32/1960

Asetus Asetus Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla noudatettavasta järjestyksestä ja rajatapahtumain selvittämisjärjestyksestä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1960 allekirjoitettu sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla noudatettavasta järjestyksestä ja rajatapahtumain selvittämisjärjestyksestä on ratifioitu ja ratifioimiskirjat vaihdettu 5 päivänä lokakuuta 1960, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä 17 päivänä toukokuuta 1947 annetun rajavyöhykelain (403/47) nojalla, että sanottu sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1960.

SOPIMUS Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen kesken Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla noudatettavasta järjestyksestä ja rajatapahtumain selvittämisjärjestyksestä

Suomen Tasavallan Hallitus toiselta puolen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitus toiselta puolen haluten määritellä ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeelliset Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla noudatettavan järjestyksen ylläpitämiseksi asianmukaisena, sekä haluten ehkäistä rajatapahtumain syntymisen, ja jos sellaisia syntyy, taata niiden pikaisen tutkimisen ja selvittämisen, ovat päättäneet tässä tarkoituksessa tehdä tämän sopimuksen ja ovat sitä varten määränneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Hallitus ulkoasiainministeri Ralf Törngrenin,

Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitus SNTL:n Suomessa olevan täysivaltaisen erikoissuurlähettilään A. V. Zaharovin,

jotka, oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa esitettyään, ovat sopineet seuraavista määräyksistä.

I osa

Rajaviivan kulku, rajamerkit ja rajan hoito

1 artikla

1. Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välinen valtakunnanrajaviiva, joka on vahvistettu Suomen Tasavallan ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan kesken 14 päivänä lokakuuta 1920 tehdyllä rauhansopimuksella, Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken 12 päivänä maaliskuuta 1940 tehdyllä rauhansopimuksella, Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken 3 päivänä helmikuuta 1947 tehdyllä sopimuksella Suomeen kuuluvan Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen liittämisestä Neuvostoliiton alueeseen ja rauhansopimuksella, jonka Suomi toiselta puolen ja Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat toiselta puolen ovat tehneet keskenään 10 päivänä helmikuuta 1947, kulkee maastossa siten, kuin se on määritelty Suomen Tasavallan ja SNT-Liiton välisten rajasekakomiteain 28 päivänä huhtikuuta 1938, 18 päivänä marraskuuta 1940, 26 päivänä lokakuuta 1945 ja 7 päivänä joulukuuta 1947 allekirjoittamissa rajankuvauspöytäkirjoissa, rajakartoissa, rajamerkkipöytäkirjoissa ja muissa rajankäyntiasiakirjoissa.

2. Yllä mainituissa asiakirjoissa määritelty rajaviiva jakaa myös pystysuunnassa ilma-alueen ja maan uumenen.

Tätä rajaviivaa tarkoitetaan tässä sopimuksessa sanoilla "raja" tai "rajaviiva".

2 artikla

1. Maalohkoilla sekä rajaviivan leikkaamilla seisovilla ja virtaavilla vesillä raja kulkee kiinteästi suoraa linjaa toisesta rajamerkistä toiseen.

2. Lohkoilla, jotka sijaitsevat virtaavilla vesillä, järvet mukaanluettuina, raja kulkee suorana, taitettuna tai käyränä viivana samoin toisesta rajamerkistä toiseen, kulkien tällöin rajajoissa ja -puroissa niiden tai niiden päähaaran keskellä.

3. Rajajoilla olevat saaret on merkitty kuuluviksi jommallekummalle Sopimuspuolista, riippuen näiden saarten sijainnista rajaviivan suhteen.

3 artikla

1. Rajajoissa ja -puroissa rajaviivan kulku muuttuu sen mukaan, kuin niiden keskikohta siirtyy näiden jokien ja purojen rantaviivan luonnollisten muutosten johdosta.

2. Tämän artiklan 1. kohdassa mainitut muutokset on molempien Sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten tarpeen mukaan yhteisesti todettava.

Asiakirjoja, jotka toteavat rajajokien ja -purojen keskikohdan siirtymiset, ei liitetä rajankäynnin perusasiakirjoihin, vaan säilyttävät niitä asianomaista rajalohkoa hoitavat Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset.

3. Luonnonilmiöiden johdosta tapahtuneet rajajoen tai -puron uoman muutokset, jotka voisivat aiheuttaa maa-alueiden, arvoa omaavien laitteiden, rakennusten yms. alueellisen omistuksen muutoksia, eivät muuta alkuperäisen rajalinjan kulkua, elleivät Sopimuspuolet tee siitä erikoissopimusta.

4. Tämän artiklan 3. kohdassa mainittujen muutosten sattuessa, ja jos on mahdotonta ryhtyä toimenpiteisiin rajajoen tai -puron palauttamiseksi entiseen uomaansa, aikaisemmin jokea tai puroa pitkin kulkenut rajaviiva on tätä tarkoitusta varten muodostetun sekakomitean määriteltävä raja-asiakirjoissaan, jotka liitetään rajankäynnin perusasiakirjoihin.

Rajaviiva, joka aikaisemmin on kulkenut jokea tai puroa pitkin taitto- tai käyränä viivana, voidaan näitä töitä suoritettaessa oikaista.

4 artikla

1. Raja on merkitty maastoon rajamerkeillä, joita ovat puiset pylväät, puupaalut, puu- ja kivipyykit, linjataulut, betonimerkit ja viitat sekä rajaviivalle pystytetyt kolmiomittaus- ja muut merkit, jotka täyttävät rajamerkkien tehtävät.

2. Kunkin rajamerkin laatu ja sen asema rajaviivan suhteen määritellään vastaavissa rajankäyntiasiakirjoissa.

3. Rajaviivan merkitseminen muun järjestelmän mukaan, jota ei oltu hyväksytty rajankäynnin yhteydessä, tai nykyisten rajamerkkien vaihtaminen toisen tyyppisiin rajamerkkeihin voi tapahtua vain molempien Sopimuspuolten erikoissopimuksen perusteella.

5 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat pitämään rajamerkit, jotka on asetettu osoittamaan Suomen ja SNTL:n välistä rajaviivaa, sekä raja-aukot sellaisessa kunnossa, että merkkien sijainti, ulkonäkö, muoto, mitat ja maalaus samoin kuin raja-aukkojen leveys ja puhtaus vastaavat kaikkia rajankäyntiasiakirjojen määräyksiä.

