80/1968

Asetus valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.

1 §.

Sitten kun tasavallan presidentti on 13 päivänä syyskuuta 1968 päättänyt, että Suomi liittyy New Yorkissa 28 päivänä syyskuuta 1954 tehtyyn valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen, ja Suomen liittymiskirja on 10 päivänä lokakuuta 1968 talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus Suomen osalta tulee voimaan 8 päivänä tammikuuta 1969 niin kuin siitä on sovittu, ottaen kuitenkin huomioon 2 §:ssä mainitut varaumat.

2 §.

Edellä 1 §:ssä mainittuun yleissopimukseen liittyessä on Suomen osalta tehty seuraavat varaumat, jotka ovat:

1) yleinen varauma, jossa selitetään ettei valtiottomalle henkilölle yleissopimuksen määräyksiä sovellettaessa myönnettävään vieraan maan kansalaisia koskevaan edullisimpaan kohteluun vaikuta ne erityiset edut, jotka Suomi on myöntänyt tai tulee vastaisuudessa myöntämään Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisille;

2) varauma yleissopimuksen 7 artiklan 2 kohdan osalta, joka tarkoittaa, ettei Suomi yleisesti ottaen tule vapauttamaan valtiotonta henkilöä, joka täyttää kolmen vuoden oleskelua Suomessa koskevan ehdon, niistä lainsäädäntömme vastavuoroisuusehdoista, jotka Suomen oikeus asettaa edellytykseksi, että ulkomaalainen voi nauttia jotain määrättyä etua;

3) varauma, jossa selitetään, ettei yleissopimuksen 8 artikla ole Suomea sitova;

4) varauma yleissopimuksen 12 artiklan 1 kohdan osalta, mikä tarkoittaa ettei yleissopimus aiheuta muutosta Suomen osalta voimassa olevaan kansainväliseen yksityisoikeuteen, sikäli kuin siinä määrätään, että valtiottoman henkilön henkilöoikeudellinen asema määräytyy hänen kotimaansa lain mukaan;

5) varauma yleissopimuksen 24 artiklan 1 b ja 3 kohtien osalta, jossa selitetään, etteivät näiden kohtien määräykset ole Suomea sitovia;

6) varauma yleissopimuksen 25 artiklan osalta, jossa selitetään, että suomalainen viranomainen ei ole sidottu antamaan ulkomaalaisen viranomaisen sijasta sellaista asiakirjaa tai todistusta, jonka antaminen ei ole mahdollista Suomessa; sekä

7) varauma yleissopimuksen 28 artiklan osalta, jossa selitetään, ettei Suomi hyväksy tämän artiklan asettamia velvoituksia, koska meillä noudatetun käytännön mukaan on tarkoituksenmukaisempaa antaa muukalaispasseja; Suomi on sen sijaan valmis tunnustamaan päteviksi muiden sopimusvaltioiden tämän artiklan mukaisesti antamat matkustusasiakirjat.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1968.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.