29/1951

Asetus Kansainvälisen työjärjestön yleisen konferenssin vuonna 1949 hyväksymän muutetun, laivaväen asuntoja aluksessa koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.

Sosiaaliministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään, että Kansainvälisen työjärjestön yleisen konferenssin vuonna 1949 hyväksymä muutettu sopimus, joka koskee laivaväen asuntoja aluksessa, tulee Suomessa voimaan, niinkuin siitä on sovittu.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1951.

Sopimus, joka koskee laivaväen asuntoja aluksessa (muutettu 1949).

Kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,

aloitettuaan Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana Genèvessä 8 päivänä kesäkuuta 1949 kolmannenkymmenennentoisen istuntokautensa,

päätettyään hyväksyä erinäisiä ehdotuksia, jotka koskevat laivaväen asuntoja aluksessa koskevan sopimuksen, 1946, osittaista muuttamista, minkä sopimuksen konferenssi hyväksyi kahdennellakymmenennelläkahdeksannella istuntokaudellaan, kysymys, mikä on kahdentenatoista kohtana istuntokauden päiväjärjestyksessä, sekä

katsoen, että nämä ehdotukset on laadittava kansainvälisen sopimuksen muotoon,

hyväksyy tänä kahdeksantenatoista päivänä kesäkuuta 1949 seuraavan sopimuksen, jonka nimenä on oleva "Laivaväen asuntoja koskeva sopimus (muutettu), 1949":

I osa.

Yleisiä määräyksiä.

1 artikla.

1. Tätä sopimusta sovelletaan jokaiseen julkisen yhteisön tai yksityisen omistamaan mertakulkevaan konealukseen, jota ansiotarkoituksessa käytetään lastin tai matkustajien kuljetukseen ja joka on rekisteröity alueella, johon nähden tämä sopimus on voimassa.

2. Kansallisessa lainsäädännössä on määrättävä, milloin alusta on pidettävä mertakulkevana tämän sopimuksen tarkoittamassa mielessä.

3. Tätä sopimusta ei sovelleta:

a) alle 500 tonnin aluksiin;

b) aluksiin, jotka pääasiallisesti kulkevat purjein, mutta joissa on apukone;

c) aluksiin, joita käytetään kalastukseen, valaanpyyntiin tai senkaltaiseen toimintaan;

d) hinaajiin.

4. Tätä sopimusta on kuitenkin sovellettava, milloin se on kohtuullista ja mahdollista:

a) aluksiin, joiden bruttovetoisuus on 200-500 rekisteritonnia;

b) valaanpyyntiin tai senkaltaiseen toimintaan käytettävissä aluksissa varsinaista laivatyötä suorittavien asuntoihin.

5. Edelleen voidaan jokaiseen alukseen nähden tehdä poikkeuksia tämän sopimuksen III osan mistä hyvänsä määräyksestä, jos asianomainen viranomainen, neuvoteltuaan laivanvarustajain järjestöjen ja/tai laivanvarustajain ja merenkulkijain bona fide ammatillisten järjestöjen kanssa, katsoo poikkeusten tuovan etuja, joiden seurauksena olosuhteet kokonaisuudessaan eivät ole huonommat kuin ne, jotka olisivat olleet seurauksena sopimuksen määräysten täydellisestä soveltamisesta; kaikista tämänkaltaisten poikkeusten yksityiskohdista on jäsenvaltion ilmoitettava Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle, jonka tulee niistä ilmoittaa Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioille.

2 artikla.

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a) "aluksella" alusta, johon sopimusta sovelletaan;

b) "tonnilla" bruttovetoisuuden rekisteritonnia;

c) "matkustaja-aluksella" alusta, johon nähden on voimassa joko 1) kysymyksessä olevana ajankohtana voimassa olevan, ihmishengen turvaamisesta merellä hyväksytyn kansainvälisen sopimuksen mukaisesti annettu turvallisuuskirja tai 2) matkustajaalustodistus;

d) "päällystöön kuuluvalla", päällikköä lukuunottamatta, henkilöä, joka kansallisen lainsäädännön tai, sopivan lainsäädännön puuttuessa, työehtosopimuksen tai vakiintuneen tavan mukaan luetaan päällystöön kuuluvaksi;

e) "miehistöön kuuluvalla" muuta laivaväkeen kuuluvaa henkilöä kuin päällystöön kuuluvaa;

f) "alipäällystöön kuuluvalla" valvovassa tai vastuunalaisessa asemassa palvelevaa miehistöön kuuluvaa henkilöä, joka kansallisen lainsäädännön tai, sitä koskevan lainsäädännön puuttuessa, työehtosopimuksen tai vakiintuneen tavan mukaan luetaan alipäällystöön kuuluvaksi:

g) "laivaväen asunnoilla" sellaisia makuusuojia, ruokailusuojia, pesu- ja mukavuuslaitteita, sairassuojia ja virkistykseen käytettäviä suojia, jotka on tarkoitettu laivaväelle;

h) "määrätyllä" kansallisen lainsäädännön tai asianomaisen viranomaisen määräämää;

i) "hyväksytyllä" asianomaisen viranomaisen hyväksymää;

j) "rekisteröinnin uudistamisella" uudelleenrekisteröintiä aluksen rekisteröimismaan ja omistajan samanaikaisesti vaihtuessa.

3 artikla.

1. Jokainen jäsenvaltio, johon nähden tämä sopimus on voimassa, sitoutuu pitämään voimassa sellaista lainsäädäntöä, joka varmistaa tämän sopimuksen II, III ja IV osan soveltamisen.