6 artikla

Rajamerkkien hoito jaetaan Sopimuspuolten kesken seuraavasti:

1. Suomen alueelle pystytettyjen rajamerkkien hoidosta huolehtii Suomi; SNTL:n alueelle pystytettyjen rajamerkkien hoidosta huolehtii Neuvostoliitto.

2. Maarajan rajaviivalle pystytettyjen rajamerkkien ja keskiöpaalujen hoidosta huolehtii:

a) parillisin numeroin merkityistä merkeistä Neuvostoliitto;

b) parittomin numeroin merkityistä merkeistä Suomi.

3. Merirajan rajaviivalle Suomenlahdella pystytettyjen rajamerkkien hoidosta huolehtii viitan n:o 6 eteläpuolella olevalla lohkolla, mainittu viitta mukaanluettuna, Neuvostoliitto, ja viitan n:o 6 pohjoispuolella olevalla lohkolla Suomi.

7 artikla

1. Raja-aukko on pidettävä koko leveydeltään, sellaisena kuin se on Suomen ja Neuvostoliiton välisissä rajankäynneissä maastoon merkitty sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisten rajasekakomiteain asianomaisissa asiakirjoissa määritelty, asianmukaisessa kunnossa sekä tarpeen vaatiessa puhdistettava pensaista ynnä muusta näkyvyyttä haittaavasta kasvillisuudesta. Muiden kuin rajan merkitsemistä varten tarvittavien rakennelmien pystyttäminen raja-aukolle on kielletty. Maan kyntäminen raja-aukolla on kielletty, elleivät molempien Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ole toisin sopineet.

2. Kumpikin sopimuspuoli suorittaa raja-aukon puhdistuksen omalla alueellaan. Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ilmoittavat ennakolta toisilleen raja-aukon puhdistamistöihin ryhtymisestä viimeistään 10 päivää ennen niiden alkamista. Sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten edustajilla on oikeus olla näissä töissä läsnä.

8 artikla

1. Rajamerkkien kunnon ja sijainnin tarkastuksen suorittavat kummankin Sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset 6 artiklan mukaisesti oman harkintansa mukaan. Toisen Sopimuspuolen suorittamien tarkastusten lisäksi molempien Sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten edustajien on kuitenkin joka vuosi suoritettava yhteisiä rajamerkkien valvontatarkastuksia.

2. Yhteinen rajamerkkien valvontatarkastus suoritetaan maarajalla heinäkuussa ja merirajalla viimeistään 30 vuorokauden kuluttua keväällä jäiden lähdöstä ja talvella vesien jäätymisestä. Merirajan yhteiseen valvontatarkastukseen mennessä on viittojen, jotka kummankin Sopimuspuolen tulee itsenäisesti asettaa, oltava paikoillaan.

Rajamerkkien yhteisen valvontatarkastuksen tarkemmasta ajasta kummankin Sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset sopivat kulloinkin erikseen.

3. Mikäli on tarpeen samana vuonna suorittaa rajamerkkien ylimääräinen yhteinen tarkastus, toisen Sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten on siitä kirjallisesti ilmoitettava toisen Sopimuspuolen asianomaisille viranomaisille. Rajamerkkien ylimääräinen yhteinen tarkastus on suoritettava viimeistään 10 päivän kuluessa sen jälkeen, kun aloitteen tehneen Sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset ovat siitä ilmoittaneet.

4. Rajamerkkien yhteistä tarkastusta suoritettaessa voidaan tarpeen vaatiessa suorittaa tarkistusmittauksia maastossa. Jos tällöin ilmenee, että rajankäyntiasiakirjoissa olevat mittausluvut eivät pidä yhtä maastossa suoritettujen yhteisten mittausten tulosten kanssa, ja jos todetaan, että rajamerkkien sijainti ei ole rajankäynnin jälkeen muuttunut, pidetään maastossa suoritetun mittauksen tuloksia ratkaisevina.

5. Rajankäyntiasiakirjojen korjaukset ja täydennykset suoritetaan Sopimuspuolten välisellä sopimuksella ja liitetään mainittuihin asiakirjoihin.

6. Maarajalla olevien rajamerkkien yhteiseen valvontatarkastukseen sisältyy myös raja-aukon leveyden ja puhtauden tarkastaminen.

7. Valvontatarkastuksen tuloksista molempien Sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten edustajat laativat toimituspöytäkirjan kahtena alkuperäisenä suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena.

9 artikla

1. Rajamerkin tuhouduttua, rikkouduttua tai vioituttua sen Sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset, jonka alueella tämä rajamerkki sijaitsee tai jonka hoidettaviin se kuuluu, ryhtyvät viipymättä toimenpiteisiin sen uusimiseksi tai korjaamiseksi. Rajamerkkien uusimis- tai korjaamistöiden aloittamisesta on toisen Sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten kirjallisesti ilmoitettava toisen Sopimuspuolen asianomaisille viranomaisille viimeistään 10 päivää ennen töiden aloittamista.

2. Kumpikin Sopimuspuoli suorittaa sille 6 artiklan mukaan kuuluvien rajamerkkien korjaustyöt itsenäisesti. Toisen Sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten edustajilla on oikeus olla näissä töissä läsnä.

10 artikla

1. Tuhoutuneiden tai rikkoutuneiden merkkien uusimisen suorittavat toisen Sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset toisen Sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten edustajien läsnäollessa. Uudelleen valmistettavien rajamerkkien on oltava rajankäyntiasiakirjoissa vahvistettujen mallien mukaiset.

2. Rajamerkkiä tai rajapylvästä uusittaessa on kiinnitettävä huomio siihen, että sen sijainti ei muuttuisi. Mikäli ei ole selviä jälkiä tuhoutuneiden rajamerkkien sijainnista, on niitä uusittaessa käytettävä ohjeena rajankäyntiasiakirjoja; niihin sisältyvät tiedot on tarkistettava paikalla suoritettavilla kojeellisilla tarkistusmittauksilla.

3. Tulvan tai jäiden liikehtimisen vahingoittamia tai tuhoamia rajamerkkejä rajan vesistölohkoilla uusittaessa tai uudelleen pystytettäessä sallitaan tarvittaessa muuttaa niiden entistä sijaintia ja asettaa ne uudelleen sellaisiin paikkoihin, joissa rajapylväiden säilyminen on turvattu. Muutokset rajapylväiden sijainnissa rajan vesistölohkoilla on suoritettava molempien Sopimuspuolten suostumuksella.

