Asetus Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä (OECD), koskevan konvention voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kun Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) neuvosto on 23 päivänä heinäkuuta 1968 kutsunut Suomen hallituksen liittymään Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä koskevaan, Pariisissa 14 päivänä joulukuuta 1960 tehtyyn konventioon, eduskunta 16 päivänä joulukuuta 1968 antanut suostumuksensa Suomen liittymiseen tähän konventioon ja tasavallan presidentti 24 päivänä tammikuuta 1969 päättänyt, että Suomi liittyy jäsenenä sanottuun konventioon, sekä liittymiskirja on 28 päivänä tammikuuta 1969 talletettu Ranskan hallituksen huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä koskeva konventio ja sen ensimmäinen ja toinen lisäpöytäkirja ovat voimassa niin kuin siitä on sovittu.
TALOUDELLINEN YHTEISTYÖN JA KEHITYKSEN JÄRJESTÖÄ KOSKEVA KONVENTIO
Itävallan Tasavallan, Belgian Kuningaskunnan, Kanadan, Tanskan Kuningaskunnan, Ranskan Tasavallan, Saksan Liittotasavallan, Kreikan Kuningaskunnan, Islannin Tasavallan, Irlannin, Italian Tasavallan, Luxemburgin Suurherttuakunnan, Alankomaiden Kuningaskunnan, Norjan Kuningaskunnan, Portugalin Tasavallan, Espanjan, Ruotsin Kuningaskunnan, Sveitsin Liittovaltion, Turkin Tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Amerikan Yhdysvaltojen hallitukset;
katsoen, että talouselämän suorituskyky ja hyvinvointi ovat oleellisia edellytyksiä Yhdistyneiden Kansakuntien tavoitteiden saavuttamiselle, yksilön vapauden turvaamiselle ja yleisen hyvinvoinnin lisäämiselle;
uskoen voivansa tehokkaimmin edistää näitä tarkoitusperiä lujittamalla keskinäistä perinteellistä yhteistyötään;
ollen selvillä siitä, että Euroopan taloudellinen toipuminen ja edistyminen, jota heidän osallistumisensa Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestöön on suuresti edistänyt, on avannut uusia mahdollisuuksia lujittaa tätä perinnettä sekä laajentaa sitä käsittämään uusia tehtäviä ja entistä laajakantoisempia tavoitteita;
vakuuttuneina, että entistä laajempi yhteistyö edistää oleellisesti maailman kansojen rauhanomaisia ja sopusointuisia suhteita;
todeten maidensa talouksien yhä lisääntyvän toisistaan riippuvuuden;
päättäneinä keskinäisen konsultaation ja yhteistyön avulla käyttää entistä tehokkaammin voimavarojaan edistääkseen maidensa talouksien mahdollisimman suurta kasvua ja parantaakseen kansojensa taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia;
katsoen, että taloudellisesti kehittyneempien kansakuntien tulisi olla yhteistyössä auttaakseen parhaan kykynsä mukaan taloudellisen kehityksen vaiheessa olevia maita;
ollen selvillä siitä, että maailmankaupan jatkuva ekspansio on eräs tärkeimmistä maiden taloudellista kehitystä ja kansainvälisten taloudellisten suhteiden paranemista edistävistä tekijöistä; ja
päättäneinä pyrkiä näihin tavoitteisiin niiden velvoitteiden mukaisella tavalla, joita niillä on muissa kansainvälisissä järjestöissä tai laitoksissa, joihin ne kuuluvat, tai sellaisten sopimusten nojalla, joiden osapuolia ne ovat;
ovat näin ollen sopineet seuraavista Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestön muodostamista uudelleen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöksi koskevista määräyksistä:
1 artikla
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (josta jäljempänä käytetään nimitystä "järjestö") tarkoitusperänä on edistää politiikkaa, jonka tavoitteena on:
a) saavuttaa jäsenmaissa mahdollisimman suuri taloudellinen kasvu, työllisyyden lisääntyminen ja nouseva elintaso samalla säilyttäen rahan arvon vakavuus ja siten myötävaikuttaa maailmantalouden kehitykseen;
b) myötävaikuttaa terveeseen taloudelliseen ekspansioon taloudellisen kehityksen vaiheessa olevissa maissa, olivat nämä jäsenmaita tal eivät; ja
c) myötävaikuttaa maailmankaupan ekspansioon multilateraalisella, ei-syrjivällä pohjalla kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.
