Finlex - Etusivulle
Sopimussarja

49/1975

Sopimussarja

Sopimustekstit, valtiosopimusten voimaansaattamissäädökset, ministeriöiden ilmoitukset sekä sähköinen sopimussarja vuodesta 1999 alkaen

Asetus kansainvälistä patenttiluokitusta koskevan Strasbourgin sopimuksen voimaansaattamisesta.

Allekirjoituspäivä

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Strasbourgissa 24 päivänä maaliskuuta 1971 tehty kansainvälistä patenttiluokitusta koskeva sopimus, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 4 päivänä huhtikuuta 1975 ja jonka ratifioimiskirja on talletettu Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) pääjohtajan huostaan 14 päivänä toukokuuta 1975, tulee voimaan 16 päivänä toukokuuta 1976 niin kuin siitä on sovittu.

2 §.

Ratifioinnin yhteydessä on Suomi tehnyt sopimuksen 4 artiklan 4 kappaleen i-kohdan mukaisen, seuraavan varauman:

Viitaten 4 artiklan 4 kappaleen i-kohtaan Suomi ilmoittaa, ettei se sitoudu sisällyttämään luokituksen ryhmien tai alaryhmien tunnuksia 4 artiklan 3 kappaleessa mainittuihin hakemuksiin, jotka vain tehdään julkisiksi tai pannaan julkisesti nähtäviksi, eikä niitä koskeviin tiedonantoihin.

Kansainvälistä patenttiluokitusta koskeva STRASBOURGIN SOPIMUS

Tehty 24 päivänä maaliskuuta 1971

Sopimuspuolet,

todeten, että patenttien, keksijäintodistusten, hyödyllisyysmallia ja hyödyllisyysmallien todistusten luokituksen yhtenäisen järjestelmän yleismaailmallisella omaksumisella on yleistä merkitystä ja että se todennäköisesti aikaansaa kiinteämmän kansainvälisen yhteistyön teollisoikeuden alalla ja myötävaikuttaa kansallisten lainsäädäntöjen yhtenäistämiseen tällä alalla,

tunnustaen tärkeäksi 19 päivältä joulukuuta 1954 olevan kansainvälistä patenttiluokitusta koskevan Euroopan yleissopimuksen, jonka perusteella Euroopan neuvosto on luonut kansainvälisen patenttiluokituksen,

ottaen huomioon sanotun luokituksen yleismaailmallisen merkityksen ja sen tärkeyden kaikille teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen osallisille,

ottaen huomioon sen merkityksen, joka kehitysmaille on tästä luokituksesta, joka helpottaa näitä pääsemään osallisiksi jatkuvasti laajenevasta nykyteknologiasta,

ottaen huomioon Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1883 allekirjoitetun, Brysselissä 14 päivänä joulukuuta 1900, Washingtonissa 2 päivänä kesäkuuta 1911, Haagissa 6 päivänä marraskuuta 1925, Lontoossa 2 päivänä kesäkuuta 1934, Lissabonissa 31 päivänä lokakuuta 1958 ja Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 tarkistetun teollisoikeuden suojelemista koskevan yleissopimuksen 19 artiklan,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artiklaErityisliiton perustaminen, kansainvälisen luokituksen käytäntöönottaminen

Maat, joita tämä sopimus koskee, muodostavat erityisliiton ja hyväksyvät yhteisen luokituksen patentteja, keksijäntodistuksia, hyödyllisyysmalleja ja hyödyllisyysmallien todistuksia varten, nimeltä "kansainvälinen patenttiluokitus (nimitys tämän jälkeen "luokitus").

2 artiklaLuokituksen määrittely

1) a) Luokitus sisältää

i) 19 päivänä joulukuuta 1954 tehdyn kansainvälistä patenttiluokitusta koskevan Euroopan yleissopimuksen (nimitetään tämän jälkeen "Euroopan yleissopimus") määräysten mukaisen tekstin, joka tuli voimaan ja julkaistiin Euroopan neuvoston pääsihteerin toimesta 1 päivänä syyskuuta 1968,

ii) muutokset ja lisäykset, jotka ovat tulleet voimaan Euroopan yleissopimuksen 2 2) artiklan perusteella ennen tämän sopimuksen voimaantuloa,

iii) tämän jälkeen 5 artiklan mukaisesti tehdyt muutokset ja lisäykset, jotka tulevat voimaan 6 artiklan määräysten perusteella.

b) Luokituksen tekstiin sisällytetyt ohjeet ja huomautukset ovat olennainen osa siitä.