4. Jokaisesta uusitusta tai uudelleen pystytetystä rajamerkistä Sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten edustajain on tehtävä rajamerkkipöytäkirja ja kaaviopiirros, joiden on oltava täysin rajankäynnin muiden asiakirjojen mukaisia ja jotka on liitettävä niihin.

Rajamerkin uusimis- tai pystyttämistöistä laaditaan toimituspöytäkirja kahtena alkuperäisenä suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena.

5. Molempien Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset voivat, siitä keskenään sovittuaan, tarvittaessa pystyttää rajaviivalle täydentäviä rajamerkkejä, muuttamatta tällöin itse rajaviivan kulkua.

Rajalle pystytettyjen täydentävien rajamerkkien on oltava rajankäyntiasiakirjoissa hyväksyttyjen mallien mukaisia ja on ne laillistettava tämän artiklan 4. kohdassa mainituilla asiakirjoilla.

Täydentävien rajamerkkien hoidosta sopivat Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset keskenään.

6. Jos jommankumman Sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset huomaavat toisen Sopimuspuolen alueella olevan tai sen hoidettaviin kuuluvan rajamerkin tuhoutuneen, rikkoutuneen tai vioittuneen, voivat ne vaatia toisen Sopimuspuolen asianomaisilta viranomaisilta rajamerkin uusimista tai korjaamista. Tällöin sen Sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset, jonka alueella oleviin tai jonka hoidettaviin kuuluvan rajamerkin on huomattu tuhoutuneen, rikkoutuneen tai vioittuneen, ovat velvolliset viipymättä ryhtymään sen uusimis- tai korjaamistyöhön, viimeistään kuitenkin 10 päivän kuluessa sen jälkeen, kun he ovat saaneet tästä toisen Sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten kirjallisen ilmoituksen.

7. Sopimuspuolet ryhtyvät toimenpiteisiin raja- ja merimerkkien asianmukaiseksi suojaamiseksi ja saattavat edesvastuuseen ne henkilöt, jotka todetaan syyllisiksi mainittujen merkkien siirtämiseen, vioittamiseen tai tuhoamiseen. Näissä tapauksissa jommankumman Sopimuspuolen asukkaiden vioittamat tai tuhoamat rajamerkit uusitaan asianomaisen Sopimuspuolen laskuun.

II osa

Rajavesien ja rajaviivaa leikkaavien rautateiden, maanteiden ja muiden teiden käyttöjärjestys

11 artikla

1. Kaikilla rajaviivan leikkaamilla joilla samoinkuin niillä järvillä ja merenlahdilla, joita pitkin rajaviiva kulkee, rajavesiksi katsotaan 100 metrin levyinen kaista molemmin puolin rajaviivaa.

2. Ne osat jokia sekä kapeat järvien salmet, joita pitkin rajaviiva kulkee, katsotaan olevan kokonaisuudessaan rajavesiä.

12 artikla

1. Kapeissa järvien salmissa ja joissa, joita pitkin rajaviiva kulkee, sallitaan kummankin Sopimuspuolen uivan kaluston esteettömästi liikkua.

2. Alusten (veneiden) liikkuminen järvillä ja joilla, jotka rajaviiva leikkaa, on sallittua vain rajaviivan saakka.

3. Rajavesillä liikkuvat alukset (veneet) saavat laskea toisen Sopimuspuolen rantaan sekä ankkuroida rajavesien keskelle vain siinä tapauksessa, että ne ovat merihädässä (myrsky, haaksirikko jne.). Tällaisessa tapauksessa asianomaisten viranomaisten on annettava toisilleen tarvittavaa apua.

13 artikla

1. Sopimuspuolten uivan kaluston sallitaan liikkua rajavesillä vain päiväsaikaan, kun taas öiseen aikaan niiden on oltava omaan rantaan laskettuina tai omille vesille ankkuroituina. Öiseksi ajaksi katsotaan aika auringonlaskusta auringonnousuun.

2. Kaiken rajavesillä liikkuvan uivan kaluston tulee olla varustettu oman valtakuntansa asianomaisin lipuin ja merkitty selvästi näkyvin (valkein tai mustin) numeroin tai niille omistetuin nimin.

3. Toisen Sopimuspuolen viranomaiset eivät saa pidättää tai pakottaa ankkuroimaan tai laskemaan rantaan eikä alistaa tarkastettavaksi tai asiakirjojen tarkastamiseen sitä toisen Sopimuspuolen uivaa kalustoa, joka liikkuu rajavesillä tämän artiklan 1. ja 2. kohdassa mainittuja ohjeita noudattaen.

14 artikla

Jos rajavesillä tai jommankumman Sopimuspuolen rannoilla havaitaan joitakin tuntemattomia esineitä tai kuolleitta eläimiä, on tämän Sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten ryhdyttävä toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, kenelle ne kuuluvat.

Rajavesillä tai niiden rannoilla havaittujen ihmisten ruumiiden tunnistamisen suorittavat tarvittaessa molempien Sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten edustajat yhteisesti.

15 artikla

Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että rajavedet pidetään puhtaina ja ettei niitä liata jätevesillä ja roskilla. Ne ryhtyvät myös toimenpiteisiin, ettei rajavesien rantoja tahallisesti hävitettäisi.

16 artikla

1. Sopimuspuolet ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta rajavesiä käytettäessä tämän sopimuksen määräyksiä noudatettaisiin ja toisen Sopimuspuolen vastaavia oikeuksia ja etuja kunnioitettaisiin.

2. Jos aineellista vahinkoa aiheutuu sen johdosta, että jompikumpi Sopimuspuolista ei ole täyttänyt tämän artiklan 1. kohdan vaatimuksia, on sen Sopimuspuolen, jonka laiminlyönnistä tämä vahinko on aiheutunut, se korvattava.

17 artikla

Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset vaihtavat mahdollisuuksien mukaan keskenään rajavesien korkeutta ja määrää sekä jääsuhteita koskevia tietoja, mikäli sellaiset tiedot saattavat olla hyödyksi tulvan tai jäiden lähdön aiheuttaman vaaran ehkäisemisessä. Tarvittaessa nämä viranomaiset myös sopivat keskenään säännöllisistä merkinannoista tulvien tai jäidenlähtöjen ajaksi.

