Asetus Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin kesken 6 päivänä helmikuuta 1931 tehdyn, avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen 2, 7 ja 9 artiklan muuttamisesta koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kun Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin kesken 6 päivänä helmikuuta 1931 tehdyn, avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen 2, 7 ja 9 artiklan muuttamista koskevan Tukholmassa 26 päivänä maaliskuuta 1953 tehdyn sopimuksen eräät säännökset ja määräykset on 9 päivänä heinäkuuta 1953 annetulla lailla (464/53) hyväksytty, sopimus ratifioitu ja ratifioimiskirjat talletettu 2 päivänä helmikuuta 1954, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus on voimassa niinkuin siitä on sovittu.
Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin kesken 6 päivänä helmikuuta 1931 tehdyn, avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen 2, 7 ja 9 artiklan muuttamista koskeva sopimus
Suomen Tasavallan Presidentti, Hänen Majesteettinsa Tanskan Kuningas, Islannin Tasavallan Presidentti, Hänen Majesteettinsa Norjan Kuningas ja Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuningas, päätettyään tehdä Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin kesken sopimuksen näiden valtioiden välillä 6 päivänä helmikuuta 1931 solmitun, avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen 2, 7 ja 9 artiklain muuttamisesta, ovat määränneet valtuutetuikseen:
Suomen Tasavallan Presidentti:
Tasavallan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin Tukholmassa Georg Achates Gripenbergin;
Hänen Majesteettinsa Tanskan Kuningas:
Tukholmassa olevan täysivaltaisen erikoissuurlähettiläänsä Knud Aage Monrad-Hansenin;
Islannin Tasavallan Presidentti:
Tasavallan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin Tukholmassa Helgi Pálson Briemin;
Hänen Majesteettinsa Norjan Kuningas:
Tukholmassa olevan täysivaltaisen erikoissuurlähettiläänsä Birger Bergersenin;
Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuningas:
Ulkoasiainministerinsä, Hänen Ylhäisyytensä Bo Östen Undénin;
jotka, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat sopineet seuraavien, edellä mainittuun 6 päivänä helmikuuta 1931 tehtyyn sopimukseen sisältyvien artiklain muuttamisesta näin kuuluviksi:
2 artikla.
Kuuluttamisesta, siihen luettuna avioesteiden tutkimistapa, ja vihkimisestä on voimassa sen valtion laki, johon vihkimisviranomainen kuuluu.
Mainitun lain mukaista kuuluttamista ei kuitenkaan vaadita, jos kuulutus, joka edelleen on voimassa, on toimitettu jonkin toisen sopimusvaltion lain mukaan ja kummallakin kihlatuista on tällöin havaittu olevan oikeus mennä avioliittoon sen lain mukaan, joka vihkimismaassa on pantava perusteeksi sanottua kysymystä tutkittaessa. Mitä tässä on sanottu, on sovellettava silloinkin, kun ainoastaan toinen kihlatuista on muun kuin sen sopimusvaltion kansalainen, johon vihkimisviranomainen kuuluu, ja toinen on vihkimismaan kansalainen.
7 artikla.
Vaatimus asumus- tai avioeron myöntämisestä sopimusvaltioiden kansalaisille otetaan tutkittavaksi siinä valtiossa, jossa kumpaisellakin puolisolla on kotipaikka tai jossa heillä viimeksi on samaan aikaan ollut kotipaikka ja jossa toinen heistä edelleen asuu.
Jos vaatimusta ei ensimmäisen momentin mukaan voida ottaa tutkittavaksi missään sopimusvaltiossa, voidaan vaatimus tehdä siinä valtiossa, jonka kansalainen jompikumpi puolisoista on.
Asumuseroon perustuva avioerovaatimus voidaan aina tehdä siinä valtiossa, jonka kansalaisia molemmat puolisot ovat.
9 artikla.
Tutkittaessa 7 ja 8 artiklassa mainittuja kysymyksiä noudatetaan jokaisessa valtiossa siellä voimassa olevaa lakia. Ositusta ja vahingonkorvausta koskevat asiat on kuitenkin aina ratkaistava sen lain mukaan, jota 3 artiklan mukaan on sovellettava puolisoiden varallisuussuhteisiin.
Asumusero, joka saatu jossakin sopimusvaltiossa, tuottaa toisessa sopimusvaltiossa saman oikeuden avioeroon kuin siinä valtiossa myönnetty asumusero.
Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat talletettava Ruotsin ulkoasiaindepartementin arkistoon niin pian kuin se voi tapahtua.
Sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjain tallettamista lähinnä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. Se muodostaa erottamattoman osan 6 päivänä helmikuuta 1931 tehdystä avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävästä sopimuksesta, eikä sitä sentähden voida erikseen irtisanoa.
Tämän vakuudeksi ovat valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.
Laadittu Tukholmassa 26 päivänä maaliskuuta 1953 yhtenä suomen-, tanskan-, islannin-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jossa ruotsiksi on kaksi tekstiä, toinen Suomea ja toinen Ruotsia varten.