista, jotka liittyvät ydinenergian rauhanomaisiin tarkoituksiin tapahtuvan tuotannon ja käytön alaa koskevan tutkimuksen ja teollisuuden kehittämiseen.

b) Siksi osallistujamaiden tulee johtokunnan määräämissä tapauksissa ja sen määräämällä tavalla

i) ajoittain ilmoittaa toimistolle kansallisista tai yhteisistä ohjelmista tai arvioista sekä antaa kaikki niiden täytäntöönpanon edistymisvaihetta koskevat tarpeelliset tiedot;

ii) ilmoittaa toimistolle kaikista sekä valtiontukea saaneista että yksityisesti rahoitetuista projekteista.

c) johtokunta tutkii ohjelmat ja projektit määräämäänsä menettelytapaa noudattaen. Johtokunta voi erityisesti suositusten muodossa antaa ohjeita asianomaisille maille.

5 artikla

a) Toimisto edesauttaa, milloin tarkoituksenmukaista, yhteishankkeiden muodostamista ydinenergian tuottamiseksi ja käyttämiseksi rauhanomaisiin tarkoituksiin, pyrkien samalla varmistamaan mahdollisimman monen maan osallistumisen.

b) Mikäli ryhmä osallistujamaita tai assosioituneita maita ilmoittaa aikovansa perustaa yhteishankkeen, asianomaiset maat voivat keskenään sopia suorittavansa niiden edellyttämät työt järjestön puitteissa omalla kustannuksellaan riippumatta muiden osallistujamaiden näkökannasta. Tämän kohdan mukaisesti aseteitujen työryhmien tai tutkimusryhmien tulee ilmoittaa johtokunnalle säännöllisesti toimintavaiheistaan ja tekemistään johtopäätöksistä.

c) Kun yhteishankkeita johtokunnan aloitteesta tai sen avustuksella on perustettu,

i) johtokunnan tai sen osan, jonka muodostavat kaikkien hankkeeseen osallistuvien maiden edustajat, tulee hoitaa kaikkia hankkeiden perustamisesta tehdyissä sopimuksissa sille määrättyjä tehtäviä;

ii) yhteishankkeiden tulee joka vuosi raportoida johtokunnalle toimintansa tilanteesta ja sen kehityksestä;

iii) johtokunta tutkii yhteishankkeiden toiminnan yhteydessä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia voidakseen suositella hallituksille tarpeellisia toimenpiteitä;

iv) yhteishankkeiden perustamisesta tehtyihin sopimuksiin tulisi sisällyttää määräyksiä, joiden nojalla osallistujamaa tai ryhmä osallistujamaita, jotka eivät ole osallistuneet yhteishankkeisiin, saattaisi myöhemmin niihin liittyä tai hyötyä niiden toiminnan tuloksista.

6 artikla

a) Toimisto tekee kaiken voitavansa varmistaakseen sen, että yhteishankkeet ja osallistujamaat säännöllisesti saavat tarvittavat raaka-aineet ydinalan ohjelmiensa täytäntöönpanemiseksi.

b) Tarvittaessa toimisto edesauttaa sopimusten solmimista järjestön taholta 14 päivänä joulukuuta 1960 järjestöstä tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan c-kohdan mukaisesti, tai osallistujamaiden taholta raaka-aineiden hankkimiseksi mahdollisesti kolmansista maista.

7 artikla

a) Toimiston tehtävänä on yhdessä kauppakomitean kanssa tutkia tarvittavia toimenpiteitä mahdollisimman suuren vapauden saavuttamiseksi ydinenergian rauhanomaisen käytön ja tuotannon kannalta tärkeiden tuotteiden kansainvälisessä kaupassa.

b) Erityisesti johtokunta suorittaa neuvoston sille tämän asian yhteydessä määräämiä tehtäviä.

