12/1960

I artiklaTarkoitus, nimi, toimipaikka

1. Sopimuspuolet päättävät olla kiinteässä yhteistoiminnassa tutkiessaan jäähdytystä koskevia tieteellisiä ja teknillisiä kysymyksiä ja kehittäessään jäähdytyksen käyttömahdollisuuksia, jotka parantavat ihmiskunnan elinehtoja.

2. Tässä tarkoituksessa ne sitoutuvat ylläpitämään ja tukemaan Kansainvälistä Jäähdytyslaitosta, josta tässä sopimuksessa käytetään nimeä "laitos" ja jonka toimipaikkana on Pariisi.

II artiklaTehtävät

Laitoksen päämäärät kaikissa luonteeltaan kansainvälisissä jäähdytyksen tutkimista, tuotantoa ja käyttöä koskevissa kysymyksissä ovat seuraavat:

a) myötävaikuttaa eri jäsenmaissa tieteellisen tutkimuksen kehittämiseen ja edistää teknillisiä ja taloudellisia tutkimuksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla;

b) kerätä tieteellisiä, teknillisiä ja taloudellisia tietoja ja muuta aineistoa sekä lakien ja muitten määräysten tekstejä;

c) edistää tieteen ja tekniikan opetusta ja tunnetuksi tekemistä;

d) julkaista kaikki asiakirjat ja tutkimukset, joiden julkaisemisesta saattaa olla hyötyä;

e) edistää jäähdytyksen käyttömahdollisuuksien kehittämistä erityisesti ravinnon ja maatalouden alalla, teollisuudessa sekä terveyttä ja hygieniaa koskevissa kysymyksissä;

f) esittää hallituksille tai kansainvälisille järjestöille suosituksia ja erityisesti ehdottaa toimenpiteitä lakien ja määräysten parantamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi;

g) olla yhteydessä vastaavista kysymyksistä kiinnostuneihin kansallisiin ja kansainvälisiin elimiin toimintaohjelmaansa toteuttaessaan;

h) järjestää kansainvälisiä kongresseja;

i) ja yleensä ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin jäähdytyksen periaatteiden ja käyttömahdollisuuksien edistämiseksi.

III artiklaJäsenmaat, liittyminen

Laitos käsittää seuraavat jäsenmaat, jotka nauttivat oikeuksia ja ovat tämän sopimuksen määräämien velvoitusten alaisia:

a) Sopimuspuolet.

b) Alueet, jotka sopimuspuolet nimeävät allekirjoittaessaan tämän sopimuksen ja jotka mainitaan tämän sopimuksen liitteenä olevassa luettelossa.

c) Maat, jotka eivät ole tämän sopimuksen osapuolia, jos sellaiset maat liittyvät tähän sopimukseen ja jos toimeenpaneva komitea hyväksyy niiden jäsenanomuksen.

d) Alueet, jotka eivät sisälly tämän sopimuksen liitteenä olevaan luetteloon, jos niiden kansainvälisistä suhteista vastuussa oleva sopimuspuoli tiedottaa niistä laitokselle ja jos toimeenpaneva komitea hyväksyy niiden jäsenanomuksen.

IV artiklaJäsenmaitten luokat

1. Jotta jäsenmaille taattaisiin mahdollisuus osallistua laitoksen toimintaan taloudellisten kykyjensä ja laitoksen toimintaa kohtaan tuntemansa kiinnostuksen mukaisesti, säädetään perustettavaksi jäsenmaitten kuusi luokkaa. Nämä luokat määräytyvät pääasiassa jäsenmaksun äänimäärän ja maksutta saatavien julkaisujen lukumäärän perusteella.

2. Jokainen jäsenmaa päättää luokasta, johon se haluaa tulla sijoitetuksi.

V artiklaEroaminen, luokan muutos

Jokaisella jäsenmaalla on oikeus erota laitoksesta tai tulla sijoitetuksi alempaan luokkaan ilmoittamalla siitä vähintään vuotta aikaisemmin. Ylempään luokkaan siirtyminen voidaan tehdä milloin tahansa suorittamalla asianmukainen lisämaksu.

