6/1950

Suomen ja Belgian välillä maahantuloleimauksien poistamisesta tehty sopimus

Belgian Helsingin-lähettiläs Suomen ulkoasiainministerille.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.

Herra Ministeri,

Viitaten Belgian lähetystön ja Ulkoasiainministeriön välillä tapahtuneisiin mielipiteiden vaihtoihin, jotka koskivat ulkomaanpasseihin merkittävien maahantuloleimauksien poistamista Belgian ja Suomen välisen matkustusliikenteen helpottamiseksi, kunnioittaen saatan Teidän Ylhäisyytenne tietoon, että Belgian Hallitus hyväksyy Suomen Hallituksen kanssa tehtäväksi seuraavan sopimuksen:

1) Belgian kansalaiset voivat saapua Suomeen ja oleskella siellä korkeintaan kahden peräkkäisen kuukauden ajan, mistä tahansa lähtöpaikasta ja mitä tahansa reittiä käyttäen, ilman että heidän täytyy sitä ennen hankkia maahantulolupa, mikäli heillä on voimassaoleva ulkomaanpassi.

2) Belgian kansalaisten, jotka haluaisivat jäädä Suomeen tai oleskella siellä kauemmin kuin kahden peräkkäisen kuukauden ajan, tulee etukäteen pyytää ja saada asianomaisilta Suomen diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta matkustusasiakirjaansa merkintä siitä, että he ovat oikeutettuja asettumaan Suomeen tai oleskelemaan siellä.

3) Suomen kansalaiset, joilla on voimassaoleva ulkomaanpassi, voivat saapua Belgiaan ja oleskella siellä korkeintaan kahden peräkkäisen kuukauden ajan, mistä tahansa lähtöpaikasta ja kaikkia teitä käyttäen, ilman että heidän olisi tarpeen etukäteen saada maahantuloleimaus.

4) Suomen kansalaisten, jotka haluaisivat asettua Belgiaan tai oleskella siellä kauemmin kuin kahden peräkkäisen kuukauden ajan, on pyydettävä ja saatava Belgian asianomaisilta diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta väliaikainen Belgiaan-asettumislupa ennen maahan saapumistaan. Tässä kohdassa tarkoitetaan nimenomaan niitä henkilöitä, jotka haluavat harjoittaa voittoa tuottavaa (palkattua tai itsenäistä) toimintaa.

5) Maahantuloleimauksesta vapauttaminen ei vapauta Belgian ja Suomen kansalaisia, jotka matkustavat vastaavasti Suomeen ja Belgiaan, mukautumasta kummassakin maassa voimassaoleviin lakeihin ja määräyksiin, jotka koskevat ulkomaalaisten maahantuloa, maasta poistumista, oleskelua maassa ja ammatin harjoittamista. Niiltä, jotka eivät voi osoittaa asianomaisille viranomaisille täyttävänsä näitä lakeja ja määräyksiä, voidaan kieltää oikeus tulla maahan.

6) Etukäteen hankittu maahantuloleimaus vaaditaan edelleenkin Belgian Kongoa ja nykyään mandaattialueina olevia Afrikan alueita varten.

7) Nämä määräykset eivät koske ns. muukalaispassien ja erikoistodistuksien haltijoita, joilta jatkuvasti vaaditaan etukäteen hankittava maahantuloleimaus joka tapauksessa.

8) Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1950. Kumpikin sopimuspuoli voi sen irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla.

Olisin kiitollinen, jos Teidän Ylhäisyytenne haluaisi ilmoittaa minulle, että Suomen Hallitus suostuu edelläolevaan.

Vastaanottakaa jne.

Suomen ulkoasiainministeri Belgian Helsingin-lähettiläälle.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.

Herra Ministeri,

Tänään päivätyllä kirjelmällä Teidän Ylhäisyytenne on halunnut saattaa tietooni seuraava:

"Viitaten Belgian lähetystön ja Ulkoasiainministeriön välillä tapahtuneisiin mielipiteiden vaihtoihin, jotka koskivat ulkomaanpasseihin merkittävien maahantuloleimauksien poistamista Belgian ja Suomen välisen matkustusliikenteen helpottamiseksi, kunnioittaen saatan Teidän Ylhäisyytenne tietoon, että Belgian Hallitus hyväksyy Suomen Hallituksen kanssa tehtäväksi seuraavan sopimuksen:

1) Belgian kansalaiset voivat saapua Suomeen ja oleskella siellä korkeintaan kahden peräkkäisen kuukauden ajan, mistä tahansa lähtöpaikasta ja mitä tahansa reittiä käyttäen, ilman että heidän täytyy sitä ennen hankkia maahantulolupa, mikäli heillä on voimassaoleva ulkomaanpassi.

2) Belgian kansalaisten, jotka haluaisivat jäädä Suomeen tai oleskella siellä kauemmin kuin kahden peräkkäisen kuukauden ajan, tulee etukäteen pyytää ja saada asianomaisilta Suomen diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta matkustusasiakirjaansa merkintä siitä, että he ovat oikeutettuja asettumaan Suomeen tai oleskelemaan siellä.

3) Suomen kansalaiset, joilla on voimassaoleva ulkomaanpassi, voivat saapua Belgiaan ja oleskella siellä korkeintaan kahden peräkkäisen kuukauden ajan, mistä tahansa lähtöpaikasta ja kaikkia teitä käyttäen, ilman että heidän olisi tarpeen etukäteen saada maahantuloleimaus.

4) Suomen kansalaisten, jotka haluaisivat asettua Belgiaan tai oleskella siellä kauemmin kuin kahden peräkkäisen kuukauden ajan, on pyydettävä ja saatava Belgian asianomaisilta diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta väliaikainen Belgiaan-asettumislupa ennen maahan saapumistaan. Tässä kohdassa tarkoitetaan nimenomaan niitä henkilöitä, jotka haluavat harjoittaa voittoa tuottavaa (palkattua tai itsenäistä) toimintaa.

5) Maahantuloleimauksesta vapauttaminen ei vapauta Belgian ja Suomen kansalaisia, jotka matkustavat vastaavasti Suomeen ja Belgiaan, mukautumasta kummassakin maassa voimassaoleviin lakeihin ja määräyksiin, jotka koskevat ulkomaalaisten maahantuloa, maasta poistumista, oleskelua maassa ja ammatin harjoittamista. Niiltä, jotka eivät voi osoittaa asianomaisille viranomaisille täyttävänsä näitä lakeja ja määräyksiä, voidaan kieltää oikeus tulla maahan.

6) Etukäteen hankittu maahantuloleimaus vaaditaan edelleenkin Belgian Kongoa ja nykyään mandaattialueina olevia Afrikan alueita varten.

7) Nämä määräykset eivät koske ns. muukalaispassien ja erikoistodistuksien haltijoita, joilta jatkuvasti vaaditaan etukäteen hankittava maahantuloleimaus joka tapauksessa.

8) Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1950. Kumpikin sopimuspuoli voi sen irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla.

Olisin kiitollinen, jos Teidän Ylhäisyytenne haluaisi ilmoittaa minulle, että Suomen Hallitus suostuu edelläolevaan."

Minulla on kunnia ilmoittaa Suomen Hallituksen suostuvan edelläolevaan.

Vastaanottakaa jne.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.