60/1971

SOPIMUS kulttuuriyhteistyöstä Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä

Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallitukset,

jotka pitävät lähtökohtana sitä, että Pohjoismaiden välillä vallitsee läheinen kulttuuriyhteys,

jotka suuresti arvostavat Pohjoismaiden neuvoston ja muiden yhteistyöelinten tekemää monitahoista ja laajaa yhteistyötä, ja

jotka viittaavat Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä vuonna 1962 tehtyyn yhteistyösopimukseen,

ovat sopineet seuraavasta.

Sopimuksen tarkoitus

1 artikla

Sopimuksen tarkoituksena

on lujittaa ja tehostaa sopimuspuolten välistä yhteistyötä laajasti käsitetyn kulttuurin alueella kehittämällä edelleen pohjoismaista kulttuuriyhteyttä ja lisäämällä maiden koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun kulttuuritoimintaan tekemien sijoitusten kokonaisvaikutusta yhteisen suunnittelun, yhtenäistämisen, yhteistoiminnan ja työnjaon avulla

sekä luoda käytännölliset edellytykset hyvin toimivalle yhteistyölle.

2 artikla

Sopimuksen tarkoituksena on niin ikään luoda pohja yhtenäistetylle osallistumiselle kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön.

Soveltamisala

3 artikla

Koulutuksen alalla tapahtuvan yhteistyön kohteena tulee olla

a. koulutuksen tavoitteet, sisältö ja välineet,

b. koulutusjärjestelmän rakenne,

c. opetustoimen kehittäminen.

Tällöin sopimuspuolten tulee

d. edistää Pohjoismaiden kielten, kulttuurin ja yhteiskunnallisten olojen opetusta,

e. lisätä yhdestä Pohjoismaasta olevien opiskelijoiden ja muiden kansalaisten mahdollisuuksia saada koulutusta ja suorittaa tutkintoja toisten Pohjoismaiden oppilaitoksissa,

f. järjestää yhteistä koulutusta tai yhteisiä oppilaitoksia, erityisesti kun kysymyksessä on korkeatasoinen tai erikoiskoulutus,

g. vastavuoroisesti hyväksyä tutkinnot, osatutkinnot ja opintosuorituksia koskevat säännökset,

h. pyrkiä yhtenäistämään ammattipätevyyden hankkimiseksi järjestetty julkinen koulutus siten, että se johtaa samaan kelpoisuuteen kaikissa sopimuksen osapuolina olevissa maissa,

i. pyrkiä tyydyttämään ne toivomukset, joita muussa Pohjoismaassa kuin kotimaassaan asuvalla Pohjoismaan kansalaisella on äidinkielellään tapahtuvaan opetukseen nähden.

4 artikla

Tutkimuksen alalla tapahtuvan yhteistyön kohteena tulee olla

a. tiedottaminen tutkimustoiminnasta ja -tuloksista,

b. yhteiset tutkimussuunnitelmat,

c. yhteiset tutkimuslaitokset,

d. tutkimuspolitiikan menetelmät ja välineet,

e. tutkimuksen organisaatio,

f. kansallisten tutkimusohjelmien yhtenäistäminen.

Tällöin sopimuspuolten tulee

g. edistää Pohjoismaiden tutkijoille tarkoitettujen symposioiden, konferenssien ja kokousten järjestämistä sekä yhteistä julkaisutoimintaa tieteen alalla,

h. pyrkiä rohkaisemaan kahden tai useamman Pohjoismaan tutkijoita ja tutkimuslaitoksia entistä aktiivisempaan yhteistyöhön sekä erityisen kalliin tai erikoistuneen välineistön yhteiskäyttöön.

5 artikla

Yhteistyön tulee käsittää muu kulttuuritoiminta laajasti ymmärrettynä ja sen kohteena tulee olla

a. yleisen kulttuuripolitiikan tavoitteet, sisältö ja menetelmät,

b. kulttuurielämän institutionaaliset, organisatoriset ja taloudelliset alat.

Tällöin sopimuspuolten välisen yhteistyön tulee käsittää

c. vaihtotoiminta taiteen ja muun kulttuurin alalla kahden tai useamman Pohjoismaan välillä,

d. arkistojen, kirjastojen, museoiden, radion, television ja elokuvan sekä muiden kulttuurilaitosten tiedotustoiminta,

e. yleisiin kulttuuritavoitteisiin tähtäävien yhdistysten ja järjestöjen, myös nuoriso- ja urheilujärjestöjen, toiminnan edistäminen,

f. kaiken luovan ja esittävän taiteen harjoittamisen edellytysten tukeminen.

g. taiteenharjoittajien ja kulttuurityöntekijöiden toiminnan edistäminen Pohjoismaissa.

6 artikla

Sopimuspuolten tulee pyrkiä yhteiseen esiintymiseen kansainvälisessä toiminnassaan tämän sopimuksen käsittämillä aloilla, ja niiden yhteistyön kohteena tulee olla

a. Pohjoismaiden kulttuuria koskeva tiedotustoiminta sekä

b. pyrkimys yhteisiin tai yhtenäistettyihin kannanottoihin kansainvälisessä kulttuuriyhteistyössä.

Sopimuspuolet voivat päättää yhteisestä edustuksesta kansainvälisessä kulttuuriyhteistyössä.

7 artikla

Yhteistyön kohteena tulee olla tämän sopimuksen 3, 4, 5 ja 6 artiklassa mainituilla aloilla tapahtuva tiedotus- ja asiakirjojen vaihtotoiminta.