2. Lainsäädännössä on:

a) asianomainen viranomainen velvoitettava saattamaan lainsäädännön määräykset kaikkien niiden tietoon, joita ne koskevat;

b) määriteltävä henkilöt, jotka ovat vastuussa niiden noudattamisesta;

c) määrättävä riittävät rangaistukset niiden rikkomisesta;

d) huolehdittava sellaisen tarkastusjärjestelmän ylläpitämisestä, joka on riittävä varmistamaan tehokkaan sovellutuksen;

e) asianomainen viranomainen velvoitettava neuvottelemaan laivanvarustajain järjestöjen ja/tai laivanvarustajain ja merenkulkijain tunnustettujen bona fide järjestöjen kanssa määräysten laatimisesta ja, siinä laajuudessa kuin käytännössä on mahdollista, työskentelemään yhdessä sellaisten osapuolinen kanssa niiden täytäntöönpanemiseksi.

II osa.

Laivaväen asuntojen suunnittelu ja tarkastus.

4 artikla.

1. Ennen kuin aluksen rakentaminen aloitetaan, on aluksen piirustus, josta määrätyssä mittakaavassa käy selville laivaväen asuntojen sijainti ja yleinen järjestely, toimitettava asianomaisen viranomaisen hyväksyttäväksi.

2. Ennen kuin laivaväen asuntojen rakentaminen aloitetaan tai ennen kuin jo olevassa aluksessa laivaväen asuntoja muutetaan tai uusitaan, on asianomaisen viranomaisen hyväksyttäväksi toimitettava asunnoista yksityiskohtaiset piirustukset ja tiedot, joista määrätyssä mittakaavassa ja määrätyin yksityiskohdin selviää, miten jokaista tilaa käytetään, kaluston ja varusteiden sijoitus, ilmanvaihto-, valaistus- ja lämmityslaitteiden laatu ja sijoitus sekä pesu- ja mukavuuslaitteet. Pakottavissa tapauksissa tai väliaikaisia muutoksia tai uusimisia suoritettaessa rekisteröimisalueen ulkopuolella, on kuitenkin katsottava tätä määräystä riittävästi noudatetun, jos piirustukset toimitetaan jälkeenpäin asianomaisen viranomaisen hyväksyttäväksi.

5 artikla.

Asianomaisen viranomaisen tulee tarkastaa alus ja vakuuttautua siitä, että laivaväen asunnot täyttävät lainsäädännössä olevat määräykset, milloin

a) alus rekisteröidään tai rekisteröinti uudistetaan;

b) laivaväen asuntoja aluksessa on oleellisesti muutettu tai uusittu; tai

c) merenkulkijain tunnustettu bona fide ammatillinen järjestö, joka edustaa koko laivaväkeä tai osaa siitä, tai määrätty lukumäärä tai osa aluksen miehistöön kuuluvista on tehnyt asianomaiselle viranomaiselle määrätyllä tavalla ja ajoissa, aluksen viivytyksen välttämiseksi, valituksen siitä, että laivaväen asunnot eivät vastaa tämän sopimuksen määräyksiä.

III osa.

Määräyksiä laivaväen asunnoista.

6 artikla.

1. Laivaväen asuntojen keskinäisen sijainnin, sisäänkäytävien järjestelyn, rakenteen ja ryhmittelyn toisiin laivaväen suojiin nähden tulee olla sellainen, että se takaa riittävän turvan, antaa suojan säätä ja merenkäyntiä vastaan sekä riittävän eristyksen kuumuutta tai kylmyyttä sekä toisista suojista tulevaa liiallista melua tai haihtumaeritteitä vastaan.

2. Makuusuojiin ei saa olla välittömiä aukkoja lasti- ja konesuojista tai keittiöistä, lamppu- tai maalikaapeista tai kone-, kansi- tai muista tarvikesuojista, kuivaussuojista, yhteisistä pesusuojista tai käymälöistä. Se osa seinää, joka erottaa sellaiset paikat makuusuojista, samoin kuin ulkoseinät, on huolellisesti rakennettava teräksestä tai muusta hyväksytystä aineesta ja on niiden oltava veden- ja kaasunpitäviä.

3. Makuu- ja ruokailusuojien ulkoseinien tulee olla riittävästi eristetyt. Kaikkien konekaappien ja kaikkien seinien, jotka rajoittuvat keittiöihin ja muihin tiloihin, joissa kehittyy lämpöä, tulee olla riittävästi eristetyt kaikkialla, missä voi tapahtua häiritsevää lämmönsäteilyä rajoittuviin asuntoihin tai käytäviin. Myöskin on huolehdittava lämmön siirtymisen ehkäisemisestä höyry- ja/tai kuumavesiputkistosta.

4. Sisäseinien tulee olla hyväksyttyä ainetta, joka ei helpota syöpäläisten pesiytymistä.

5. Laivaväen asuntojen makuusuojien, ruokailusuojien, virkistyssuojien ja käytävien tulee olla riittävästi eristetyt estämään hikeentymisen ja liiallisen kuumenemisen.

6. Vinssien ja muiden sellaisten laitteiden päähöyry- ja pakoputkia ei saa johtaa laivaväen asuntojen läpi, eikä, milloin se vain on teknillisesti mahdollista, laivaväen asuntoihin johtavien käytävien läpi; missä ne on johdettu sellaisten käytävien läpi, tulee niiden olla riittävästi eristetyt ja suojatut.

7. Sisävuorauksen tai -päällyksen tulee olla ainetta, jonka pinta on helppo pitää puhtaana. Ruodettua ja uurrettua lautaa tai muuta rakennetta, joka tarjoaa syöpäläisille pesiytymispaikkoja, älköön käytettäkö.

8. Asianomaisen viranomaisen tulee ratkaista, missä määrin on tarpeellista ryhtyä palonehkäisemis- tai palovaaran vähentämistoimenpiteisiin asuntoja rakennettaessa.

