Asetus lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälisen järjestön perustamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kun Pariisissa 12 päivänä lokakuuta 1955 tehty lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälisen järjestön perustamista koskeva sopimus on Suomen puolesta allekirjoitettu 22 päivänä joulukuuta 1955, sopimus ratifioitu ja ratifioimiskirja talletettu Ranskan ulkoasiainministeriöön 28 päivänä huhtikuuta 1958, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus on voimassa niinkuin siitä on sovittu.
SOPIMUS jolla perustetaan lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälinen järjestö
Tähän sopimukseen liittyneet valtiot, haluten kansainvälisissä puitteissa ratkaista mittaamisvälineiden käytön aiheuttamat teknilliset ja hallinnolliset kysymykset sekä tietoisina ponnistelujensa yhtenäistämisen tärkeydestä tämän päämäärän saavuttamiseksi, ovat päättäneet perustaa lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälisen järjestön, joka määritellään seuraavasti:
I lukuJärjestön tarkoitus
I artikla
Täten perustetaan lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälinen järjestö.
Järjestön tarkoituksena on:
1. perustaa aineisto- ja tiedotuskeskus:
- joka toisaalta koskee lailla säännösteltyjen tai lailla mahdollisesti säännösteltävien mittaamisvälineiden vakauksesta ja valvonnasta huolehtivia eri kansallisia laitoksia; ja
- toisaalta edellä mainittuja mittaamisvälineitä niiden periaatteeseen, rakenteeseen ja käyttöön nähden;
2. kääntää ja julkaista eri valtioissa voimassa olevien mittaamisvälineitä ja niiden käyttöä koskevien säännösten tekstit kaikkine näiden valtioiden valtiosääntöoikeuteen perustuvine selityksineen, jotka ovat tarpeen näiden säännösten täydelliseksi ymmärtämiseksi;
3. määritellä lakisääteisen mittaustoiminnan yleiset periaatteet;
4. tutkia menetelmien ja ohjesääntöjen yhdenmukaistamistarkoituksessa niitä lakisääteisen mittaustoiminnan alaan kuuluvia kysymyksiä, jotka luonteeltaan ovat lainsäädännöllisiä ja muuten säännösteltäviä ja joiden ratkaisu on kansainväliseltä kannalta tärkeä;
5. laatia malliluonnos mittaamisvälineitä ja niiden käyttöä koskevaksi laiksi ja ohjesäännöksi;
6. laatia malliluonnos mittaamisvälineiden vakaus- ja valvontatoiminnan käytännölliseksi järjestelyksi;
7. vahvistaa ne tarpeelliset ja riittävät perusominaisuudet, jotka mittaamisvälineillä tulee olla, jotta jäsenvaltiot voisivat ne hyväksyä ja jotta niiden käyttöä voitaisiin suositella kansainvälisellä tasolla;
8. edistää yhteyttä järjestön kaikkien jäsenvaltioiden vakausvirastojen tai muiden lakisääteisen mittaustoiminnan alalla toimivien virastojen välillä.
II lukuJärjestön sääntö
II artikla
Järjestön ovat tähän sopimukseen liittyneet valtiot.
III artikla
Järjestö käsittää:
- lakisääteiseen mittaustoiminnan kansainvälisen konferenssin,
- lakisääteiseen mittaustoiminnan kansainvälisen komitean,
- lakisääteiseen mittaustoiminnan kansainvälisen toimiston,
joista tehdään selkoa jäljempänä.
Lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälinen konferenssi
IV artikla
Konferenssin tarkoituksena on:
1. tutkia järjestön tarkoitusperiä koskevia kysymyksiä sekä tehdä kaikki päätökset niiden osalta;
2. perustaa johtoelimet, joiden tehtävänä on suorittaa järjestölle kuuluvat työt sekä valita komitean jäsenet tai hyväksyä heidän täytevaalilla tapahtunut valitsemisensa;
3. tutkia ja hyväksyä tämän sopimuksen mukaisesti perustettujen lakisääteisen mittaustoiminnan alalla toimivien eri elinten työnsä tuloksena esittämät selonteot.
Tietyn valtion omaan lainsäädäntöön ja hallintoon kuuluvat kysymykset ovat kaikki konferenssin ratkaisuvallan ulkopuolella, ellei sanottu valtio nimenomaan toisin pyydä.