2) a) Kappaleessa 1) a) i) mainittua tekstiä on kaksi todistusvoimaista kappaletta, kumpikin englannin ja ranskan kielellä, toinen Euroopan neuvoston pääsihteerin ja toinen 14 päivänä heinäkuuta 1967 tehdyllä sopimuksella perustetun Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajan (nimitetään tämän jälkeen vastaavasti "järjestö" ja "pääjohtaja") huostaan talletettuna silloin kun tämä sopimus avataan allekirjoittamista varten.

b) Kappaleessa 1) a) ii) mainitut muutokset ja lisäykset talletetaan kahtena todistusvoimaisena kappaleena, kumpikin englannin ja ranskan kielellä, toinen Euroopan neuvoston pää. sihteerin huostaan ja toinen pääjohtajan huostaan.

c) Kappaleessa 1) a) iii) mainitut muutokset ja lisäykset talletetaan ainoastaan yhtenä todistusvoimaisena englannin ja ranskankielisenä kappaleena pääjohtajan huostaan.

3 artiklaLuokituksen kielet

1) Luokitus laaditaan englanniksi ja ranskaksi, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

2) Luokituksen viralliset tekstit saksaksi, japaniksi, portugaliksi, venäjäksi, espanjaksi ja muilla sellaisilla kielillä, jotka 7 artiklassa mainittu yleiskokous saattaa määrätä, laaditaan järjestön kansainvälisen toimiston toimesta (nimitys tämän jälkeen "kansainvälinen toimisto") tämän neuvoteltua asiasta kiinnostuneiden hallitusten kanssa ja joko näiden hallitusten antaman käännöksen perusteella tai millä hyvänsä muulla sellaisella tavalla, joka ei aiheuta taloudellisia seurauksia erityisliiton talousarviolle tai järjestölle.

4 artiklaLuokituksen käyttö

1) Luokituksella on ainoastaan hallinnollinen luonne.

2) Jokaisella erityisliiton jäsenmaalla on oikeus käyttää luokitusta joko ensisijaisena tai apujärjestelmänä.

3) Erityisliiton jäsenmaiden asianomaisten viranomaisten tulee ottaa

i) julkaisemiinsa patentteihin, keksijäntodistuksiin, hyödyllisyysmalleihin, hyödyllisyysmallin todistuksiin ja näitä koskeviin hakemuksiin, mikäli nämä on heidän toimestaan julkaistu tai pantu ainoastaan julkisesti nähtäviksi, ja

ii) tiedonantoihin, jotka esiintyvät virallisissa lehdissä i) kohdassa mainittujen asiakirjojen julkaisemisesta tai panemisesta julkisesti nähtäviksi,

sen keksinnön luokituksen täydelliset tunnukset, jota i) kohdassa mainittu -asiakirja koskee.

4) Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen tai tallettaessaan sen ratifioimis- tai liittymisasiakirjat:

i) jokainen maa voi ilmoittaa, ettei se sitoudu sisällyttämään luokituksen ryhmien tai alaryhmien tunnuksia 3) kappaleessa mainittuihin hakemuksiin, jotka vain tehdään julkisiksi tai pannaan julkisesti nähtäviksi, eikä niitä koskeviin tiedonantoihin, ja

ii) jokainen maa, joka ei suorita uutuustutkimusta, joko välitöntä tai lykättyä, ja jossa menettely patenttien tai muunlaisen suojan myöntämiseksi ei vaadi tekniikan tason tutkimusta, voi ilmoittaa, ettei se sitoudu sisällyttämään luokituksen ryhmien ja alaryhmien tunnuksia 3) kappaleessa mainittuihin asiakirjoihin ja tiedonantoihin. Jos nämä olosuhteet vallitsevat ainoastaan määrätynlaisen suojan tai määrätyn tekniikan alan kysymyksessä ollessa, voi kyseinen maa tehdä tämän varauksen ainoastaan siinä laajuudessa kuin nämä olosuhteet vallitsevat.