8 artikla

a) Vakuudeksi siitä, ettei yhteishankkeiden toiminta eivätkä toimiston käytettäväksi hankkimat tai sen valvonnan alaisena käytetyt materiaalit, laitteet tai palvelut edesauta mitään sotilaallisia tarkoitusperiä, perustetaan turvallisuusvalvonta.

b) Turvallisuusvalvonta voidaan osallistujavaltioiden pyynnöstä soveltaa mihin tahansa kahdenkeskiseen tai monenkeskiseen sopimukseen tai, jonkin osallistujavaltion pyynnöstä, mihin tahansa asianomaisen maan toimintaan ydinenergia-alalla.

c) Tämän turvallisuusvalvonnan organisaatio ja tehtävät määrätään erikseen valvontajärjestelmää koskevassa yleissopimuksessa.

9 artikla

a) Toimisto tukee ydinenergian käyttöön ja tuotantoon rauhanomaisiin tarkoituksiin tähtäävän tutkimuksen kehittämistä osallistujamaissa.

b) Tarvittaessa se edesauttaa osallistujamaiden rakentamien tutkimuslaitosten yhteiskäyttöä koskevien sopimusten solmimista sekä tämän päätöksen 5 artiklan määräysten mukaisesti yhteisten tutkimuslaitosten perustamista.

c) Toimisto tukee tarkoitusperiensä mukaisen tieteellisen ja teknillisen informaation vaihtoa osallistujamaiden ja assosioituneiden maiden välillä.

10 artikla

a) Toimisto edesauttaa koulutuksen kehittämistä osallistujamaissa tieteellisen ja teknillisen henkilöstön kysynnän tyydyttämiseksi ydinenergian alalla.

b) Tässä tarkoituksessa johtokunta ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotka osallistujamaiden ja assosioituneiden maiden välisen yhteistyön kautta mahdollistavat

i) jo olemassaolevien kansallisten laitosten opetusmahdollisuuksien täysitehoisen käytön ja kehittämisen;

ii) jatkokoulutuksen järjestämisen, tarpeen vaatiessa, kansainvälisellä pohjalla opettajille, opiskelijoille ja insinööreille.

11 artikla

a) Toimisto tukee ydinenergiaan liittyvän lainsäädännön laatimista ja yhdenmukaistamista osallistujamaissa, pitäen erityisesti silmällä:

i) yleisen terveyden suojaamista ja onnettomuuksien ehkäisemistä ydinteollisuuden alalla;

ii) ydinvahinkovastuuta ja vakuutusta, ydinriskejä;

iii) toimenpiteitä patentoitujen keksintöjen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi.

b) Siksi johtokunta

i) laatii mahdollisimman pian osallistujamaille esitettäväksi ja niiden hyväksyttäväksi yhteiset säännöt kansallisten lakien ja säännösten pohjaksi;

ii) tukee osallistujamaiden erityisesti yleisen terveyden suojaamisen ja ydinteollisuusonnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tärkeiden yhteispalvelujen perustamista.

II OSA

12 artikla

a) Johtokunnan muodostavat kaikkien tähän päätökseen osallistuneiden järjestöjen jäsenvaltioiden hallitusten edustajat.

b) Amerikan Yhdysvaltojen hallitus kutsutaan osallistumaan toimiston toimintaan assosioituneena jäsenenä.

13 artikla

a) Johtokunta valitsee joka vuosi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Se laatii ja hyväksyy omat menettelytapasääntönsä.

b) Johtokunta voi erityisesti suositusten muodossa antaa osallistujamaille neuvoja missä tahansa toimivaltaansa kuuluvassa asiassa.

c) Milloin on tarpeellista tehdä hallituksia sitovia päätöksiä, jotka ylittävät johtokunnalle nimenomaan annetut valtuudet, johtokunta tekee neuvostolle asiaa koskevia ehdotuksia.

d) Johtokunta esittää joka vuosi neuvostolle tehtäviensä täytäntöönpanoa sekä osallistujamaiden ydinteollisuuden tilannetta ja näkymiä koskevan toimintakertomuksen.

14 artikla

a) Johtokunnan raporteissa ja ehdotuksissa on tarvittaessa mainittava eri jäsenten omaksumat kannanotot.

b) Johtokunnan päätökset, mielipiteet tai suositukset hyväksytään läsnäolevien ja äänestävien jäsenten keskinäisellä sopimuksella.

c) Kuitenkin ne johtokunnan päätökset, jotka koskevat asialistan hyväksymistä, tutkimuksien suorittamista, työryhmien asettamista tai osallistujamaille lähetettäviä kiertokyselyjä, hyväksytään läsnäolevien johtokunnan jäsenten enemmistön päätöksellä.

d) Hallituksia sitovat päätökset, jotka johtokunta on tehnyt sille myönnettyjen valtuuksien puitteissa, velvoittavat vain niitä hallituksia, jotka ovat ne hyväksyneet.