V artikla
Tähän sopimukseen liittyneet valtiot kuuluvat jäseninä konferenssiin, ovat edustettuina siinä kuten VII artiklassa määrätään ja ovat sopimuksessa määriteltyjen velvoitusten alaisia.
Jäsenten lisäksi voivat konferenssin kirjeenvaihtajajäseninä olla:
1. ne valtiot tai alueet, jotka eivät voi tai eivät vielä halua olla liittyneitä sopimukseen;
2. ne kansainväliset liitot, joiden harjoittama toiminta liittyy järjestön toimintaan.
Kirjeenvaihtajajäsenet eivät ole edustettuina konferenssissa, mutta ne voivat lähettää sinne huomioitsijoita, jotka saavat osallistua keskusteluihin, mutta eivät äänestää. Niiden ei tule suorittaa jäsenvaltioille määrättyjä jäsenmaksuja, mutta niiden on suoritettava kulut niiden palvelusten suorittamisesta, joita ne saattavat pyytää sekä tilausmaksut järjestön julkaisuista.
VI artikla
Jäsenvaltiot sitoutuvat toimittamaan konferenssille kaiken hallussaan olevan aineiston, joka niiden käsityksen mukaan saattaa auttaa järjestöä suorittamaan sille kuuluvat tehtävät.
VII artikla
Jäsenvaltiot voivat valtuuttaa konferenssin kokouksiin enintään kolme virallista edustajaa. Mikäli mahdollista on yhden heistä oltava maansa vakausviraston tai jonkin muun lakisääteisen mittaustoiminnan alalla toimivan viraston toimessa oleva virkamies.
Vain yhdellä heistä on äänioikeus.
Näillä valtuutetuilla ei tarvitse olla valtakirjaa, paitsi, komitean pyynnöstä, poikkeustapauksissa ja tarkoin määriteltyjä kysymyksiä varten.
Jokainen valtio suorittaa konferenssiin osallistumisesta aiheutuvat kulunsa.
Ne komitean jäsenet, jotka mahdollisesti eivät ole hallituksensa valtuuttamia, saavat osallistua kokouksiin oikeudella ottaa osaa keskusteluihin mutta ei äänestyksiin.
VIII artikla
Konferenssi päättää jäsenvaltioiden yhteistä toimintaa I artiklassa mainituilla aloilla koskevista suosituksista.
Konferenssin päätöksiä ei voida panna toimeen, ellei läsnäolevien jäsenvaltioiden lukumäärä ole vähintään kaksi kolmasosaa jäsenvaltioiden koko lukumäärästä ja ellei niiden puolesta ole annettu vähintään neljä viidesosaa annetuista äänistä. Annettujen äänien lukumäärän tulee olla vähintään neljä viidesosaa läsnäolevien jäsenvaltioiden lukumäärästä.
Annettuina ääninä ei pidetä äänestyksestä pidättäytymistä, eikä tyhjiä tai mitättömiä ääniä.
Päätökset toimitetaan viipymättä jäsenvaltioille tiedoksi, tutkittaviksi ja suosituksiksi.
Jäsenvaltiot sitoutuvat moraalisesti panemaan päätökset täytäntöön mahdollisimman laajassa määrin.
Kaikissa niissä äänestyksissä, joissa on kysymys konferenssin, komitean tai toimiston organisaatiosta, hoidosta, hallinnosta, sisäisestä järjestyksestä sekä kaikista samantapaisista kysymyksistä, on kuitenkin ehdoton enemmistö riittävä tekemään kysymyksessä olevan päätöksen heti täytäntöönpanokelpoiseksi, läsnäolevien jäsenten ja annettujen äänien vähimmäismäärien ollessa samat kuin edellä. Äänten mennessä tasan ratkaisee sen jäsenvaltion ääni, jonka valtuutettu toimii puheenjohtajana.
IX artikla
Konferenssi valitsee keskuudestaan jokaisen istuntokauden ajaksi puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, joita avustaa sihteerinä toimiston johtaja.
X artikla
Konferenssi kokoontuu vähintään joka kuudes vuosi komitean puheenjohtajan kutsusta, taikka, hänen ollessaan estyneenä, toimiston johtajan kutsusta, jos vähintään puolet komitean jäsenistä on esittänyt viimeksi mainitulle sitä koskevan pyynnön.
Konferenssi määrää päättäessään työnsä seuraavan kokouksensa paikan ja ajan tai valtuuttaa komitean tekemään sen.
XI artikla
Järjestön virallinen kieli on ranskan kieli.
