22/1953

I artikla.

Marraskuun 22 päivänä 1928 allekirjoitetun sopimuksen artiklat 2, 3 ja 4 kumotaan ja korvataan seuraavilla artikloilla:

2 artikla.

Näyttely on yleinen, kun se käsittää useampaan tuotannonhaaran kuuluvat inhimillisen toiminnan tuotteet tai kun sen tarkoituksena on antaa yleiskatsaus määrätyllä, kuten kansanterveyden, taideteollisuuden, nykyaikaisten mukavuuksien, siirtomaakehityksen jne. alalla tapahtuneesta edistyksestä.

Erikoisnäyttely käsittää ainoastaan yhden sovelletun tekniikan alan (sähköopin, optiikan, kemian jne.), määrätyn tekniikan haaran (kudontataiteen, valutaidon, graafisen taiteen jne.), yhden ainoan raaka-aineen (nahat ja vuodat, silkin, nikkelin jne.), tai yhden ainoan perustarpeen (lämmityksen, ravinnon, kuljetuksen jne.); siinä ei saa olla kansallisia näyttelyrakennuksia.

10 artiklassa mainitun kansainvälisen toimiston toimesta laaditaan näyttelyjen luokitus, jota käytetään perusteena määrättäessä mitkä elinkeinohaarat ja esineet voivat edellisen momentin mukaisesti osallistua erikoisnäyttelyyn. Tämä luettelo voidaan joka vuosi tarkistaa.

3 artikla.

Näyttelyjen aukioloaika. - Kansainvälisten näyttelyjen aukioloaika ei saa olla kuutta kuukautta pitempi. Tämä aukioloaika määrätään näyttelyä rekisteröitäessä eikä Toimisto voi sitä sittemmin pidentää muuta kuin ylivoimaisen esteen sattuessa, milloin tämä johtuu näyttelytoiminnan aikana ilmenneistä tapahtumista, kuten tulipalosta, tulvasta tai sosiaalisista häiriöistä, joiden johdosta joko näyttelyä ei ole voitu avata virallisesti vahvistettuna päivänä tai se ei ole voinut toimia normaalisti sille määrättynä aukioloaikana. Toimiston asiana on tehdä päätös näyttelyn järjestäjämaan esittämän, aukioloajan pidentämistä tarkoittavan pyynnön johdosta.

Pidennettyä aukioloaikaa määrättäessä on otettava huomioon, miten pitkän ajan näyttely on ollut toimimatta. Tämä pidennetty aika alkaa järjestäjämaan ilmoittamasta päivästä, ei kuitenkaan missään tapauksessa kuutta kuukautta myöhemmin sanotun näyttelyn alkuaan määrätystä päättymispäivästä.

4 artikla.

Näyttelyjen taajuus. - Tämän sopimuksen tarkoittamien kansainvälisten näyttelyjen taajuus säännöstellään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Yleisesti näyttelyt jaetaan kahteen luokkaan:

Ensimmäisen luokkaan kuuluvat sellaiset yleiset näyttelyt, joihin kutsutut maat ovat velvolliset itse rakentamaan kansalliset näyttelyrakennuksensa.

Toiseen luokkaan kuuluvat ne yleiset näyttelyt, joihin kutsutut maat eivät saa rakentaa näyttelyrakennusta.

Kansainvälisten näyttelyjen järjestämistä varten maailma jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen, nimittäin Euroopan vyöhykkeeseen, Pohjois- ja Etelä-Amerikan vyöhykkeeseen ja kolmanteen, johon kuuluvat muut maat. Niiden maiden, joiden alueet kuuluvat kahteen vyöhykkeeseen, on valittava, mihin vyöhykkeeseen ne katsotaan kuuluviksi.

Samassa maassa on lupa 15 vuoden kuluessa järjestää vain yksi ensimmäisen luokan yleinen näyttely; kymmenen vuoden väliajan tulee eroittaa kahta jompaankumpaan luokkaan kuuluvaa yleistä näyttelyä.

Mikään sopimusmaa ei saa osallistua ensimmäisen luokan yleiseen näyttelyyn ellei vähintäin 6 vuottaa ole kulunut edellisestä ensimmäisen luokan yleisestä näyttelystä samassa vyöhykkeessä tai vähintäin kaksi vuottaa sellaisesta näyttelystä jossakin muussa vyöhykkeessä.

Sopimusmaa ei saa osallistua toisen luokan yleiseen näyttelyyn ellei vähintäin 2 vuotta ole kulunut edellisestä yleisestä näyttelystä samassa vyöhykkeessä tai vähintäin vuosi sellaisesta näyttelystä jossakin muussa vyöhykkeessä. Nämä väliajat pidennetään neljäksi ja kahdeksi vuodeksi jos kysymyksessäolevat näyttelyt ovat samanlaatuiset.

Edellisessä momentissa mainittuja aikamääräyksiä sovelletaan huolimatta siitä järjestääkö näyttelyn sopimukseen liittynyt tai liittymätön maa.

Sopimusmaiden alueilla ei saa samanaikaisesti toimeenpanna useampia samanlaatuisia erikoisnäyttelyjä. Samassa valtiossa voidaan niitä järjestää vain 5 vuoden väliajoin. Kansainvälinen Näyttelytoimisto voi kuitenkin poikkeuksellisesti alentaa viimeksi mainitun aikamääräyksen alintain 3 vuodeksi milloin se katsoo tämän oikeutetuksi määrätyllä tuotannonalalla tapahtuneen nopean kehityksen johdosta. Sama määräajan vähennys voidaan myöntää myöskin näyttelyille, joita vakiintuneen käytännön mukaisesti on toimeenpantu 5 vuotta lyhyemmin väliajoin.

Erilaisia erikoisnäyttelyjä ei samassa maassa saa järjestää useammin kuin 3 kuukauden väliajoin.

Tässä artiklassa mainitut määräajat lasketaan näyttelyn todellisesta avajaispäivästä.

II artikla.

10 artikla.

Marraskuun 22 päivänä 1928 allekirjoitetun sopimuksen 10 artiklaa täydennetään seuraavalla määräyksellä:

"Johtajan paikan tultua avoimeksi Kansainvälisen Näyttelytoimiston hallintoneuvosto valitsee ehdottomalla äänten enemmistöllä johtajan jonkun sopimukseen kuuluvan maan kansalaisista. Johtaja nimitetään ohjesäännön määräämiksi vuosiksi. Hänen palkkionsa vahvistaa hallintoneuvosto talousvaliokunnan ehdotuksesta."

III artikla.

Kaikki valtiot voivat liittyä tähän pöytäkirjaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti diplomaattista tietä Ranskan hallitukselle, jonka arkistoon liittymiskirja talletetaan.

Jokainen uusi liittyminen 22 päivänä marraskuuta 1928 tehtyyn sopimukseen merkitsee täysin oikeuksin liittymistä myös tähän pöytäkirjaan.

Ranskan hallituksen tulee viipymättä lähettää oikeiksi todistetut jäljennökset liittymisilmoituksesta sopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille hallituksille samoin kuin Kansainvälisen Näyttelytoimiston presidentille sekä samalla tiedoittaa minä päivänä ilmoitus on vastaanotettu.

IV artikla.

Tämä pöytäkirja on ratifioitava. Jokaisen valtion on mahdollisimman pian toimitettava ratifioimiskirjansa Ranskan hallitukselle, jonka on ilmoitettava siitä muille allekirjoittajavaltioille. Tämä pöytäkirja tulee voimaan jokaisen allekirjoittajamaan osalta sen ratifioimiskirjan talletuspäivänä.