5) Luokituksen tunnukset, joita edeltävät sanat "kansainvälinen patenttiluokitus" tai 5 artiklan mukaisen asiantuntijakomitean määräämä lyhennys niistä, painetaan lihavin kirjaimin, tai muulla sellaisella tavalla, että ne erottuvat selvästi, jokaisen sellaisen 3) i) kappaleessa mainitun asiakirjan otsikossa, johon ne sisällytetään.

6) Jos jokin erityisliiton jäsenmaa antaa patenttien myöntämisen jollekin valtioiden väliselle viranomaiselle, tulee sen ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että tämä viranomainen käyttää luokitusta tämän artiklan mukaisesti.

5 artiklaAsiantuntijakomitea

1) Asetetaan asiantuntijakomitea, jossa jokainen erityisliiton jäsenmaa on edustettuna.

2) a) Pääjohtaja kutsuu patenttialaan erikoistuneita valtioiden välisiä järjestöjä, joiden jäsenmaista ainakin yksi on tämän sopimuksen osapuolena, osallistumaan huomioitsijoina asiantuntijakomitean kokouksiin.

b) Pääjohtaja voi, ja asiantuntijakomitean pyynnöstä hänen tulee, kutsua muita valtioiden välisiä ja kansainvälisiä, ei-valtiollisia järjestöjä ottamaan osaa niitä kiinnostaviin keskusteluihin.

3) Asiantuntijakomitean tulee:

i) tehdä muutoksia ja lisäyksiä luokitukseen,

ii) antaa suosituksia erityisliiton jäsenmaille luokituksen käytön helpottamiseksi ja sen yhdenmukaisen soveltamisen edistämiseksi,

iii) olla apuna edistettäessä kansainvälistä yhteistyötä keksintöjen uutuustutkimuksessa käytetyn aineiston uudelleenluokittamiseksi, ottaen erikoisesti huomioon kehitysmaiden tarpeet,

iv) suorittaa kaikki muut toimenpiteet, jotka aiheuttamatta taloudellisia seurauksia erityisliiton talousarviolle tai järjestölle helpottavat luokituksen soveltamista kehitysmaissa,

v) olla oikeutettu perustamaan alakomiteoita ja työryhmiä.

4) Asiantuntijakomitean tulee hyväksyä oma työjärjestyksensä. Tämän tulee mahdollistaa, että 2) a) kappaleessa mainitut valtioiden väliset järjestöt, joiden panos voi olla merkittävä luokitusta kehitettäessä, voivat ottaa osaa alakomiteoiden ja työryhmien kokouksiin.

5) Ehdotuksia luokituksen muutoksiksi ja lisäyksiksi voi tehdä erityisliiton jokaisen jäsenmaan toimivaltainen viranomainen, kansainvälinen toimisto, jokainen 2) a) kappaleen mukaisesti asiantuntijakomiteassa edustettuna oleva valtioidenvälinen järjestö ja jokainen muu järjestö, jonka asiantuntijakomitea erikseen kutsuu tällaisia ehdotuksia tekemään. Ehdotukset tulee ilmoittaa kansainväliselle toimistolle, jonka tulee jättää ne asiantuntijakomitean jäsenille ja huomioitsijoille viimeistään kaksi kuukautta ennen sitä komitean kokousta, jossa sanotut esitykset tulevat käsiteltäviksi.

6) a) Asiantuntijakomitean kullakin jäsen. maalla on yksi ääni.

b) Asiantuntijakomitean päätöksiin vaaditaan edustettuna olevien ja äänestävien maiden yksinkertainen enemmistö.

c) Päätökseen, jonka yksi viidesosa läsnäolevista ja äänestävistä maista katsoo aiheuttavan muutoksen luokituksen perusrakenteeseen tai aiheuttavan huomattavasti uudelleenluokitustyötä, vaaditaan läsnäolevien ja äänestävien maiden kolmen neljäsosan enemmistö.

d) Äänestyksestä pidättäytymistä ei lasketa ääneksi.