Konferenssi voi kuitenkin päättää, että työskentelyssä ja keskusteluissa käytetään yhtä tai useampia muita kieliä.
Lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälinen komitea
XII artikla
Tehtävät, jotka on mainittu I artiklassa, ottaa suorittaakseen ja saattaa päätökseen lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälinen komitea, joka on konferenssi työelin.
XIII artikla
Komitean muodostaa enintään kaksikymmentä eri kansallisuuksiin kuuluvaa jäsentä. Nämä jäsenet valitsee konferenssi jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta, kuitenkin ehdolla, että heidän maansa hallitus antaa siihen suostumuksensa.
Valittujen jäsenten tulee olla mittaamisvälineiden alalla toimivan viraston toimessa olevia virkamiehiä taikka henkilöitä, jotka toimivat virallisissa tehtävissä lakisääteisen mittaustoiminnan alalla.
He asettavat komitean käytettäväksi kokemuksensa, neuvonsa ja työskentelynsä, velvoittamatta kuitenkaan hallitustaan tai viranomaisiaan.
Heidät valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan ja heidät voidaan valita uudelleen. Jos heidän toimikautensa kuitenkin päättyy konferenssin kahden istuntokauden välillä, se jatkuu automaattisesti jälkimmäiseen istuntokauteen saakka.
He lakkaavat olemasta komitean jäseniä niin pian kuin he eivät enää täytä tässä artiklassa määrättyjä ehtoja.
Jokainen komitean jäsen, joka on ollut poissa kahdesta perättäisestä istuntokaudesta ilmoittamatta estettä tai valtuuttamatta edustajaansa, katsotaan eronneeksi heti toisen istuntokauden jälkeen.
Jollei konferenssi ole voinut, komiteaa ensimmäistä kertaa muodostettaessa, nimittää kaikkia sen jäseniä tai jos paikkoja tulee avoimiksi kuoleman, eron tai toimikauden päättymisen johdosta, komitea voi täydentää itsensä täytevaalilla. Näin valittujen jäsenten nimitys on lopullinen vasta sen jälkeen, kun konferenssi sen on hyväksynyt, kuitenkin ehdolla, että heidän maansa hallitus antaa siihen suostumuksensa. Heidän toimikautensa päättyy samaan aikaan kuin konferenssin suoraan valitsemien jäsenten toimikausi.
Komitean jäsenet saavat osallistua konferenssin kokouksiin oikeudella ottaa osaa keskusteluihin mutta ei äänestyksiin. He voivat olla hallituksensa konferenssiin valtuuttamia edustajia.
Puheenjohtaja voi kutsua komitean kokouksiin, oikeudella ottaa osaa keskusteluihin mutta ei äänestyksiin, jokaisen henkilön, jonka myötävaikutusta hän pitää hyödyllisenä.
XIV artikla
Komitea voi päätöksellään myöntää kunniajäsenen arvon yksityisille henkilöille, jotka ovat ansioituneet tieteeseen tai teollisuuteen liittyvän mittaustoiminnan alalla, tai myös komitean entisille jäsenille. He saavat osallistua kokouksiin oikeudella ottaa osaa keskusteluihin mutta ei äänestyksiin.
XV artikla
Komitea valitse keskuudestaan puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan, jotka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan ja jotka voidaan valita uudelleen. Jos heidän toimikautensa kuitenkin päättyy komitean kahden istuntokauden välillä, se jatkuu automaattisesti jälkimmäiseen istuntokauteen saakka. Heitä avustaa sihteerinä toimiston johtaja.
Komitea voi siirtää osan tehtävistään puheenjohtajalleen.
Puheenjohtaja suorittaa komitean hänelle antamat tehtävät sekä toimii komitean sijaisena kiireellisten päätösten ollessa kysymyksessä. Hän saattaa nämä päätökset komitean jäsenten tietoon ja selostaa ne heille niin pian kuin mahdollista.
Jos esiintyy kysymyksiä, jotka kiinnostavat sekä komiteaa että sen toimintaan liittyviä järjestöjä, edustaa puheenjohtaja komiteaa suhteissa näihin järjestöihin.
Poissaolon, esteen, toimikauden päättymisen, eron tai kuoleman sattuessa astuu ensimmäinen varapuheenjohtaja puheenjohtajan paikalle.