9. Makuu- ja ruokailusuojien seinäpintojen ja kattojen tulee olla helposti puhtaina pidettäviä ja, jos ne ovat maalatut, vaalean värisiä; kalkitsemista älköön käytettäkö.

10. Seinäpinnat on uusittava tai korjattava tarpeen vaatiessa.

11. Kaikkien laivaväen asuntojen lattioiden tulee olla hyväksyttyä ainetta ja rakennetta, ja niiden pinnan tulee olla kosteutta läpäisemätön ja helppo pitää puhtaana.

12. Missä lattia on massaa, tulee lattian ja seinän yhtymäkohdan olla pyöristetty rakojen välttämiseksi.

13. Tyydyttävä viemäri on järjestettävä.

7 artikla.

1. Makuu- ja ruokailusuojissa tulee olla riittävä ilmanvaihto.

2. Ilmanvaihtolaitteet on järjestettävä siten, että ilma pysyy tyydyttävän hyvänä ja että taataan tyydyttävä ilmanvaihto kaikilla säillä ja kaikissa ilmastoissa.

3. Aluksissa, jotka säännöllisesti kulkevat tropiikeissa tai Persian lahdella, tulee olla sekä mekaaniset ilmanvaihtolaitteet että sähkötuulettimet tietysti edellytettynä, että vain toisia näistä laitteista on käytettävä siellä, missä ne varmistavat riittävän tuuletuksen .

4. Aluksissa, jotka kulkevat tropiikkien ulkopuolella, tulee olla joko mekaaniset ilmanvaihtolaitteet tai sähkötuulettimet. Asianomainen viranomainen voi vapauttaa pohjoisen tai eteläisen pallonpuoliskon kylmillä vesillä tavallisesti kulkevat alukset tämän vaatimuksen täyttämisestä.

5. Edellä 3 ja 4 momentin edellyttämien ilmanvaihtolaitteiden käyttöön tulee voimaa, mikäli mahdollista, olla käytettävissä kaikkina aikoina, jolloin laivaväki asuu tai työskentelee aluksessa ja olosuhteet sitä vaativat.

8 artikla.

1. Laivaväen asunnoissa tulee olla tyydyttävät lämmityslaitteet, lukuunottamatta aluksia, jotka kulkevat yksinomaan tropiikeissa tai Persian lahdella.

2. Lämmityslaitteen tulee toimia, mikäli mahdollista, kaikkina aikoina, jolloin laivaväki asuu tai työskentelee aluksessa ja olosuhteet vaativat sen käyttöä.

3. Kaikissa aluksissa, joissa pitää olla lämmityslaitteet, tulee lämmityksen tapahtua höyryllä, kuumalla vedellä, lämpimällä ilmalla tai sähköllä.

4. Kaikissa aluksissa, joissa käytetään uunilämmitystä, on huolehdittava siitä, että uuni on riittävän kokoinen, kunnolla asennettu ja suojattu ja ettei ilma pääse pilaantumaan.

5. Lämmityslaitteiden tulee kyetä ylläpitämään lämpötila laivaväen asunnoissa tyydyttävän korkeana sellaisten normaalisten sää- ja ilmastosuhteiden vallitessa, jotka todennäköisesti ovat odotettavissa aluksen ollessa liikenteessä; asianomaisen viranomaisen tulee määrätä seurattavat normit.

6. Lämpöpatterit ja muut lämmityslaitteet on sijoitettava ja, milloin se on tarpeellista, suojattava niin, ettei synny tulen- eikä muuta vaaraa eikä haittaa suojassa asuville.

9 artikla.

1. Lukuunottamatta sellaisia erikoisjärjestelyjä, jotka voidaan sallia matkustaja-aluksissa, tulee makuu- ja ruokailusuojiin päästä riittävästi päivänvaloa ja on ne varustettava tyydyttävällä keinotekoisella valaistuksella.

2. Kaikkien laivaväen suojien tulee olla tyydyttävästi valaistut. Päivänvalon vähimmäismääränä olosuojissa on pidettävä sellaista valaistusta, jossa normaalin näkökyvyn omaava henkilö voi valoisana päivänä lukea tavallista sanomalehteä jokaisessa paikassa, missä voi vapaasti liikkua. Milloin riittävää päivänvaloa ei ole, on edellä mainittu vähimmäismääräinen keinotekoinen valaistus järjestettävä.

3. Kaikissa aluksissa on laivaväen asuntoihin järjestettävä sähkövalaistus. Ellei valaistukseen ole käytettävissä kahta toisistaan riippumatonta sähkölähdettä, on hätätarvetta varten lisävalaistus järjestettävä sopivasti valmistetuin lampuin tai valaistuslaittein.

4. Keinotekoinen valaistus on järjestettävä siten, että siitä on mahdollisimman suuri hyöty suojassa asuville.

5. Makuusuojissa tulee jokaisen makuusijan pääpuolessa olla sähkölukulamppu.

10 artikla.

1. Makuusuojien tulee sijaita lastiviivan yläpuolella aluksen keski- tai peräosassa.

2. Poikkeustapauksissa voi asianomainen viranomainen, jos aluksen koko, laji tai suunniteltu käyttö tekee kaiken muun sijoituksen kohtuuttomaksi tai käytännössä mahdottomaksi suorittaa, sallia makuusuojien sijoituksen aluksen keulaan, mutta ei missään tapauksessa yhteentörmäyslaipion keulapuolelle.

3. Matkustaja-aluksissa voi asianomainen viranomainen sallia makuusuojien sijoituksen lastiviivan alapuolelle ehdolla, että valaistus ja ilmanvaihto järjestetään tyydyttävästi. Missään tapauksessa ei makuusuojia saa sijoittaa välittömästi sellaisten käytävien alle, joissa liikutaan aluksessa työskenneltäessä.

