29/1971

Asetus kansainvälistä hydrografista järjestöä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun tasavallan presidentti on 26 päivänä tammikuuta 1968 ratifioinut Monacossa 3 päivänä toukokuuta 1967 tehdyn kansainvälistä hydrografista järjestöä koskevan yleissopimuksen, Suomen ratifioimiskirja on talletettu 16 päivänä helmikuuta 1968 Monacon ruhtinaskunnan hallituksen huostaan, ja yleissopimus on kansainvälisesti tullut voimaan 22 päivänä syyskuuta 1970, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1971.

Kansainvälistä hydrografista järjestöä koskeva YLEISSOPIMUS

Tämän yleissopimuksen osapuolina olevat hallitukset,

ottaen huomioon, että kansainvälinen hydrodgrafinen toimisto perustettiin kesäkuussa 1921 tarkoituksella saattaa merenkulku helpommaksi ja turvallisemmaksi koko maailmassa merikarttoja ja -asiakirjoja parantamalla;

haluten jatkaa hallitustenvälisellä pohjalla yhteistoimintaansa hydrografisella alalla;

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Täten perustetaan Kansainvälinen hydrografinen järjestö, jota jäljempänä kutsutaan järjestöksi ja jonka kotipaikkana on Monaco.

2 artikla

Järjestö on luonteeltaan neuvoa-antava ja puhtaasti teknillinen. Järjestön päämääränä on aikaansaada:

a) kansallisten hydrografisten laitosten toiminnan koordinoiminen;

b) suurin mahdollinen yhdenmukaisuus merikarttoihin ja -asiakirjoihin;

c) luotettavien ja tehokkaiden menetelmien käyttöönottaminen hydrografisten mittausten suorittamiseksi ja hyväksikäyttämiseksi;

d) hydrografian alan tieteiden ja oseanografisissa mittauksissa käytettyjen menetelmien kehittäminen.

3 artikla

Järjestön jäseniä ovat tämän yleissopimuksen osapuolina olevat hallitukset.

4 artikla

Järjestön elimet ovat:

- Kansainvälinen hydrografinen konferenssi, jota jäljempänä kutsutaan konferenssiksi.

- johtokunnan johtama kansainvälinen hydrografinen toimisto, joka jäljempänä kutsutaan toimistoksi.

5 artikla

Konferenssin tehtävänä on:

a) antaa yleisiä ohjeita järjestön toiminnasta ja työstä;

b) valita johtokunnan jäsenet ja sen puheenjohtaja;

c) tarkastaa toimiston sille alistamat kertomukset;

d) tehdä päätökset kaikista jäsenhallitusten tai toimiston sille alistamista teknillis- tai hallinnollisluontoisista ehdotuksista;

e) vahvistaa tulo- ja menoarvio konferenssissa edustettuina olevien jäsenhallitusten kahden kolmasosan enemmistöllä;

f) hyväksyä jäsenhallitusten kahden kolmasosan enemmistöllä muutokset yleissääntöihin ja varainhoitosääntöihin;

g) hyväksyä edellä olevassa kohdassa mainitulla enemmistöllä muut erikoissäännökset, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi, erityisesti toimiston johtajien ja henkilökunnan asemaa koskevat säännökset.

6 artikla

1. Konferenssi koostuu jäsenhallitusten edustajista. Se kokoontuu varsinaiseen istuntoonsa joka viides vuosi. Konferenssin ylimääräinen istunto voidaan pitää jäsenhallituksen tai toimiston pyynnöstä edellyttäen, että jäsenhallitusten enemmistö sen hyväksyy.

2. Konferenssin kutsuu toimisto koolle vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin. Alustava esityslista toimitetaan kutsun ohella.

3. Konferenssi valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa.

4. Jokaisella jäsenhallituksella on yksi ääni. Kuitenkin äänestettäessä 5 artiklan b) kohdassa mainituista kysymyksistä kunkin jäsenhallituksen äänten lukumäärä riippuu asteikosta, joka määrätään suhteessa sen laivaston tonnimäärään.

5. Konferenssin päätökset tehdään konferenssissa edustettuina olevien jäsenhallitusten yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi, milloin tässä yleissopimuksessa toisin määrätään. Annettujen äänten mennessä tasan konferenssin puheenjohtajalla on oikeus tehdä päätös. Teknillisten päätösten asialuetteloon merkittävien päätösten osalta enemmistön tulee joka tapauksessa käsittää vähintään kolmasosan jäsenhallituksista antamat myönteiset äänet.