XVI artikla
Komitea kokoontuu vähintään joka toinen vuosi puheenjohtajansa kutsusta, taikka, hänen ollessaan estyneenä, toimiston johtajan kutsusta, jos vähintään puolet komitean jäsenistä on esittänyt viimeksi mainitulle sitä koskevan pyynnön.
Jollei erityistä syytä ole, pidetään säännönmukaiset kokoukset siinä maassa, jossa toimistolla on toimipaikkansa.
Tiedotusluontoisia kokouksia voidaan kuitenkin pitää eri jäsenvaltioiden alueella.
XVII artikla
Ne komitean jäsenet, jotka ovat estyneitä osallistumasta tiettyyn kokoukseen, voivat valtuuttaa jonkun virkatovereistaan äänestämään puolestaan, joka toimii silloin heidän edustajanaan. Tällaisessa tapauksessa yksi jäsenen ei voi käyttää oman äänensä lisäksi kahta ääntä enempää.
Päätökset ovat päteviä vain, mikäli läsnäolevien ja edustettujen lukumäärä on vähintään kolme neljäsosaa komitean jäseniksi valittujen tai komitean itsensä täytevaalilla valitsemien henkilöiden lukumäärästä ja mikäli ehdotuksen puolesta on annettu vähintään neljä viidesosaa annetuista äänistä. Annettujen äänien lukumäärän tulee olla vähintään neljä viidesosaa istuntokaudella läsnäolevien ja edustettujen lukumäärästä.
Annettuina ääninä ei pidetä äänestyksestä pidättäytymistä eikä tyhjiä tai mitättömiä ääniä.
Istuntokausien välillä ja tiettyjen erikoiskysymysten johdosta komitea voi neuvotella kirjeitse.
Tällä tavalla tehdyt päätökset ovat päteviä vain, mikäli kaikkia komitean jäseniä on pyydetty lausumaan mielipiteensä ja mikäli päätökset on hyväksytty yksimielisesti kaikilla annetuilla äänillä, kuitenkin ehdolla, että annettujen äänien lukumäärä on vähintään kaksi kolmasosaa valittujen tai komitean itsensä täytevaalilla valitsemien jäsenten lukumäärästä.
Annettuina ääninä ei pidetä äänestyksestä pidättäytymistä eikä tyhjiä tai mitättömiä ääniä. Jos vastausta ei ole annettu puheenjohtajan määräämässä ajassa, katsotaan se äänestyksestä pidättäytymiseksi.
XVIII artikla
Komitea jättää erikoisselvittelyt, kokeelliset tutkimukset ja laboratoriotyöt jäsenvaltioiden asianomaisten laitosten suoritettaviksi saatuaan niiltä muodollisen ennakkosuostumuksen. Jos näistä tehtävistä aiheutuu joitakin kuluja, on suostumuksessa lähemmin määriteltävä, missä suhteessa järjestö suorittaa nämä kulut.
Toimiston johtaja hoitaa niiden yleissuunnittelun ja järjestämisen.
Komitea voi uskoa pysyväisesti tai tilapäisesti tiettyjä tehtäviä työryhmille taikka teknillisille tai lainopillisille asiantuntijoille, jotka toimivat noudattaen sen vahvistamia menettelytapoja. Jos näiden tehtävien suorittaminen vaatii tiettyjen palkkioiden tai korvausten suorittamista, komitea vahvistaa niiden määrän.
Toimiston johtaja toimittaa näille työ- tai asiantuntijaryhmille niiden tarvitseman sihteeristön.
Lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälinen toimisto.
XIX artikla
Konferenssin ja komitean toiminnasta huolehtii lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälinen toimisto, joka on komitean johdon ja valvonnan alainen.
Toimiston tehtävänä on valmistella konferenssin ja komitean kokoukset, ylläpitää yhteyttä näiden elinten eri jäsenten välillä sekä hoitaa yhteyksiä jäsenvaltioihin tai kirjeenvaihtajajäseniin ja niiden asianomaisiin laitoksiin.
Sen toimena on myös suorittaa I artiklassa määriteltyjä tutkimuksia ja töitä sekä laatia pöytäkirjoja ja julkaista tiedotuslehteä, joka toimitetaan ilmaiseksi jäsenvaltioille.
Se toimii I artiklassa edellytettynä aineisto- ja tiedotuskeskuksena.
Komitea ja toimisto pitävät huolta konferenssin päätösten toimeenpanosta.