6 artiklaMuutosten ja lisäysten sekä muiden päätösten tiedoksiantaminen, voimaan tulo ja julkaiseminen

1) Jokainen luokituksen muutoksen tai lisäyksen hyväksymistä koskeva asiantuntijakomitean päätös ja komitean antamat suositukset on kansainvälisen toimiston toimesta annettava tiedoksi erityisliiton jäsenmaiden toimivaltaisille viranomaisille. Muutokset ja lisäykset tulevat voimaan kuuden kuukauden kuluttua tiedoksiannon lähettämispäivästä.

2) Kansainvälisen toimiston tulee sisällyttää luokitukseen ne muutokset ja lisäykset, jotka ovat tulleet voimaan. Ilmoitukset muutoksista ja lisäyksistä tulee julkaista 7 artiklassa mainitun yleiskokouksen nimeämissä lehdissä.

7 artiklaErityisliiton yleiskokous

1) a) Erityisliitolla on yleiskokous, joka koostuu erityisliiton jäsenmaista.

b) Erityisliiton kunkin jäsenmaan hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

c) Kutakin 5 artiklan 2) a) kappaleessa mainittua valtioiden välistä järjestöä voi edustaa huomioitsija yleiskokouksen istunnoissa, ja mikäli yleiskokous niin päättää, sen mahdollisesti perustamissa komiteoissa ja työryhmissä.

d) Kunkin valtuuskunnan kulut suorittaa valtuuskunnan nimittänyt hallitus.

2) a) Huomioon ottaen 5 artiklan määräykset yleiskokous:

i) käsittelee kaikkia asioita, jotka koskevat erityisliiton ylläpitämistä ja kehittämistä sekä tämän sopimuksen täytäntöönpanoa,

ii) antaa kansainväliselle toimistolle ohjeet tarkistuskonferenssien valmistelusta,

iii) tarkastaa ja hyväksyy pääjohtajan erityisliittoa koskevat kertomukset ja toimenpiteet sekä antaa hänelle kaikki tarpeelliset ohjeet erityisliiton toimivallan puitteissa,

iv) päättää toimintaohjelmasta ja hyväksyy erityisliiton kolmivuotisen tulo- ja menoarvion sekä hyväksyy lopulliset tilit,

v) hyväksyy erityisliiton varainhoitosäännöt,

vi) päättää luokituksen virallisten tekstien laatimisesta muilla kuin englannin, ranskan ja 3 2) artiklassa luetelluilla kielillä,

vii) asettaa erityisliiton päämäärien kannalta tarpeelliseksi katsottavat komiteat ja työryhmät.

viii) määrää 1) c) kappaleen mukaisesti, minkä maiden, jotka eivät ole erityisliiton jäseniä, ja minkä valtioiden välisten ja kansainvälisten ei-valtiollisten järjestöjen sallitaan osallistua huomioitsijoina yleiskokouksen ja sen perustamien komiteoiden ja työryhmien kokouksiin,

ix) ryhtyy kaikkiin muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää erityisliiton tavoitteita,

x) suorittaa muita sellaisia tehtäviä, jotka tulevat tämän sopimuksen nojalla kysymykseen.

b) Kysymysten osalta, jotka kiinnostavat myös muita järjestön hallinnan alaisia liittoja, yleiskokous tekee päätöksensä kuultuaan järjestön yhteistoimintakomiteaa.

3) a) Kullakin yleiskokoukseen osallistuvalla jäsenmaalla on yksi ääni.

b) Yleiskokous on päätösvaltainen, kun puolet sen jäseninä olevista valtioista on kokouksessa läsnä.

c) Milloin yleiskokous ei ole päätösvaltainen, se voi tehdä päätöksiä, mutta lukuunottamatta sen omia menettelytapoja koskevia päätöksiä, kaikki tällaiset päätökset tulevat voimaan ainoastaan, jos seuraavassa mainitut ehdot ovat täytetyt. Kansainvälisen toimiston tulee tiedottaa mainitut päätökset niille yleiskokouksen jäseninä oleville maille, jotka eivät olleet edustettuina, ja kehottaa niitä ilmoittamaan kirjallisesti äänensä tai pidättäytymisensä kolmen kuukauden kuluessa tiedotuksen päivämäärästä. Jos tämän ajanjakson päätyttyä täten äänensä tai pidättäytymisensä ilmaisseiden maiden lukumäärä yltää lukumäärään, joka puuttui päätösvaltaisuudesta itse istunnossa, nämä päätökset tulevat voimaan edellyttäen, että vaadittu enemmistö samanaikaisesti myös saavutetaan.

d) Ottaen huomioon 11 artiklan 2) kappaleen määräykset yleiskokous tekee päätöksensä kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä.

e) Äänestyksestä pidättäytymistä ei lasketa ääneksi.

f) Kukin valtuutettu voi edustaa vain yhtä maata ja äänestää vain yhden maan nimissä.