6. Konferenssin istuntojen väliaikana toimisto voi kirjeitse tiedustella jäsenhallitusten mielipidettä järjestön teknillistä toimintaa koskevista kysymyksistä. Äänestysmenettely on sama kuin tämän artiklan 5 kohdassa mainittu paitsi, että enemmistö tällöin lasketaan järjestön koko jäsenmäärän pohjalta.

7. Konferenssi asettaa omat komiteansa mukaanluettuna 7 artiklassa mainittu varainhoitokomitea.

7 artikla

1. Järjestön varainhoitoa valvoo varainhoitokomitea, jossa kutakin jäsenhallitusta voi edustaa yksi edustaja.

2. Komitea kokoontuu konferenssin istuntojen aikana. Se voi kokoontua ylimääräisiin istuntoihin.

8 artikla

Niiden päämääriensä toteuttamiseksi, jotka määritellään 2 artiklassa, toimiston tehtävänä on erityisesti:

a) saada aikaan läheinen ja kestävä yhteistyö kansallisten hydrografisten laitosten välillä;

b) tutkia kaikkia hydrografiaan ja sitä lähellä oleviin tieteisiin ja menetelmiin liittyviä kysymyksiä ja koota tarpeellisia tutkimuksia;

c) edistää merikarttojen ja -asiakirjojen vaihtoa jäsenhallitusten hydrografisten laitosten välillä;

d) levittää kaikkia hyödyllisiksi katsottavia julkaisuja;

e) antaa pyynnöstä apua ja neuvoja erityisesti niille maille, jotka ovat perustamassa tai laajentamassa hydrografisia laitoksiaan;

f) edistää hydrografisten mittausten koordinoimista kysymykseen tulevien oseanografisten toimintojen kanssa;

g) laajentaa ja helpottaa oseanografisten tietojen soveltamista merenkulkijoiden hyväksi;

h) olla yhteistoiminnassa sellaisten kansainvälisten järjestöjen ja tieteellisten laitosten kanssa, joilla on samankaltaiset päämäärät.

9 artikla

Toimisto käsittää johtokunnan ja järjestölle tarpeellisen teknillisen ja hallinnollisen henkilökunnan.

10 artikla

1. Johtokunta johtaa toimistoa tämän yleissopimuksen ja sääntöjen määräysten sekä konferenssin antamien ohjeiden mukaisesti.

2. Johtokuntaan kuuluu kolme konferenssin valitsemaa, eri kansallisuutta olevaa jäsentä, joista yhden konferenssi edelleen valitsee hoitamaan johtokunnan puheenjohtajan tehtäviä. Johtokunnan jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Jos kahden konferenssin välisenä aikana johtokunnassa vapautuu jäsenyys, täytevaali voidaan toimeenpanna kirjeitse kuten yleissäännöissä edellytetään.

3. Johtokunnan puheenjohtaja edustaa järjestöä.

11 artikla

Järjestön toiminnasta määrätään yksityiskohtaisesti yleissäännöissä ja varainhoitosäännöissä, jotka ovat tämän yleissopimuksen liitteenä, mutta jotka eivät muodosta erottamatonta osaa siitä.

12 artikla

Järjestön viralliset kielet ovat englanti ja ranska.

13 artikla

Järjestö on juridinen henkilö. Kukin jäsenensä alueella se nauttii kysymyksessä olevan jäsenhallituksen kanssa tehtävästä sopimuksesta riippuen sellaisia erioikeuksia ja vapauksia, jotka saattavat olla välttämättömiä sen tehtävien suorittamisen ja päämäärien saavuttamisen kannalta.

14 artikla

Järjestön toimintaan tarvittavat menot katetaan:

a) jäsenhallitusten varsinaisilla vuosittaisilla jäsenmaksuilla niiden laivaston tonnimäärään perustuvan asteikon mukaisesti;

b) lahjoituksilla, testamenttilahjoituksilla, avustuksilla ja muista lähteistä saaduilla varoilla, jotka varainhoitokomitea hyväksyy.

15 artikla

Jokaiselta jäsenhallitukselta, jolla on kahden vuoden jäsenmaksut maksamatta, evätään kaikki yleissopimuksen ja sääntöjen jäsenhallituksille suomat oikeudet ja edut siihen saakka, kunnes maksamatta olevat jäsenmaksut on suoritettu.

16 artikla

Järjestön tulo- ja menoarvion laatii johtokunta, sen tarkastaa varainhoitokomitea ja sen hyväksyy konferenssi.

17 artikla

Jokainen riitakysymys, joka koskee tämän yleissopimuksen tulkintaa tai sovellutusta ja jota ei ole ratkaistu neuvotteluilla tai johtokunnan hyvillä palveluksilla, alistetaan jonkun riidan osapuolen pyynnöstä Kansainvälisen Tuomioistuimen puheenjohtajan nimittämän välitystuomarin ratkaistavaksi.

