28/1951

Sopimus, joka koskee merenkulkijain palkallista lomaa (muutettu 1949).

Kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,

aloitettuaan Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana Genèvessä 8 päivänä kesäkuuta 1949 kolmannenkymmenennentoisen istuntokautensa,

päätettyään hyväksyä erinäisiä ehdotuksia, jotka koskevat merenkulkijain palkallista lomaa koskevan sopimuksen, 1946, osittaista muuttamista, minkä sopimuksen konferenssi hyväksyi kahdennellakymmenennelläkahdeksannella istuntokaudellaan, kysymys, mikä on kahdentenatoista kohtana istuntokauden päiväjärjestyksessä, sekä

katsoen, että nämä ehdotukset on laadittava kansainvälisen sopimuksen muotoon,

hyväksyy tänä kahdeksantenatoista päivänä kesäkuuta 1949 seuraavan sopimuksen, jonka nimenä on oleva "Sopimus, joka koskee merenkulkijain palkallista lomaa (muutettu), 1949":

1 artikla.

1. Tätä sopimusta sovelletaan jokaiseen mertakulkevaan, julkisen yhteisön tai yksityisen omistamaan konealukseen, jota ansiotarkoituksessa käytetään lastin tai matkustajien kuljetukseen ja joka on rekisteröity alueella, johon nähden tämä sopimus on voimassa.

2. Kansallisessa lainsäädännössä on määrättävä, milloin alusta on pidettävä mertakulkevana aluksena.

3. Tätä sopimusta ei sovelleta:

a) alkeellista rakennetta oleviin puisiin aluksiin kuten dhows ja junks;

b) aluksiin, joita käytetään kalastukseen tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan tai hylkeenpyyntiin tai senkaltaiseen toimintaan;

c) joensuissa liikennöiviin aluksiin (estuarial craft).

4. kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa voidaan myöntää poikkeuksia tämän sopimuksen määräyksistä alle 200 rekisteritonnin bruttovetoisiin aluksiin nähden.

2 artikla.

1. Tätä sopimusta sovelletaan jokaiseen, missä toimessa tahansa aluksessa olevaan henkilöön, lukuunottamatta:

a) luotsia, joka ei kuulu laivaväkeen;

b) lääkäriä, joka ei kuulu laivaväkeen;

c) sairaanhoitajia, joiden tehtävänä on yksinomaan sairaanhoito, ja muuta sairaalahenkilökuntaa, joka ei kuulu laivaväkeen;

d) henkilöitä, jotka tekevät työtä yksinomaan omaan lukuunsa tai saavat palkkansa voitto- tai tulo-osuutena;

e) henkilöitä, jotka eivät saa toimestaan palkkaa tai jotka saavat vain nimellisen palkan tai palkkion;

f) henkilöitä - ei kuitenkaan radiosähköttäjiä tai radiolennätinyhtiön palveluksessa olevia sähköttäjiä - jotka on ottanut toimeen alukseen muu työnantaja kuin laivanvarustaja;

g) satamatyöntekijöitä, jotka seuraavat aluksen mukana kuulumatta laivaväkeen;

h) henkilöitä, jotka ovat toimessa valaanpyynti- tai keittimöaluksissa tai muutoin osallistuvat valaanpyyntiin tai vastaavanlaiseen toimintaan ehdoin, joista määrätään merenkulkijain järjestön tekemässä, palkkaa, työaikaa ja muita ehtoja koskevassa erityisessä valaanpyyntiä tai senkaltaista toimintaa tarkoittavassa työehtosopimuksessa;

i) henkilöitä, jotka ovat toimessa satamassa, mutta jotka varsinaisesti eivät ole toimessa aluksen ollessa merellä.

2. Asianomainen viranomainen voi, neuvoteltuaan asianomaisten lainvarustajain ja merenkulkijain järjestöjen kanssa, myöntää poikkeuksia sopimuksen soveltamisesta päällikköön, ensimmäiseen perämieheen ja ensimmäiseen konemestariin, joilla kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla on vuosilomaan nähden vähintään yhtä hyvät työehdot kuin mitä tässä sopimuksessa määrätään.

