Finlex ®

Alkuperäinen sopimus: 8/1948

Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön PERUSSÄÄNTÖ

Johdanto

Kansakunnat, jotka hyväksyvät tämän perussäännön, vakaasti tahtoen edistää yleistä hyvinvointia tukemalla kukin omalta osaltaan sellaista yksitellen tai yhteisesti tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on:

- kohottaa niiden itsekunkin lainkäyttövaltaan kuuluvien kansojen ravitsemus- ja elintasoa;

- tehostaa kaikkien elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuotantoa ja jakelua;

- parantaa maalaisväestön elinehtoja

- ja siten myötävaikuttaa maailmantalouden laajenemiseen sekä vapauttaa ihmiskunta nälästä;

perustavat täten Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön, jota jäljempänä kutsutaan "Järjestöksi" ja jonka välityksellä jäsenvaltiot tekevät selkoa toisilleen niistä toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet ja niistä tuloksista, joita ne ovat saavuttaneet yllä määritellyillä toiminnan aloilla.

1 artikla

Järjestön tehtävät

1. Järjestön tulee koota, eritellä, tulkita ja levittää ravitsemusta, elintarvikkeita ja maataloutta koskevia tietoja. Tässä perussäännössä nimitys "maatalous" ja sen johdannaiset käsittävät kalastuksen, merien tuotteet, metsätalouden tuotteet ja sen alkutuotteet.

2. Järjestö edistää ja tarvittaessa suosittaa kansallista ja kansainvälistä toimintaa seuraavilla aloilla:

a) ravitsemukseen, elintarvikkeisiin tai maatalouteen kohdistuvaa tieteellistä, teknillistä, sosiaalista ja taloudellista tutkimustyötä;

b) ravitsemusta, elintarvikkeita ja maataloutta koskevan opetuksen ja niihin liittyvien hallinnollisten järjestelyjen parantamista sekä ravitsemusta ja maataloutta koskevien tieteiden ja menetelmien antamien tulosten tekemistä yleisesti tunnetuksi;

c) luonnonrikkauksien säilyttämistä ja parannettujen menetelmien soveltamista maataloustuotannossa;

d) elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden jalostamis-, markkinoimis- ja jakelumenetelmien parantamista;

e) toimintaperiaatteiden omaksumista riittävän kansallisen ja kansainvälisen maatalousluoton aikaansaamiseksi;

f) kansainvälisten toimintaperiaatteiden omaksumista maataloustuotteita koskevien sopimusten osalta.

3. Järjestön tehtäviin kuuluu myös:

a) antaa hallituksille niiden mahdollisesti pyytämää teknillistä apua;

b) perustaa yhteistyössä asianomaisten hallitusten kanssa sellaisia elimiä, joita nämä saattavat tarvita Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalouskonferenssin suositusten ja tämän perussäännön hyväksymisestä aiheutuvien velvoitusten täyttämiseksi; ja

c) ryhtyä yleensä kaikkiin tarpeellisiin ja sopiviksi katsottaviin toimenpiteisiin toteuttaakseen Järjestön tarkoitusperät sellaisina kuin ne on johdannossa esitetty.

2 artikla

Jäsenet ja liitynnäisjäsenet

1. Järjestön alkuperäisiä jäsenvaltioita ovat ne I liitteessä luetellut kansakunnat, jotka hyväksyvät tämän perussäännön 21 artiklan määräysten mukaisesti. (Liite julkaistu Suomen asetuskokoelman sopimuskirjassa n:o 8/48.)

2. Yleiskonferenssi voi päättää kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä edellyttäen, että Järjestön jäsenvaltioiden enemmistö on läsnä, ottaa Järjestön uudeksi jäseneksi valtion, joka on jättänyt jäsenyyttä koskevan anomuksen ja ilmoittanut virallisella asiakirjalla, että se hyväksyy tämän perussäännön velvoitukset sellaisina kuin ne ovat voimassa jäseneksi hyväksymisen hetkellä.

3. Yleiskonferenssi voi samoilla 2 kohdassa mainituilla vaadittua äänten enemmistöä ja päätösvaltaisuutta koskevilla ehdoilla päättää ottaa Järjestön liitynnäisjäseneksi alueen tai alueryhmän, joka ei itse vastaa kansainvälisistä suhteistaan, tämän kansainvälisistä suhteista vastuussa olevan jäsenvaltion tai viranomaisen sen puolesta tekemästä anomuksesta. Edellytyksenä on kuitenkin, että sellainen jäsenmaa tai viranomainen on ilmoittanut virallisella asiakirjalla, että se hyväksyy ehdotetun liitynnäisjäsenen puolesta tämän perussäännön velvoitukset sellaisina kuin ne ovat voimassa jäseneksi hyväksymisen hetkellä, ja että se liitynnäisjäsenen puolesta tulee vastaamaan tämän perussäännön 8 artiklan 4 kohdan, 16 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 12 artiklan 2 ja 3 kohdan määräysten noudattamisesta.

4. Liitynnäisjäsenen oikeuksien ja velvoitusten luonne ja laajuus määritellään tämän Perussäännön ja Järjestön ohjesääntöjen asianomaisissa määräyksissä.

5. Jäsenyys ja liitynnäisjäsenyys tulevat voimaan sinä päivänä, jona yleiskonferenssi hyväksyy anomuksen.

3 artikla

Yleiskonferenssi

1. Järjestöllä on yleiskonferenssi, jossa jokaisella jäsenvaltiolla tai liitynnäisjäsenellä on yksi edustaja. Liitynnäisjäsenillä on oikeus osallistua yleiskonferenssin neuvotteluihin, mutta niillä ei ole yleiskonferenssin luottamustehtäviä eikä niillä ole äänioikeutta.

2. Jokainen jäsenvaltio ja liitynnäisjäsen voi nimittää varamiehiä, apulaisia ja neuvonantajia edustajalleen. Yleiskonferenssi voi laatia sääntöjä varamiesten, apulaisten ja neuvonantajien osallistumisesta asioiden käsittelyyn, mutta tämän osallistumisen tulee tapahtua ilman äänioikeutta, paitsi milloin varamies, apulainen tai neuvonantaja osallistuu niihin edustajan sijasta.

3. Kukaan edustaja ei voi edustaa useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota tai liitynnäisjäsentä.

4. Kullakin jäsenvaltiolla on vain yksi ääni. Jäsenvaltio, joka ei ole suorittanut maksuosuuttaan Järjestölle, ei saa äänestää yleiskonferenssissa, jos maksamatta oleva erä vastaa kahdelta edelliseltä täydeltä kalenterivuodelta maksettavien osuuksien määrää tai ylittää sen. Yleiskonferenssi voi kuitenkin sallia tällaisen jäsenvaltion osallistuvan äänestykseen, jos se on vakuuttunut siitä, että maksujen suorittamatta jättäminen on johtunut jäsenvaltiosta riippumattomista syistä.

5. Yleiskonferenssi voi kutsua jokaisen kansainvälisen järjestön, jonka toiminta liittyy Järjestön toimialaan, olemaan edustettuna sen kokouksissa yleiskonferenssin määräämillä ehdoilla. Tällaisen järjestön edustajalla ei ole äänioikeutta.

6. Yleiskonferenssi kokoontuu kerran kahdessa vuodessa säännöllisiin istuntoihin. Se voi kokoontua erikoisistuntoihin:

a) jos yleiskonferenssi päättää säännöllisessä istunnossa annettujen äänten (enemmistöllä kokoontua seuraavana vuonna;

b) jos neuvosto kehottaa siihen pääjohtajaa tai jos vähintään kolmannes jäsenvaltioista pyytää sitä.

7. Yleiskonferenssi valitsee omat toimihenkilönsä.

8. Milloin tämä perussääntö tai yleiskonferenssin laatimat säännöt eivät toisin määrää, yleiskonferenssi ratkaisee kaikki kysymykset annettujen äänten enemmistöllä.

4 artikla

Yleiskonferenssin tehtävät

1. Yleiskonferenssi määrää Järjestön toiminnasta ja hyväksyy sen talousarvion sekä käyttää muita tämän perussäännön sille suomia valtuuksia.

2. Yleiskonferenssi hyväksyy Järjestön menettelytapasäännön ja rahataloutta koskevat säännöt.

3. Yleiskonferenssi voi kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä antaa jäsenvaltioille ja liitynnäisjäsenille harkittaviksi elintarvike- ja maatalousasioita koskevia suosituksia valtionsisäistä täytäntöönpanoa varten.

4. Yleiskonferenssi voi antaa jokaiselle kansainväliselle järjestölle järjestön tarkoituksiin liittyviä asioita koskevia suosituksia.

5. Yleiskonferenssi voi ottaa tutkittavaksi jokaisen neuvoston tai yleiskonferenssin tai neuvoston tai yleiskonferenssin tai neuvoston komission tai komitean, tai näiden komissioiden tai komitean alaisten elinten jokaisen päätöksen.