Toimisto ei suorita kokeellisia tutkimuksia eikä laboratorioesittelytöitä. Sillä voi kuitenkin olla asianmukaisesti varustettuja huoneita tiettyjen kojeiden rakenne- ja toimintatavan tutkimista varten.
XX artikla
Toimiston hallinnollinen toimipaikka on Ranskassa.
XXI artikla
Toimiston henkilökuntaan kuuluu komitean nimittäminä johtaja ja avustajia sekä johtajan työhön ottamia vakinaisia tai tilapäisiä virkailijoita tai toimihenkilöitä.
Toimiston henkilökunta sekä, mikäli tarve vaatii, XVIII artiklassa mainitut asiantuntijat, nauttivat palkkaa. He saavat joko kiinteätä palkkaa tai palkkion, jonka määrän komitea vahvistaa.
Komitea vahvistaa johtajaa, avustajia ja virkailijoita tai toimihenkilöitä koskevan ohjesäännön, erityisesti työhönottamiseen, työskentelyyn, järjestykseen ja eläkkeeseen nähden.
Johtaja suorittaa toimiston toimihenkilöiden ja virkailijoiden toimeen nimittämisen, erottamisen tai irtisanomisen, lukuunottamatta komitean nimittämiä avustajia, joihin ei voida kohdistaa näitä toimenpiteitä muutoin kuin komitean päätöksellä.
Jokainen jäsenvaltio määrää maassaan yhden virkamiehen huolehtimaan jatkuvasti yhteydenpidosta toimistoon ja hoitamaan kaikkia tutkittavina olevia kysymyksiä. Niissä maissa, joiden kansalainen on komitean jäsenenä, voidaan tälle henkilölle samaan aikaan uskoa näiden yhteyksien hoito.
XXII artikla
Johtaja huolehtii toimiston toiminnasta komitean valvonnan alaisena ja sen ohjeiden mukaisesti. Hän on vastuunalainen komitealle ja hänen on jokaisessa säännönmukaisessa kokouksessa esitettävä sille toimintakertomus.
Johtaja perii tulot, valmistaa budjetin, päättää kaikista henkilökunta- ja tarvikemenoista ja määrää ne suoritettaviksi sekä hoitaa varoja.
Johtaja on asemansa perusteella konferenssin ja komitean sihteeri.
XXIII artikla
Jäsenvaltioiden hallitukset ilmoittavat tunnustavansa toimiston yleishyödylliseksi laitokseksi ja että sillä on oikeushenkilöllisyys sekä että se yleensä nauttii jokaisen jäsenvaltion voimassa olevassa lainsäädännössä hallitusten välisille laitoksille myönnettyjä etuoikeuksia ja helpotuksia.
III lukuRaha-asioita koskevat määräykset
XXIV artikla
Konferenssi määrää istuntokausiensa väliaikaa vastaavaa varainhoitokautta varten:
- järjestön toiminnasta aiheutuvien kulujen suorittamiseksi tarvittavien määrärahojen kokonaissumman;
- vararahastoon siirrettävien määrärahojen vuotuismäärän pakollisten poikkeuksellisten menojen suorittamiseksi ja budjetin täytäntöönpanon turvaamiseksi siinä tapauksessa, että tulot osoittautuvat riittämättömiksi.
Määrärahat ilmaistaan kultafrangeina. Kultafrangin ja Ranskan frangin välinen suhde on se, minkä Ranskan Pankki (Banque de France) ilmoittaa.
Varainhoitokauden aikana komitea voi vedota jäsenvaltioihin, jos se pitää määrärahojen lisäämistä tarpeellisena järjestön tehtävien kannalta tai taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneen muutoksen vuoksi.
Jos konferenssi ei ole kokoontunut varainhoitokauden päättyessä tai jos se ei ole toimivaltainen käsittelemään asioita, varainhoitokausi jatkuu seuraavaan toimivaltaiseen istuntokauteen saakka. Alunperin myönnettyjä määrärahoja lisätään suhteessa tämän jatkoajan pituuteen.
Varainhoitokauden aikana komitea vahvistaa myönnettyjen määrärahojen puitteissa toiminnasta aiheutuvat menot, jotka liittyvät sen istuntokausien väliaikojen pituisiin budjettikausiin. Se valvoo käytettävissä olevien varojen sijoitusta.