15 artikla

a) Johtokunta voi asettaa tarpeelliseksi katsomiaan valiokuntia tai työryhmiä avustamaan sitä tehtäviensä suorittamisessa ja voi uskoa näille minkä tahansa toimiston tarkoitusperiin liittyvän tehtävän täytäntöönpanon.

b) Rajoitettuja elimiä voidaan asettaa tutkimaan tai suorittamaan jotakin osallistuja- tai assosioituneiden maiden ryhmää kiinnostavaa kysymystä tai tehtävää edellä tämän päätöksen 5 artiklassa tai neuvoston päätöksessä määrätyin ehdoin. Erityisistä tällaisten elinten työstä johtuvista kuluista, kuten tutkimuskustannuksista ja asiantuntijoiden palkkioista, vastaavat asianomaiset maat.

16 artikla

a) Johtokunta suorittaa tehtävänsä yhteistyössä järjestön asianomaisten elinten kanssa.

b) Johtokunta neuvottelee näiden elinten kanssa niiden toimialaan kuuluvista kysymyksistä. Nämä elimet neuvottelevat johtokunnan kanssa kaikista ydinenergian tuotantoa ja käyttöä rauhanomaisiin tarkoituksiin koskevista kysymyksistä.

17 artikla

a) Johtokuntaa ja sen alaisia elimiä avustaa niiden tehtävissä toimiston sihteeristö, joka on osa järjestön sihteeristöä.

b) Toimiston toiminnasta johtuvat kulut sisällytetään järjestön budjettiin. Tämän vuoksi johtokunta laatii vuosittaisia menoarvioita, jotka esitetään neuvoston hyväksyttäväksi.

c) Toimiston erityisten raha-asiasäännösten alaiset menot sisällytetään erilliseen tulo- ja menoarvioon ja maat, jotka eivät osallistu näiden menojen rahoittamiseen, pidättyvät äänestyksestä, kun asianomainen kohta budjetista hyväksytään.

18 artikla

a) Tehtäviään suorittaessaan johtokunta ottaa huomioon muiden alan kansainvälisten järjestöjen suorittaman työn ja pyrkii niin paljon kuin mahdollista saarnaan niiltä tukea.

b) Neuvoston suostumuksesta johtokunta solmii suhteita ydinenergiakysymyksiä käsitteleviin hallitustenvälisiin järjestöihin.

c) Johtokunta voi neuvoston hyväksymien päätösten tai järjestelyjen puitteissa solmia yhteyksiä kansainvälisten ei-valtiollisten järjestöjen kanssa.

19 artikla

a) Tämän päätöksen määräykset eivät vaikuta osallistujamaiden aikaisemmin tekemistä sopimuksista johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

b) Koska tämä päätös ei vaikuta Roomassa 25 päivänä maaliskuuta 1957 tehdyllä sopimuksella Euroopan atomienergiayhteisölle (Euratom) myönnettyyn toimivaltaan, toimisto toimii läheisessä yhteistyössä sanotun yhteisön kanssa. Yhteistyön yksityiskohdista sovitaan keskinäisesti.

20 artikla

a) Osallistujamaat ovat maita, joiden hallitukset osallistuvat tähän päätökseen. Amerikan Yhdysvallat on assosioitunut maa.

b) Jokainen tähän päätökseen osallistuva hallitus voi lakkauttaa sen soveltamisen itseensä ilmoittamalla siitä 12 kuukautta etukäteen järjestön pääsihteerille.

c) Neuvoston edellä mainittu 18 päivänä heinäkuuta 1956 tehty päätös kumotaan.

21 artikla

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöstä tehdyn yleissopimuksen lisäpöytäkirjan n:o 1 määräykset koskevat myös Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) edustusta toimistossa ja sen johtokunnassa sekä mainitun yhteisön komission osallistumista toimiston ja sen johtokunnan toimintaan.

22 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1958.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.