4) a) Yleiskokous kokoontuu kerran joka kolmas kalenterivuosi varsinaiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta ja, elleivät poikkeukselliset olosuhteet toisin vaadi, samana aikana ja samassa paikassa kuin järjestön yleiskokous.

b) Yleiskokous kokoontuu ylimääräiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta yhden neljäsosan yleiskokouksen jäsenmaista sitä pyytäessä.

c) Kunkin istunnon esityslistan valmistaa pääjohtaja.

5) Yleiskokous hyväksyy omat menettelytapasääntönsä.

8 artiklaKansainvälinen toimisto

1) a) Kansainvälinen toimisto hoitaa erityisliiton hallinnolliset tehtävät.

b) Kansainvälinen toimisto suorittaa erityisesti yleiskokouksen ja asiantuntijakomitean sekä näiden mahdollisesti asettamien muiden komiteoiden tai työryhmien kokousten valmistelutyöt ja hankkii sihteeristön niitä varten.

c) Pääjohtaja on erityisliiton korkein toimeenpaneva virkamies ja hän edustaa tätä liittoa.

2) Pääjohtaja ja kuka tahansa hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen osallistuu ilman äänioikeutta kaikkiin yleiskokouksen ja asiantuntijakomitean sekä näiden mahdollisesti asettamien muiden komiteoiden tai työryhmien kokouksiin. Pääjohtaja tai hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen on virkansa puolesta näiden elinten sihteeri.

3) a) Kansainvälinen toimisto suorittaa yleiskokouksen antamien ohjeiden mukaisesti tarkistuskonferenssien valmistelut.

b) Kansainvälinen toimisto voi neuvotella hallitusten välisten ja kansainvälisten ei-valtiollisten järjestöjen kanssa tarkistuskonferenssien valmisteluista.

c) Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilöt osallistuvat ilman äänioikeutta keskusteluihin tarkistuskonferensseissa.

4) Kansainvälinen toimisto suorittaa kaikki muutkin sille määrätyt tehtävät.

9 artiklaVarainhoito

1) a) Erityisliitolla on tulo- ja menoarvio.

b) Erityisliiton tulo- ja menoarvio käsittää erityisliiton omat tulot ja menot, sen maksuosuuden liittojen yhteisten menojen tulo- ja menoarvioista ja milloin tarpeellista, määrärahan käytettäväksi järjestön konferenssin tuloja menoarviossa.

c) Menot, jotka eivät kuulu yksinomaan erityisliitolle vaan myös yhdelle tai useammalle järjestön hallinnan alaiselle muulle liitolle, katsotaan liittojen yhteisiksi menoiksi. Erityisliiton osuus näistä yhteisistä menoista on suhteessa siihen etuun, joka erityisliitolla on niistä.

2) Erityisliiton tulo- ja menoarvio vahvistetaan ottaen asianmukaisesti huomioon ne vaatimukset, joita koordinointi järjestön hallinnanalaisten muitten liittojen tulo- ja menoarvioiden kanssa edellyttää.

3) Erityisliiton tulo- ja menoarvio rahoitetaan seuraavista lähteistä:

i) erityisliiton jäsenmaiden maksuosuuksista,

ii) kansainvälisen toimiston erityisliiton osalta suorittamista palveluksista perityistä palkkioista ja maksuista,

iii) kansainvälisen toimiston liittoa koskevien julkaisujen myynnistä tai niiden royalteista,

iv) lahjoituksista, testamenttilahjoituksista ja avustuksista,

v) vuokrista, koroista ja muista sekalaisista tuloista.