3 artikla.

1. Jokaisella, johon tätä sopimusta sovelletaan, tulee kahdentoista kuukauden yhtäjaksoisen palveluksen jälkeen olla oikeus palkalliseen vuosilomaan, jonka pituus on oleva:

a) päälliköille, päällystöön kuuluville ja radiosähköttäjille vähintään 18 työpäivää kutakin palvelusvuotta kohden;

b) muille laivaväkeen kuuluville vähintään 12 työpäivää kutakin palvelusvuotta kohden.

2. Henkilöllä, joka on ollut yhtäjaksoisesti toimessa vähintään kuusi kuukautta, tulee, jättäessään sellaisen toimen, olla oikeus kutakin täyttä palveluskuukautta kohden 1 1/2 työpäivän lomaan, jos hän on päällikkö, päällystöön kuuluva tai radiosähköttäjä, ja 1 työpäivän lomaan, jos hän kuuluu muuhun laivaväkeen.

3. Henkilöllä, joka erotetaan ilman omaa syytään ennen kuin hän on ollut yhtäjaksoisesti toimessa kuusi kuukautta, tulee, jättäessään sellaisen toimen, olla oikeus kutakin täyttä palveluskuukautta kohden 1 1/2 työpäivän lomaan, jos hän on päällikkö, päällystöön kuuluva tai radiosähköttäjä, ja 1 työpäivän lomaan, jos hän kuuluu muuhun laivaväkeen.

4. Määrättäessä ajankohtaa, jolloin oikeus vuosilomaan alkaa, on otettava huomioon:

a) että palvelus, joka ei perustu ottokatselmuksin vahvistettuun sopimukseen, on sisällytettävä yhtäjaksoiseen palvelusaikaan;

b) että sellaisten lyhytaikaisten, palveluksessa tapahtuvien keskeytysten, jotka eivät johdu työntekijän teosta tai virheestä ja jotka eivät yhteenlaskettuina ylitä kuutta viikkoa kutakin kahtatoista kuukautta kohden, ei katsota katkaisevan mainittuja keskeytyksiä edeltäneen ja niitä seuraavan palveluskauden yhtäjaksoisuutta;

c) että palveluksen yhtäjaksoisuuden ei katsota keskeytyneen sen johdosta, että sen aluksen tai niiden alusten johdossa tai omistuksessa, joissa asianomainen on palvellut, on tapahtunut muutos.

5. Palkalliseen vuosilomaan ei saa sisällyttää:

a) yleisiä eikä tavanmukaisia pyhäpäiviä;

b) sairauden tai tapaturman aiheuttamia palveluksen keskeytyksiä.

6. Kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksessa voidaan määrätä tämän sopimuksen nojalla tulevan vuosiloman jakamisesta tai yhdeltä vuodelta tulevan vuosiloman yhdistämisestä seuraavaan lomaan.

7. Kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa voidaan, erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa laivatyön niin vaatiessa, määrätä tämän sopimuksen nojalla tulevan vuosiloman korvaamisesta rahavastikkeella, joka on vähintään yhtä suuri kuin 5 artiklassa määrätty palkka.

4 artikla.

1. Kun oikeus vuosilomaan on alkanut, on se yhteisesti sovittuna aikana annettava heti kun työtilanne sen sallii.

2. Ketään älköön vastoin omaa suostumustaan vaadittako ottamaan hänelle kuuluvaa vuosilomaa muussa kuin kotimaansa tai sen maan satamassa, missä hänet on toimeen otettu. Tämä määräys huomioon ottaen on loma annettava kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimuksen sallimassa satamassa.

5 artikla.

1. Jokaisen, joka ottaa lomaa tämän sopimuksen 3 artiklan nojalla, tulee saada koko loma-ajalta tavalliset palkkaetunsa.

2. Edellisen momentin nojalla maksettavat palkkaedut, joihin voi sisältyä kohtuullinen rahavastike luontoiseduista, on laskettava kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksessa määrättävällä tavalla.

6 artikla.

Jokainen muun kuin 3 artiklan 7 momentissa tarkoitettu sopimus, jolla joku luopuu oikeudestaan palkalliseen vuosilomaan tai jättää lomansa käyttämättä, on pätemätön.