18 artikla

Tämä sopimus ei koske puutavaran uittoja rajavesissä eikä liikennettä rajaviivan ylittäviä rautateitä, maanteitä ja vesiteitä pitkin, jotka kysymykset järjestetään Sopimuspuolten keskeisin erikoissopimuksin.

19 artikla

Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että liikenteelle avoimien rautateiden, maanteiden ja muiden teiden sekä vesiteiden rajan ylityskohdissa olevat osat pidetään hyvässä kunnossa. Niiden korjaukset suorittaa kumpikin Sopimuspuoli omalla kustannuksellaan rajaviivalle saakka.

Poikkeuksia tästä säännöstä voidaan tehdä molempien Sopimuspuolten vastaavien viranomaisten välisissä sopimuksissa.

III osa

Metsätalous, kalastus, metsästys ja vuorityö

20 artikla

1. Rajaviivaa koskettavilla alueilla Sopimuspuolet hoitavat metsätalouttaan siten, etteivät tuota vahinkoa toisen Sopimuspuolen metsätaloudelle.

2. Metsäpalon syttyessä rajan läheisyydessä on sen Sopimuspuolen, jonka alueella kulo on syttynyt, mahdollisuuksiensa mukaan ryhdyttävä kaikkiin sen vallassa oleviin kulon rajoittamista ja sammuttamista tarkoittaviin toimenpiteisiin sekä koetettava ehkäistä palon leviäminen rajan yli.

3. Siinä tapauksessa, että metsäpalo uhkaa levitä rajan yli, on sen Sopimuspuolen, jonka alueella tällainen uhka on syntynyt, viipymättä varoitettava toista Sopimuspuolta, jotta se saattaisi ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin kulon rajoittamiseksi rajalla.

4. Jos jonkin luonnonvoiman vuoksi tai metsänhakkuun aikana puita kaatuu rajaviivan yli, Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin näiden puiden kuljettamiseksi sen Sopimuspuolen alueelle, jolle ne kuuluvat. Tällaisista tapauksista on sen Sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten, jolle puut kuuluvat, ilmoitettava toisen Sopimuspuolen asianomaisille viranomaisille.

21 artikla

1. Kummankin Sopimuspuolen asukkaat saavat harjoittaa kalastusta rajavesillä rajaviivaan saakka omalla alueellaan voimassa olevien säännösten mukaisesti sillä ehdolla, että kiellettyjä ovat:

a) räjähdys-, myrkky- ja huumausaineiden sekä muiden kalojen tuhoamiseen tai vahingoittamiseen johtavien keinojen käyttö; ja

b) kalastus rajavesillä öiseen aikaan.

2. Kalansuojelu ja -viljely rajavesissä sekä joidenkin kalalajien pyydystämiskielto joillakin alueilla, kalastusajat ja muut kalastusta koskevat toimenpiteet voidaan järjestää Sopimuspuolten vastaavien viranomaisten välisillä erikoissopimuksilla.

22 artikla

1. Kumpikin Sopimuspuoli valvoo, että sen alueella voimassa olevia metsästyssääntöjä tarkoin noudatetaan rajaviivan läheisyydessä ja ettei metsästyksen aikana ampumista eikä metsäeläinten ja -lintujen ajoa rajan yli sallita.

2. Molempien Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset sopivat tarvittaessa kaikista metsäeläinten ja -lintujen suojelua koskevista kysymyksistä samoin kuin toimenpiteistä metsästyskieltokausien samanaikaistamiseksi rajan eri lohkoilla.

23 artikla

1. Rajan välittömässä läheisyydessä suoritettavien vuoritöiden ja mineraalien etsintätöiden suhteen ovat voimassa sen Sopimuspuolen määräykset, jonka alueella kaivostyöt suoritetaan.

2. Rajaviivan säilymisen turvaamiseksi vahingoittumattomana on sen molemmin puolin jätettävä 20 metrin levyiset kaistat, joilla tämän artiklan 1.kohdassa luetellut työt yleensä kielletään ja sallitaan vain poikkeustapauksissa, Sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten tekemällä sopimuksella.

3. Jos osoittautuu, että tämän artiklan 2. kohdassa mainittujen kaistojen määrääminen on yksityistapauksissa epätarkoituksenmukaista, niin Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset sopivat keskenään muista suojatoimenpiteistä, joilla rajaviivan säilyminen turvataan.

IV osa

Rajavaltuutetut sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa

24 artikla

Tässä sopimuksessa mainittuja asianomaisia viranomaisia ovat Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton rajavaltuutetut sekä heidän sijaisensa ja apulaisensa.

25 artikla

1. Suomen Tasavallan Hallitus ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitus nimittävät kukin rajavaltuutetut ja heidän sijaisensa.

2. Molempien Sopimuspuolten rajavaltuutettujen on suoritettava yhteistyössä toistensa kanssa tämän sopimuksen määräyksistä johtuvat tehtävänsä omilla toimintalohkoillaan.

3. Esiintyessään Sopimuspuolen edustajina sijaiset nauttivat kaikkia niitä oikeuksia, jotka on myönnetty rajavaltuutetuille.

26 artikla

1. Rajavaltuutettujen viralliset sijoituspaikat ja heidän toimintalohkonsa määrätään tähän sopimukseen liittyvässä pöytäkirjassa.

2. Rajavaltuutettujen ja heidän sijaistensa suku- ja etunimet ilmoitetaan molemmin puolin diplomaattista tietä.

3. Muutoksista tähän sopimukseen liittyvässä pöytäkirjassa mainittuihin tietoihin Sopimuspuolet ilmoittavat kussakin yksityistapauksessa toisilleen diplomaattista tietä.

27 artikla

1. Rajavaltuutetut ovat oikeutettuja nimittämään itselleen tarpeellisen määrän apulaisia sekä käyttämään asiantuntijoita.

2. Kummankin Sopimuspuolen rajavaltuutetut ilmoittavat molemmin puolin apulaistensa suku- ja etunimet sekä heidän viralliset sijoituspaikkansa.

Ilmoituksen rajavaltuutettujen apulaisten nimittämisestä sekä heidän virallisten sijoituspaikkojensa määräämisen rajavaltuutetut tekevät ensimmäisessä tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen pidettävässä istunnossaan.