4. Miehistöön kuuluvia varten tarkoitettujen makuusuojien lattiapinta-alan tulee olla henkilöä kohden vähintään:

a) 1,85 m2 (20 neliöjalkaa) alle 800 tonnin aluksissa;

b) 2,35 m2 (25 neliöjalkaa) 800 tonnin tai sitä suuremmissa, mutta alle 3 000 tonnin aluksissa;

c) 2,78 m2 (30 neliöjalkaa) 3 000 tonnin tai sitä suuremmissa aluksissa.

Matkustaja-aluksissa, joissa samassa suojassa asuu enemmän kuin neljä miehistöön kuuluvaa, saa lattiapinta-ala kuitenkin olla 2,22 m2 (24 neliöjalkaa) henkilöä kohden.

5. Aluksissa, joissa on toimessa sellaisia miehistöön kuuluvia ryhmiä, jotka tekevät välttämättömäksi olennaisesti suuremman miehistön toimeen ottamisen kuin mitä muutoin käytettäisiin, voi asianomainen viranomainen sellaisiin ryhmiin nähden vähentää makuusuojan henkilöä kohden tulevaa lattiapinta-alaa ehdolla,

a) että ryhmälle tai ryhmille varattu lattiapinta-ala kokonaisuudessaan ei ole pienempi kuin mikä olisi varattu, ellei lukumäärä olisi lisääntynyt, ja

b) että makuusuojien lattiapinta-ala on vähintään:

1) 1,67 m2 (18 neliöjalkaa) henkilöä kohden alle 3 000 tonnin aluksissa;

2) 1,85 m2 (20 neliöjalkaa) henkilöä kohden 3 000 tonnin tai sitä suuremmissa aluksissa.

6. Se tila, jonka makuusijat ja kaapit, lipastot ja istuimet täyttävät, lasketaan lattiapinta-alaan. Pieniä ja muodoltaan epäsäännöllisiä tiloja, jotka eivät todellisuudessa lisää vapaata liikkumatilaa ja joihin ei voida sijoittaa huonekaluja, ei oteta lukuun.

7. Laivaväen makuusuojien vapaan korkeuden tulee olla vähintään 1,90 m (6 jalkaa 3 tuumaa).

8. Makuusuojien luvun tulee olla riittävän suuri, jotta jokainen laivaväen osasto saa eri suojan tai suojat; asianomainen viranomainen voi kuitenkin lieventää tätä määräystä pienien alusten ollessa kysymyksessä.

9. Samaan makuusuojaan sijoitettavien henkilöiden luku älköön ylittäkö seuraavia enimmäismääriä:

a) osaston päällikkönä toimivat päällystöön kuuluvat, vahdista vastuussa olevat perämiehet ja konemestarit sekä ensimmäiset radiosähköttäjät: yksi henkilö suojaa kohden;

b) muut päällystöön kuuluvat: yksi henkilö suojaa kohden, mikäli mahdollista, eikä missään tapauksessa useampia kuin kaksi;

c) alipäällystöön kuuluvat: yksi tai kaksi henkilöä suojaa kohden eikä missään tapauksessa useampia kuin kaksi;

d) muut miehistöön kuuluvat: kaksi tai kolme henkilöä suojaa kohden, mikäli mahdollista, eikä missään tapauksessa useampia kuin neljä.

10. Riittävien ja mukavampien asuntojen aikaansaamiseksi asianomainen viranomainen, neuvoteltuaan laivavarustajain järjestöjen ja/tai laivanvarustajain ja merenkulkijain bona fide ammatillisten järjestöjen kanssa, voi myöntää luvan enintään 10 miehistöön kuuluvan henkilön sijoittamiseen samaan makuusuojaan eräissä matkustaja-aluksissa.

11. Jokaisessa makuusuojassa sallitun henkilöiden enimmäismäärän tulee olla selvästi ja pysyvästi merkitty johonkin suojan kohtaan, missä se on helposti nähtävissä.

12. Jokaisella laivaväkeen kuuluvalla tulee olla oma makuusijansa.

13. Makuusijat eivät saa olla vierekkäin siten, että toiseen makuusijaan päästään vain toisen yli.

14. Makuusijoja saa olla päällekkäin enintään kaksi; milloin makuusijat ovat pitkin aluksen sivua, ei saa olla kahta makuusijaa päällekkäin siinä, missä sivuikkuna on makuusijan yläpuolella.

15. Milloin makuusijoja on kaksi päällekkäin, tulee alemman niistä olla vähintään 0,30 m (12 tuumaa) lattian yläpuolella; ylemmän makuusijan on oltava suunnilleen alemman makuusijan pohjan ja kattopalkkien alasyrjän keskivälillä.

16. Makuusijan sisämittojen tulee olla vähintään 1,90 X 0,68 m(6 jalkaa 3 tuumaa kertaa 2 jalkaa 3 tuumaa).

17. Makuusijan kehyksen ja laidan, jos siinä sellainen on, tulee olla hyväksyttyä ainetta, kova, sileä eikä helposti syöpyvä eikä otollinen syöpäläisten pesiytymiselle.

18. Jos makuusijan kehykset ovat putkea, tulee niiden olla täysin umpinaiset sekä ilman reikiä, joihin syöpäläiset voisivat päästä.

19. Jokainen makuusija on varustettava jousipohjalla tai jousipatjalla sekä hyväksytystä aineesta valmistetulla patjalla. Patjan täytteenä ei saa käyttää olkea eikä muuta ainetta, joka aiheuttaa syöpäläisten pesiytymisen.

20. Milloin makuusijan yläpuolella on toinen, on ylemmän makuusijan jousipohjan alle kiinnitettävä puusta, purjekankaasta tai muusta sopivasta aineesta tehty pölyntiivis pohja.