2 artikla
Näiden tarkoitusperien saavuttamiseksi jäsenmaat sopivat siitä, että ne tulevat sekä erikseen että yhteisesti:
a) edistämään taloudellisten voimavarojensa tehokasta hyväksikäyttöä;
b) edistämään tieteellisellä ja teknologisella alalla voimavarojensa kehittämistä, suosimaan tutkimustyötä ja edistämään ammattikoulutusta;
c) harjoittamaan taloudellisen kasvun ja rahan arvon koti- ja ulkomaisen vakavuuden saavuttamiseen tehtävää politiikkaa ja välttämään sellaisten tilanteiden kehittymistä, jotka saattaisivat vaarantaa niiden oman tai toisten maiden talouden;
d) jatkamaan ponnistelujaan tavaroiden ja Palvelusten vaihdon ja maksuliikkeen tiellä olevien esteiden vähentämiseksi tai poistamiseksi sekä ylläpitämään ja laajentamaan pääoman siirtojen liberalisointia; ja
e) myötävaikuttamaan sopivin keinoin ja erityisesti pääomia ohjaamalla taloudellisen kehityksen vaiheessa olevien maiden taloudelliseen kehitykseen, olivat nämä jäsenmaita tai eivät, ottaen huomioon teknisen avun saamisen ja laajenevien vientimarkkinoiden turvaamisen merkityksen näiden maiden talouselämälle.
3 artikla
Saavuttaakseen 1 artiklassa asetetut tarkoitusperät ja täyttääkseen 2 artiklaan sisältyvät sitoumukset jäsenmaat sopivat siitä, että ne:
a) pitävät toisensa tietoisina toimenpiteistään ja toimittavat järjestölle sen tehtävien täyttämiseen tarvittavat tiedot;
b) konsultoivat jatkuvasti toisiaan, suorittavat tutkimuksia ja osallistuvat yhteisesti sovittuihin projekteihin; ja
c) ovat kiinteässä yhteistyössä keskenään sekä ryhtyvät, sen ollessa tarkoituksenmukaista, koordinoituun toimintaan.
4 artikla
Tämän konvention sopimuspuolet ovat järjestön jäsenmaita.
5 artikla
saavuttaakseen tarkoitusperänsä järjestö voi:
a) tehdä päätöksiä, jotka ovat, mikäli ei toisin ole määrätty, kaikkia jäsenmaita sitovia;
b) tehdä jäsenmaille suosituksia; ja
c) tehdä sopimuksia jäsenmaiden, Järjestöön kuulumattomien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.
6 artikla
1. Mikäli järjestö ei yksimielisesti erikoistapauksissa toisin päätä, päätökset ja suositukset tehdään kaikkien jäsenmaiden keskinäisellä sopimuksella.
2. kullakin jäsenmaalla on yksi ääni. jos Jäsenmaa pidättyy äänestämästä jostain päätöksestä tai suosituksesta, tämä äänestyksestä pidättyminen ei tee pätemättömäksi tätä päätöstä tai suositusta, jota sovelletaan muihin jäsenmaihin paitsi äänestyksestä pidättyneeseen jäsenmaahan.
3. Mikään päätös ei sido jäsenmaata, ennen kuin sen omien perustuslakien mukaisen käsittelyjärjestyksen vaatimukset on täytetty. Muut jäsenmaat voivat sopia, että tällaista päätöstä sovelletaan niihin väliaikaisesti.
7 artikla
Kaikkien jäsenmaiden muodostama neuvosto on elin, joka päättää järjestön kaikista säädöksistä. Neuvosto voi kokoontua istuntoihin joko ministereiden tai pysyvien edustajien tasolla.
8 artikla
Neuvosto nimeää joka vuosi puheenjohtajan, joka johtaa puhetta sen ministerikokouksissa sekä kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajan toimikautta voidaan jatkaa yhdellä vuodella.
9 artikla
Neuvosto voi asettaa toimeenpanevan komitean ja järjestön tarkoitusperien saavuttamiseksi tarpeellisia lisäelimiä.
10 artikla
1. Neuvosto nimittää sille vastuullisen pääsihteerin viiden vuoden toimikaudeksi. Hänen apunaan on yksi tai useampia varapääsihteereitä tai apulaispääsihteereitä, jotka neuvosto nimittää pääsihteerin suosituksesta.