3. Rajavaltuutettujen apulaisten lukumäärän ja heidän viralliset sijoituspaikkansa asianomaiset rajavaltuutetut voivat muuttaa tämän sopimuksen voimassaoloaikana. Tällaisesta muutoksesta on toisen Sopimuspuolen rajavaltuutetulle annettava kirjallinen ilmoitus.

4. Apulaiset suorittavat rajavaltuutettujen toimeksiannosta tämän sopimuksen 29 artiklan edellyttämiä ynnä muita tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

28 artikla

Tämän sopimuksen 24 artiklassa mainitut henkilöt saavat kirjalliset, suomen ja venäjän kielillä laaditut valtakirjansa:

Suomen Tasavallan rajavaltuutetut ja heidän sijaisensa Suomen rajavartiostojen päälliköltä;

Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton rajavaltuutetut ja heidän sijaisensa Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton rajajoukkojen päälliköltä; ja

apulaiset asianomaisilta rajavaltuutetuilta.

29 artikla

Kummankin Sopimuspuolen rajavaltuutetut ovat velvolliset:

A. Ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin sellaisten tapahtumain ehkäisemiseksi, joita rajalla saattaa esiintyä.

B. Tutkimaan ja tarpeen vaatimissa tapauksissa ratkaisemaan kaikki rajatapahtumat, kuten:

1) ampumiset rajan yli toisen Sopimuspuolen henkilöitä tai aluetta kohti;

2) toisen Sopimuspuolen alueella olevien henkilöiden surmaamiset tai haavoittamiset rajan yli suoritetun ammunnan seurauksena, pahoinpitelyt ja muunlaiset terveyden vahingoittamiset samoin kuin pakkotoimenpiteet näitä henkilöitä vastaan;

3) toiseen Sopimuspuoleen kohdistuvat loukkaavat lausumat ja teot;

4) viranomaisten virantoimituksessaan tai sen yhteydessä suorittamat luvattomat rajanylitykset;

5) yksityishenkilöiden suorittamat rajanylitykset, jotka eivät ole tahallisia;

6) henkilöiden luvattomat sijoittamiset rajan yli toisen Sopimuspuolen alueelle;

7) ilma-alusten suorittamat rajanylilennot määrättyjen ylilentopaikkojen ulkopuolella samoin kuin joki- ja muiden alusten ja veneiden luvattomat rajanylitykset;

8) luonnonvoimien vuoksi toisen Sopimuspuolen alueelle joutuneiden kalastusalusten ja -välineiden, puutavaran yms. löytymiset;

9) raja- ja merimerkkien siirtämiset, vahingoittamiset tai hävittämiset;

10) toisen Sopimuspuolen raja-alueen valokuvaamiset;

11) valtion tai muun omaisuuden varastamiset, hävittämiset tai vahingoittamiset toisen Sopimuspuolen raja-alueella;

12) porojen, kotieläinten ja siipikarjan rajanylittämiset;

13) tulipalojen leviämiset rajan yli toisen Sopimuspuolen alueelle;

14) muut rajatapahtumat, jotka eivät vaadi ratkaisua diplomaattista tietä.

C. Tutkimaan ja ratkaisemaan kaikenlaiset toisen Sopimuspuolen tai sen alueella olevien henkilöiden esittämät, rajatapahtumista johtuvat korvausvaatimukset.

Rajatapahtumia käsitellessään rajavaltuutetut samalla ratkaisevat myös sen omaisuuden palauttamisjärjestystä koskevat kysymykset, joka on joutunut toisen Sopimuspuolen alueelle tämän artiklan 7), 8), 11) ja 12) kohdissa lueteltujen rajatapahtumain yhteydessä.

30 artikla

1. Ne henkilöt, jotka ovat tahattomasti suorittaneet luvattoman rajanylityksen ja ovat tulleet pidätetyiksi toisen Sopimuspuolen alueella, on niin pian kuin mahdollista luovutettava sen Sopimuspuolen rajavaltuutetulle, jonka alueelta he ovat tulleet.

2. Rajavaltuutettujen on määriteltävä tämän artiklan 1. kohdassa mainittujen henkilöiden palauttamisjärjestys. Tällöin Sopimuspuolilla ei ole oikeutta kieltäytyä vastaanottamasta takaisin näitä henkilöitä.

31 artikla

1. Rajavaltuutetut ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin ehkäistäkseen keiden tahansa henkilöiden laittomat rajanylitykset puolelle tai toiselle.

2. Kysymykset palauttamisesta rajanylitystapauksissa, jotka ovat tahallisia ja joita rajavaltuutetut eivät voi välittömästi ratkaista, selvitetään diplomaattista tietä.

32 artikla

1. Rajavaltuutetut ryhtyvät kaikkiin heidän vallassaan oleviin toimenpiteisiin rajalla sattuneiden rajatapahtumain selvittämiseksi. Kullakin rajavaltuutetulla on oikeus harkintansa mukaan siirtää mikä tahansa erikoisen tärkeän merkityksen omaava kysymys diplomaattista tietä ratkaistavaksi, ilmoitettuaan siitä toisen Sopimuspuolen rajavaltuutetulle.

2. Erikoisen vakavat rajatapahtumat, kuten esimerkiksi surmaamiset ja vaikeat pahoinpitelyt on aina siirrettävä diplomaattista tietä ratkaistaviksi.

Rajavaltuutettujen on kuitenkin kaikissa tällaisissa tapauksissa suoritettava kysymyksessä olevan tapahtuman asianmukainen tutkiminen ja merkittävä tutkimuksen tulokset istuntopöytäkirjaan.

3. Rajatapahtumat, joiden selvittämisestä rajavaltuutetut eivät ole päässeet sopimukseen, siirretään diplomaattista tietä ratkaistaviksi.

Tämän artiklan määräykset eivät estä sitä mahdollisuutta, että kysymys, jota on käsitelty diplomaattista tietä, voidaan siirtää uudelleen rajavaltuutettujen ratkaistavaksi.

4. Rajavaltuutettujen yhteisesti hyväksymät päätökset, joilla jokin rajatapahtuma katsotaan loppuunkäsitellyksi, ovat velvoittavia ja lopullisia ja tulevat voimaan käsiteltyä kysymystä koskevan pöytäkirjan allekirjoittamishetkenä.

33 artikla

Rajavaltuutetut käsittelevät ja ratkaisevat kaikki vahingonkorvausvaatimuksiin liittyvät kysymykset.

Niiden rahamäärien laskemisen, jotka on suoritettava vahingonkorvauksia koskevissa asioissa hyväksyttyjen päätösten perusteella kullekin Sopimuspuolelle, rajavaltuutetut suorittavat neljännesvuosittain 31 päivänä maaliskuuta, 30 päivänä kesäkuuta, 30 päivänä syyskuuta ja 31 päivänä joulukuuta päättyviltä jaksoilta. Vahingonkorvaussummien suorittamista varten rajavaltuutetut esittävät asianmukaiset yhteenvedot Suomen Tasavallan ulkoasiainministeriölle ja SNT-Liiton ulkoasiainministeriölle. Tästä johtuva maksujärjestys määrätään diplomaattista tietä.

34 artikla

Kumpikin osapuoli suorittaa kaikki ne menot, jotka liittyvät tämän sopimuksen sille asettamien velvollisuuksien täyttämiseen, mukaanluettuina ne menot, jotka aiheutuvat sen henkilöstön ylläpitämisestä, jolle tämän sopimuksen täytäntöönpano on uskottu.

Sopimuksen määräyksistä johtuvien maksujen suorittamisjärjestys vahvistetaan diplomaattista tietä.

35 artikla

1. Rajavaltuutettujen ja heidän sijaistensa yhteistoiminta tapahtuu yleensä istunnoissa tai kohtaamisissa. Jokaisesta istunnosta on tehtävä pöytäkirja, jossa on lyhyesti esitettävä istunnon kulku, tehdyt päätökset ja niiden täytäntöönpanon määräaika.

Vähäiset kysymykset voidaan ratkaista kirjeenvaihdolla rajavaltuutettujen kesken tai muita yhteyksiä käyttäen, ellei kumpikaan heistä vaadi tällaisen kysymyksen käsittelyä istunnossa tai kohtaamistilaisuudessa.

2. Rajavaltuutettujen apulaisten yhteistoiminta tapahtuu yleensä kohtaamisissa. Jokaisesta apulaisten kohtaamisesta laaditaan pöytäkirja, jossa esitetään yksityiskohtaisesti heidän suorittamansa toimenpiteet ja johon tarvittaessa merkitään myös johtopäätökset ja ehdotukset. Apulaisten hyväksymät päätökset tulevat voimaan vasta sen jälkeen, kun rajavaltuutetut ovat ne vahvistaneet. Vahvistus tapahtuu apulaisten laatiman pöytäkirjan viseerauksella tai rajavaltuutettujen välisellä kirjeenvaihdolla.

Kysymykset, joista apulaisten kesken ei ole päästy sopimukseen, siirretään rajavaltuutettujen ratkaistaviksi.

3. Rajavaltuutettujen ja heidän sijaistensa istuntoja sekä heidän apulaistensa kohtaamisia koskevat pöytäkirjat laaditaan kahtena alkuperäisenä suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena.

36 artikla

Rajavaltuutettujen istunto tai kohtaaminen pidetään, kun jompikumpi heistä sitä ehdottaa ja mikäli mahdollista ehdotuksessa esitettynä aikana. Vastaus kutsuun on annettava viipymättä eikä missään tapauksessa myöhemmin kuin 48 tunnin kuluessa kutsun saapumishetkestä. Jos ehdotettu istunto tai kohtaamisaika ei sovellu, on vastauksessa heti ehdotettava toista aikaa.

Toisen rajavaltuutetun koollekutsumaan istuntoon tai kohtaamiseen on toisen Sopimuspuolen rajavaltuutetun saavuttava henkilökohtaisesti, ellei hän pätevästä syystä (sairaus, komennus, loma) ole estynyt saapumasta. Tässä tapauksessa rajavaltuutettua edustaa hänen sijaisensa, jonka on ajoissa ilmoitettava siitä toisen Sopimuspuolen rajavaltuutetulle. Rajavaltuutettujen kesken tehdystä sopimuksesta voivat myös heidän sijaisensa pitää istuntoja ja kohtaamisia.

Apulaisten kohtaamiset tapahtuvat vain rajavaltuutettujen toimeksiannosta.

Rajavaltuutettujen tai heidän apulaistensa istuntoihin tai kohtaamisiin voivat näiden henkilöiden lisäksi osallistua myös sihteerit ja tulkit sekä, jos se on välttämätöntä, myös kummankin Sopimuspuolen asiantuntijat.

37 artikla

Tämän sopimuksen 36 artiklan tarkoittamat istunnot ja kohtaamiset on yleensä pidettävä sen Sopimuspuolen alueella, jonka rajavaltuutetun aloitteesta istunto tai kohtaaminen tapahtuu. Rajavaltuutetut tai heidän apulaisensa voivat kuitenkin poiketa tästä periaatteesta, jos tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat tällaista poikkeamista edellyttävät.

Istunnot tai kohtaamiset tapahtuvat sen Sopimuspuolen rajavaltuutetun, hänen sijaisensa tai rajavaltuutetun apulaisen johdolla, jonka alueella neuvottelut suoritetaan.

Istunnon käsittelylista on esitettävä samanaikaisesti kutsun kanssa ja hyväksyttävä alustavien neuvottelujen tai kirjeenvaihdon avulla. Erikoistapauksissa voidaan yhteisestä sopimuksesta ottaa käsiteltäviksi myös sellaisia kysymyksiä, joita käsittelylistaan ei ole merkitty.

38 artikla

Rajavaltuutetut ja heidän apulaisensa voivat, siitä etukäteen sovittuaan, asiantilan selvittämiseksi suorittaa rajalla sattuneiden tapahtumien tutkimuksia niiden tapahtumapaikalla.

Tällaista tutkimusta johtaa se Sopimuspuoli, jonka alueella se suoritetaan.

Tutkimuksista on laadittava asianmukaiset toimituspöytäkirjat tai muut asiakirjat, jotka liitetään myöhemmin istunnon pöytäkirjaan. Mainittuja toimituspöytäkirjoja ja muita asiakirjoja laadittaessa noudatetaan tämän sopimuksen 35 artiklan määräyksiä.

Tapahtumapaikalla suoritettua yhteistä tutkimusta ei ole pidettävä oikeudellisena tutkintana tai sellaisena toimena, joka kuuluu jommankumman Sopimuspuolen oikeus- tai hallintoviranomaisten toimivaltaan.