21. Makuusuojat on suunniteltava ja kalustettava siten, että ne takaavat niissä asuville kohtuullisen mukavuuden ja ovat helposti kunnossa pidettävissä.

22. Kalustoon tulee kuulua vaatekaappi jokaista makuusuojassa asuvaa kohden. Vaatekaappien tulee olla vähintään 1,52 m (5 jalkaa) korkeat ja läpileikkaukseltaan 19,30 dm2 (300 neliötuumaa) ja on ne varustettava hyllyllä ja säpillä riippulukkoa varten. Riippulukon hankkii kaappia käyttävä.

23. Jokainen makuusuoja on varustettava pöydällä, joka voi olla kiinteä kääntölevy- tai vetolevypöytä, sekä tarvittaessa mukavilla istuimilla.

24. Kaluston tulee olla sileätä, kovaa ainetta, joka ei väänny eikä syövy.

25. Jokaista makuusuojassa asuvaa kohden tulee olla vähintään 0,056 m3:n (2 kuutiojalan) vetolaatikko tai vastaava tila.

26. Makuusuojien ikkunat on varustettava uutimilla.

27. Makuusuojissa tulee olla peili, pieniä kaappeja henkilökohtaisia pikkuesineitä varten, kirjahylly ja riittävä määrä vaatekoukkuja.

28. Mikäli mahdollista, on laivaväki sijoitettava asumaan niin, että vahdit ovat erillään ja etteivät päivämiehet joudu asumaan yhdessä vahtia käyvien kanssa.

11 artikla.

1. Kaikissa aluksissa tulee olla riittävät ruokailusuojat.

2. Alle 1 000 tonnin vetoisissa aluksissa tulee olla eri ruokailusuoja:

a) päälliköllä ja päällystöön kuuluvilla;

b) alipäällystöön ja muuhun miehistöön kuuluvilla;

3. 1 000 tonnin ja sitä suuremmissa aluksissa tulee olla eri ruokailusuoja:

a) päälliköllä ja päällystöön kuuluvilla;

b) kansialipäällystöön ja muuhun kansimiehistöön kuuluvilla;

c) konealipäällystöön ja muuhun konemiehistöön kuuluvilla.

Kuitenkin voidaan

1) toinen alipäällystöön ja muille miehistöön kuuluville tarkoitetuista kahdesta ruokailusuojasta varata alipäällystöön ja toinen muille miehistöön kuuluville;

2) yhteinen ruokailusuoja varata kansi- ja konealipäällystöön ja muille miehistöön kuuluville niissä tapauksissa, joissa laivanvarustajain järjestöt ja/tai laivanvarustajat ja merenkulkijain tunnustetut bona fide ammatilliset järjestöt, joita asia koskee, ovat ilmoittaneet suostuvansa sellaiseen järjestelyyn.

4. Taloushenkilökunnalle on järjestettävä sopivat ruokailusuojat joko varaamalla heille erillinen ruokailusuoja tai antamalla heille oikeus käyttää niitä ruokailusuojia, jotka on määrätty muille ryhmille; 5 000 tonnin tai sitä suuremmissa aluksissa, joissa taloushenkilökuntaan kuuluu enemmän kuin viisi henkilöä, on erillisen ruokailusuojan varaaminen tälle henkilökunnalle otettava harkittavaksi.

5. Jokaisen ruokailusuojan tilavuuden ja varusteiden tulee olla riittävät sille henkilömäärälle, jonka voidaan odottaa käyttävän sitä samanaikaisesti.

6. Ruokailusuojissa on oltava riittävästi pöytiä ja kelvollisia istuimia sille henkilömäärälle, jonka voidaan odottaa käyttävän sitä samanaikaisesti.

7. Asianomainen viranomainen voi sallia sellaisia poikkeuksia edellä olevista, ruokailusuojia koskevista määräyksistä, jotka ovat tarpeen erikoisten olosuhteiden vuoksi matkustaja-aluksissa.

8. Ruokailusuojien tulee sijaita erillään makuusuojista ja niin lähellä keittiötä kuin käytännöllisesti on mahdollista.

9. Milloin tarjoiluhuoneita (pantries) ei ole ruokailusuojien yhteydessä käytettävissä, on järjestettävä sopivat kaapit ruokailuvälineitä ja tarpeelliset laitteet välineiden pesemistä varten.

10. Pöytien ja istuimien yläpintojen tulee olla kosteutta kestäviä, ilman halkeamia ja helpot pitää puhtaina.

12 artikla.

1. Kaikkiin aluksiin on avoimelle kannelle varattava tila tai tiloja, joihin laivaväellä on pääsy vapaa-aikana; tilan tai tilojen tulee olla sopivan suuruiset ottaen huomioon aluksen ja laivaväen suuruus.

2. Päällystöön ja miehistöön kuuluville on järjestettävä sopivasti sijoitetut ja tarkoituksen mukaisesti kalustetut virkistyssuojat. Milloin sellaisia suojia ei ole järjestetty erilleen ruokailusuojista, on jälkimmäiset suunniteltava, kalustettava ja varustettava siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden virkistykseen.

13 artikla.

1. Kaikissa aluksissa tulee olla riittävät terveydenhoidolliset laitteet, niihin luettuina pesualtaat ja kylpyammeet ja/tai suihkut.

2. Erillisiä vesiklosetteja tulee olla vähintään seuraava määrä:

a) alle 800 tonnin aluksissa: kolme;

b) 800 tonnin ja sitä suuremmissa, mutta alle 3 000 tonnin aluksissa: neljä;

c) 3 000 tonnin tai sitä suuremmissa aluksissa: kuusi;

d) aluksissa, joissa radiosähköttäjien asunnot ovat erillisessä paikassa, on pesu- ja mukavuuslaitteet järjestettävä asuntojen lähelle tai viereen.