7 artikla.

Jokaisen, joka eroaa tai erotetaan työnantajansa palveluksesta ennen kuin on ottanut hänelle kuuluvan loman, tulee saada 5 artiklassa määrätty korvaus jokaiselta tämän sopimuksen nojalla hänelle kuuluvalta lomapäivältä.

8 artikla.

Jokaisen jäsenvaltion, joka ratifioi tämän sopimuksen, on varmistettava sen määräysten tehokas soveltaminen.

9 artikla.

Mikään tässä sopimuksessa älköön vaikuttako mihinkään lakiin, välitystuomioon, vakiintuneeseen tapaan tai laivanvarustajain ja merimiesten väliseen työehtosopimukseen, joka takaa edullisemmat ehdot kuin mitä tässä sopimuksessa määrätään.

10 artikla.

1. Tämä sopimus voidaan toteuttaa a) lainsäädäntöteitse; b) laivanvarustajain ja merenkulkijain välisillä työehtosopimuksilla; tai c) käyttäen sekä lainsäädäntöä että laivanvarustajain ja merenkulkijain välisiä työehtosopimuksia. Mikäli ei tässä sopimuksessa toisin määrätä, on sopimuksen määräykset saatettava voimaan jokaiseen ratifioivan jäsenvaltion alueella rekisteröityyn alukseen ja jokaiseen sellaisessa aluksessa toimessa olevaan henkilöön nähden.

2. Milloin tämän sopimuksen jokin määräys on toteutettu työehtosopimuksella tämän artiklan 1 momentin mukaisesti, jäsenvaltio, jonka alueella työehtosopimus on voimassa, ei ole velvollinen, sen estämättä, mitä tämän sopimuksen 8 artiklassa on säädetty, ryhtymään 8 artiklan mukaisesti mihinkään toimenpiteisiin sellaisiin sopimuksen määräyksiin nähden, jotka on saatettu voimaan työehtosopimuksella.

3. Jokaisen jäsenvaltion, joka ratifioi tämän sopimuksen, tulee Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle toimittaa ilmoitus toimenpiteistä, joilla sopimusta sovelletaan, ja tulee tämän ilmoituksen sisältää tiedot kaikista työehtosopimuksista, joilla jokin sen määräyksistä saatetaan voimaan ja jotka ovat voimassa ajankohtana, jolloin jäsenvaltio ratifioi sopimuksen.

4. Jokainen jäsenvaltio, joka ratifioi tämän sopimuksen, sitoutuu osallistumaan kolmiosaisella valtuuskunnalla sellaiseen hallituksia sekä laivanvarustajain ja merenkulkijain järjestöjä edustavaan komiteaan, johon neuvonantajina kuuluu Kansainvälisen työtoimiston yhdistetyn merityökomitean (Joint Maritime Commission) edustajia ja joka voidaan asettaa tutkimaan niitä toimenpiteitä, joihin on ryhdytty tämän sopimuksen toteuttamiseksi.

5. Pääjohtaja antaa sanotulle komitealle selostuksen edellä olevan 3 momentin mukaisesti vastaanottamistaan ilmoituksista.

6. Komitean tulee harkita, onko tämän sopimuksen määräykset sille ilmoitetuin työehtosopimuksin täysin toteutettu. Jokainen jäsenvaltio, joka ratifioi tämän sopimuksen, sitoutuu harkitsemaan kaikkia komitean tekemiä huomautuksia tai ehdotuksia, jotka koskevat tämän sopimuksen soveltamista, ja sitoutuu lisäksi saattamaan kaikkien 1 momentissa mainittujen työehtosopimusten osapuolina olevien työnantajain ja työntekijäin järjestöjen tietoon edellä mainitun komitean huomautukset ja mielipiteet siitä, miten täydellisesti työehtosopimusten määräykset peittävät sopimuksen määräykset.

11 artikla.

Vuoden 1936 palkallista lomaa koskevan (merenkulku-) sopimuksen 17 artiklan tarkoittamassa mielessä on tätä sopimusta pidettävä sopimuksena, joka muuttaa ensiksi mainitun sopimuksen.

12 artikla.

Tämän sopimuksen viralliset ratifioinnit on ilmoitettava Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle rekisteröitäviksi.

13 artikla.

1. Tämä sopimus sitoo vain niitä Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit pääjohtaja on rekisteröinyt.

2. Sopimus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona yhdeksässä seuraavista maista tapahtuneet ratifioinnit on rekisteröity: Amerikan Yhdysvallat, Argentiinan tasavalta, Austraalia, Belgia, Brasilia, Kanada, Chile, Kiina, Tanska, Suomi, Ranska, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti, Kreikka, Intia, Irlanti, Italia, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Ruotsi, Turkki ja Jugoslavia, joista ainakin viidellä tulee kullakin olla bruttovetoisuudeltaan vähintään miljoonan rekisteritonnin kauppalaivasto. Tämän määräyksen tarkoituksena on helpottaa ja edistää sopimuksen pikaista ratifiointia jäsenvaltioissa.

3. Sen jälkeen tulee tämä sopimus jokaiseen jäsenvaltioon nähden voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity.

14 artikla.

1. Jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen, voi sanoa sen irti kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona sopimus tuli voimaan, toimittamalla Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle siitä kirjallisen ilmoituksen rekisteröintiä varten. Sellainen irtisanominen ei tule voimaan ennen kuin vuoden kuluttua sen rekisteröinnistä.

2. Jokainen jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen ja joka ei käytä tässä artiklassa säädettyä irtisanomisoikeutta vuoden kuluessa edellisessä momentissa mainitun kymmenvuotiskauden päättymisestä, on sidottu sopimukseen uudeksi kymmenvuotiskaudeksi ja voi sen jälkeen sanoa irti tämän sopimuksen jokaisen kymmenvuotiskauden päätyttyä tässä artiklassa määrätyin ehdoin.

15 artikla.

1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan tulee tiedoittaa kaikille Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioille kaikkien, järjestön jäsenvaltioiden hänelle ilmoittamien ratifiointien ja irtisanomisten rekisteröinnistä.

2. Tiedoittaessaan järjestön jäsenvaltioille viimeisen tämän sopimuksen voimaan tulemiseksi vaadittavan ratifioinnin rekisteröinnistä, tulee pääjohtajan kiinnittää järjestön jäsenvaltioiden huomio päivämäärään, jona sopimus tulee voimaan.

16 artikla.

Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan tulee ilmoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista rekisteröintiä varten täydelliset tiedot kaikista niistä ratifioinneista ja irtisanomiskirjelmistä, jotka hän edellisten artiklain määräysten mukaisesti on rekisteröinyt.

17 artikla.

Jokaisen kymmenvuotiskauden päätyttyä tämän sopimuksen voimaan tulemisesta on Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston annettava yleiselle konferenssille selostus tämän sopimuksen soveltamisesta ja harkittava, onko aihetta ottaa konferenssin päiväjärjestykseen kysymys sopimuksen muuttamisesta kokonaan tai osaksi.

18 artikla.

1. Jos konferenssi hyväksyy uuden sopimuksen, joka muuttaa tämän sopimuksen kokonaan tai osaksi, eikä uudessa sopimuksessa toisin määrätä,

a) katsotaan jäsenvaltion tekemä, uuden, muutetun sopimuksen ratifiointi ipso jure tämän sopimuksen välittömäksi irtisanomiseksi huolimatta edellä olevan 14 artiklan määräyksistä, jos ja kun uusi, muutettu sopimus on tullut voimaan;

b) eivät jäsenvaltiot siitä päivästä, jona uusi, muutettu sopimus on tullut voimaan, enää voi ratifioida tätä sopimusta.

2. Tämä sopimus jää kuitenkin nykyisen muotoisena ja sisältöisenä voimaan niihin jäsenvaltioihin nähden, jotka ovat sen ratifioineet, mutta eivät ole ratifioineet muutettua sopimusta.

19 artikla.

Tämän sopimuksen englannin- ja ranskankielisiä tekstejä on kumpaakin pidettävä alkuperäisenä.

Vrt. SopS:72/1990

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.