18 artikla

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Monacossa 3 päivänä toukokuuta 1967 ja sen jälkeen Monacon ruhtinaskunnan lähetystössä Pariisissa 1 päivästä kesäkuuta 31 päivään joulukuuta 1967 kaikille toimiston työhön 3 päivänä toukokuuta 1967 osallistuville hallituksille.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut hallitukset voivat tulla tämän yleissopimuksen osapuoliksi:

a) allekirjoittamalla sen ilman ratifiointia tai hyväksymistä koskevaa varaumaa, tai

b) allekirjoittamalla sen ratifiointia tai hyväksymistä koskevalla varaumalla ja tallettamalla sen jälkeen ratifiointi- tai hyväksymiskirjan.

3. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat toimitetaan Monacon ruhtinaskunnan Pariisissa olevaan lähetystöön Monacon ruhtinaskunnan hallituksen arkistoon talletettaviksi.

4. Monacon ruhtinaskunnan hallitus ilmoittaa edellä 1 kohdassa tarkoitetuille hallituksille ja johtokunnan puheenjohtajalle kaikista allekirjoittamisista ja kaikista ratifiointi- tai hyväksymiskirjojen tallettamisista.

19 artikla

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kaksikymmentäkahdeksan hallitusta on tullut osapuoliksi 18 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti.

2. Monacon ruhtinaskunnan hallitus ilmoittaa tämän päivämäärän kaikille allekirjoittajahallituksille ja johtokunnan puheenjohtajalle.

20 artikla

Sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan, se on avoinna jokaisen sellaisen merivaltion hallituksen liittymistä varten, joka tekee sitä koskevan anomuksen Monacon ruhtinaskunnan hallitukselle ilmoittaen samalla tarkat tiedot laivastonsa tonnimäärästä ja jonka liittymisen hyväksyy kaksi kolmasosaa jäsenhallituksista. Sellaisesta hyväksymisestä ilmoittaa Monacon ruhtinaskunnan hallitus asianomaiselle hallitukselle. Yleissopimus tulee tämän hallituksen osalta voimaan sinä päivänä, jolloin se tallettaa liittymiskirjansa Monacon ruhtinaskunnan hallituksen huostaan, joka puolestaan ilmoittaa siitä jäsenhallituksille ja johtokunnan puheenjohtajalle.

21 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli voi ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen.

2. Konferenssi harkitsee muutosehdotuksia ja tekee niitä koskevat päätökset konferenssissa edustettuina olevien jäsenhallitusten kahden kolmasosan äänten enemmistöllä. Milloin konferenssi on hyväksynyt muutosehdotuksen, johtokunnan puheenjohtajan tulee pyytää Monacon ruhtinaskunnan hallitusta alistamaan se kaikille sopimuspuolille.

3. Muutos tulee kaikkien sopimuspuolten osalta voimaan kolme kuukautta sen jälkeen, kun Monacon ruhtinaskunnan hallitus on vastaanottanut kahden kolmasosan sopimuspuolilla tekemän, sitä koskevan hyväksymisilmoituksen. Monacon ruhtinaskunnanhallitus ilmoittaa sopimuspuolille ja johtokunnan puheenjohtajalle asiasta todeten samalla muutoksen voimaantulopäivämäärän.

22 artikla

1. Sen jälkeen, kun yleissopimuksen voimaantulosta on kulunut viisi vuotta, jokainen sopimuspuoli voi irtisanoa sen vähintään yhden vuoden irtisanomisajalla toimittamalla sitä koskevan ilmoituksen tästä Monacon ruhtinaskunnan hallitukselle. Irtisanominen tulee voimaan irtisanomisajan päättymistä seuraavana tammikuun 1 päivällä ja merkitsee sitä, että asianomainen hallitus luopuu kaikista järjestön jäsenyyden suomista oikeuksista ja eduista.

2. Monacon ruhtinaskunnan hallitus ilmoittaa sopimuspuolille ja johtokunnan puheenjohtajalle kaikista vastaanottamistaan irtisanomisilmoituksista.

23 artikla

Sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan, Monacon ruhtinaskunnan hallitus rekisteröi sen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä sen peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet siihen asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Monacossa kolmantena päivänä toukokuuta tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäseitsemän yhtenä ainoana englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, joka talletetaan Monacon ruhtinaskunnan hallituksen arkistoon. Tämä hallitus lähettää tästä oikeiksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittajavaltioille ja yleissopimukseen myöhemmin liittyville valtioille sekä johtokunnan puheenjohtajalle.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.