3. Kansallisessa lainsäädännössä tulee olla määräyksiä vesiklosettien jaosta eri ryhmille tämän artiklan 4 momentin mukaisesti.

4. Kaikilla laivaväkeen kuuluvilla, jotka eivät asu suojissa, joiden yhteydessä on omat pesu- ja mukavuuslaitteet, tulee olla jokaista laivaväen ryhmää kohden seuraavat laitteet:

a) yksi kylpyamme ja/tai suihku jokaista kokonaista tai alkavaa kahdeksan henkilön ryhmää varten;

b) yksi vesiklosetti jokaista kokonaista tai alkavaa kahdeksan henkilön ryhmää varten;

c) yksi pesuallas jokaista kokonaista tai alkavaa kuuden henkilön ryhmää varten.

Kuitenkin voidaan, milloin jonkin ryhmän henkilöiden luku ylittää säädetyn lukumäärän tasakerrannaisen vähemmällä kuin puolella säädetystä lukumäärästä, ylitys jättää ottamatta huomioon tätä momenttia sovellettaessa.

5. Milloin laivaväen kokonaismäärä ylittää 100, niin myös matkustaja-aluksissa,jotka eivät säännöllisesti viivy matkalla neljää tuntia kauempaa, voi asianomainen viranomainen sallia vaadittujen laitteiden erikoisen järjestelyn tai niiden lukumäärän alentamisen.

6. Kaikissa yhteisissä pesusuojissa tulee olla käytettävissä kylmää ja lämmintä suolatonta vettä tai laitteet veden kuumentamista varten. Asianomainen viranomainen voi, yksissä neuvoin laivanvarustajan järjestöjen ja/tai laivanvarustajien sekä merenkulkijain tunnustettujen bona fide ammatillisten järjestöjen kanssa, määrätä sen enimmäismäärän suolatonta vettä, minkä laivanvarustaja voidaan velvoittaa antamaan miestä ja päivää kohden.

7. Pesualtaiden ja kylpyammeiden tulee olla riittävän kokoisia ja valmistettu hyväksytystä, sileäpintaisesta aineesta, joka ei halkeile, lohkeile eikä syövy.

8. Kaikissa vesikloseteissa tulee olla ulkoilmatuuletus, joka ei ole yhdistetty muiden suojien tuuletukseen.

9. Kaikkien vesiklosettien tulee olla hyväksyttyä mallia ja varustetut kaikkina aikoina käytettävissä olevalla runsaalla säädettävissä olevalla vesihuuhtelulla.

10. Lasku- ja poistoputkien tulee olla tarpeeksi väljät ja siten asennetut, että tukkeutumisen vaara on mahdollisimman vähäinen ja puhdistaminen helppoa.

11. Pesu- ja mukavuuslaitteet sisältävien suojien, jotka ovat tarkoitetut useamman kuin yhden henkilön käytettäväksi, tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

a) lattioiden tulee olla hyväksyttyä, kestävää ainetta, helposti puhdistettavat, kosteutta läpäisemättömät ja varustetut tarpeellisilla poistovesiaukoilla;

b) seinien tulee olla terästä tai muuta hyväksyttyä ainetta, ja tulee niiden olla vedenpitävät vähintään 0,23 m (9 tuumaa) lattian yläpuolelle;

c) suojassa tulee olla riittävä valaistus, lämmitys ja tuuletus;

d) vesiklosettien tulee olla sopivan lähellä, mutta erillään makuu- ja pesusuojista. Niihin ei saa olla suoraa pääsyä makuusuojista eikä makuusuojien ja vesiklosettien välisistä käytävistä, joihin ei ole muuta pääsyä. Tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta, milloin vesiklosetti sijaitsee kahden sellaisen makuusuojan välillä, joissa yhteensä asuu enintään neljä henkilöä;

e) milloin suojassa on useampia kuin yksi vesiklosetti, tulee niiden olla riittävästi eristetyt toisistaan.

12. Jokaisessa aluksessa tulee olla laivaväen suuruuden ja normaalisen matka-ajan edellyttämät mahdollisuudet vaatteiden pesemiseen ja kuivattamiseen.

13. Vaatteiden pesulaitteisiin tulee kuulua tarpeelliset pesusoikot, jotka voidaan sijoittaa pesusuojiin, ellei erillisiä vaatteiden pesutiloja käytännössä voida kohtuudella järjestää, sekä riittävästi kylmää ja lämmintä suolatonta vettä tai laitteet veden kuumentamiseksi.

14. Vaatteiden kuivattamismahdollisuus on järjestettävä makuu- ja ruokailusuojista erillään olevaan tilaan, jota voidaan riittävästi tuulettaa ja lämmittää ja jossa on kuivausnuorat tai muut välineet vaatteiden ripustamista varten.

14 artikla.

1. Jokaisessa aluksessa, jossa laivaväkeä on viisitoista henkilöä tai enemmän ja jonka matka kestää enemmän kuin kolme päivää, tulee olla eri sairassuoja. Asianomainen viranomainen voi rannikkoliikenteen aluksissa myöntää helpotuksia tästä vaatimuksesta.

2. Sairassuojan tulee sijaita sopivassa helppopääsyisessä paikassa, jossa siinä olevat voidaan mukavasti majoittaa ja heille antaa tarpeellista hoitoa kaikkien säiden vallitessa.

3. Sisäänkäynnin, makuusijojen, valaistuksen, tuuletuksen, lämmityksen ja vedensaannin järjestelyn tulee olla sellainen, että se takaa tässä sairassuojassa oleville riittävät mukavuudet ja helpottaa heidän hoitamistaan.

4. Tarvittavien sairassijojen luvun määrää asianomainen viranomainen.

5. Sairassuojassa olevien yksinomaiseen käyttöön on järjestettävä vesiklosetti joko suojan osana tai sen välittömään läheisyyteen.

6. Sairassuojaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin sairaanhoitoon.

7. Jokaisessa aluksessa, jossa ei ole lääkäriä, tulee olla hyväksytty lääkekaappi helposti ymmärrettävine ohjeineen.

15 artikla.

1. Makuusuojien ulkopuolella, mutta niiden sopivassa läheisyydessä tulee olla tarpeeksi suuri ja riittävästi tuuletettu suoja, johon öljyvaatteet voidaan ripustaa.

2. Yli 3 000 tonnin aluksissa tulee, erikseen kansiosastossa ja erikseen koneosastossa, olla suoja, joka on sisustettu toimistona käytettäväksi.

3. Aluksissa, jotka säännöllisesti poikkeavat moskiittojen vaivaamiin satamiin, on varustauduttava suojaamaan laivaväen asunnot moskiitoilta asettamalla sopivat verkot ikkunoihin, tuuletuslaitteisiin ja avoimelle kannelle johtaviin oviin.

4. Alukset, jotka säännöllisesti kulkevat tropiikkeihin tai tropiikeissa tai Persian lahdella, on varustettava aurinkopurjein levitettäviksi laivaväen asuntojen päällä olevien, suojattomien kansien ylle ja sellaisten kansien ylle, jotka on tarkoitettu laivaväen virkistyspaikoiksi.

16 artikla.

1. Aluksiin nähden, jotka mainitaan 10 artiklan 5 momentissa, voi asianomainen viranomainen sanotussa momentissa mainittujen laivaväkeen kuuluvien osalta lieventää edellisissä artikloissa säädettyjä vaatimuksia siinä määrin kuin heidän erikoisten kansallisten tottumustensa ja tapojensa huomioon ottamiseksi on välttämätöntä ja varsinkin antaa erityisiä määräyksiä makuusuojissa asuvien henkilöiden lukumäärästä, ruokailusuojista ja pesu- ja mukavuuslaitteista.

2. Lieventäessään edellä sanottuja säännöksiä tulee asianomaisen viranomaisen noudattaa 10 artiklan 1 ja 2 momentin määräyksiä sekä niitä vaatimuksia vähimmästä lattiapinta-alasta, joista säädetään 10 artiklan 5 momentissa sellaisiin miehistöryhmiin nähden.

3. Aluksissa, joissa jonkin osaston laivaväkeen kuuluu henkilöitä, joilla on toisistaan jyrkästi eroavat kansalliset tottumukset ja tavat, on järjestettävä erillisiä ja tarkoituksenmukaisia makuu- ja olosuojia siinä määrin kuin on tarpeen eri ryhmien vaatimusten täyttämiseksi.

4. Aluksissa, jotka mainitaan 10 artiklan 5 momentissa, on sairas- ja ruokailusuojat sekä kylpy- ja mukavuuslaitteet pidettävä määrältään ja tarkoituksenmukaisuudeltaan samalla tasolla kuin millä ne ovat kaikissa muissa samanlaatuisissa ja samaan rekisteröimisalueeseen kuuluvissa aluksissa.

5. Laatiessaan tämän artiklan nojalla erityisiä säännöksiä tulee asianomaisen viranomaisen neuvotella niiden merenkulkijain tunnustettujen bona fide ammatillisten järjestöjen kanssa, joita asia koskee, sekä niiden laivanvarustajain järjestöjen ja/tai laivanvarustajain kanssa, jotka ovat heidän työnantajinaan.

17 artikla.

1. Laivaväen asunnot on pidettävä puhtaina ja tyydyttävän asuttavassa kunnossa, eikä niissä saa säilyttää tavaroita eikä varastoja, jotka eivät ole asukkaiden henkilökohtaista omaisuutta.

2. Päällikön tai hänen tarkoitusta varten erikoisesti valtuuttamansa, päällystöön kuuluvan henkilön tulee, yhden tai useamman laivaväkeen kuuluvan seuraamana, tarkastaa kaikki laivaväen asunnot vähintään kerran viikossa. Jokaisen sellaisen tarkastuksen tuloksesta on tehtävä kirjallinen merkintä.

IV osa.

Sopimuksen soveltaminen jo oleviin aluksiin.

18 artikla.

1. Ottaen huomioon tämän artiklan 2, 3 ja 4 momentin määräykset koskee tämä sopimus aluksia, joiden köli on laskettu sen jälkeen kun tämä sopimus on tullut voimaan aluksen rekisteröimisalueella.

2. Sellaisessa aluksessa, joka on täysin valmiiksi rakennettu tämän sopimuksen voimaantulopäivänä rekisteröimisalueella ja joka ei täytä tämän sopimuksen III osan vaatimuksia, voi asianomainen viranomainen, neuvoteltuaan laivanvarustajain järjestöjen ja/tai laivanvarustajien sekä merenkulkijain bona fide ammatillisten järjestöjen kanssa, vaatia, ottaen huomioon asiassa esiintyvät käytännölliset tekijät, suoritettavaksi sellaisia muutoksia aluksen saattamiseksi vastaamaan sopimuksen vaatimuksia, joita se pitää mahdollisina, milloin

a) aluksen rekisteröinti uudistetaan;

b) aluksessa suoritetaan oleellisia rakenteellisia muutoksia tai suurehkoja korjauksia ennakolla laadittujen suunnitelmien perusteella, eikä onnettomuustapauksen tai hätätilan vuoksi.

3. Sellaisessa aluksessa, joka tämän sopimuksen voimaantulopäivänä rekisteröimisalueella on rakenteilla ja/tai uusittavana, voi asianomainen viranomainen, neuvoteltuaan laivanvarustajain järjestöjen ja /tai laivanvarustajien sekä merenkulkijain bona fide ammatillisten järjestöjen kanssa, vaatia suoritettavaksi sellaisia muutoksia aluksen saattamiseksi vastaamaan sopimuksen vaatimuksia, joita se käytännölliset tekijät huomioon ottaen pitää mahdollisina; sellaiset muutokset katsotaan tämän sopimuksen määräysten lopulliseksi täyttämiseksi, kunnes aluksen rekisteröinti uudistetaan.

4. Siinä tapauksessa, että alus - lukuunottamatta tämän artiklan 2 ja 3 momentissa mainittua alusta tai alusta, johon tämän sopimuksen määräykset olivat sovellettavissa sitä rakennettaessa - uudelleenrekisteröidään jollakin alueella sen jälkeen, kun tämä sopimus on tullut tällä alueella voimaan, voi asianomainen viranomainen, neuvoteltuaan laivanvarustajain järjestöjen ja/tai laivanvarustajain sekä merenkulkijain bona fide ammatillisten järjestöjen kanssa, vaatia suoritettavaksi sellaisia muutoksia aluksessa sen saattamiseksi vastaamaan sopimuksen vaatimuksia, joita viranomainen käytännölliset tekijät huomioon ottaen pitää mahdollisina; näillä muutoksilla on tämän sopimuksen vaatimusten katsottava tulleen lopullisesti täytetyiksi, kunnes alus ehkä jälleen uudelleenrekisteröidään.

V osa.

Loppumääräyksiä.

19 artikla.

Tämän sopimuksen mikään kohta älköön vaikuttako mihinkään lakiin, välitystuomioon, vakiintuneeseen tapaan tai laivanvarustajain ja merenkulkijain väliseen sopimukseen, joka takaa edullisemmat ehdot kuin mitä tässä sopimuksessa määrätään.

20 artikla.

Tämän sopimuksen viralliset ratifioinnit on ilmoitettava Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle rekisteröitäviksi.

21 artikla.

1. Tämä sopimus sitoo vain niitä Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit pääjohtaja on rekisteröinyt.

2. Sopimus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona seitsemässä seuraavista maista tapahtuneet ratifioinnit on rekisteröity: Amerikan Yhdysvallat, Argentiinan tasavalta, Austraalia, Belgia, Brasilia, Kanada, Chile, Kiina, Tanska, Suomi, Ranska, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti, Kreikka, Intia, Irlanti, Italia, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Ruotsi, Turkki ja Jugoslavia, joista ainakin neljällä tulee kullakin olla bruttovetoisuudeltaan vähintään miljoonan rekisteritonnin kauppalaivasto. Tämän määräyksen tarkoituksena on helpottaa ja edistää sopimuksen pikaista ratifiointia jäsenvaltioissa.

3. Sen jälkeen tulee tämä sopimus jokaiseen jäsenvaltioon nähden voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity.

22 artikla.

1. Jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen, voi sanoa sen irti kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona sopimus tuli voimaan, toimittamalla Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle siitä kirjallisen ilmoituksen rekisteröintiä varten. Sellainen irtisanominen ei tule voimaan ennen kuin vuoden kuluttua sen rekisteröinnistä.

2. Jokainen jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen ja joka ei käytä tässä artiklassa säädettyä irtisanomisoikeutta vuoden kuluessa edellisessä momentissa mainitun kymmenvuotiskauden päättymisestä, on sidottu sopimukseen uudeksi kymmenvuotiskaudeksi ja voi sen jälkeen sanoa irti tämän sopimuksen jokaisen kymmenvuotiskauden päätyttyä tässä artiklassa määrätyin ehdoin.

23 artikla.

1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan tulee tiedoittaa kaikille Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioille kaikkien, järjestön jäsenvaltioiden hänelle ilmoittamien ratifiointien ja irtisanomisten rekisteröinnistä.

2. Tiedoittaessaan järjestön jäsenvaltioille viimeisen tämän sopimuksen voimaan tulemiseksi vaadittavan ratifioinnin rekisteröinnistä, tulee pääjohtajan kiinnittää järjestön jäsenvaltioiden huomio päivämäärään, jona sopimus tulee voimaan.

24 artikla.

Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan tulee ilmoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista rekisteröintiä varten täydelliset tiedot kaikista niistä ratifioinneista ja irtisanomiskirjelmistä, jotka hän edellisten artiklain määräysten mukaisesti on rekisteröinyt.

25 artikla.

Jokaisen kymmenvuotiskauden päätyttyä tämän sopimuksen voimaan tulemisesta on Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston annettava yleiselle konferenssille selostus tämän sopimuksen soveltamisesta ja harkittava, onko aihetta ottaa konferenssin päiväjärjestykseen kysymys sopimuksen muuttamisesta kokonaan tai osaksi.

26 artikla.

1. Jos konferenssi hyväksyy uuden sopimuksen, joka muuttaa tämän sopimuksen kokonaan tai osaksi, eikä uudessa sopimuksessa toisin määrätä,

a) katsotaan jäsenvaltion tekemä, uuden, muutetun sopimuksen ratifiointi ipso jure tämän sopimuksen välittömäksi irtisanomiseksi huolimatta edellä olevan 22 artiklan määräyksistä, jos ja kun uusi, muutettu sopimus on tullut voimaan;

b) eivät jäsenvaltiot siitä päivästä, jona uusi, muutettu sopimus on tullut voimaan, enää voi ratifioida tätä sopimusta.

2. Tämä sopimus jää kuitenkin nykyisen muotoisena ja sisältöisenä voimaan niihin jäsenvaltioihin nähden, jotka ovat sen ratifioineet, mutta eivät ole ratifioineet muutettua sopimusta.

27 artikla.

Tämän sopimuksen englannin- ja ranskankielisiä tekstejä on kumpaakin pidettävä alkuperäisenä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.