VI artiklaOikeuksien ja velvoitusten siirtäminen jollekin toimivaltaiselle yhdistykselle tai järjestölle

Jäsenmaat voivat omalla vastuullaan siirtää kaikki tai jotkut niistä oikeuksista ja velvoituksista, joita niillä on laitokseen nähden, jollekin toimivaltaiselle yhdistykselle tai järjestölle.

VII artiklaSuhteet kansallisiin ryhmiin

Jokaisen jäsenmaan tulee pyrkiä saamaan mukaan laitoksen toimintaan tärkeimmät jäähdytyskysymyksistä kiinnostuneet tieteelliset, teknilliset, kulttuuritoimintaa harjoittavat tai ammatilliset järjestöt.

VIII artiklaKunniajäsenet

Poikkeustapauksissa henkilöt, jotka ovat erityisesti ansioituneet jäähdytystieteen ja -teollisuuden alalla samoinkuin henkilöt, jotka ovat tehneet lahjoituksia laitokselle, voivat toimeenpanevan komitean päätöksen nojalla saada laitoksen kunniajäsenen arvonimen.

IX artiklaLisäjäsenet

1. Tietyt edellytykset täyttäviksi katsottavat yksityiset henkilöt, liikkeet ja laitokset, jotka ottavat osaa jäähdytystieteen tai -teollisuuden kehittämiseen ja jotka suorittavat määräajoin tietyn jäsenmaksun, jonka suuruudesta ja maksutavasta päättää hallintokomitea, voidaan tämän komitean päätöksen nojalla ottaa laitoksen "lisäjäseniksi".

2. Lisäjäsenillä on oikeus saada laitoksen julkaisut, osallistua komissioiden ja kongressien työhön ja käyttää laitoksen kirjastoa tämän sopimuksen soveltamista koskevissa yleisissä säännöksissä esitettyjen määräysten mukaisesti.

X artiklaYleiskokouksen valtuudet

1. Laitos toimii yleiskokouksen määräysvallan ja valvonnan alaisena.

2. Yleiskokouksella on seuraavat päävaltuudet:

a) antaa yleisiä ohjeita laitoksen toimintaa ja työtä varten;

b) valmistaa tämän sopimuksen soveltamista koskevat yleiset säännökset, joissa erityisesti tulee määrätä tämän sopimuksen eri artiklojen soveltamistapa, henkilökuntaa koskevat säännökset sekä yleiskokouksen menettelytapaohjeet;

c) valita toimeenpanevan komitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat;

d) valita teknillisen neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä komissioiden puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, jotka ovat teknillisen neuvoston muut jäsenet.

XI artiklaYleiskokouksen kokoonpano ja toiminta

1. Yleiskokouksen muodostavat jäsenmaitten tai jäsenmaitten sijasta toimivien toimivaltaisten yhdistysten tai järjestöjen määräämät edustajat.

2. Kunkin jäsenmaan edustajien lukumäärä määrätään seuraavasti:

6-1 luokka

5-2 "

4-3 "

3-4 "

2-5 "

1-6 "

3. Edustajat, jotka ovat estyneitä osallistumasta kokoukseen, ovat oikeutettuja nimeämään jonkun virkatovereistaan sijaisekseen yleiskokoukseen.

4. Yleiskokouksen säännönmukainen istunto pidetään joka neljäs vuosi. Se voi kokoontua ylimääräiseen istuntoon, jos se niin päättää tai jos toimeenpaneva komitea sitä pyytää.

5. Yleiskokouksen päätökset tehdään kahdenkolmasosan äänten enemmistöllä läsnäolevien edustajien tai heidän sijaistensa kokonaislukumäärästä. Kuitenkin puheenjohtajan, toimeenpanevan komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja teknillisen neuvoston jäsenten valitsemiseksi riittää edustajien tai heidän sijaistensa yksinkertainen äänten enemmistö, puheenjohtajan äänen ratkaistessa äänten mennessä tasan.