5 artikla

Järjestön neuvosto

1. Yleiskonferenssi valitsee Järjestön neuvoston, johon kuuluu kolmekymmentäyksi jäsenvaltiota. Kullakin neuvoston jäsenvaltiolla on yksi edustaja ja ainoastaan yksi ääni. Jokainen neuvoston jäsen voi määrätä edustajalleen varamiehiä, apulaisia ja neuvonantajia. Neuvosto voi päättää millä ehdoilla varamiehet, apulaiset ja neuvonantajat osallistuvat asioiden käsittelyyn, mutta tämän osallistumisen tulee tapahtua ilman äänioikeutta paitsi milloin varamies, apulainen tai neuvonantaja osallistuu niihin edustajan sijasta. Kukaan edustaja ei voi edustaa enempää kuin yhtä neuvoston jäsentä. Yleiskonferenssi laatii neuvoston jäsenten toimiaikaa ja muita toimintaohjeita koskevat säännökset.

2. Yleiskonferenssi nimittää lisäksi neuvostolle riippumattoman puheenjohtajan.

3. Neuvostolla on ne toimivaltuudet, jotka yleiskonferenssi voi sille siirtää, mutta yleiskonferenssi ei voi siirtää sille toimivaltuuksia, jotka on mainittu tämän perussäännön 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 4 artiklassa, 7 artiklan 1 kohdassa, 12 artiklassa, 13 artiklan 4 kohdassa, 14 artiklan 1 ja 6 kohdassa ja 20 artiklassa.

4. Neuvosto nimittää itse muut toimihenkilönsä paitsi puheenjohtajan ja hyväksyy yleiskonferenssin päätösten mukaisesti oman menettelytapasääntönsä.

5. Mikäli tässä perussäännössä tai yleiskonferenssin ja neuvoston laatimissa säännöissä ei nimenomaan ole toisin määrätty, kaikki neuvoston päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä.

6. Neuvosto voi nimittää avukseen tehtäviään suorittaessaan ohjelmakomitean, rahaasiainkomitean, tuotekomitean, kalastuskomitean sekä perussääntöön liittyviä ja oikeudellisia kysymyksiä käsittelevän komitean. Nämä komiteat antavat kertomuksia neuvostolle. Yleiskonferenssin hyväksymissä säännöissä määrätään komiteoiden kokoonpano ja toimivaltuudet.

6 artikla

Komissiot, komiteat, konferenssit, työryhmät ja neuvottelut

1. Yleiskonferenssi tai neuvosto voi asettaa komissioita, joiden jäsenyys on avoin kaikille jäsenvaltioille tai liitynnäisjäsenille, tai aineellisia komissioita, joihin ne jäsenvaltiot tai liitynnäisjäsenet voivat kuulua, joiden alueet ovat kokonaan tai osittain yhdellä tai useammalla alueella, antamaan ohjeita toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa ja yhdenmukaistamaan toiminnan toteuttamista. Yleiskonferenssi tai neuvosto voi myös asettaa muiden hallitustenvälisten järjestöjen kanssa yhteisiä komissioita, joiden jäsenyys on avoinna kaikille Järjestön ja muiden kysymykseen tulevien järjestöjen jäsenvaltioille ja liitynnäisjäsenille, tai yhteisiä alueellisia komissioita, joiden jäsenyys oli avoin Järjestön ja muiden kysymykseen tulevien järjestöjen jäsenvaltioille ja liitynnäisjäsenille, joiden alueet sijaitsevat kokonaan tai osaksi tällä alueella.

2. Yleiskonferenssi, neuvosto tai pääjohtaja yleiskonferenssin tai neuvoston valtuuttamana voi asettaa komiteoita ja työryhmiä tutkimaan Järjestön tarkoitusperiin liittyviä asioita ja antamaan niistä kertomuksia. Nämä komiteat ja työryhmät koostuvat joko valituista jäsenvaltioista ja liitynnäisjäsenistä tai yksityisistä henkilöistä, jotka on nimitetty henkilökohtaisesti teknillisen erikoispätevyytensä perusteella. Yleiskonferenssi, neuvosto tai pääjohtaja yleiskonferenssin tai neuvoston valtuuttamana voi myös yhdessä muiden hallitustenvälisten järjestöjen kanssa asettaa yhteisiä komiteoita ja työryhmiä. Nämä koostuvat joko Järjestön valituista jäsenvaltioista ja liitynnäisjäsenistä ja muista kysymykseen tulevista järjestöistä, tai yksityisistä henkilökohtaisessa ominaisuudessaan nimitetyistä henkilöistä. Kysymyksen ollessa Järjestöstä valitut jäsenvaltiot ja liitynnäisjäsenet määrää joko yleiskonferenssi tai neuvosto, tai pääjohtaja yleiskonferenssin tai neuvoston niin päättäessä. Kysymyksen ollessa Järjestöstä määrää henkilökohtaisessa ominaisuudessaan nimitetyt henkilöt joko yleiskonferenssi, neuvosto, valitut jäsenvaltiot tai liitännäisjäsenet tahi pääjohtaja yleiskonferenssin tai neuvoston niin päättäessä.

3. Yleiskonferenssi, neuvosto tai pääjohtaja yleiskonferenssin tai neuvoston valtuuttamana päättää kussakin tapauksessa yleiskonferenssin, neuvoston tai mahdollisesti pääjohtajan asettamien komissioiden, komiteain ja työryhmien toimivaltuudesta ja kertomusten antamisesta. Nämä komissiot ja komiteat voivat hyväksyä omat menettelytapasääntönsä ja niitä koskevat muutokset, jotka tulevat voimaan pääjohtajan hyväksyttyä ne ja yleiskonferenssin tai neuvoston vahvistettua hyväksymisen, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Yhdessä muiden hallitustenvälisten järjestöjen kanssa asetettujen komissioiden, komiteain ja työryhmien toimivaltuudet ja kertomusten antamisohjeet määrätään neuvottelemalla muiden kysymykseen tulevien järjestöjen kanssa.

4. Pääjohtaja voi neuvottelemalla jäsenvaltioiden, liitynnäisjäsenten ja kansallisten FAO-toimikuntien kanssa asettaa asiantuntijaryhmiä edistääkseen neuvotteluja Järjestön toiminnan eri alojen johtavien teknillisten asiantuntijain kanssa. Pääjohtaja voi kutsua koolle jotkut näistä asiantuntijoista tai heidät kaikki neuvottelemaan erikoiskysymyksistä.

5. Yleiskonferenssi, neuvosto tai pääjohtaja yleiskonferenssin tai neuvoston valtuuttamana voi kutsua koolle yleisiä, aineellisia, teknillisiä tai muita konferensseja tai jäsenvaltioiden ja liitynnäisjäsenten työryhmiä tai neuvotteluja ja määrätä niiden toimivaltuudet ja kertomusten antamisohjeet. Ne voivat kutsua tällaisiin konferensseihin, työryhmiin ja neuvotteluihin osallistumaan sopivaksi harkitsemallaan tavalla sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä elimiä, jotka ovat kiinnostuneita ravitsemusta, elintarvikkeita ja maataloutta koskevista kysymyksistä.

6. Milloin pääjohtaja on vakuuttunut, että kiireelliset toimenpiteet ovat tarpeen, hän voi asettaa komiteoita ja työryhmiä ja kutsua koolle konferensseja, työryhmiä ja neuvotteluja, jotka mainitaan edellä 2 ja 5 kohdassa. Pääjohtajan tulee ilmoittaa tällaisista toimenpiteistä jäsenvaltioille ja liitynnäisjäsenille ja antaa kertomus asiasta neuvoston seuraavassa istunnossa.

7. Liitynnäisjäsenillä, jotka kuuluvat komissioihin, komiteoihin tai työryhmiin tahi jotka osallistuvat konferensseihin, työryhmiin tai neuvotteluihin, joihin viitataan edellä 1, 2 ja 5 kohdassa, on oikeus osallistua näiden komissioiden, komiteain, konferenssien, työryhmien tai neuvottelujen keskusteluihin, mutta niillä ei ole luottamustehtäviä eikä äänioikeutta.

7 artikla

Pääjohtaja

1. Järjestöllä on pääjohtaja, jonka yleiskonferenssi nimittää nelivuotiskaudeksi.

2. Nelivuotiskauden päätyttyä pääjohtaja voidaan nimittää uudelleen kaksivuotiskaudeksi. Tämän kaksivuotiskauden päätyttyä pääjohtaja voidaan vielä nimittää uudelleen kaksivuotiskaudeksi, jonka jälkeen häntä ei voida enää nimittää uudelleen.

3. Tämän artiklan mukaiset nimittämiset ja uudelleen nimittämiset suoritetaan yleiskonferenssin määräämillä tavoilla ja muilla ehdoilla.

4. Jos pääjohtajan virka tulee avoimeksi pääjohtajan jonkin yllämainitun virkakauden aikana, yleiskonferenssi voi nimittää seuraajan virkakauden jäljellä olevaksi ajaksi. Tällainen seuraaja voidaan nimittää jälleen tai uudestaan tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan määräysten mukaisesti edellyttäen, että hänen virkakausiensa yhteismäärä ei ylitä kahdeksaa vuotta.

5. Pääjohtajalla on täysi toimi- ja käskyvalta johtaa Järjestön toimintaa yleiskonferenssin ja neuvoston yleisen valvonnan alaisena.

6. Pääjohtaja tai tämän edustajakseen määräämä henkilö osallistuu ilman äänioikeutta kaikkiin yleiskonferenssin ja neuvoston kokouksiin ja valmistelee yleiskonferenssin ja neuvoston käsiteltäväksi ehdotuksia tarkoituksenmukaisista toimenpiteistä niille tulevissa asioissa.

8 artikla

Toimihenkilöt

1. Pääjohtaja nimittää Järjestön toimihenkilöt siten kuin yleiskonferenssin laatimat säännöt edellyttävät.

2. Järjestön toimihenkilöt ovat vastuussa toimistaan pääjohtajalle. Heidän tehtävänsä ovat luonteeltaan yksinomaan kansainvälisiä, eivätkä he saa pyytää eivätkä vastaanottaa ohjeita niiden suorittamisesta keneltäkään Järjestöön kuulumattomalta viranomaiselta. Jäsenvaltiot ja liitynnäisjäsenet sitoutuvat täysin kunnioittamaan toimihenkilöiden vastuun kansainvälistä luonnetta ja olemaan vaikuttamatta kansalaisiinsa näiden suorittaessa sellaisia tehtäviä.

3. Nimittäessään toimihenkilöitä pääjohtaja on huomioon ottaen sen erinomaisen tärkeän näkökohdan, että toimihenkilöiden suorituskyvyn ja teknillisen asiantuntemuksen tulee olla mahdollisimman suuret, kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että nämä henkilöt valitaan niin laajalta maantieteelliseltä alueelta kuin mahdollista.

4. Jokainen jäsenvaltio ja liitynnäisjäsen sitoutuu valtiosääntönsä mukaisin rajoituksin myöntämään Järjestön pääjohtajalle ja ylemmille toimihenkilöille diplomaattiedustajille kuuluvat oikeudet ja koskemattomuuden sekä muille toimihenkilöille samat oikeudet ja saman koskemattomuuden, jotka on tapana myöntää diplomaattisten edustustojen diplomaattikuntaan kuulumattomalle henkilökunnalle, tai vaihtoehtoisesti myöntämään näille muille toimihenkilöille saman koskemattomuuden ja samat oikeudet, jotka vastaisuudessa ehkä myönnetään muiden kansainvälisten järjestöjen vastaaville toimihenkilöille.

9 artikla

Sijaintipaikka

Yleiskonferenssi päättää Järjestön sijaintipaikasta.

10 artikla

Alue- ja yhdistystoimistot

1. Aluetoimistojen ja niiden alaisten toimistojen perustamisesta voi pääjohtaja päättää yleiskonferenssin suostumuksella.

2. Pääjohtaja voi nimittää toimihenkilöitä ylläpitämään yhteyttä määrättyihin maihin tai alueisiin asianomaisen hallituksen kanssa tehdyllä sopimuksella.

11 artikla

Jäsenten ja liitynnäisjäsenten kertomukset.

1. Kunkin jäsenvaltion ja liitynnäisjäsenen on määräajoin tehtävä Järjestölle selkoa siitä, miten johdannossa esitetyt pyrkimykset Järjestön tarkoitusperien toteuttamiseksi ovat edistyneet, sekä niistä toimenpiteistä, joihin yleiskonferenssin tekemien suositusten ja sen ehdottamien yleissopimusten johdosta on ryhdytty.

2. Kertomukset annetaan sellaisina ajankohtina ja sen muotoisina ja sisältöisinä kuin yleiskonferenssi niitä pyytää.

3. Pääjohtajan on esiteltävä nämä kertomukset sekä niistä laaditut selostukset yleiskonferenssille ja toimitettava julkaistaviksi ne kertomukset ja selostukset, jotka yleiskonferenssi mahdollisesti hyväksyy, yhdessä kaikkien niihin liittyvien konferenssin hyväksymien kertomusten kanssa.

4. Pääjohtaja voi pyytää jokaiselta jäsenvaltiolta ja liitynnäisjäseneltä Järjestön tarkoitusperiin liittyviä tietoja.

5. Kunkin jäsenvaltion ja liitynnäisjäsenen on pyydettäessä toimitettava Järjestölle kaikki ne lakinsa, asetuksensa, viralliset kertomukset ja tilastotiedot, jotka koskevat ravitsemusta, elintarvikkeita tai maataloutta. sitä mukaa kuin ne julkaistaan.

12 artikla

Suhteet Yhdistyneisiin Kansakuntiin

1. Järjestö ylläpitää suhteita Yhdistyneisiin Kansakuntiin erityisjärjestönä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 57 artiklan tarkoituksen mukaisesti.

2. Yleiskonferenssi hyväksyy Järjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisiä suhteita koskevat sopimukset.

13 artikla

Yhteistoiminta muiden järjestöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa

1. Läheisen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi Järjestön ja muiden sellaisten kansainvälisten järjestöjen välille, joilla on samanlaisia tehtäviä, yleiskonferenssi voi tehdä sopimuksia tällaisten järjestöjen asianomaisten elinten kanssa tehtävien jaosta niiden kesken ja yhteistoiminnan muodoista.

2. Pääjohtaja voi minkä tahansa yleiskonferenssin päätöksen mukaisesti tehdä muiden hallitustenvälisten järjestöjen kanssa sopimuksia, jotka tarkoittavat yhteisten palvelutoimintojen ylläpitämistä, yhteisten järjestelyjen aikaansaamista palvelukseen ottamisen, koulutuksen ja muiden samanlaisten kysymysten osalta sekä toimihenkilöiden vaihtamista.

3. Yleiskonferenssi voi hyväksyä järjestelyt, joilla muut kansainväliset järjestöt, jotka käsittelevät elintarvikkeita ja maataloutta koskevia kysymyksiä, saatetaan Järjestön yleisen valvonnan alaisuuteen sellaisilla ehdoilla, joista sovitaan kyseisen järjestön asianomaisten viranomaisten kanssa.

4. Yleiskonferenssi laatii säännöt, jotka määräävät, miten on meneteltävä sen varmistamiseksi, että tarpeellisiksi katsottavia neuvotteluja käytäisiin hallitusten kanssa Järjestön ja kansallisten laitosten tai yksityisten henkilöiden välisistä suhteista.

14 artikla

Yleissopimukset ja sopimukset

1. Yleiskonferenssi voi kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä ja yleiskonferenssin hyväksymien ohjeiden mukaisesti hyväksyä ja esittää jäsenvaltioiden harkittavaksi elintarvike- ja maatalouskysymyksiä koskevia yleissopimuksia ja sopimuksia.

2. Neuvosto voi yleiskonferenssin hyväksymien ohjeiden mukaisesti, neuvoston jäsenten vähintään kahden kolmanneksen (enemmistöllä hyväksyä ja esittää jäsenvaltioiden harkittavaksi:

a) elintarvike- ja maatalouskysymyksiä koskevia sopimuksia, jotka erikoisesti kiinnostavat näissä sopimuksissa mainittujen maantieteellisten alueiden jäsenvaltioita ja joita on suunniteltu soveltaa ainoastaan näillä alueilla;

b) lisäyleissopimuksia ja lisäsopimuksia, jotka on suunniteltu täydentämään jotain yleissopimusta tai sopimusta, joka on tullut voimaan 1 ja 2 (a) kohdan mukaisesti.

3. Yleissopimukset ja sopimukset sekä lisäyleissopimukset ja lisäsopimukset:

a) on esitettävä yleiskonferenssille tai neuvostolle pääjohtajan välityksellä jäsenvaltioiden pitämän teknillisen kokouksen tai konferenssin puolesta, joka on avustanut yleissopimuksen tai sopimuksen laadinnassa ja ehdottanut, että se jätetään kyseisten jäsenvaltioiden hyväksyttäväksi;

b) sisältävät määräyksiä Järjestön jäsenvaltioista ja sellaisista ei-jäsenvaltioista, jotka ovat Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniä ja jotka voivat liittyä niihin ja jäsenvaltioiden hyväksymisten lukumäärästä, joka on tarpeellinen, jotta tällainen yleissopimus, sopimus, lisäyleissopimus tai lisäsopimus tulisi voimaan ja siten todella edesauttaisi tarkoitetun päämäärän saavuttamista. Komissioiden tai komiteoiden perustamista koskeviin yleissopimuksiin, sopimuksiin, lisäyleissopimuksiin tai lisäsopimuksiin, joihin Järjestöön kuulumattomat valtiot, jotka ovat Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniä, osallistuvat, on lisäksi vähintään kahden kolmanneksen enemmistön tällaisen komission tai komitean jäsenistä ennakolta hyväksyttävä.

c) eivät sisällä muita rahallisia velvoituksia jäsenvaltioille, jotka eivät ole liittyneet siihen, kuin heidän maksuosuutensa Järjestölle, josta on määräykset tämän perussäännön 18 artiklan 2 kohdassa.

4. Jokainen yleiskonferenssin tai neuvoston jäsenmaille esitettäväksi hyväksymä yleissopimus, sopimus, lisäyleissopimus tai lisäsopimus tulee voimaan jokaisen osapuolen osalta, kuten yleissopimuksessa, sopimuksessa tai lisäyleissopimuksessa tai lisäsopimuksessa mahdollisesti määrätään.

5. Liitynnäisjäseneen nähden yleissopimukset, sopimukset, lisäyleissopimukset ja lisäsopimukset alistetaan sille viranomaiselle, joka vastaa liitynnäisjäsenen kansainvälisistä suhteista.