4) a) Kappaleessa 3) i) edellytetyn maksuosuutensa määräämistä varten jokainen erityisliiton jäsenmaa kuuluu samaan luokkaan kuin teollisomaisuuden suojaamiseksi toimivassa Pariisin liitossa ja suorittaa vuosittaisen maksuosuutensa tätä luokkaa varten sanotussa liitossa määrättyjen yksikkömäärien perusteella.

b) Erityisliiton jokaisen jäsenmaan vuosittainen maksuosuus on määrältään samassa suhteessa kaikkien jäsenmaiden erityisliiton tuloja menoarviota varten suorittamien osuuksien kokonaismäärään kuin sen maksuyksikköjen määrä on kaikkien maksuosuuden suorittavien maiden kokonaisyksikkömäärään.

c) Maksuosuudet lankeavat maksettaviksi kunkin vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä.

d) Jäsenmaalla, jolla on maksuosuuttansa suorittamatta, ei ole oikeutta äänestää missään erityisliiton elimissä, jos sen suorittamatta olevien erien määrä on yhtä suuri tai ylittää sen maksuosuuksien määrän kahdelta edeltäneeltä täydeltä vuodelta. Mikä tahansa erityisliiton elin voi kuitenkin sallia tällaisen maan käyttävän edelleen äänioikeuttaan asianomaisessa elimessä, jos, ja niin kauan kuin, se on vakuuttunut siitä, että maksujen viivästyminen on seuraamusta poikkeuksellisista ja väistämättömistä olosuhteista.

e) Jos tulo- ja menoarviota ei ole hyväksytty ennen uuden varainhoitokauden alkua, se on tasoltaan samaa suuruusluokkaa kuin edellisen vuoden tulo- ja menoarvio, varainhoitosääntöjen mukaisesti.

5) Pääjohtaja vahvistaa ja ilmoittaa yleiskokoukselle kansainvälisen toimiston erityisliiton suorittamista palveluksista perittyjen palkkioiden ja maksujen määrän.

6) a) Erityisliitolla on käyttöpääomarahasto, joka koostuu erityisliiton kunkin jäsenvaltion kertakaikkisista maksuista. Jos rahasto käy riittämättömäksi, sen lisäämisestä päättää yleiskokous.

b) Kunkin jäsenmaan sanottuun rahastoon suoritettavan kertakaikkisen perus- tai lisämaksun määrän tulee olla suhteessa asianomaisen maan maksuosuuteen sinä vuonna, jona rahasto perustetaan tai jona lisäyksestä päätetään.

c) Yleiskokous vahvistaa osuuden ja maksuehdot pääjohtajan ehdotuksesta kuultuaan järjestön yhteistoimintakomiteaa.

7) a) Päämajaa koskevassa sopimuksessa, joka on solmittu maan kanssa, jonka alueella järjestöllä on päämajansa, on määrättävä, että käyttöpääomarahaston osoittautuessa riittämättömäksi tämän maan on suoritettava ennakkoa. Tällaisten ennakkojen suuruudesta ja niiden myöntämisehdoista on tehtävä kussakin tapauksessa erillinen sopimus asianomaisen maan ja järjestön välillä.

b) Kohdassa a) tarkoitetulla maalla ja järjestöllä on kummallakin oikeus irtisanoa kirjallisella ilmoituksella velvollisuutensa myöntää ennakoita. Irtisanominen tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona siitä on ilmoitettu.

8) Tilien tarkastuksen suorittaa yksi tai useampi jäsenmaa tai ulkopuoliset tilintarkastajat niin kuin varainhoitosäännöissä on määrätty. Yleiskokous suorittaa heidän nimittämisensä heidän suostumuksellaan.

10 artiklaSopimuksen tarkistaminen

1) Tämän sopimuksen voi tarkistaa aikaajoittain erityisliiton jäsenmaiden erityiskonferenssi.

2) Tarkistuskonferenssin kokoonkutsumisesta päättää yleiskokous.

3) 7, 8, 9 ja 11 artiklat voidaan muuttaa joko tarkistuskonferenssin toimesta tai 11 artiklan määräysten mukaisesti.

11 artiklaSopimuksen eräiden määräysten muuttaminen

1) Ehdotuksia 7, 8, 9 ja tämän artiklan muuttamiseksi voi tehdä jokainen erityisliiton jäsenmaa tai pääjohtaja. Pääjohtajan on ilmoitettava tällaiset ehdotukset erityisliiton jäsenmaille ainakin kuusi kuukautta ennen niiden käsittelyä yleiskokouksessa.