Jos komitea ei ole kokoontunut budjettikauden päättyessä tai jos se ei ole ollut toimivaltainen käsittelemään asioita, puheenjohtaja ja toimiston johtaja päättävät juuri päättyneen budjettikauden täydellisestä tai osittaisesta jatkamisesta seuraavaan toimivaltaiseen istuntokauteen saakka.
XXV artikla
Toimiston johtajalla on oikeus itsenäisesti päättää järjestön toimintakuluista ja suorittaa ne.
Hän ei voi:
- suorittaa poikkeuksellisia menoja;
- ottaa vararahastosta tarpeellisia varoja budjetin toteuttamisen turvaamiseksi siinä tapauksessa, että tulot osoittautuvat riittämättömiksi, muutoin kuin saatuaan komitean puheenjohtajan suostumuksen.
Budjetin ylijäämiä voidaan käyttää koko varainhoitokauden ajan.
Johtajan tilikertomus on esitettävä komitealle, joka tarkastaa sen jokaisen istuntokautensa aikana.
Varainhoitokauden päättyessä komitea esittää tilinpäätöksen konferenssin tarkastettavaksi.
Konferenssi päättää mihin tarkoituksiin budjetin ylijäämät on käytettävä. Näiden ylijäämien määrä voidaan vähentää jäsenvaltioiden maksuista tai se voidaan lisätä vararahastoon.
XXVI artikla
Järjestön menot peitetään:
1. jäsenvaltioiden vuotuismaksuilla.
Maksuosuuksien kokonaismäärä varainhoitokautta varten vahvistetaan konferenssin myöntämien määrärahojen summan perusteella, ottaen huomioon jäljempänä kohdissa 2-5 mainittujen tulojen arvioidut määrät.
Asianomaisten osuuksien määrittelemistä varten jäsenvaltiot jaetaan neljään luokkaan emämaan ja niiden alueiden asukasluvun kokonaismäärän perusteella, joita ne ovat ilmoittaneet edustavansa:
Luokka 1. - Asukasluku 10 miljoonaa tai vähemmän;
Luokka 2. - Asukasluku enemmän kuin 10 miljoonaa ja korkeintaan 40 miljoonaa;
Luokka 3. - Asukasluku enemmän kuin 40 miljoonaa ja korkeintaan 100 miljoonaa;
Luokka 4. - Asukasluku enemmän kuin 100 miljoonaa.
Asukasluku pyöristetään lähinnä alempaan kokonaiseen miljoonalukuun.
Jos jossakin valtiossa mittaamisvälineiden käyttö on selvästi keskimääräistä vähäisempää, tämä valtio voi pyytää, että se sijoitettaisiin alempaan luokkaan kuin mitä sen asukasluku edellyttää.
Luokkien mukaan osuudet ovat suhteessa lukuihin 1, 2, 4 ja 8.
Jäsenvaltion maksuosuus jaetaan tasan kaikille varainhoitokauden vuosille sen vuotuismaksun määrittelemiseksi.
Jotta alusta alkaen saataisiin turvallisuusylijäämä, jonka tarkoituksena on tasapainottaa tulojen kertymisessä ilmenevät vaihtelut, jäsenvaltiot suostuvat etumaksuihin tulevista vuotuisista jäsenmaksuistaan. Konferenssi määrää näiden etumaksujen määrän sekä kuinka kauan niitä on suoritettava.
Jos konferenssi ei ole kokoontunut varainhoitokauden päättyessä tai jos se ei ole päätösvaltainen käsittelemään asioita, vuotuismaksuja jatketaan entisen suuruisina konferenssin päätösvaltaiseen istuntokauteen saakka;
2. julkaisujen myynnistä sekä kirjeenvaihtajajäsenille suoritetuista palveluksista saaduilla tuloilla;
3. rahaston varojen sijoituksista saaduilla tuloilla;
4. uusien jäsenvaltioiden maksuilla kuluvalta varainhoitokaudelta sekä niiden liittymismaksuilla, jälleen jäseniksi liittyneiden valtioiden taannehtivilla maksuilla ja liittymismaksuilla sekä niiden jäsenvaltioiden myöhästyneillä maksuilla, jotka ryhtyvät jälleen suorittamaan osuutensa, lopetettuaan sen välillä;
5. apurahoilla, keräyksillä, lahjoituksilla tai testamenteilla ja sekalaisilla tuloilla.
Erikoistöiden suorittamista varten tietyt jäsenvaltiot voivat myöntää ylimääräisiä apurahoja. Näitä ei sisällytetä yleisbudjettiin ja niistä pidetään erikoistilejä.
