22/1950

Asetus Asetus harjoittelijain vaihdosta Suomen ja Ranskan välillä.

Sitten kun Suomen ja Ranskan kesken on 15 päivänä huhtikuuta 1950 suoritetulla noottienvaihdolla tehty molempien maiden välinen sopimus harjoittelijain vaihdosta, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus on voimassa niinkuin siitä on sovittu.

Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1950.

Sopimus harjoittelijain vaihdosta Suomen ja Ranskan välillä

Noottien vaihdolla ulkoasiainministeri Gartzin ja Ranskan lähettilään Couletin kesken 15 päivänä huhtikuuta 1950 on Suomen ja Ranskan välillä tehty näin kuuluva sopimus harjoittelijain vaihdosta:

Ranskan Tasavallan hallitus ja Suomen hallitus, haluten tehokkaasti edistää suomalaisten ja ranskalaisten harjoittelijain ammatti- ja kieliopintojen kehittämistä ovat keskenään sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla

Tämä sopimus koskee "harjoittelijoita", toisin sanoen jommankumman maan kansalaisia, jotka määräajaksi matkustavat toiseen maahan perehtyäkseen sen kieleen sekä kaupallisiin, teollisiin tai maataloudellisiin tapoihin samalla toimien jonkin teollisuus-, kauppa- tai maatalousyrityksen palveluksessa.

Harjoittelijat saavat olla toimessa seuraavissa artikloissa mainituilla ehdoilla, huomioon ottamatta kyseessä olevalla toimialalla vallitsevaa työmarkkinatilannetta.

Kummankin sopimusmaan harjoittelijat saavat matkustaa toisen maan alueelle joko omasta aloitteestaan tai suurten ammatillisten järjestöjen toimesta, joille erikoisesti kuuluu heidän sijoittamisensa helpottaminen.

2 artikla

Harjoittelijat voivat olla kumpaakin sukupuolta. Periaatteellisesti he eivät saa olla 30 vuotta vanhempia.

3 artikla

Harjoittelulupa annetaan periaatteellisesti vuodeksi. Sitä voidaan poikkeustapauksessa pidentää kuudella kuukaudella.

4 artikla

Tämän sopimuksen nojalla kummankin valtion harjoittelijoille vuosittain myönnettävien lupien määrä ei saa ylittää 50:tä.

Tämä rajoitus ei koske niitä jommasta-kummasta valtiosta kotoisin olevia harjoittelijoita, jotka jo oleskelevat toisessa näistä valtioista.

Kiintiötä sovelletaan riippumatta siitä ajasta, joksi jonkin vuoden kuluessa myönnetyt luvat on annettu ja jonka kuluessa ne on käytetty.

Jos jommankumman valtion taholta harjoittelijakiintiötä vuoden kuluessa ei ole täysin käytetty, tämä valtio ei voi rajoittaa toisen valtion harjoittelijoille annettavien lupien määrää eikä siirtää seuraavalle vuodelle kiintiönsä käyttämättä jäänyttä osaa. Tämä 50 harjoittelijaa käsittävä kiintiö on voimassa vuoden, 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta, ellei sitä ole jommankumman valtion ehdotuksesta muutettu uudella, viimeistään 1 päivänä joulukuuta seuraavaksi vuodeksi tehdyllä sopimuksella.

5 artikla

Harjoittelijat tulkoot jompaankumpaan maahan vain, mikäli työnantajat, joiden palvelukseen heidät on suunniteltu, antavat asianomaisille viranomaisille sitoumuksen maksaa näille harjoittelijoille palkkaa niin pian kuin heidän työsuorituksensa ovat normaalit, siellä, missä on olemassa säännöstelymääräyksiä tai joukkotyöehtosopimuksia, näiden määräysten tai sopimusten puitteissa, ja siellä, missä näitä ei ole, ammattialan ja paikkakunnan normaalin ja tavanmukaisen palkkatason mukaan; muissa tapauksissa työnantajien on sitouduttava suorittamaan heille korvaus, joka vastaa heidän palvelustensa arvoa ja jonka tulee antaa heille ainakin mahdollisuus tyydyttää välttämättömät tarpeensa.

Harjoittelijat eivät saa tulla Suomeen tai Ranskaan, elleivät asianomaiset viranomaiset ole suorittamiensa tiedustelujen perusteella vakuuttuneita siitä, että työnantajien ja harjoittelijoiden välillä sovittuja ja edellisessä momentissa määriteltyjä ehtoja tullaan noudattamaan.

6 artikla

Yksityisesti saapuvien harjoittelijoiden, jotka haluavat nauttia tämän sopimuksen suomia etuja, on esitettävä siitä hakemus sille oman maansa viranomaiselle, jonka tehtävänä on koota heidän ammattialansa harjoittelijoiden hakemukset; jos he tulevat ammattijärjestön välityksellä, on asianomaisen järjestön esitettävä heidän hakemuksensa tälle viranomaiselle.

Heidän on hakemuksessaan esitettävä kaikki tarpeelliset tiedot ja erityisesti ilmoitettava, missä teollisuus-, kauppa- tai maatalousyrityksessä he tulevat toimimaan. Ottaen huomioon sekä sopimuksen mukaisen vuotuisen kiintiön että suorittamansa kiintiön jaon eri ammattialojen kesken on mainitun viranomaisen tutkittava, onko syytä hakemuksen välittämiseen toisen maan vastaavalle viranomaiselle.

Molempien valtioiden asianomaisten viranomaisten on käsiteltävä hakemukset mahdollisimman lyhyessä ajassa.

7 artikla

Harjoittelijat saavat tulla toisen valtion alueelle vain mikäli he esittävät voimassa olevan passin, jossa on maahantuloleimaus. Asianomaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että hallinnollisten viranomaisten päätökset hyväksyttyjen harjoittelijoiden maahantulosta ja oleskelusta tehdään nopeasti. Niiden on myös pyrittävä mitä nopeimmin poistamaan ne vaikeudet, joita saattaa syntyä harjoittelijoiden maahantulon ja oleskelun yhteydessä.

8 artikla

Ranskassa huolehtii tämän sopimuksen soveltamisesta työ- ja sosiaalisen turvallisuuden ministeriö ja Suomessa sosiaaliministeriö.

9 artikla

Tämän sopimuksen voimaan saattamisesta johtuvista yksityiskohtaisista toimenpiteistä ja järjestelyistä sopivat molempien maiden hallitusten valtuutetut, jotka jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä kokoontuvat vuorotellen Ranskassa ja Suomessa.

Jokainen mahdollinen sopimuksen tarkistamista tai laajentamista koskeva ehdotus käsitellään samaa menettelytapaa noudattaen.

10 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan 15 päivästä huhtikuuta 1950 alkaen, ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 1950. Se on sen jälkeen edelleen voimassa ilman eri sopimusta vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi sopimuspuolista ole sitä irtisanonut ennen 1 päivää lokakuuta vuoden lopussa päättyväksi.

Irtisanomisen tapahtuessa jäävät kuitenkin tämän sopimuksen nojalla myönnetyt luvat voimaan siksi aikaa, joksi ne on myönnetty.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.