2) Yleiskokous hyväksyy kaikki 1) kappaleessa mainittuihin artikloihin tehtävät muutokset. Muutokset hyväksytään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen kuitenkin, että 7 artiklan ja tämän kappaleen muuttamiseen vaaditaan neljä viidesosaa annetuista äänistä.

3) a) Jokainen 1) kappaleessa mainittuihin artikloihin tehty muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut asianomaisten perustuslaillisten menettelytapojen mukaisesti annetut kirjalliset hyväksymisilmoitukset kolmelta neljäsosalta niistä jäsenmaista, jotka olivat erityisliiton jäseniä silloin kun muutos hyväksyttiin.

b) Jokainen täten hyväksytty kyseisten artiklojen muutos sitoo kaikkia maita, jotka ovat erityisliiton jäseniä muutoksen tullessa voimaan kuitenkin siten, että jokainen erityisliiton jäsenmaitten taloudellisia velvoitteita lisäävä muutos sitoo ainoastaan niitä maita, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä tällaisen muutoksen.

c) Jokainen a) kohdan määräysten mukaisesti hyväksytty muutos sitoo kaikkia maita, jotka tulevat erityisliiton jäseniksi sen päivän jälkeen, jona muutos tuli voimaan a) kohdan määräysten mukaisesti.

12 artiklaSopimukseen liittyminen

1) Jokainen teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen jäsenmaa voi liittyä tähän sopimukseen:

i) allekirjoituksella, jota seuraa ratifioimiskirjan tallettaminen,

ii) tallettamalla liittymiskirjan.

2) Ratifioimis- tai liittymiskirjat talletetaan pääjohtajan huostaan.

3) Teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen Tukholman pöytäkirjan 24 artiklan määräykset koskevat myös tätä sopimusta.

4) Kappaleen 3) ei millään tavoin ole katsottava merkitsevän, että erityisliiton jäsenmaa tunnustaa tai äänettömästi hyväksyy sen tosiasiallisen tilanteen, joka vallitsee alueella, jolla jokin muu maa soveltaa tätä sopimusta mainitun kohdan perusteella.

13 artiklaSopimuksen voimaantulo

1) a) Tämä sopimus tulee voimaan vuoden kuluttua sen jälkeen kun ratifioimis- tai liittymiskirjat on tallettanut:

i) kaksi kolmasosaa niistä maista, jotka ovat osallisina Euroopan yleissopimuksessa sinä päivänä, jona tämä sopimus avataan allekirjoittamista varten, ja

ii) kolme maata, jotka ovat osallisina teollisoikeuden suojelemista koskevassa Pariisin yleissopimuksessa ja jotka aikaisemmin eivät olleet Euroopan yleissopimuksen jäseniä sekä joista ainakin yksi on sellainen maa, jossa sen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamispäivänä on kansainvälisen toimiston viimeksi julkaiseman vuositilaston mukaisesti tehty enemmän kuin 40 000 patentti- tai keksijäntodistushakemusta.

b) Jokaisen muun maan kuin sellaisen, jonka osalta tämä sopimus on tullut voimaan a) kohdan mukaisesti, se tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on ilmoittanut sen ratifioimisesta tai siihen liittymisestä ellei myöhempää päivää ole ilmoitettu ratifioimis- tai liittymiskirjassa. Viimemainitussa tapauksessa tämä sopimus tulee voimaan kyseisen maan osalta täten ilmoitettuna päivänä.

c) Ne maat, jotka ovat osallisina Euroopan yleissopimuksessa ja jotka ratifioivat tämän sopimuksen tai liittyvät siihen, ovat velvollisia sanomaan irti mainitun yleissopimuksen päättymään viimeistään sinä päivänä, jona tämä sopimus tulee voimaan näiden maiden osalta näissä maissa.

2) Ratifioiminen tai liittyminen käsittää automaattisesti tämän sopimuksen kaikkien ehtojen hyväksymisen ja suo kaikki tämän sopimuksen edut.

14 artiklaSopimuksen kestoaika

Tällä sopimuksella on sama kestoaika kuin teollisoikeuden suojelemista koskevalla Pariisin yleissopimuksella.