6. Johtaja on asemansa perusteella yleiskokouksen sihteeri.

XII artiklaYleiskokouksen puheenjohtaja

1. Säännönmukaisen istuntokautensa alussa yleiskokous valitsee itselleen puheenjohtajan.

2. Samaa puheenjohtajaa ei voi valita kuin kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi.

3. Jos puheenjohtaja on estynyt johtamasta kokousta, tulee hänen tilalleen toimeenpanevan komitean puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

4. Yleiskokouksen puheenjohtaja kutsutaan toimeenpanevan komitean teknillisen neuvoston ja hallintokomitean kokouksiin ja hän osallistuu niihin neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

XIII artiklaToimeenpanevan komitean valtuudet

Laitoksen toimeenpanovaltuudet uskotaan toimeenpanevalle komitealle:

a) toimeenpaneva komitean tehtävänä on toteuttaa yleiskokouksen antamat ohjeet;

b) toimeenpanevalla komitealla on täysi valvontaoikeus laitoksen hallintoon nähden;

c) se nimittää johtajan salaisella äänestyksellä;

d) se hyväksyy tulo- ja menoarvion;

e) se hyväksyy muitten järjestöjen kanssa tehtävät sopimukset;

f) se hoitaa kaikki laitoksen toiminnalle välttämättömät yleiset järjestelyt;

g) se nimittää edustajansa hallintokomiteaan;

h) lisäksi sillä on oikeus yleiskokouksen istuntokausien väliaikana tehdä väliaikaisia päätöksiä asioista, jotka kuuluvat yleiskokouksen toimivaltaan. Tällaiset väliaikaiset päätökset on kuitenkin alistettava yleiskokouksen seuraavan istunnon vahvistettaviksi.

XIV artiklaToimeenpanevan komitean kokoonpano ja toiminta

1. Toimeenpanevan komitean muodostaa jäsenmaitten tai jäsenmaitten sijasta toimivien toimivaltaisten yhdistysten tai järjestöjen nimeämät edustajat, yhden henkilön edustaessa kutakin maata.

2. Jokainen jäsenmaa tai toimivaltainen yhdistys tai järjestö voi myös nimetä edustajalleen sijaisen.

3. Toimeenpanevan komitean jokaisella jäsenellä on yhtä monta ääntä kuin hänen edustamallaan jäsenmaalla on edustajia yleiskokouksessa.

4. Yleiskokouksen puheenjohtaja, teknillisen neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä myös komissioiden puheenjohtajat kutsutaan toimeenpanevan komitean kokouksiin ja he osallistuvat niihin neuvoaantavassa ominaisuudessa.

5. Toimeenpaneva komitea pitää vuosittain yhden säännönmukaisen kokouksen. Se kokoontuu ylimääräiseen istuntoon puheenjohtajansa aloitteesta tai hallintokomitean pyynnöstä.

6. Toimeenpanevan komitean päätöksiin vaaditaan kaksikolmasosan enemmistö läsnäolevien edustajien tai heidän sijaistensa äänistä. Ellei johtajan vaalissa kahden äänestyksen jälkeen ole päästy ratkaisuun, riittää yksinkertainen äänten enemmistö. Muut vaalit, joista toimeenpaneva komitea on vastuussa, ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

7. Johtaja on asemansa perusteella toimeenpanevan komitean sihteeri.

8. Jos on välttämätöntä, toimeenpaneva komitea laatii omat toimintaohjeensa sopimuksen ja yleisten ohjeitten puitteissa.

XV artiklaToimeenpanevan komitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat

1. Toimeenpanevan komitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, joita voi olla kolmesta kuuteen, valitaan yleiskokouksen säännönmukaisessa istunnossa.

2. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat voidaan valita samaan tehtävään vain kahden perättäisen toimintakauden ajaksi.

3. Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja lakkaa olemasta toimeenpanevan komitean jäsen tai eroaa ennen neljävuotiskauden päättymistä, toimeenpaneva komitea nimittää hänelle seuraajan seuraavassa kokouksessaan, tämän seuraajan toimikauden päättyessä kulumassa olevan neljävuotiskauden lopussa.

4. Toimeenpanevan komitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat kutsutaan teknillisen neuvoston kokouksiin ja he osallistuvat niihin neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

XVI artiklaHallintokomitean valtuudet, kokoonpano ja toiminta

1. Hallintokomitean tehtävänä on toimeenpanevan komitean kokouksien väliaikoina sekä yleiskokouksen ja toimeenpanevan komitean tekemien päätösten mukaisesti seurata laitoksen toimintaa ja erityisesti tutkia talouteen liittyviä kysymyksiä sekä esittää vuotuinen budjetti toimeenpanevan komitean hyväksyttäväksi.