39 artikla

Molempien Sopimuspuolten rajavaltuutettujen on mahdollisimman pian ilmoitettava toisilleen niistä toimenpiteistä, jotka he ovat suorittaneet istunnoissa tai kohtaamisissa hyväksymiensä päätösten mukaisesti.

40 artikla

1. Rajavaltuutetut määräävät, keskenään siitä sovittuaan, kohtaamispaikat rajalla, joissa suoritetaan heidän virkakirjeittensä vaihto samoin kuin henkilöiden ja omaisuuden luovutus.

Rajavaltuutetut tai heidän apulaisensa sopivat keskenään jokaisen tällaisen luovutuksen paikasta ja ajasta.

2. Rajavaltuutettujen, heidän sijaistensa tai apulaisten on henkilökohtaisesti suoritettava henkilöiden luovuttaminen; kirjeiden ja omaisuuden luovutuksen voivat rajavaltuutettujen toimeksiannosta suorittaa Suomen rajavartiostojen ja SNTL:n rajajoukkojen paikalliset päälliköt myös ilman ensiksi mainittujen läsnäoloa.

3. Virkakirjeet on vastaanotettava vuorokauden kaikkina aikoina, pyhäpäivät ja muut vapaapäivät mukaanluettuna.

4. Porojen, kotieläinten ja siipikarjan luovuttaminen suoritetaan rajavaltuutettujen harkinnan mukaan joko heidän kohtaamispaikoissaan tai eläinten rajanylityskohdassa tahi muussa paikassa.

5. Rajavaltuutetut määräävät keskinäisen sopimuksen perusteella niiden kuittien mallit, joita tullaan antamaan kirjeenvaihtoa vastaanotettaessa tai eläinten ja muun omaisuuden vastaanottotilaisuuksissa.

6. Rajavaltuutetut sopivat merkinannoista, joita käytetään toisen Sopimuspuolen rajavartiostoa kutsuttaessa.

7. Rajavaltuutetut suorittavat kohtaamispaikkojen määräämisen rajalla sekä tämän artiklan 6. kohdassa mainittujen merkinantojen määrittelyn ensimmäisessä istunnossaan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen.

Rajavaltuutetut voivat keskinäisellä sopimuksella muuttaa näiden kohtaamispaikkojen lukumäärää ja sijaintia.

41 artikla

1. Rajavaltuutetut, heidän sijaisensa ja apulaisensa, sihteerit, tulkit ja asiantuntijat voivat ylittää rajan tämän sopimuksen määräyksistä johtuvia virkatehtäviä suorittaessaan.

Rajavaltuutetut sekä heidän sijaisensa ja apulaisensa ylittävät rajan tämän sopimuksen 28 artiklan tarkoittaman, kirjalliseen muotoon laaditun valtakirjan nojalla, jossa tulee olla haltijan valokuva ja nimikirjoitus (valtakirjan kaava liitteissä 1 ja 2). Apulaisen valtakirjoissa tulee olla myös toisen Sopimuspuolen rajavaltuutetun antama viisumi.

2. Sihteerit, tulkit ja asiantuntijat ylittävät rajan oman Sopimuspuolensa rajavaltuutetun antaman lupakirjan nojalla. Lupakirjassa tulee olla haltijan valokuva ja nimikirjoitus sekä toisen Sopimuspuolen rajavaltuutetun antama viisumi (lupakirjan kaava liitteessä 3).

3. 2. kohdassa mainitut viisumit samoin kuin rajavaltuutettujen apulaisten viisumit annetaan rajan uusiintuvaan ylikulkuun enintään 12 kuukauden aikana.

4. Henkilöt, joiden saapuvillaolo on välttämätön jonkin kysymyksen selvittämiseksi, voivat ylittää rajan kumpaankin suuntaan 24 tuntia voimassaolevan, kerran rajan ylittämiseen oikeuttavan lupakirjan nojalla. Lupakirjan allekirjoittaa oman puolen rajavaltuutettu ja viseeraa toisen Sopimuspuolen rajavaltuutettu (lupakirjan kaava liitteessä 4).

5. Työläisryhmät ylittävät rajan vain päiväsaikaan ryhmiensä johtajien mukana yhteisten nimiluetteloiden nojalla, jotka liittyvät ryhmien johtajille annettuihin lupakirjoihin ja ovat toisen Sopimuspuolen rajavaltuutettujen viseeraamia.

6. Toisen Sopimuspuolen työläisten, jotka siirtyvät toisen Sopimuspuolen alueelle, ei sallita ottaa mukaansa mitään muuta kuin työkalunsa ja kuljetusneuvonsa sillä ehdolla, että ne viedään takaisin, sekä työn suorittamisen ajaksi tarvittavat elintarvikkeet ja tupakkavalmisteet.

Siinä tapauksessa, että töiden suorittaminen tulee jatkumaan useita päiviä, nämä esineet voidaan toisen Sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten suostumuksella jättää työpaikalle.

7. Toisen Sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava toisen Sopimuspuolen asianomaisille viranomaisille rajan ylittämiseen annettujen lupakirjojen katoamistapauksista.

Kummankin Sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset tulevat molemminpuolisesti ilmoittamaan toisilleen rajan ylittämiseen annettujen lupakirjojen kuoletuksista.

42 artikla

1. Rajanylitys tapahtuu vain tämän sopimuksen 40 artiklan mukaisesti määrätyissä kohdissa, elleivät rajavaltuutetut tai heidän apulaisensa ole sopineet muusta rajanylittämiskohdasta.

2. Kustakin tämän sopimuksen 41 artiklan 1. ja 2. kohdassa mainittujen henkilöiden suorittaman rajanylityksen päivästä ja ajankohdasta on ajoissa ja joka tapauksessa vähintään 48 tuntia aikaisemmin ilmoitettava toisen Sopimuspuolen lähimmälle rajavartioston elimelle, joka on velvollinen lähettämään tapaamiskohtaan oppaansa.

3. Rajavaltuutetut sekä muut tämän sopimuksen 41 artiklan 1. ja 2. kohdassa mainitut henkilöt ovat oikeutetut rajan ylittäessään kantamaan virkapukuansa ja henkilökohtaisia aseitansa.