Vuotuismaksut vahvistetaan kultafrangeina. Ne maksetaan Ranskan frangeissa tai muissa vaihtokelpoisissa valuutoissa. Kultafrangin ja Ranskan frangin välinen suhde on se, minkä Ranskan Pankki ilmoittaa, sovellettavan kurssin ollessa maksupäivän kurssi.
Ne suoritetaan vuoden alussa toimiston johtajalle.
XXVII artikla
Komitea laatii raha-asiain ohjesäännön, joka perustuu edellä olevien XXIV-XXVI artiklojen yleisiin määräyksiin.
XXVIII artikla
Valtio, joka tulee järjestön jäseneksi jonkin XXVI artiklassa mainitun kauden kuluessa, on sidottu se loppuun saakka ja on heti liittymisestään lukien samojen velvoitusten alainen kuin järjestöön jo kuuluvat jäsenet.
Uusi jäsenvaltio tulee järjestön omaisuuden yhteisomistuksesta osalliseksi ja sen on sen vuoksi maksettava konferenssin vahvistama liittymismaksu.
Sen vuotuinen jäsenmaksu lasketaan niin kuin se olisi liittynyt järjestöön sen vuoden tammikuun 1 päivänä, joka seuraa liittymis- tai ratifioimiskirjojen talletusta. Sen maksu kuluvalta vuodelta tulee olemaan niin monta kahdestoistaosaa sen jäsenmaksusta kuin kuukausia on jäljellä. Tämä suoritus ei muuta muille jäsenille kuluvaa vuotta varten vahvistettuja jäsenmaksuja.
XXIX artikla
Jokainen jäsenvaltio, joka ei ole kolmen perättäisen vuoden aikana maksanut jäsenmaksujaan, katsotaan sääntöjen perusteella eronneeksi ja poistetaan jäsenvaltioiden luettelosta.
Konferenssi tulee kuitenkin tutkimaan niiden jäsenvaltioiden tilannetta, jotka ehkä ovat taloudellisissa vaikeuksissa eivätkä voi tilapäisesti täyttää maksuvelvollisuuksiaan, ja niille voidaan tietyissä tapauksissa myöntää lykkäystä ja maksuhelpotuksia.
Jäsenvaltion erottamisesta johtuva tulojen riittämättömyys korvataan turvautumalla XXIV artiklassa mainitulla tavalla muodostettuun vararahastoon.
Vapaaehtoisesti eroavat jäsenvaltiot ja sääntöjen perusteella eronneiksi katsotut jäsenvaltiot menettävät kaikki yhteisomistusoikeudet kaikkeen järjestön omaisuuteen.
XXX artikla
Vapaaehtoisesti eronnut jäsenvaltio voidaan ottaa uudelleen jäseneksi, jos se sitä pyytää. Se katsotaan silloin uudeksi jäsenvaltioksi, mutta liittymismaksu voidaan vaatia vain, mikäli sen erosta on kulunut enemmän kuin viisi vuotta.
Sääntöjen perusteella eronneeksi katsottu jäsenvaltio voidaan ottaa uudelleen jäseneksi, jos se sitä pyytää, sillä ehdolla, että erottamishetkellä maksamatta jääneet jäsenmaksut samanaikaisesti suoritetaan. Nämä taannehtivat jäsenmaksut lasketaan uudelleen jäseneksi ottamista edeltäneiden vuosien jäsenmaksujen perusteella. Se katsotaan sen jälkeen uudeksi jäsenvaltioksi, mutta liittymismaksu lasketaan ottamalla huomioon, konferenssin vahvistamassa suhteessa, sen aikaisemmat jäsenmaksut.
XXXI artikla
Jos järjestö lopettaa toimintansa, sen varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken niiden aikaisempien jäsenmaksujen kokonaismäärien suhteessa ottamalla huomioon kaikki sopimukset, mitkä jäsenmaksunsa lopettamishetkeen saakka suorittaneiden jäsenvaltioiden kesken ehkä on tehty, sekä ottamalla huomioon virkaansa hoitavan tai eläkkeellä olevan henkilökunnan sopimusluontoiset tai saavutetut oikeudet.
IV lukuYleisiä määräyksiä
XXXII artikla
Tämä sopimus on allekirjoitettavissa 31 päivään joulukuuta 1955 saakka Ranskan tasavallan ulkoasiainministeriössä.