6. Yleiskonferenssi laatii säännöt, jotka määräävät menettelyn jota on noudatettava jotta taattaisiin tarpeelliset neuvottelut sekä riittävät teknilliset valmistelut, ennen kuin yleiskonferenssi tai neuvosto ottaa käsiteltäväkseen ehdotetut yleissopimukset, sopimukset, lisäyleissopimukset ja lisäsopimukset.

7. Yleiskonferenssin tai vastaavasti neuvoston puheenjohtaja ja pääjohtaja vahvistavat kaksi alkuperäisellä kielellä tai alkuperäisillä kielillä laadittua jäljennöstä jokaisesta yleiskonferenssin tai neuvoston hyväksymästä yleissopimuksesta, sopimuksesta, lisäyleissopimuksesta tai lisäsopimuksesta. Toinen näistä jäljennöksistä talletetaan Järjestön arkistoon, toinen toimitetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille kirjaamista varten, kun yleissopimus, sopimus, lisäyleissopimus tai lisäsopimus on tullut voimaan tässä artiklassa mainittujen toimenpiteiden tuloksena. Lisäksi pääjohtaja vahvistaa jäljennökset näistä yleissopimuksista, sopimuksista, lisäyleissopimuksista tai lisäsopimuksista ja toimittaa yhden jäljennöksen jokaiselle Järjestön jäsenvaltiolle ja sellaisille järjestöön kuulumattomille valtioille, jotka voivat tulla yleissopimusten, sopimusten, lisäyleissopimusten tai lisäsopimusten osapuoliksi.

15 artikla

Järjestön ja jäsenvaltioiden väliset sopimukset

1. Yleiskonferenssi voi valtuuttaa pääjohtajan tekemään sopimuksia jäsenvaltioiden kanssa kansainvälisten elintarvike- ja maatalouskysymyksiä käsittelevien laitosten perustamiseksi.

2. Yleiskonferenssin kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä tekemien toimintasuunnitelmaa koskevien päätösten mukaan pääjohtaja voi neuvotella ja tehdä sopimuksia jäsenvaltioiden kanssa jäljempänä 3 kohdan määräysten mukaisesti.

3. Ennen kuin pääjohtaja allekirjoittaa nämä sopimukset, hänen on saatava siihen yleiskonferenssissa annettujen äänien kahden kolmanneksen enemmistön suostumus. Yleiskonferenssi voi erikoistapauksessa tai -tapauksissa siirtää hyväksymisvaltuuden neuvostolle, jolloin vaaditaan neuvoston jäsenten vähintään kahden kolmanneksen hyväksyminen.

16 artikla

Oikeudellinen asema

1. Järjestöllä on oikeushenkilönkelpoisuus suorittaa mitä tahansa sen tarkistusperien mukaisia oikeustoimia, jotka eivät ylitä tämän perussäännön sille myöntämiä valtuuksia.

2. Kukin jäsenvaltio ja liitynnäisjäsen sitoutuu myöntämään Järjestölle perustuslakiensa mukaisin rajoituksin samat vapautukset ja helpotukset, jotka se myöntää diplomaattisille edustustoille, virkahuoneistojen ja arkistojen koskemattomuus, vapautus oikeudenkäynnistä ja verovapaus näihin luettuna.

3. Yleiskonferenssi huolehtii siitä, että toimihenkilöiden nimitys- ja toimintaehdoista johtuvat erimielisyydet ratkaistaan hallinnollisessa tuomioistuimessa.

17 artikla

Perussäännön tulkinta ja oikeudellisten kysymysten ratkaiseminen

1. Jokainen kysymys tai riita, joka koskee tämän perussäännön tulkintaa, mikäli yleiskonferenssi ei ole sitä selvittänyt, alistetaan Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi tuomioistuimen perussäännön mukaisesti tai yleiskonferenssin päätöksen mukaan muun tällaisen elimen ratkaistavaksi.

2. Jokaisen Järjestön pyynnön Kansainväliselle tuomioistuimelle neuvoa-antavien lausuntojen saamiseksi sen toiminnan piiriin kuuluvista oikeudellisista kysymyksistä on oltava jokaisen Järjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisen sopimuksen mukainen.

3. Jokaisen tämän artiklan mukaisen kysymyksen tai riidan tai neuvoa-antavan lausuntoa koskevan pyynnön tulee tapahtua yleiskonferenssin määräämällä tavalla.

18 artikla

Talousarvio ja jäsenmaksut.

1. Pääjohtaja esittää jokaiselle yleiskonferenssin varsinaiselle istunnolle hyväksyttäväksi Järjestön talousarvion.

2. Jokainen jäsenvaltio ja liitynnäisjäsen sitoutuu vuosittain Järjestölle suorittamaan yleiskonferenssin sille määräämän osuuden talousarviosta. Päättäessään jäsenvaltioiden ja liitynnäisjäsenten jäsenmaksuista yleiskonferenssi ottaa huomioon eron jäsenvaltioiden ja liitynnäisjäsenten välisessä asemassa.

3. Jokainen jäsenvaltio ja liitynnäisjäsen, sen anomuksen tultua hyväksytyksi, suorittaa ensimmäisenä jäsenmaksunaan yleiskonferenssin määräämän osuuden kuluvan tilivuoden talousarviosta.

4. Järjestön tilivuosi on kaksi yleiskonferenssin varsinaista istuntoa seuraavaa kalenterivuotta, ellei yleiskonferenssi toisin päätä.

5. Talousarvion suuruutta koskevat päätökset tehdään kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä.

19 artikla

Irtisanoutuminen.

Jokainen jäsenvaltio voi ilmoittaa irtisanoutuvansa Järjestöstä milloin tahansa neljän vuoden kuluttua siitä, kun se on hyväksynyt tämän perussäännön. Liitynnäisjäsentä koskevan irtisanoutumisilmoituksen antaa jäsenvaltion tai viranomainen, joka on vastuussa sen kansainvälisistä suhteista. Tällainen irtisanoutumisilmoitus tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun ilmoitus on saatettu Järjestön pääjohtajan tietoon. Jäsenvaltion, joka on ilmoittanut irtisanoutuvansa tai liitynnäisjäsenen, jonka puolesta on jätetty irtisanoutumisilmoitus, rahalliset velvoituksen koskevat koko kalenterivuotta, jona irtisanoutuminen tulee voimaan.

20 artikla

Perussäännön muuttaminen

1. Yleiskonferenssi voi muuttaa tätä perussääntöä kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä edellyttäen, että tällainen enemmistö on yli puolet Järjestön jäsenvaltioiden lukumäärästä.

2. Muutos, joka ei sisällä lisävelvoituksia jäsenvaltioille tai liitynnäisjäsenille, tulee heti voimaan, jollei sen hyväksymistä koskeva päätös toisin määrää. Muutokset, jotka aiheuttavat lisävelvoituksia, tulevat voimaan kunkin muutoksen hyväksyneen jäsenvaltion ja liitynnäisjäsenen kohdalta Järjestön jäsenvaltioiden kahden kolmanneksen hyväksyttyä ne ja muiden jäsenvaltioiden tai liitynnäisjäsenten kohdalta, sitä mukaa kuin ne hyväksyvät ne. Liitynnäisjäseneen nähden lisävelvoituksia sisältävien muutoksien hyväksyminen tapahtuu sen jäsenvaltion tai viranomaisen taholta, joka vastaa liitynnäisjäsenen kansainvälisistä suhteista.

3. Ehdotuksia perussäännön muutoksista voi tehdä neuvosto tai jäsenvaltio pääjohtajalle osoitetussa ilmoituksessa. Pääjohtajan on välittömästi tiedotettava muutosehdotuksista kaikille jäsenvaltioille ja liitynnäisjäsenille.

4. Perussäännön muutosehdotuksia ei oteta yleiskonferenssin istunnon esityslistalle, mikäli pääjohtaja ei ole ilmoittanut siitä jäsenvaltioille ja liitynnäisjäsenille vähintään 120 päivää ennen istunnon alkamista.

21 artikla

Perussäännön voimaantulo

1. Tämä perussääntö on avoinna I liitteessä tarkoitettujen kansakuntien hyväksymistä varten.

2. Hyväksymiskirjat on toimitettava Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaiselle elintarvike- ja maatalousasiain komissiolle, joka ilmoittaa niiden vastaanottamisesta I liitteessä tarkoitettujen kansakuntien hallituksille. Ilmoitus hyväksymisestä voidaan saattaa väliaikaisen komission tietoon diplomaattisen edustajan välityksellä, jolloin hyväksymiskirja on mahdollisimman pian toimitettava komissiolle.

3. Vastaanotettuaan kaksikymmentä hyväksymisilmoitusta väliaikaisen komission on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta niiden kansakuntien asianmukaisesti valtuutetut diplomaattiset edustajat, jotka ovat ilmoittaneet hyväksymisestään, allekirjoittaisivat yhden perussäännön kappaleen. Perussääntö tulee välittömästi voimaan kun sen on näin allekirjoittanut vähintään kaksikymmentä I liitteessä tarkoitettua valtiota.

4. Hyväksymiset, joista ilmoitetaan tämän perussäännön voimaantulon jälkeen, tulee voimaan kun väliaikainen komissio tai järjestö on ne vastaanottanut.

22 artikla

Perussäännön alkuperäistekstit

Tämän perussäännön englannin-, espanjan- ja ranskankieliset tekstit ovat kaikki yhtä todistusvoimaiset.