2. Pääsihteeri toimii puheenjohtajana pysyvien edustajien tasolla pidettävissä neuvoston istunnoissa. Hän avustaa neuvostoa kaikin sopivin tavoin ja voi tehdä ehdotuksia neuvostolle tai järjestön mille tahansa muulle elimelle.
11 artikla
1. Pääsihteeri nimittää järjestön tarvitseman henkilökunnan neuvoston hyväksymien organisaatiosuunnitelmien mukaisesti. Neuvosto hyväksyy henkilökuntaa koskevat säännökset.
2. Ottaen huomioon järjestön kansainvälisen luonteen, pääsihteeri, vara- tai apulaispääsihteerit ja henkilökunta eivät saa pyytää eivätkä vastaanottaa ohjeita miltään jäsenmaalta tai miltään järjestön ulkopuoliselta hallitukselta tai viranomaiselta.
12 artikla
Neuvoston määrättävissä olevilla ehdoilla Järjestö voi:
a) lähettää tiedotuksia järjestöön kuulumattomille maille tai järjestöille;
b) solmia ja ylläpitää suhteita järjestöön kuulumattomiin maihin tai järjestöihin; ja
c) kutsua järjestöön kuulumattomia hallituksia tai järjestöjä osallistumaan järjestön toimintaan.
13 artikla
Pariisissa 18 päivänä huhtikuuta 1951 ja Roomassa 25 päivänä maaliskuuta 1957 tehdyillä sopimuksilla perustettujen Euroopan Yhteisöjen edustus järjestössä määritellään tämän konvention ensimmäisessä lisäpöytäkirJassa.
14 artikla
1. Allekirjoittajamaat ratifioivat tai hyväksyvät tämän konvention perustuslakiensa vaatimusten mukaisesti.
2. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Ranskan Tasavallan hallituksen huostaan, joka nimetään tallettajahallitukseksi.
3. Tämä konventio tulee voimaan:
a) ennen syyskuun 30 päivää 1961, kaikkien allekirjoittajamaiden talletettua ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa; tai
b) syyskuun 30 päivänä 1961, Jos tuona päivänä vähintään viisitoista allekirjoittajamaata on tallettanut puheenaolevia allekirjoittajamaita koskevat sanotut asiakirjat; ja sen jälkeen kunkin muun allekirjoittajamaan osalta sen ratifiointi- tai hyväksymiskirjojen talletuspäivänä;
c) syyskuun 30 päivän 1961 jälkeen, mutta viimeistään kaksi vuotta tämän konvention allekirjoittamisesta, kun viisitoista allekirjoittajamaata on omalta osaltaan tallettanut sanotut asiakirjat; ja sen jälkeen kunkin muun allekirjoittamaan osalta sen ratifiointi- tai hyväksymiskirjojen talletuspäivänä;
4. Mikä tahansa allekirjoittajamaa, joka konvention voimaantullessa ei ole tallettanut ratifiointi- tai hyväksymiskirjojaan, voi osallistua järjestön toimintaan järjestön ja sellaisen allekirjoittamaan välisessä sopimuksessa määriteltävin ehdoin.
15 artikla
Tämän konvention tullessa voimaan toteutuu myöskin Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestön uudelleen muodostaminen, ja sen tarkoitusperät, elimet, valtuudet ja nimi ovat sen jälkeen sellaiset kuin tässä konventiossa on määrätty. Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestön oikeushenkilön asema siirtyy järjestölle, mutta Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestön päätökset, suositukset ja päätöslauselmat tarvitsevat neuvoston hyväksymisen, jotta niitä voidaan soveltaa tämän konvention voimaan tulon jälkeen.
16 artikla
Neuvosto voi päättää kutsua minkä tahansa hallituksen, joka on valmis ottamaan vastatakseen jäsenyyden mukanaan tuomista velvollisuuksista, liittymään tähän konventioon. Tällaisen päätöksen tulee olla yksimielinen, paitsi milloin neuvosto erityistapauksessa yksimielisesti hyväksyy äänestämästä pidättymisen, jolloin huolimatta 6 artiklan määräyksistä päätöstä sovelletaan kaikkiin jäsenmaihin. Liittyminen tulee voimaan liittymiskirjojen tallettamisella tallettajahallituksen huostaan.