Se on ratifioitava.
Ratifioimiskirjat talletetaan Ranskan tasavallan hallituksen huostaan, joka ilmoittaa jokaiselle allekirjoittajavaltiolle, millä päivämäärällä tämä tallettaminen on tapahtunut.
XXXIII artikla
Valtiot, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, voivat liittyä siihen XXXIII artiklassa mainitun määräajan päätyttyä.
Liittymiskirjat talletetaan Ranskan tasavallan hallituksen huostaan, joka ilmoittaa kaikille sopimuksen allekirjoittaneiden tai sopimukseen liittyneiden valtioiden hallituksille, millä päivämäärällä tämä tallettaminen on tapahtunut.
XXXIV artikla
Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua kuudennentoista ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisesta.
Se tulee voimaan jokaiseen valtioon nähden, joka ratifioi sen tai liittyy siihen tämän päivämäärän jälkeen, kolmenkymmenen päivän kuluttua sen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisesta.
Ranskan tasavallan hallitus ilmoittaa jokaiselle sopimuspuolelle sopimuksen voimaantulopäivän.
XXXV artikla
Jokainen valtio voi allekirjoittamis-, ratifioimis- tai muulla hetkellä Ranskan tasavallan hallitukselle osoittamallaan tiedotuksella ilmoittaa, että tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin niihin alueisiin, joita se edustaa kansainvälisissä suhteissa, tai osaan niistä.
Tätä sopimusta sovelletaan tässä tiedotuksessa mainittuun alueeseen tai mainittuihin alueisiin kolmannestakymmenennestä päivästä lukien sen päivämäärän jälkeen, jolloin Ranskan tasavallan hallitus on vastaanottanut tiedotuksen.
Ranskan tasavallan hallitus toimittaa tämän tiedotuksen muille hallituksille.
XXXVI artikla
Tämä sopimus tehdään kahdentoista vuoden ajaksi sen ensimmäisestä voimaantulemisesta lukien.
Se jää sen jälkeen voimaan kuuden vuoden ajaksi ja niin edelleen niiden sopimuspuolien välillä, jotka eivät ole irtisanoneet sitä vähintään kuusi kuukautta ennen sanotun määräajan päättymistä.
Irtisanominen tapahtuu Ranskan tasavallan hallitukselle osoitettavalla kirjallisella tiedotuksella ja tämä hallitus ilmoittaa siitä sopimuspuolille.
XXXVII artikla
Järjestö voidaan hajoittaa konferenssin päätöksellä, mikäli valtuutetuilla äänestyksessä on tätä tarkoitusta varten annettu valtakirja.
XXXVIII artikla
Jos tähän sopimukseen liittyneiden valtioiden lukumäärä laskee alle kuudentoista, konferenssi voi tiedustella jäsenvaltioiden mielipidettä siitä, onko aihetta katsoa sopimuksen rauenneen.
XXXIX artikla
Konferenssi voi suositella sopimuspuolille muutoksia tähän sopimukseen.
Jokainen sopimuspuoli, joka hyväksyy muutoksen, tiedottaa kirjallisesti hyväksymisensä Ranskan tasavallan hallitukselle, joka ilmoittaa muille sopimuspuolille hyväksymistiedotuksen vastaanottamisesta.
Muutos tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun Ranskan tasavallan hallitus on vastaanottanut kaikkien sopimuspuolien hyväksymistiedotukset. Kun kaikki sopimuspuolet ovat täten hyväksyneet muutoksen, Ranskan tasavallan hallitus ilmoittaa siitä kaikille muille sopimuspuolille sekä allekirjoittajavaltioiden hallituksille saattaen niiden tietoon sen voimaantulon päivämäärän.
Kun muutos on tullut voimaan, ei mikään hallitus voi ratifioida tätä sopimusta tai liittyä siihen hyväksymättä samalla tätä muutosta.
XL artikla
Tämä sopimus laaditaan ranskan kielellä yhtenä alkuperäiskappaleena, joka talletetaan Ranskan tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille sopimuksen allekirjoittaneiden tai sopimukseen liittyneiden valtioiden hallituksille.
Tämän vakuudeksi ovat seuraavat täysivaltaiset edustajat, joiden valtakirjat on todettu oikein ja asianmukaisesti laadituiksi, varustaneet tämän sopimuksen allekirjoituksillaan.
Tehtiin Pariisissa 12 päivänä lokakuuta 1955.