15 artiklaIrtisanominen

1) Jokainen erityisliiton jäsenmaa voi irtisanoa tämän sopimuksen pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella.

2) Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on vastaanottanut ilmoituksen.

3) Tämän artiklan edellyttämää irtisanomisoikeutta ei mikään maa saa käyttää ennen kuin viisi vuotta on kulunut siitä päivästä, jona se on tullut erityisliiton jäseneksi.

16 artiklaAllekirjoittaminen, kielet, ilmoitukset, tallettaminen

1) a) Tämä sopimus allekirjoitetaan yhtenä englannin- ja ranskankielisenä alkuperäiskappaleena kummankin tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen.

b) Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Strasbourgissa 30 päivään syyskuuta 1971 saakka.

c) Tämän sopimuksen alkuperäiskappale, kun se ei enää ole avoinna allekirjoitusta varten, talletetaan pääjohtajan huostaan.

2) Saksan-, japanin-, portugalin-, venäjän ja espanjankielisen sekä yleiskokouksen määräämän muun kielisen virallisen tekstin valmistuttaa pääjohtaja neuvoteltuaan ensin kiinnostuneiden hallitusten kanssa.

3) a) Pääjohtaja toimittaa kaksi oikeaksi todistamaansa jäljennöstä tämän sopimuksen allekirjoitetusta tekstistä niiden maiden hallituksille, jotka ovat sen allekirjoittaneet ja pyynnöstä muiden maiden hallituksille. Hän toimittaa myös oikeaksi todistamansa jäljennöksen Euroopan neuvoston pääsihteerille.

b) Pääjohtaja toimittaa kaksi oikeaksi todistamaansa jäljennöstä tämän sopimuksen muutoksista kaikkien erityisliiton jäsenmaiden hallituksille ja pyynnöstä muiden maiden hallituksille. Hän toimittaa myös oikeaksi todistamansa jäljennöksen Euroopan neuvoston pääsihteerille.

c) Pääjohtaja toimittaa pyynnöstä sellaisen maan hallitukselle, joka on allekirjoittanut tämän sopimuksen tai joka liittyy siihen, oikeaksi todistamansa jäljennöksen luokituksesta englannin- tai ranskankielellä.

4) Pääjohtaja kirjaa tämän sopimuksen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

5) Pääjohtaja ilmoittaa kaikkien teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen osallisten maiden hallituksille ja Euroopan neuvoston pääsihteeristölle:

i) allekirjoittamisista,

ii) ratifioimis- tai liittymiskirjojen tallettamisista,

iii) tämän sopimuksen voimaantulopäivästä,

iv) luokituksen käytön varauksista,

v) sopimukseen tehtyjen muutosten ja lisäysten hyväksymisistä,

vi) niistä päivämääristä, jolloin nämä muutokset tulevat voimaan,

vii) vastaanotetuista irtisanomisista.

17 artiklaSiirtymäsäännökset

1) Tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan kahden vuoden aikana voivat Euroopan yleissopimukseen osalliset maat, jotka eivät ole vielä erityisliiton jäseniä, halutessaan nauttia samoista oikeuksista asiantuntijakomiteassa kuin erityisliiton jäsenet.

2) Kappaleessa 1) mainitun määräajan päättymistä seuraavan kolmen vuoden aikana voivat tässä kohdassa mainitut maat lähettää huomioitsijoita asiantuntijakomitean kokouksiin, ja mikäli komitea niin päättää, kaikkiin sen perustamiin alakomiteoihin ja työryhmiin. Saman ajan kuluessa ne voivat esittää ehdotuksia luokituksen muutoksiksi ja lisäyksiksi 5 5) artiklan mukaisesti, ja niille ilmoitetaan asiantuntijakomitean päätökset ja suositukset 6 1) artiklan mukaisesti.

3) Tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan viiden vuoden aikana voivat ne Euroopan yleissopimukseen osalliset maat, jotka eivät ole vielä erityisliiton jäseniä, lähettää huomioitsijoita yleiskokouksen kokouksiin, ja mikäli yleiskokous niin päättää, kaikkiin sen perustamiin komiteoihin ja työryhmiin.

Minkä vakuudeksi allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet.

Tehty Strasbourgissa 24 päivänä maaliskuuta 1971.

Sivun alkuun