2. Hallintokomitean muodostavat toimeenpanevan komitean puheenjohtaja, joka on asemansa perusteella hallintokomitean puheenjohtaja, kolme toimeenpanevan komitean neljävuotiskaudeksi valitsemaa jäsentä ja kolme teknillisen neuvoston neljävuotiskaudeksi valitsemaa jäsentä. Nämä kuusi jäsentä voidaan valita samaan tehtävään vain kahden perättäisen toimintakauden ajaksi.

3. Hallintokomitea kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta vähintään kolme kertaa vuodessa.

4. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä puheenjohtajan äänen ratkaistessa äänten mennessä tasan.

5. Johtaja on asemansa perusteella hallintokomitean sihteeri.

6. Jos on välttämätöntä, hallintokomitea laatii omat toimintaohjeensa, jotka alistetaan toimeenpanevan komitean hyväksyttäväksi.

XVII artiklaTeknillisen neuvoston valtuudet, kokoonpano ja toiminta

1. Laitoksen toimialaan kuuluvia teknillisiä ja tieteellisiä kysymyksiä tutkivat teknillinen neuvosto ja komissiot.

2. Teknillisen neuvoston muodostavat puheenjohtaja, yhdestä kolmeen varapuheenjohtajaa, sekä komissioiden puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Teknillisen neuvoston puheenjohtaja ei samanaikaisesti voi olla jonkun komission puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

3. Teknillisen neuvoston jäsenillä, jotka ovat estyneitä osallistumasta tiettyyn kokoukseen, on oikeus määrätä joku virkatovereistaan sijaisekseen.

4. Yleiskokouksen puheenjohtaja ja toimeenpanevan komitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat kutsutaan teknillisen neuvoston kokouksiin ja he osallistuvat niihin neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

5. Teknillisen neuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat valitsee joka neljäs vuosi yleiskokous säännönmukaisessa istunnossa eroavan teknillisen neuvoston tekemien ehdotusten perusteella. Teknillisen neuvoston jäsenet voidaan valita samoihin tehtäviin vain kahden perättäisen toimintakauden ajaksi.

6. Yleiskokouksen istuntokausien väliaikoina toimeenpaneva komitea valitsee jäsenet niiden tilalle, jotka ovat eronneet tai estyneet suorittamasta tehtäviään; niin valittujen uusien jäsenten toimikausi päättyy muitten jäsenten toimikauden päättyessä.

7. Teknillinen neuvosto kokoontuu säännönmukaisesti kerran vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan pitää puheenjohtajan kutsusta tai yhdenkolmasosan jäsenistä sitä pyytäessä.

8. Päätökset tehdään läsnäolevien jäsenten yksinkertaisella äänten enemmistöllä, puheenjohtajan äänen ratkaistessa äänten mennessä tasan.

9. Johtaja on asemansa perusteella teknillisen neuvoston sihteeri.

10. Jos on välttämätöntä, teknillinen neuvosto laatii omat toimintaohjeensa tämän sopimuksen ja yleisten ohjeitten puitteissa.

XVIII artiklaKomissioiden valtuudet, kokoonpano ja toiminta

1. Komissioiden lukumäärä ja niiden tehtävät määrätään yleissäännöksissä.

2. Jokaisella komissiolla on puheenjohtaja, yksi tai useampia varapuheenjohtajia sekä yksi tai useampia sihteerejä.

3. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat valitsee yleiskokous säännönmukaisessa istunnossaan. He voivat hoitaa tehtäviään vain kahden perättäisen toimintakauden ajan.

4. Ellei jonkun komission puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista kuulu siihen maahan, jossa seuraava kansainvälinen kongressi on määrä pitää, toimeenpaneva komitea voi sen maan valtuutetun ehdotuksesta nimittää yhden varapuheenjohtajan lisää. Tällaisen varapuheenjohtajan tehtävät päättyvät kongressin lopettaessa työnsä.

5. Ottaen huomioon jäsenmaitten esittämät suositukset teknillinen neuvosto nimittää komissioiden muut jäsenet komissioiden puheenjohtajien tekemien ehdotusten perusteella. Neuvosto voi valtuuttaa puheenjohtajansa suorittamaan nimityksen istuntojen väliaikoina.

6. Komissioiden sihteerit nimittää teknillinen neuvosto komissioiden puheenjohtajien tekemien ehdotusten perusteella.

Neuvosto voi valtuuttaa puheenjohtajansa suorittamaan nimityksen istuntojen väliaikoina.

7. Jokainen komission jäsen, joka kahtena perättäisenä vuonna ei ole osallistunut kokouksiin eikä kirjeenvaihtoteitse komission työhön, katsotaan eronneeksi.

XIX artiklaTyöryhmät

Työryhmiä voidaan muodostaa laitosta kiinnostavien kysymysten ratkaisemiseksi.

XX artiklaJohtaja

1. Laitoksen toiminnasta vastaa johtaja vakinaisen ja tilapäisen henkilökunnan avustamana.

2. Johtajan valitsee salaisella äänestyksellä toimeenpaneva komitea.

3. Johtaja on asemansa perusteella yleiskokouksen, toimeenpanevan komitean, hallintokomitean ja teknillisen neuvoston sihteeri.

XXI artiklaVakinainen ja tilapäinen henkilökunta

1. Vakinaiset ja tilapäiset toimihenkilöt nimittää ja erottaa johtaja. Heidän oikeutensa ja velvollisuutensa määrätään yleissäännöksissä.

2. Vakinaisten toimihenkilöiden nimitys pätee vasta kun hallintokomitea on sen vahvistanut.

XXII artiklaKansainväliset jäähdytyskongressit

1. Laitos vastaa kansainvälisen jäähdytyskongressin pitämisestä säännöllisesti joka neljäs vuosi.

2. Ohjelman hyväksyy toimeenpaneva komitea. Järjestelyt voidaan uskoa laitoksen yhdelle tai useammalle jäsenmaalle.

XXIII artiklaJulkaisut

1. Teknillisen neuvoston ja komissioiden työt samoinkuin laitoksen keräämä kaikenlainen tiedotusaineisto julkaistaan sen virallisilla kielillä laitoksen toimittamissa julkaisuissa.

2. Yleissäännöissä määrätään ne ehdot, joiden mukaisesti tietty määrä näitä julkaisuja jaetaan ilmaiseksi jäsenmaille.

3. Laitos voi käyttää muitakin tiedotusmenetelmiä, jotka saattavat edistää sen tarkoitusperien toteuttamista.

XXIV artiklaLaitoksen varat

Laitoksen toimintaan tarvittavat menot suoritetaan:

a) jäsenmaiden suorittamilla vuosi- ja ylimääräisillä maksuilla;

b) tuloilla, jotka saadaan lehtien tilausmaksuista, julkaisujen tai asiakirjojen myynneistä, ilmoituksista eri julkaisuissa, sekä yleensä tuloilla jotka saadaan kaikesta tämän sopimuksen puitteissa toteutetusta toiminnasta;

c) muilla tilauksilla, lahjoilla ja testamenteilla, joita se voi laillisesti saada;

d) sen omaisuudesta saatavilla tuloilla.

XXV artiklaTulo- ja menoarvio

1. Toimeenpaneva komitea tutkii säännönmukaisessa vuosikokouksessaan edellisen vuoden tilikertomuksen. Seuraavan vuoden tulo-ja menoarvion hyväksyy toimeenpaneva komitea säännönmukaisessa vuosikokouksessaan.

2. Toimeenpaneva komitea voi valtuuttaa hallintokomitean suorittamaan määrättyjä muutoksia voimassaolevaan tulo- ja menoarvioon.

XXVI artiklaJäsenmaiden suoritettavien säännönmukaisten vuosimaksujen määrä

1. Kunkin jäsenmaan jäsenmaksu on maksettavissa Ranskan frangeissa tai sen omassa valuutassa, jonka täytyy olla vaihtokelpoinen Ranskan frangeihin, jolloin vaihdosta vastaa jäsenmaksun suorittava jäsen. Se määrätään kultafrangeissa, joiden paino on 10/31 grammaa ja laatu 0.900, sen mukaisesti mihin luokkaan jäsenmaa kuuluu, seuraavasti:

Luokka Jäsenmaksu

kultafrangeissa

1 .............................. 9 600

2 .............................. 7 200

3 .............................. 4 800

4 .............................. 3 200

5 .............................. 1 600

6 .............................. 800

2. Joka neljäs vuosi yleiskokous voi säännönmukaisessa kokouksessaan toimeenpanevan komitean edellisenä vuonna hyväksymien ehdotusten pohjalla muuttaa näitten perusmaksujen määriä joko ylös- tai alaspäin, jotta ne saataisiin vastaamaan laitoksen toimintaa tai vallitsevaa taloudellista tilannetta.

3. Uudet jäsenmaksuarvot sovelletaan seuraavana neljävuotiskautena.

XXVII artiklaJäsenmaksujen maksamatta jättäminen

Jäsenmaat, joilla on jäsenmaksunsa maksamatta useammalta kuin kahdelta vuodelta, menettävät jäsenyydestä tulevat edut ja erikoisesti äänioikeutensa siksi kunnes niiden maksut on selvitetty.

XXVIII artiklaSuhteet muihin kansainvälisiin järjestöihin

Laitos ylläpitää Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön erityisjärjestöihin ja muihin kansainvälisiin elimiin suhteita, jotka voivat taata yhteistyön niiden vastaavien tarkoitusperien toteuttamisessa.

XXIX artiklaOikeuskelpoisuus, etuoikeudet ja vapaudet

Laitoksella on jokaisen sen jäsenvaltion alueella sellainen oikeuskelpoisuus ja asema, joka saattaa olla tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi ja sen päämäärien toteuttamiseksi niin kuin asianomaisten jäsenmaitten kanssa tehdyissä erillisissä sopimuksissa määritellään.

XXX artiklaViralliset kielet

Laitoksen viralliset kielet ovat englanti ja ranska.

XXXI artiklaSopimuksen muutokset

1. Tämän sopimuksen muutokset, jotka eivät koske laitoksen pääasiallisia tarkoitusperiä eivätkä lisää jäsenmaitten velvoituksia, tulevat voimaan yleiskokouksen ne hyväksyessä.

2. Muut muutokset on, kun yleiskokous on ne hyväksynyt, alistettava jäsenvaltioiden vahvistettaviksi. Ne tulevat voimaan kun kaksikolmasosaa jäsenmaista on ne vahvistanut (muut maat kuin edellä XXVII artiklan tarkoittamat) niiden jäsenmaitten osalta, jotka ne silloin ovat vahvistaneet, muun jäsenmaan osalta, joka ne myöhemmin vahvistaa, vahvistamispäivämäärästä lukien.

3. Joka tapauksessa tulee johtajan alistaa jäsenmaitten hallituksille ehdotetut muutokset vähintään kuusi kuukautta ennen kuin ne tulevat yleiskokouksen tarkastettaviksi.

XXXII artiklaSopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus tehdään kymmenen vuoden ajaksi, ellei joku jäsenmaa ole sitä irtisanonut V artiklan määräysten mukaisesti. Tämän määräajan päätyttyä sen voimassaolo jatkuu itsestään seuraavat neljä vuotta ja niin edelleen.

XXXIII artiklaTulkinta

Tämän sopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Kaikki tämän sopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet on alistettava kansainväliselle tuomioistuimelle tai välimiesmenettelyyn yleiskokouksen määräämien ehtojen mukaisesti.

XXXIV artiklaRatifiointi, voimaantulo

1. Tämä sopimus on avoinna kansainvälisen jäähdytyslaitoksen jäsenmaitten allekirjoitusta varten kesäkuun 1 päivään 1955 saakka.

2. Tämä sopimus on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on talletettava Ranskan hallituksen huostaan. Sopimus tulee kunkin allekirjoittajamaan osalta voimaan sinä päivänä kun se tallettaa ratifioimiskirjansa.

3. Välttääkseen viivytystä sopimuksen voimaansaattamisessa allekirjoittajamaat suostuvat kuitenkin saattamaan sen väliaikaisesti täytäntöön heti kun se on allekirjoitettu mikäli niiden perustuslailliset ja tulo- ja menoarviota koskevat säännökset sen sallivat.

4. Minkä vakuudeksi seuraavat täysivaltaiset edustajat, joiden valtakirjat on havaittu olevan hyvin ja asianmukaisesti laaditut, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Pariisissa 1 päivänä joulukuuta 1954.