Yhteistyön elimet ja muodot

8 artikla

Yhteistyö tapahtuu Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä vuonna 1962 tehdyllä yhteistyösopimuksella, sellaisena kuin se on siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, perustetun Pohjoismaiden ministerineuvoston, pohjoismaisten ministerikokousten, niiden elimien, jotka perustetaan tällä sopimuksella, ja suoraan asianomaisten Pohjoismaiden viranomaisten välityksellä.

Tämän sopimuksen mukainen yhteistyö tapahtuu Pohjoismaiden neuvoston myötävaikutuksella.

9 artikla

Ministerineuvosto tekee ne päätökset, joita sopimuksen toteuttaminen edellyttää.

10 artikla

Tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi perustetaan virkamieskomitea ja pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön sihteeristö.

Ministerineuvosto asettaa komiteoita ja työryhmiä erityistehtäviä varten.

11 artikla

Virkamieskomiteaan kuuluu yksi hallituksen nimittämä jäsen kustakin maasta.

Virkamieskomitea valmistelee ministerineuvoston työtä, suorittaa ministerineuvoston sille osoittamat tehtävät ja päättää asioista, joiden ratkaisemisen ministerineuvosto on sille uskonut.

Ministerineuvosto vahvistaa virkamieskomitean ohjesäännön.

12 artikla

Sihteeristö avustaa ministerineuvostoa ja virkamieskomiteaa. Se voi, mikäli ministerineuvosto niin päättää, avustaa muita pohjoismaisia yhteistyöelimiä.

Ministerineuvosto nimittää määräajaksi johtajan, joka johtaa sihteeristön työtä.

Ministerineuvosto vahvistaa sihteeristön ohjesäännön sekä johtajan ja henkilökunnan työtä ja nimittämistapaa koskevat säännökset.

Sopimuspuolet päättävät sihteeristön sijoituspaikasta.

Ministerineuvosto tekee sihteeristön sijoitusmaan kanssa sopimuksen johtajan ja henkilökunnan asemasta tässä maassa.

Sopimuspuolet asettavat sihteeristön käytettäväksi ne varat, jotka se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

13 artikla

Jotta yhteistoiminta yhteistyöelinten ja vastaavien kansallisten viranomaisten välillä muodostuisi tyydyttäväksi, sopimuspuolet sitoutuvat kukin maassaan huolehtimaan siitä, että tämän sopimuksen tarkoittamien yhteistyökysymysten käsittely järjestetään tehokkaasti.

14 artikla

Kunkin sopimuspuolen tulee, ennen kuin se tekee tärkeäksi katsottavia päätöksiä tämän sopimuksen määräämillä aloilla, neuvotella asiasta muiden sopimuspuolten kanssa ministerineuvostossa, muissa ministerikokouksissa tai virkamieskomiteassa.

Yhteistyön rahoittaminen

15 artikla

Ministerineuvosto laadituttaa ja hyväksyy menoarvioehdotuksen, joka koskee sekä aikaisempia, ministerineuvoston tämän sopimuksen alaisuuteen siirtämiä yhteisiä laitoksia, suunnitelmia ja muita toimintoja että uusia, tämän sopimuksen puitteissa aloitettuja toimintoja.

Ennenkuin ministerineuvosto antaa laadituttaa menoarvioehdotuksen on asianomaiselle Pohjoismaiden neuvoston elimelle varattava tilaisuus neuvotteluihin.

16 artikla

Ministerineuvosto laadituttaa ja hyväksyy sihteeristön ja muiden yhteistyöelinten toimintaa koskevan menoarvioehdotuksen.

17 artikla

Ministerineuvosto antaa 15 ja 16 artiklassa mainittujen menoarvioehdotusten pohjalla Pohjoismaiden hallituksille esityksen pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön käyttöön tarkoitetuiksi määrärahoiksi.

Kun määrärahat on myönnetty, ministerineuvosto vahvistaa niiden lopullisen jaon esitettyihin tarkoituksiin.

18 artikla

Ministerineuvosto päättää sopimuspuolten välisestä kustannusten jaosta.

Jos yhteistyö on ollut käynnissä ennen tämän sopimuksen voimaantuloa ja ministerineuvosto on siirtänyt sen tämän sopimuksen alaisuuteen, jaetaan siitä johtuvat kustannukset, jollei toisin päätetä, aikaisemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti.

19 artikla

Ministerineuvosto antaa 15 ja 16 artiklassa mainittujen alojen taloudenhoitoa koskevat yleisohjeet.

Loppumääräykset

20 artikla

Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat talletettava Suomen ulkoasiainministeriöön mahdollisimman pian.

Sopimus talletetaan Suomen ulkoasiainministeriössä, jonka tulee toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset siitä kaikille sopimuspuolille.

Sopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa päivää, jona kaikkien sopimuspuolten ratifioimiskirjat on talletettu.

21 artikla

Jos sopimuspuoli haluaa irtisanoa sopimuksen, on siitä kirjallisesti ilmoitettava Suomen hallitukselle, jonka viipymättä tulee antaa asiasta ja ilmoituksen vastaanottamispäivästä tieto muille sopimuspuolille.

Sopimus lakkaa olemasta voimassa sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana jokin sopimuspuoli on sen irtisanonut, mikäli Suomen hallitus on ottanut vastaan tätä koskevan ilmoituksen viimeistään kesäkuun 30 päivänä, ja muussa tapauksessa seuraavan kalenterivuoden päättyessä.

22 artikla

Sen jälkeen kun tieto sopimuksen irtisanomisesta on otettu vastaan, kaikkien sopimuspuolten on neuvoteltava keskenään niiden välillä sopimukseen perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien purkamisesta.

Minkä vakuudeksi allekirjoittaneet valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1971 yhtenä kappaleena islannin, norjan, suomen, ruotsin ja tanskan kielellä kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.