43 artikla

1. Rajavaltuutettujen sekä heidän sijaistensa ja apulaistensa samoin kuin muiden tämän sopimuksen 41 artiklan 1. ja 2. kohdassa mainittujen henkilöiden henkilökohtainen koskemattomuus ja heidän mukanaan olevien virka-asiakirjojen koskemattomuus taataan.

Edellä mainitut henkilöt ovat oikeutettuja ottamaan mukaansa toisen Sopimuspuolen alueelle ilman tulleja ja muita maksuja työssään tarvitsemansa välineet ynnä kuljetusneuvot sillä ehdolla, että ne viedään takaisin, samoin kuin henkilökohtaisesti tarvitsemansa elintarvikkeet ja tupakkavalmisteet.

2. Tämän sopimuksen 41 artiklan 4. ja 5. kohdassa mainitut henkilöt nauttivat koskemattomuutta eikä heitä saa pidättää heidän ollessaan toisen Sopimuspuolen alueella.

3. Tässä artiklassa mainittujen henkilöiden suojasaattueeksi tulee asettaa yksi tai useampi henkilö, joka toimii samalla oppaana, niin kauan kuin asianomaiset henkilöt ovat toisen Sopimuspuolen alueella.

44 artikla

Kumpikin Sopimuspuoli antaa tarpeellista apua alueellaan tästä sopimuksesta johtuvissa tehtävissä oleville toisen Sopimuspuolen henkilöille kulkuneuvojen, asunnon sekä yhteyden saamisessa omiin viranomaisiinsa.

45 artikla

Oikeus rajan ylittämiseen tämän sopimuksen määräysten toteuttamiseksi keskeytetään tarvittaessa joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että rajan yli tapahtuva liikenne on terveydenhoidollisista tai muista välttämättömistä syistä suljettu.

Rajanylitysoikeuden keskeyttämisestä on ilmoitettava ennakolta toisen Sopimuspuolen asianomaisille viranomaisille.

V osa

Loppumääräykset

46 artikla

Tämä sopimus on ratifioitava ja tulee se voimaan sinä päivänä, jolloin ratifioimiskirjat vaihdetaan.

Ratifioimiskirjojen vaihto tapahtuu niin pian kuin mahdollista Moskovassa.

47 artikla

Tämä sopimus on voimassa viisi vuotta, voimaantulopäivästä lukien. Sopimus on automaattisesti voimassa jokaisena seuraavana 5-vuotiskautena, ellei kumpikaan Sopimuspuoli 6 kuukautta ennen tämän sopimuksen kuluvan voimassaolokauden päättymistä ilmoita irtisanovansa sitä tai haluavansa tehdä siihen joitakin muutoksia.

48 artikla

Tämä sopimus on tehty Moskovassa 9 päivänä joulukuuta 1948 allekirjoitetun Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen keskisen Suomen ja Neuvostoliiton välisellä rajalla noudatettavaa järjestystä koskevan sopimuksen ja Moskovassa 19 päivänä kesäkuuta 1948 allekirjoitetun Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen keskisen rajaselkkausten ja tapahtumain selvittämisjärjestystä koskevan sopimuksen tilalle, jotka ovat lakanneet olemasta voimassa.

Tämä sopimus on tehty kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Allekirjoitettu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1960.

PÖYTÄKIRJA joka liittyy Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen kesken tehtyyn sopimukseen Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla noudatettavasta järjestyksestä ja rajatapahtumain selvittämisjärjestyksestä

Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen kesken Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1960 allekirjoitetun, Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla noudatettavaa järjestystä ja rajatapahtumain selvittämisjärjestystä koskevan sopimuksen 26 artiklan määräysten täyttämiseksi allekirjoittaneet Sopimuspuolten valtuutetut toteavat, että rajavaltuutetut nimitetään seuraaville lohkoille:

A. Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton puolella:

1. Talvikylän alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Rajakoski. Hänen toimintalohkonsa ulottuu kolmipuolisesta rajamerkistä (Suomen, SNTL:n ja Norjan valtakunnanrajojen yhtymäkohdasta) rajamerkkiin n:o B/34.

2. Kuolajärven alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Kuolajärven kaupunki. Hänen toimintalohkonsa ulottuu rajamerkistä n:o B/34 rajamerkkiin n:o 774.

3. Uhtuan alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Uhtuan kauppala. Hänen toimintalohkonsa ulottuu rajamerkistä n:o 774 rajamerkkiin n:o 673.

4. Repolan alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Repolan kauppala. Hänen toimintalohkonsa ulottuu rajamerkistä n:o 673 rajamerkkiin n:o 584.

5. Suojärven alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Suojärven kauppala. Hänen toimintalohkonsa ulottuu rajamerkistä n:o 584 rajamerkkiin n:o III/139.

6. Sortavalan alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Sortavalan kaupunki. Hänen toimintalohkonsa ulottuu rajamerkistä n:o III/139 rajamerkkiin n:o II/123.

7. Viipurin alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Viipurin kaupunki. Hänen toimintalohkonsa ulottuu rajamerkistä n:o II/123 SNTL:n ja Suomen valtakuntien välisen merirajan päätepisteeseen Suomenlahdella, jonka merkkinä on viitta n:o 14.

B. Suomen Tasavallan puolella:

1. Lapin alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Rovaniemen kaupunki. Hänen toimintalohkonsa ulottuu kolmipuolisesta rajamerkistä (Suomen, SNTL:n ja Norjan valtakunnanrajojen yhtymäkohdasta) rajamerkkiin n:o IV/117.

2. Kainuun alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Kajaanin kaupunki. Hänen toimintalohkonsa ulottuu rajamerkistä n:o IV/117 rajamerkkiin n:o 655.

3. Pohjois-Karjalan alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Joensuun kaupunki. Hänen toimintalohkonsa ulottuu rajamerkistä n:o 655 rajamerkkiin n:o II/128.

4. Kaakkois-Suomen alueen rajavaltuutettu, jonka vakinaisena sijoituspaikkana on Imatran kauppala. Hänen toimintalohkonsa ulottuu rajamerkistä n:o II/128 Suomen ja Neuvostoliiton valtakuntien välisen merirajan päätepisteeseen Suomenlahdella, jonka merkkinä on viitta n:o 14.

Tämä pöytäkirja on tehty kahtena alkuperäisenä suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Allekirjoitettu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1960.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.