17 artikla
Kukin sopimuspuoli voi lopettaa tämän konvention soveltamisen omalta osaltaan antamalla kaksitoista kuukautta aikaisemmin tallettajahallitukselle tätä tarkoittavan ilmoituksen.
18 artikla
Järjestön päämaja on Pariisissa, mikäli neuvosto ei toisin päätä.
19 artikla
Järjestön oikeudellinen asema ja järjestön, sen virkailijoiden sekä jäsenmaiden siinä toimivien edustajien erioikeudet ja vapaudet määritellään tämän konvention toisessa lisäpöytäkirjassa.
20 artikla
1. Neuvoston hyväksymien varainhoitoa koskevien määräysten mukaisesti pääsihteeri. esittää kunakin vuonna neuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen tulo- ja menoarvio, tilinpidon ja neuvoston mahdollisesti pyytämät lisätulo- ja menoarviot.
2. Neuvoston hyväksymät järjestön yleiset menot jaetaan neuvoston määrättävissä olevan asteikon edellyttämässä suhteessa jäsenmaiden kesken. Muut menot rahoitetaan neuvoston määrättävissä olevin perustein.
21 artikla
Vastaanotettuaan minkä tahansa ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tai irtisanomisilmoituksen tallettajahallituksen tulee ilmoittaa tästä kaikille sopimuspuolille Ja järjestön pääsihteerille.
Minkä vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset valtuutetut, asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän konvention.
Tehty Pariisissa joulukuun 14 päivänä 1960 englannin ja ranskan kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia, yhtenä kappaleena, joka talletetaan tallettajahallituksen liuostaan., joka lähettää siitä oikeiksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittajamaille.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä koskevan konvention ensimmäinen lisäpöytäkirja
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä koskevan konvention allekirjoittajamaat
ovat sopineet seuraavasta:
1. Pariisin ja Rooman sopimuksilla 18 päivänä huhtikuuta 1951 ja 25 päivänä maaliskuuta 1957 perustettujen Euroopan Yhteisöjen edustus Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä määräytyy sanottuihin sopimuksiin sisältyvien institutionaalisten määräysten mukaisesti.
2. Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön komissiot samaten kuin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkea viranomainen osallistuvat järjestön työhön.
Minkä vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset valtuutetut, asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.
Tehty Pariisissa joulukuun 14 päivänä 1960 englannin ja ranskan kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia, yhtenä kappaleena, joka talletetaan Ranskan Tasavallan hallituksen huostaan, joka lähettää siitä oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittajamaille.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä koskevan konvention toinen lisäpöytäkirja
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä (josta Jäljempänä käytetään nimitystä "järjestö") koskevan konvention allekirjoittajamaat
ovat sopineet seuraavasta:
Järjestöllä on seuraavanlainen oikeudellinen asema ja järjestöllä, sen virkailijoilla ja siinä toimivilla jäsenmaitten edustajilla seuraavat erioikeudet ja vapaudet:
a) huhtikuun 16 päivänä 1948 Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestöä koskevan konvention sopimuspuolten alueella sanotun konvention ensimmäisen lisäpöytäkirjan mukainen oikeudellinen asema, erioikeudet ja vapaudet;
b) Kanadassa Kanadan hallituksen ja järjestön kesken tehdyn minkä tahansa oikeudellista asemaa, erioikeuksia ja vapauksia koskevan sopimuksen tai järjestelyn mukainen oikeudellinen asema, erioikeudet ja vapaudet;
c) Yhdysvalloissa kansainvälisten järjestöjen koskemattomuuslain määräysten mukaisesti kesäkuun 27 päivänä 1950 annetussa toimeenpanomääräyksessä n: o 10133 edellytetty oikeudellinen asema, erioikeudet ja vapaudet; ja
d) muualla asianomaisen hallituksen ja järjestön kesken tehdyn minkä tahansa sopimuksen tai järjestelyn mukainen oikeudellinen asema, erioikeudet ja vapaudet.
Minkä vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset valtuutetut, asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.
Tehty Pariisissa joulukuun 14 päivänä 1960 englannin ja ranskan kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia, yhtenä kappaleena, joka talletetaan Ranskan Tasavallan Hallituksen huostaan, joka lähettää siitä oikeiksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittajamaille.