3/1948

Asetus Kansainvälistä Valuuttarahastoa ja Kansainvälistä Jälleenrakennuspankkia koskevien sopimusten voimaansaattamisesta.

Kansainvälistä Valuuttarahastoa ja Kansainvälistä Jälleenrakennuspankkia koskevien sopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä 19 päivänä joulukuuta 1947 annetun lain (102/48) nojalla säädetään ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä, että Washingtonissa 14 päivänä tammikuuta 1948 allekirjoitetut Kansainvälistä Valuuttarahastoa ja Kansainvälistä Jälleenrakennuspankkia koskevat sopimukset ovat voimassa niinkuin niistä on sovittu.

Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1948.

KANSAINVÄLISEN VALUUTTARAHASTON SOPIMUSARTIKLAT

Hallitukset, joiden nimissä tämä sopimus on allekirjoitettu, sopivat:

Johdantoartikla

Kansainvälisen valuuttarahaston perustamisesta ja toiminnasta ovat voimassa seuraavat määräykset:

I artikla
Tarkoitusperät

Kansainvälisen valuuttarahaston päämääränä on:

(i) Edistää kansainvälistä valuuttapoliittista yhteistyötä pysyväisen laitoksen avulla, joka tarjoaa teknillisen neuvottelu- ja yhteistoimintakoneiston kansainvälisten valuuttakysymysten alalla;

(ii) helpottaa kansainvälisen kaupan laajenemista ja tasaista kasvua ja siten edistää korkean työllisyyden ja korkeiden reaalitulojen saavuttamista ja ylläpitämistä sekä kaikkien jäsenten tuotantomahdollisuuksien kehittämistä kaiken talouspolitiikan ylimpänä päämääränä;

(iii) edistää valuuttojen vakavuutta ja jäsenvaltioiden välisten järjestettyjen valuuttasuhteiden voimassapitämistä sekä välttää valuutan arvon alentamisia kilpailutarkoituksessa;

(iv) myötävaikuttaa multilateraalisen maksujärjestelmän ylläpitämiseen jäsenten välisissä juoksevissa maksuissa ja maailmankaupan kehitystä ehkäisevien valuuttarajoitusten poistamiseen;

(v) kohottaa jäsenten luottamusta asettamalla niiden käytettäviksi rahaston varoja riittävää vakuutta vastaan ja siten tarjota niille mahdollisuus korjata maksutasehäiriönsä ryhtymättä kansallisen tai kansainvälisen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta vahingollisiin toimenpiteisiin;

(vi) edellä esitetyn mukaisesti lyhentää jäsenten kansainvälisessä maksutaseessa esiintyvien tasapainohäiriöiden kestoaikaa ja lieventää niiden ankaruutta.

Rahasto pyrkiköön kaikissa päätöksissään tässä artiklassa esitettyihin päämääriin.

II artikla
Jäsenyys

1 os. Kantajäsenet

Rahaston kantajäseniä ovat Yhtyneiden Kansakuntien valuutta- ja finanssikonferenssissa edustetut maat, joiden hallitukset hankkivat jäsenyytensä ennen XX artiklan 2 os. e) kohdassa vahvistettua päivämäärää.

2 os. Muut jäsenet

Muilla mailla on tilaisuus päästä jäseneksi niinä ajankohtina ja sellaisin ehdoin, jotka rahasto määrää.

III artikla
Osuudet ja merkinnät

1 os. Osuudet

Jokaiselle jäsenelle määrätään osuus. Yhtyneiden Kansakuntien valuutta- ja finanssikonferenssissa edustettujen, ennen XX artiklan 2 osaston e) kohdassa vahvistettua päivämäärää jäsenyytensä hankkineiden jäsenten osuus on vahvistettu liitteessä A. Muiden jäsenten osuuden määrää rahasto.

2 os. Osuuksien muuttaminen

Rahasto tarkastaa osuudet joka viides vuosi ja ehdottaa, jos katsoo sen aiheelliseksi, jäsenosuuksien muuttamista. Jäsenen ehdotuksesta rahasto voi jonakin toisenakin ajankohtana ottaa harkitakseen asianomaisen osuuden muuttamisen. Jokaiseen osuuden muutokseen vaaditaan neljän viidesosan enemmistö kaikista äänistä; mitään osuutta ei saa muuttaa ilman asianomaisen jäsenen hyväksymistä.

3 os. Merkintä: aika, paikka ja maksunsuoritustapa

a) Jokaisen jäsenen merkintä on yhtä suuri kuin hänen osuutensa, ja se maksetaan kokonaisuudessaan rahastolle määrätyssä talletuspaikassa, joko sinä päivänä tai ennen sitä, jolloin jäsen XX artiklan 4 os. c) tai d) kohdan mukaan on saanut oikeuden ostaa valuuttoja rahastosta.

b) Jäsenet maksavat kullassa vähintään pienemmän seuraavista määristä:

(i) kaksikymmentäviisi prosenttia osuudestaan; tai

(ii) kymmenen prosenttia julkisista nettovarannoistaan kultaa ja Yhdysvaltojen dollareita sinä päivänä, jona rahasto XX artiklan 4 os. a) kohdan mukaan tiedoittaa jäsenilleen, että sillä piakkoin on mahdollisuus ryhtyä valuuttatoimiin.

Jäsenet antavat rahastolle kulta- ja Yhdysvaltojen dollarivarantojensa määrittämiseksi välttämättömät tiedot.

c) Jäsenet suorittavat osuutensa loppuosan omassa valuutassaan.

d) Jollei jäsenen kulta- ja Yhdysvaltojen dollarivarantoa yllä b) olevassa (ii) kohdassa määrättynä ajankohtana voida saada selville siitä syystä, että jäsenen alueet ovat olleet vihollisen miehittämät, rahasto määrää toisen sopivan vaihtoehtoisen ajankohdan näiden varantojen määrittämiseksi. Jos tämä päivä on myöhäisempi kuin se päivämäärä, josta lähtien maa XX artiklan 4 os. c) tai d) kohdan mukaan on oikeutettu ostamaan rahastosta valuuttoja, on rahaston ja asianomaisen jäsenen sovittava väliaikaisesta kullassa suoritettavasta maksusta yllä olevan b) kohdan mukaan; merkintämäärän loppuosa maksetaan jäsenmaan valuutassa rahaston ja jäsenen sopiessa maksuehdoista niin pian kuin nettovarannot on voitu määrittää.

4 os. Maksut osuuksien muuttuessa

a) Jäsenen, joka suostuu osuutensa korottamiseen, on kolmenkymmenen päivän kuluessa suostumispäivästä laskettuna maksettava rahastolle kaksikymmentäviisi prosenttia korotuksesta kullassa ja loput omassa valuutassaan. Jos kuitenkin jäsenen rahareservit suostumispäivänä ovat pienemmät kuin uusi osuus, rahasto voi alentaa korotuksen kullassa määrättyä osaa.

b) Jos jäsen hyväksyy osuutensa alentamisen, on rahaston kolmenkymmenen päivän kuluessa hyväksymispäivästä lukien maksettava jäsenelle vähennyksen suuruinen määrä. Takaisinmaksu on suoritettava jäsenen valuutassa ja niin suuri osa kullassa, että rahaston asianomainen valuuttavaranto ei pääse vähenemään pienemmäksi kuin seitsemänkymmentäviisi prosenttia uudesta osuudesta.

5 os. Valuutan korvaaminen arvopapereilla

Rahaston tulee ottaa vastaan jokaiselta jäseneltään sen valuutan sijasta, jota rahasto ei katso toiminnalleen välttämättömäksi, velkakirjoja tai muita sitoumuksia, jotka jäsen tai jäsenen XIII artiklan 2 osaston mukaisesti osoittama talletuspaikka on antanut; näitä arvopapereita ei voida siirtää, ne ovat korottomia ja vaadittaessa pariarvoisina maksettavia rahaston tiliä osoitetussa talletuspaikassa hyvittäen. Tätä määräystä ei ole sovellettava vain jäsenten merkitsemiin valuuttoihin, vaan jokaiseen muuhun rahaston saatavaan tai sen hankkimaan valuuttaerään.

IV artikla
Valuuttojen pariarvot

1 os. Pariarvojen ilmaiseminen

a) Jäsenten valuuttojen pariarvot ilmaistaan kullassa tai Yhdysvaltojen dollareissa (paino ja hienous heinäkuun 1 päivänä 1944).

b) Kaikki valuuttalaskelmat, jotka koskevat jäsenten valuuttoja ja johtuvat tästä sopimuksesta, perustukoot pariarvolle.

2 os. Pariarvoon perustuvat kultakaupat

Rahasto määrää jäsenten välisiä kullansiirtoja varten marginaalin pariarvon ylä- ja alapuolelle, eikä jäsen saa ostaa kultaa hintaan, joka ylittää määrätyn marginaalirajan, tai myydä kultaa määrätyn marginaalirajan alittavaan hintaan.

3 os. Pariarvoon perustuvat valuuttakaupat

Jäsenten valuutassa niiden omassa maassa tapahtuvissa valuuttakaupoissa noudatettavat ylimmät ja alimmat valuuttakurssit saavat poiketa pariarvosta

(i) avistakaupoissa korkeintaan 1 prosentin; ja

(ii) muissa valuuttakaupoissa niin paljon yli avistakauppojen marginaalin, kuin rahasto katsoo kohtuulliseksi.

4 os. Valuuttojen vakavuutta koskevat velvoitukset

a) Jokainen jäsen sitoutuu yhteistyöhön rahaston kanssa valuuttojen vakavuuden edistämiseksi, jäsenten välisten järjestettyjen valuuttasuhteiden säilyttämiseksi ja kilpailutarkoituksessa suoritettujen valuutan arvon muutosten välttämiseksi.

b) Jäsen sitoutuu tämän sopimuksen mukaisin toimenpitein sallimaan alueellaan oman valuuttansa ja muiden jäsenten valuuttojen väliset vaihtotoimet ainoastaan tämän artiklan 3 osaston määräämissä rajoissa. Jäsenvaltion, jonka rahaviranomaiset tämän artiklan 2 osaston määräämissä rajoissa tosiasiallisesti vapaasti ostavat ja myyvät kultaa kansainvälisten liiketoimien suorittamiseksi, katsotaan täyttävän tämän sitoumuksen.

5 os. Pariarvojen muuttaminen

a) Jäsenen ei tule esittää minkäänlaista valuuttansa pariarvon muutosta, paitsi milloin tarkoituksena on perustavaa laatua olevan tasapainohäiriön korjaaminen.

b) Jäsenen valuutan pariarvon muuttamiseen saa ryhtyä vain jäsenen esityksestä sekä vain jäsenen ja rahaston välisen neuvottelun jälkeen.

c) Silloin kun muutosta on esitetty, rahasto ottaa ensin huomioon kaikki aikaisemmat, XX artiklan 4 osaston mukaan alun perin määrätyn pariarvon muutokset, mikäli sellaisia on tehty. Milloin esitetty muutos yhdessä kaikkien aikaisempien muutosten kanssa, olkoon kysymyksessä korotus tai lasku,

(i) ei ylitä kymmentä prosenttia alkuperäisestä pariarvosta, ei rahasto saa esittää vastalausetta;

(ii) ei ylitä seuraavaa kymmentä prosenttia alkuperäisestä pariarvosta, rahasto voi joko hyväksyä muutokset tai esittää vastalauseen, jolloin sen kuitenkin, jos jäsen sitä vaatii, on ilmoitettava mielipiteensä seitsemänkymmenkahden tunnin kuluessa;

(iii) ei pysyttele yllä olevissa (i) ja (ii) kohdissa mainittujen rajojen puitteissa, rahasto voi hyväksyä sen tai esittää vastalauseensa, mutta saakoon kuitenkin mielipiteensä ilmoittamiseksi pitemmän ajan.

d) Tämän artiklan 7 osaston mukaisia yleisiä pariarvon muutoksia ei oteta huomioon todettaessa, täyttääkö ehdotettu muutos yllä olevassa c) (i), c) (ii) tai c) (iii) kohdassa määrätyt ehdot.

e) Jäsen voi muuttaa valuuttansa pariarvoa ilman rahaston hyväksymistä, jos muutos ei vaikuta rahaston jäsenten kansainvälisiin liiketoimiin.

f) Rahaston on kannatettava esitettyä yllä olevan c) (ii) tai c) (iii) kohdan mukaista muutosta, milloin se on vakuuttunut siitä, että muutos on välttämätön perustavaa laatua olevan tasapainohäiriön korjaamiseksi. Etenkään rahasto ei saa muutosta esittävän jäsenvaltion harjoittaman sisäisen sosiaali- tai muun politiikan johdosta vastustaa ehdotettua muutosta, mikäli se on vakuuttunut sen oikeutuksesta.

6 os. Luvattomien muutosten seuraukset

Jos jäsen muuttaa valuuttansa pariarvoa huolimatta rahaston vastalauseesta sellaisessa tapauksessa, jossa rahasto on oikeutettu esittämään vastaväitteen, se ei saa enää käyttää rahaston varoja, ellei rahasto toisin päätä. Siinä tapauksessa, että jäsenen ja rahaston välinen erimielisyys vielä kohtuullisen ajan kuluttua jatkuu, on asiaa käsiteltävä, kuten XV artiklan 2 os. b) kohta määrää.

7 os. Pariarvon yhdenmukaiset muutokset

Huolimatta tämän artiklan 5 os. b) kohdan määräyksistä rahasto voi yksinkertaisella äänten enemmistöllä ryhtyä kaikkien jäsenten valuuttojen pariarvojen yhdenmukaiseen muuttamiseen, edellyttäen, että jokainen jäsen, jolla on kymmenen prosenttia tai enemmän kaikista osuuksista, hyväksyy muutoksen. Jäsenen valuutan pariarvoa ei kuitenkaan saa muuttaa tämän määräyksen mukaisesti, jos sanottu jäsen seitsemänkymmenenkahden tunnin kuluttua rahaston antamasta päätöksestä lukien ilmoittaa rahastolle, ettei se tahdo valuuttansa pariarvoa täten muutettavan.

8 os. Rahaston varojen kulta-arvon säilyttäminen

a) Rahaston varojen kulta-arvon täytyy, huolimatta jonkin jäsenen valuutan pariarvon tai ulkomaisen arvon muutoksista, pysyä muuttumattomana.

b) Jos (i) jäsenen valuutan pariarvo laskee tai (ii) jäsenen valuutan ulkomainen arvo rahaston käsityksen mukaan jäsenen omalla alueella on huomattavasti laskenut, jäsenen on kohtuullisen ajan kuluessa hyvitettävä rahastoa sellaisella oman valuuttansa määrällä, joka vastaa rahaston hallussa olevan sanotun valuutan kulta-arvon alenemista.

c) Jos jäsenen valuutan pariarvo nousee, rahaston on hyvitettävä asianomaista jäsentä kohtuullisen ajan kuluessa jäsenvaltion valuutan määrällä, joka vastaa sanotun jäsenen rahaston hallussa olevan valuutan kulta-arvon nousua.

d) Tämän kohdan määräyksiä on noudatettava myös silloin, kun kaikkien jäsenten valuuttojen pariarvot yhdenmukaisesti muuttuvat, mikäli rahasto silloin, kun se ehdottaa tällaista muutosta, ei toisin määrää.

9 os. Eri valuutat jäsenvaltion alueella

Jos jäsen ehdottaa valuuttansa pariarvon muutosta, ehdotus koskee, mikäli sen tekijä ei toisin ilmoita, kaikkien niiden alueiden eri valuuttojen pariarvoja, joihin nähden asianomainen jäsen on XX artiklan 2 os. g) kohdan mukaan hyväksynyt tämän sopimuksen. Jäsen voi kuitenkin ilmoittaa, että ehdotus koskee ainoastaan päävaluuttaa, yhtä tai useampaa eri valuuttaa tai päävaluuttaa sekä yhtä tai useampaa erityisesti nimettyä valuuttaa.

V artikla
Rahaston kanssa suoritettavat liiketoimet

1 os. Rahaston kanssa yhteistoiminnassa olevat laitokset

Jäsenet ovat yhteydessä rahaston kanssa ainoastaan valtiovarainministeriönsä, keskuspankkinsa, vakauttamisrahastonsa tai muun sellaisen finanssiviranomaisen välityksellä, ja rahasto puolestaan välittää liikettä vain näiden kanssa tai kautta.

2 os. Rahaston toiminnan rajoitukset

Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, on rahaston nimissä tapahtuvat toimet rajoitettava sellaisiin, joiden tarkoituksena on hankkia jollekin jäsenelle sen omasta aloitteesta toisen jäsenen valuuttaa kultaa taikka ostoa haluavan jäsenen valuuttaa vastaan.

3 os. Rahaston varojen käytön ehdot

a) Jäsen on seuraavin ehdoin oikeutettu ostamaan rahastolta toisen jäsenen valuuttaa omaa valuuttaansa vastaan:

(i) jos jäsen, joka haluaa ostaa valuuttaa, todistaa, että se tarvitsee sitä välittömästi maksuihin, jotka ovat sopusoinnussa tämän sopimuksen määräysten kanssa;

(ii) jollei rahasto VII artiklan 3 osaston mukaan ole ilmoittanut, että sillä on niukasti haluttua valuuttaa;

(iii) jollei ehdotettu kauppa lisää rahastossa olevaa ostavan jäsenvaltion valuuttavarantoa enempää kuin kahdellakymmenelläviidellä prosentilla jäsenen osuudesta sellaisena kuin tämä on ollut ostopäivänä päättyvänä kahdentoista kuukauden ajanjaksona eikä saata tätä varantoa nousemaan yli kahdensadan prosentin sen osuudesta; kahdenkymmenenviiden prosentin rajaa sovelletaan ainoastaan siltä osalta, kuin rahaston varanto asianomaisen jäsenen valuuttaa on noussut yli seitsemänkymmenenviiden prosentin sen osuudesta, oltuaan tätä määrää pienempi;

(iv) jos rahasto ei aikaisemmin tämän artiklan 5 osaston, IV artiklan 6 osaston, VI artiklan 1 osaston tai XV artiklan 2 osaston a) kohdan mukaan ole evännyt jäseneltä, joka tahtoo suorittaa oston, oikeutta käyttää rahaston varoja.

b) Jäsen ei ole ilman rahaston lupaa oikeutettu käyttämään rahaston varoja valuutan termiinikauppoihin.

4 os. Rajoituksista luopuminen

Rahasto voi arvostelunsa mukaan ja huolehtien omista eduistaan luopua minkä tämän artiklan 3 os. a) kohdan määräyksistä tahansa, varsinkin niihin jäseniin nähden, jotka siihen asti ovat välttäneet käyttämästä laajalti ja pitkäaikaisesti rahaston varoja. Rahaston on tällöin otettava huomioon asianomaisen maan ajoittaiset tai poikkeukselliset tarpeet. Rahaston on edelleen otettava huomioon jäsenen aulius antaa lisävakuutena kultaa, hopeaa, arvopapereita tai muita hyväksyttäviä varoja, joiden arvo rahaston käsityksen mukaan riittävästi turvaa rahaston edut; rahasto voi rajoitusmääräyksistä luopumisen edellytyksenä vaatia tällaista lisävakuutta.

5 os. Rahaston varojen käyttöoikeuden evääminen

Jos jäsen rahaston käsityksen mukaan käyttää varoja tavalla, joka on vastoin rahaston tarkoitusta, rahaston on ilmoitettava asianomaiselle jäsenelle mielipiteensä ja myönnettävä kohtuullinen aika vastauksen antamiseen. Tämän tiedoituksen jälkeen rahasto voi rajoittaa jäsenen oikeutta käyttää rahaston varoja. Jos jäsen ei määräaikana ole antanut vastausta tai vastaus ei ole tyydyttävä, rahasto voi edelleen rajoittaa varojensa käyttöä tai etukäteen siitä sopivalla tavalla ilmoitettuaan kokonaan kieltää sen asianomaiselta jäseneltä.

6 os. Kullassa tapahtuvat valuuttojen ostot rahastolta

a) Jäsenen, joka suoraan tai välillisesti haluaa saada toisen jäsenen valuuttaa kultaa vastaan, on hankittava sitä myymällä kultaa rahastolle, mikäli se on jäsenelle yhtä edullista kuin valuutan hankkiminen muulla tavoin.

b) Tämän kohdan tarkoituksena ei ole estää jäsentä myymästä alueeltaan kaivettua uutta kultaa kaikilla markkinoilla.

7 os. Jäsenen valuutan takaisinostaminen rahastolta

a) Jäsenet ovat oikeutettuja ostamaan omaa valuuttaansa rahastolta kultaa vastaan, ja rahasto on velvollinen myymään sitä niin paljon kuin rahaston hallussa oleva asianomaisen valuutan varanto ylittää jäsenen osuuden.

b) Jokaisen rahaston toimintavuoden lopussa jäsenten on liitteessä B osoitetulla tavalla kultaa tai vaihtokelpoisia valuuttoja vastaan ostettava takaisin osa rahaston hallussa olevasta asianomaisen jäsenen valuutasta seuraavin ehdoin.

(i) Jäsenen on ostaessaan omaa valuuttaansa rahastolta takaisin käytettävä monetäärisestä reservistään niin suuri osa, että se vastaa puolta siitä määrästä, millä rahaston hallussa oleva valuuttavaranto vuoden aikana on kasvanut, lisättynä tai vähennettynä puolella siitä määrästä, jolla jäsenen monetääriset reservit ovat vuoden aikana kasvaneet tai vähentyneet. Näitä määräyksiä ei ole sovellettava, jos jäsenen monetääriset reservit vuoden aikana ovat vähentyneet enemmän kuin rahaston varanto jäsenen valuuttaa on kasvanut.

(ii) Jos yllä (i) kohdassa mainitun takaisinoston jälkeen (mikäli se oli tarpeellinen) osoittautuu, että jäsenen varanto toisen jäsenen valuuttaa (tai asianomaiselta jäseneltä hankkimaansa kultaa) on toisten jäsenten tai niiden alueella olevien henkilöiden kanssa mainitussa valuutassa suoritettujen liiketoimien seurauksena kasvanut, on jäsenen, jonka valuuttamäärä (tai kulta) näin on lisääntynyt, käytettävä lisäys ostaakseen omaa valuuttaansa takaisin rahastolta.

c) Edellä kohdassa b) mainittuja määräyksiä sovellettakoon vain niin kauan kuin

(i) jäsenen monetääriset reservit eivät alita sen osuutta; tai

(ii) rahaston varanto jäsenen valuuttaa ei alita seitsemääkymmentäviittä prosenttia jäsenen osuudesta; tai

(iii) rahaston hallussa olevan, ostoon käytettävän valuutan määrä ei nouse yli seitsemänkymmenenviiden prosentin asianomaisesta osuudesta.

8 os. Maksut

a) Jokaisen jäsenen, joka ostaa rahastolta omaa valuuttaansa vastaan toisen jäsenen valuuttaa, on maksettava kaikille jäsenille samansuuruinen kolmen neljäsosaprosentin välityspalkkio yli parihinnan. Rahasto voi nostaa tämän välityspalkkion korkeintaan yhteen prosenttiin tai alentaa sen puoleen prosenttiin asti.

b) Rahasto voi kantaa jäseniltä, jotka ostavat kultaa rahastolta tai myyvät kultaa rahastolle, kohtuullisen palkkion.

c) Rahasto kantaa kaikilta jäseniltä yhdenmukaisen palkkion, joka on laskettu eri valuuttojen keskimääräisen päivittäisen varannon mukaan, mikäli tämä ylittää jäsenen osuuden. Nämä palkkiot ovat:

(i) määriltä, jotka eivät ylitä osuutta enemmällä kuin kahdellakymmenelläviidellä prosentilla: kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ei kanneta palkkiota; seuraavien yhdeksän kuukauden aikana kannetaan puoli prosenttia vuodessa; sen jälkeen palkkio kohoaa puoli prosenttia kultakin seuraavalta vuodelta.

(ii) määriltä, jotka ylittävät osuudet enemmällä kuin kahdellakymmenelläviidellä, mutta vähemmällä kuin viidelläkymmenellä prosentilla: edellisen lisäksi puoli prosenttia ensimmäiseltä vuodelta sekä edelleen puoli prosenttia lisää kultakin seuraavalta vuodelta.

(iii) jokaiselta seuraavalta kahdenkymmenenviiden prosentin ylitykseltä: edellisen lisäksi puoli prosenttia ensimmäiseltä vuodelta ja edelleen puoli prosenttia lisää kultakin seuraavalta vuodelta.

d) Jos rahaston varanto jäsenen valuuttaa on noussut niin suureksi, että jonkin osan korko vastaa neljän prosentin vuosikorkoa, rahaston ja jäsenen on harkittava keinoja ja mahdollisuuksia vähentää rahaston varantoa jäsenen valuuttaa. Tämän jälkeen palkkiot nousevat yllä olevan c) kohdan määräysten mukaan, kunnes ne saavuttavat viisi prosenttia; jollei yksimielisyyttä silloinkaan saavuteta, rahasto voi soveltaa sopiviksi katsomiaan kokomääriä.

e) Edellä c) ja d) kohdissa mainitut prosenttimäärät voidaan muuttaa kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä.

f) Kaikki palkkiot on maksettava kullassa. Jos kuitenkin jäsenen monetääriset reservit alittavat puolet sen osuudesta, suhde reservien ja osuuden puolikkaan välillä osoittaa kullassa maksettavan määrän; loput on maksettava jäsenen omassa valuutassa.

VI artikla
Pääomansiirrot

1 os. Rahaston varojen käyttö pääomansiirtoihin

a) Jäsen ei ole oikeutettu käyttämään rahaston varoja maasta pois suuntautuvaa pitkäaikaista ja laajaa pääomanliikettä varten. Rahasto voi kehoittaa jäsentä ryhtymään tarkkailutoimenpiteisiin rahaston varojen senlaatuisen käytön estämiseksi. Jos jäsen, saatuaan tällaisen kehoituksen, laiminlyö asianmukaisen tarkkailun, rahasto voi evätä jäseneltä varojensa käytön.

b) Tämän osaston määräykset eivät saa

(i) estää rahaston varojen käyttöä sellaisiin kohtuullisiin pääomansiirtoihin, jotka tarvitaan viennin lisäämiseksi tai tavanmukaisten kauppa-, pankki- tai muiden toimien yhteydessä; tai

(ii) olla vahingoksi pääomanliikkeille, jotka suoritetaan jäsenvaltion omasta kulta- tai ulkomaanvaluuttavarannosta, mutta jäsenen on huolehdittava siitä, että tällaiset pääomanliikkeet ovat sopusoinnussa rahaston päämäärien kanssa.

2 os. Pääomansiirtoja koskevat erikoismääräykset

Jos rahaston varanto jäsenen valuuttaa ainakin edeltäneinä kuutena kuukautena on jäänyt alle seitsemänkymmenenviiden prosentin asianomaisen maan osuudesta, asianomainen jäsen on, mikäli siltä ei tämän artiklan 1 osaston, IV artiklan 6 osaston, V artiklan 5 osaston tai XV artiklan 2 os. a) kohdan mukaan ole evätty oikeutta käyttää rahaston varoja, huolimatta tämän artiklan 1 os. a) kohdan määräyksistä, oikeutettu saamaan rahastosta omaa valuuttaansa vastaan toisen jäsenen valuuttaa kaikkiin tarkoituksiin, myös pääomansiirtoihin. Pääomansiirtoja varten tapahtuvat, tämän osaston mukaiset kaupat eivät kuitenkaan ole sallittuja, jos ne kohottaisivat tarjotun valuutan varannon yli seitsemänkymmenenviiden prosentin asianomaisesta osuudesta tai alentaisivat halutun valuutan varannon alle seitsemänkymmenenviiden prosentin sen jäsenen osuudesta, jonka valuuttaa kysytään.

3 os. Pääomasiirtojen tarkkailu

Jäsenet voivat toimeenpanna kansainvälisten pääomaliikkeiden säännöstelemiseksi välttämättömän tarkkailun, mutta ne eivät saa suorittaa sitä tavalla, joka vaikeuttaa juoksevien maksujen suorittamista tai liiallisesti hidastaa varojen siirtoja velkojen peittämiseksi, paitsi kuten VII artiklan 3 os. b) kohdassa ja XIV artiklan 2 osastossa määrätään.

VII artikla
Niukat valuutat

1 os. Valuutan yleinen niukkuus

Jos rahasto huomaa, että alkaa ilmetä yleistä niukkuutta tietystä valuutasta ilmoittakoon tästä jäsenille sekä antakoon selvityksen, jossa esitetään niukkuuden syyt ja ehdotetaan toimenpiteitä sen poistamiseksi. Selvityksen valmisteluihin ottakoon osaa sen jäsenen edustaja, jonka valuutasta on kysymys.

2 os. Rahaston niukkojen valuuttojen varannon lisäämistä tarkoittavat toimenpiteet

Rahasto voi, sikäli kuin sellainen menettely näyttää tarkoituksenmukaiselta sen hallussa olevan, jonkin jäsenen valuutan varannon täydentämiseksi, ryhtyä toiseen tai molempiin seuraavista toimenpiteistä:

(i) Se voi esittää asianomaiselle jäsenelle, että tämä lainaisi rahastolle sovituin ehdoin omaa valuuttaansa tai että rahasto jäsenen suostumuksesta lainaisi sen valuuttaa jostain muualta jäsenvaltion alueen sisä- tai ulkopuolelta; mutta jäsen ei ole velvollinen myöntämään rahastolle tällaisia lainoja tai antamaan suostumustaan siihen, että rahasto lainaa muualta jäsenen valuuttaa.

(ii) Se voi vaatia jäsentä myymään rahastolle omaa valuuttaansa kultaa vastaan.

3 os. Rahaston varannon niukkuus.

a) Jos rahasto toteaa, että tietyn jäsenvaluutan kysyntä vakavasti vaikeuttaa sen kykyä asettaa tätä valuttaa käytettäväksi, sen on huolimatta siitä, onko se antanut asiasta tämän artiklan 1 osaston mukaisen selvityksen vai ei, nimenomaan julistettava asianomainen valuutta niukaksi ja siitä lähtien jaettava olemassa oleva ja kerääntyvä niukan valuutan varanto sopivasti huomioon ottaen jäsenten suhteelliset tarpeet, yleisen kansainvälisen taloudellisen tilanteen ja muut asiaa koskevat seikat. Rahasto antaa selvityksen toimenpiteistään.

b) Rahaston nimenomainen yllä olevan a) kohdan mukainen selvitys valtuuttaa kaikki jäsenet, sovittuaan siitä rahaston kanssa, tilapäisesti supistamaan niukassa valuutassa tapahtuvaa vapaata valuuttaliikettään. IV artiklan 3 ja 4 osastojen mukaisin ehdoin jäsenet saavat vapaasti määrätä rajoitustavan, mutta rajoitukset eivät kuitenkaan saa ulottua pitemmälle, kuin on välttämätöntä niukan valuutan kysynnän sopeuttamiseksi asianomaisen jäsenen hallussa olevan tai sille kertyvän varannon mukaiseksi; rajoituksia on supistettava ja ne on lopetettava heti, kun olosuhteet sallivat.

c) Yllä b) kohdassa myönnetty valtuus lakkaa heti, kun rahasto nimenomaan julistaa, ettei kysymyksessä olevasta valuutasta enää ole puutetta.

4 os. Rajoitusten toimeenpano

Jäsenen, joka yllä 3 os. b) kohdassa mainittujen määräysten mukaan on ryhtynyt rajoitustoimenpiteisiin toisen jäsenen valuuttaan nähden, on suopeasti suhtauduttava kaikkiin tämän toisen jäsenen tekemiin esityksiin, jotka koskevat sellaisten rajoitusten toimeenpanoa.

5 os. Muiden kansainvälisten rajoitussopimusten vaikutus

Jäsenet älkööt vedotko sovittuihin velvoituksiin, joihin ne ennen tämän sopimuksen voimaantuloa ovat sitoutuneet toisten jäsenten kanssa, tavalla, joka estää tämän artiklan määräysten soveltamista.

VIII artikla
Jäsenten yleiset velvollisuudet

1 os. Johdanto

Paitsi muissa tämän sopimuksen artikloissa mainittuja velvoituksia, kaikki jäsenet sitoutuvat tässä artiklassa määrättyihin velvoituksiin.

2 os. Juoksevien maksujen rajoitusten välttäminen

a) Jäsen älköön VII artiklan 3 os. b) kohdan ja XIV artiklan 2 osaston mukaisin ehdoin ilman rahaston suostumusta ehkäiskö juoksevien kansainvälisten liiketoimien edellyttämien maksujen ja siirtojen suorittamista.

b) Jäsenen valuutassa tehty maksusopimus, joka on ristiriidassa asianomaisen jäsenen tämän sopimuksen mukaisesti ylläpidettyjen tai käytäntöön otettujen valuutantarkkailumääräysten kanssa, on mitätön kaikkien jäsenten alueella. Jäsenet voivat lisäksi yhteisestä sopimuksesta yhteistoimin tehostaa kunkin jäsenen valuutantarkkailumääräyksiä, mikäli toimenpiteet ja määräykset ovat sopusoinnussa tämän sopimuksen kanssa.

3 os. Diskriminoivien toimenpiteiden välttäminen

Jäsen ei saa muuten kuin tämän sopimuksen määräysten perusteella tai sovittuaan asiasta rahaston kanssa ryhtyä diskriminoiviin tai muihin sellaisiin valuuttapoliittisiin toimenpiteisiin, joiden johdosta kaikkia jäseniä ei kohdella samalla tavoin, eikä se saa sallia V artiklan 1 osastossa mainittujen viranomaisten tai laitosten ryhtyä sellaisiin. Jos jäsen tämän sopimuksen voimaan tullessa noudattaa tällaista järjestelyä tai käytäntöä, on asianomaisen jäsenen neuvoteltava rahaston kanssa sen asteittaisesta lakkauttamisesta, mikäli sitä ei säilytetä tai siihen ei ole ryhdytty XIV artiklan 2 osaston mukaisesti, jolloin mainitun artiklan 4 osaston määräykset ovat voimassa.

4 os. Ulkomaiden hallussa olevien valuuttojen vaihto

a) Jokainen jäsen on velvollinen ostamaan takaisin toisen jäsenen hallussa oleva valuuttansa, mikäli viimeksimainittu ostoa ehdottaessaan osoittaa,

(i) että asianomaiset valuuttamäärät on vastikään saatu juoksevista liiketoimista; tai

(ii) että niiden vaihtaminen on välttämätön juoksevien liiketoimien edellyttämien maksujen suorittamiseen.

Ostava jäsen voi oman valintansa mukaan suorittaa maksun joko kauppaa haluavan jäsenen valuutassa tai kullassa.

b) Yllä a) kohdassa mainittu velvoitus ei ole voimassa,

(i) jos asianomaisen valuutan vaihtamista tämän artiklan 2 osaston tai VI artiklan 3 osaston mukaisesti on rajoitettu; tai

(ii) jos valuuttamäärät ovat kerääntyneet sellaisten liiketoimien seurauksena, jotka on suoritettu ennen kuin jäsen on poistanut XIV artiklan 2 osaston perusteella säilytetyt tai käytäntöön otetut rajoitukset; tai

(iii) jos valuuttamäärät on hankittu vastoin sen jäsenen valuutanrajoituksia, jonka on suoritettava takaisinosto; tai

(iv) jos takaisinostoa haluavan jäsenen valuutta VII artiklan 3 os. a) kohdan mukaan on julistettu niukaksi; tai

(v) jos takaisinostoon kehoitettu jäsen syystä tai toisesta ei ole oikeutettu ostamaan rahastolta toisten jäsenten valuuttaa omaa valuuttaansa vastaan.

5 os. Tietojen antaminen

a) Rahasto voi vaatia jäseniltä kaikkia tietoja, jotka se katsoo toiminnalleen tarpeellisiksi, jolloin rahaston tehtävien tehokkaan hoitamisen vähimmäisehtona ovat seuraavat tiedot kustakin maasta:

(i) viralliset kotimaassa ja ulkomailla säilytetyt kulta- ja valuuttavarannot;

(ii) pankkien ja muiden kuin virallisten finanssilaitosten kotimaassa ja ulkomailla säilytetyt kulta- ja valuuttavarannot;

(iii) kullan tuotanto;

(iv) kullan vienti ja tuonti vastaanottaja- ja alkuperämaan mukaan;

(v) tavaroiden kokonaisvienti ja -tuonti vastaanottaja- ja alkuperämaan mukaan, maan valuutassa lausuttuna;

(vi) kansainvälinen maksutase, joka sisältää 1) tavara- ja palvelusliikkeen, 2) kullansiirrot, 3) tunnetut pääomansiirrot ja 4) muut erät;

(vii) kansainväliset pääomansijoitukset, so. jäsenen alueella olevat ulkomaiset sijoitukset ja sen alueella olevien henkilöiden sijoitukset ulkomailla, mikäli sellaiset tiedot ovat saatavissa;

(viii) kansantulo;

(ix) hintaindeksit, so. tukku- ja vähittäishinta- sekä vienti- ja tuontihintojen indeksit;

(x) vieraitten valuuttojen osto- ja myyntikurssit;

(xi) valuutantarkkailu, so. selväpiirteinen esitys jäseneksi liittymisen aikana vallinneista valuuttamääräyksistä ja myöhemmistä muutoksista sitä mukaa kuin näitä esiintyy;

(xii) maista, missä on voimassa virallisia clearingsopimuksia, yksityiskohtaiset tiedot selvitystä odottavista kauppa- ja finanssiliikkeistä syntyneistä eristä sekä siitä, milloin nämä ovat erääntyneet maksettaviksi.

b) Rahaston on tietoja pyytäessään otettava huomioon jäsenten erilaiset mahdollisuudet hankkia vaaditut tiedot. Jäsenet eivät ole velvollisia antamaan niin yksityiskohtaisia tietoja, että ne paljastavat henkilöiden tai yhtymien liiketoimet. Kuitenkin on jäsenten annettava vaaditut tiedot niin seikkaperäisinä ja tarkkoina kuin mahdollista ja vältettävä arviointeja niin paljon kuin suinkin.

c) Rahasto voi sopia jäsenten kanssa muista tiedonannoista. Sen tulee olla keskus, johon kootaan ja jossa vaihdetaan monetäärisiä ja finanssiprobleemoja koskevia tietoja ja joka siten helpottaa sellaisten tutkimusten suorittamista, jotka ovat omansa auttamaan jäseniä rahaston tarkoitusperien saavuttamista edistävän politiikan kehittämisessä.

6 os. Jäsenten välinen neuvottelu voimassa olevista kansainvälisistä sopimuksista

Jos jäsen tämän sopimuksen perusteella on valtuutettu sopimuksessa mainituissa erikoisissa tai väliaikaisissa olosuhteissa ylläpitämään valuuttaliikkeen rajoituksia tai ottamaan käytäntöön uusia, ja tämä oikeus on vastoin jäsenten välisiä, ennen tämän sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyjä velvoituksia, asianomaisten on neuvoteltava keskenään molempia tyydyttävään sovittelutulokseen pääsemiseksi. Tämän artiklan määräykset eivät saa haitata VII artiklan 5 osaston mukaista toimintaa.

IX artikla
Oikeusasema, koskemattomuus ja erioikeudet

1 os. Artiklan tarkoitus

Jotta rahasto pystyisi täyttämään sille uskotut tehtävät, sille on myönnettävä kaikkien jäsenten alueella tämän artiklan mukainen oikeusasema, koskemattomuus ja erioikeudet.

2 os. Rahaston oikeudellinen asema

Rahasto on täysivaltainen juridinen henkilö ja sellaisena sillä on oikeus

(i) tehdä sopimuksia;

(ii) hankkia ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta;

(iii) käydä oikeutta.

3 os. Koskemattomuus oikeudenkäyntiin nähden

Rahasto, sen omaisuus ja varat nauttivat, katsomatta siihen, missä ja kenen hallussa ne ovat, koskemattomuutta kaikkeen oikeudenkäyntiin nähden, ellei rahasto tiettyjä toimenpiteitä varten tai sopimuksen mukaisten määräysten perusteella nimenomaan luovu koskemattomuudestaan.

4 os. Koskemattomuus muihin toimenpiteisiin nähden

Rahaston omaisuus ja varat nauttivat, riippumatta siitä, missä ja kenen hallussa ne ovat, koskemattomuutta kotietsintöihin, pakkotilaukseen, takavarikointeihin, pakkoluovutukseen tai kaikkiin muihin pakollisiin tai lainmukaisiin haltuunottoihin nähden.

5 os. Arkistojen koskemattomuus

Rahaston arkistot ovat loukkaamattomia.

6 os. Varojen rajoitussuoja

Sikäli kuin tämän sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseksi on tarpeellista, rahaston kaikki omaisuus ja varat ovat vapautetut kaikenlaatuisista rajoituksista, säännöstelystä, tarkkailusta ja maksuajan pidennyksistä.

7 os. Kirjeenvaihdon erioikeudet

Jäsenten on käsiteltävä rahaston virallista kirjeenvaihtoa samaan tapaan kuin muiden jäsenten virallista kirjeenvaihtoa.

8 os. Virkamiesten ja toimihenkilöiden koskemattomuus ja erioikeudet

Kaikki rahaston hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenet, varajäsenet, virkamiehet ja toimihenkilöt nauttivat

(i) virallisessa ominaisuudessaan suorittamiinsa toimiin nähden erivapautta oikeudenkäynnistä, ellei rahasto kumoa tätä erivapautta;

(ii) mikäli ei ole kysymys omista kansalaisista, samaa koskemattomuutta maahantulorajoituksiin, ulkomaalaisten tarkkailuun ja kansalliseen asevelvollisuuteen nähden ja samoja helpotuksia valuuttarajoituksiin nähden, jotka kuuluvat toisten jäsenvaltioiden samanasteisille edustajille, virkamiehille ja toimihenkilöille;

(iii) samanlaista kohtelua matkailuhelpotuksiin nähden kuin toisten jäsenvaltioiden samanasteiset edustajat, virkamiehet ja toimihenkilöt.

9 os. Verovapaus

a) Rahasto, sen varat, omaisuus, tulot ja tässä sopimuksessa säädetyt liiketoimet ovat vapautetut kaikista veroista ja tulleista. Rahasto on myös vapautettu verojen tai tullien kantamisesta ja maksamisesta.

b) Rahaston johtokunnan jäsenelle tai varamiehelle, virkamiehelle tai toimihenkilölle suoritetut palkat ja korvaukset ovat verovapaita, jolleivät mainitut henkilöt ole maan kansalaisia tai alamaisia tai maassa asuvia ulkomaalaisia.

c) Rahaston antamat sitoumukset tai arvopaperit, niistä maksetut osingot ja korot mukaan luettuina, ovat verovapaita kenen hallussa ne lienevätkin,

(i) jos verotus saattaisi nämä sitoumukset tai arvopaperit vain niiden alkuperän tähden huonompaan asemaan; tai

(ii) jos tällaisen verotuksen juridisena perustana olisi yksinomaan se merkintäpaikka tai valuutta, missä arvopaperi on annettu, jossa se on asetettu maksettavaksi tai on maksettu, tai rahaston jonkin toimiston tai liikepaikan sijainti.

10 os. Artiklan soveltaminen

Jokainen jäsen ryhtyköön omalla alueellaan tarpeellisiin toimenpiteisiin antaakseen tämän artiklan periaatteille lakiensa mukaisen oikeusvoiman ja antakoon rahastolle yksityiskohtaiset tiedot näistä toimenpiteistään.

X artikla
Suhteet muihin kansainvälisiin järjestöihin

Rahasto toimii tämän sopimuksen määräysten puitteissa yhdessä muiden kansainvälisten yleisluonteisten järjestöjen sekä erikoistehtäviä varten perustettujen saman alan virallisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Sellaiset sopimukset, jotka vaativat esillä olevan sopimuksen määräysten muuttamista, voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun tätä sopimusta on XVII artiklan mukaan muutettu.

XI artikla
Suhteet ei-jäsenvaltioihin

1 os. Velvollisuudet ei-jäsenvaltioiden kanssa ylläpidettyihin suhteisiin nähden

Jokainen jäsen on velvollinen:

(i) luopumaan tai pakottamaan V artiklan 1 osastossa mainitut finanssilaitokset luopumaan ei-jäsenvaltion tai sen alueella olevien henkilöiden kanssa käydystä yhteistoiminnasta, joka on esillä olevan sopimuksen tai rahaston päämäärien vastainen;

(ii) yhteistoiminnassaan ei-jäsenvaltion tai sen alueella olevien henkilöiden kanssa luopumaan sellaisesta käytännöstä, joka on esillä olevan sopimuksen tai rahaston päämäärien vastainen; sekä

(iii) yhteistoiminnassa rahaston kanssa ehkäisemään sellaiset ei-jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden alueella olevien henkilöiden kanssa suoritettavat liiketoimet, jotka ovat tämän sopimuksen tai rahaston päämäärien vastaiset.

2 os. Ei-jäsenten kanssa suoritettujen liiketoimien rajoitukset

Tämä sopimus ei koske jäsenen oikeutta rajoittaa ei-jäsenvaltioiden tai niiden alueella olevien henkilöiden kanssa käytyä valuuttaliikettä, paitsi jos nämä rajoitukset rahaston käsityksen mukaan vahingoittavat jäsenten etuja ja ovat sen päämäärien vastaisia.

XII artikla
Järjestysmuoto ja hallinto

1 os. Rahaston rakenne

Rahastolla on hallintoneuvosto, johtokunta, toimitusjohtaja ja henkilökunta.

2 os. Hallintoneuvosto

Rahaston kaikki laillinen valta kuuluu hallintoneuvostolle, johon jokainen jäsenvaltio oman valintansa mukaan lähettää jäsenen ja varajäsenen. Jäsenen ja varajäsenen toimiaika on viisi vuotta, ellei hänet nimittänyt jäsenvaltio aikaisemmin kutsu häntä takaisin, ja hänet voidaan nimittää virkaansa myös uudestaan. Varamiehet ovat äänioikeutettuja vain päämiehensä poissa ollessa. Neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

b) Hallintoneuvosto voi siirtää kaikki itselleen kuuluvat oikeudet ja valtuudet johtokunnalle, lukuunottamatta oikeutta

(i) hyväksyä uusia jäseniä ja määrätä jäseneksipääsyn ehdoista;

(ii) hyväksyä osuuden muutosta;

(iii) hyväksyä kaikkien jäsenvaluuttojen pariarvojen yhdenmukaista muuttamista;

(iv) päättää yhteistoiminnasta muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa (paitsi tilapäisten ja hallinnollista laatua olevien sopimusten tekoa);

(v) päättää nettotulon jakamisesta;

(vi) erottaa jäsenvaltio;

(vii) päättää rahaston toiminnan lopettamisesta;

(viii) ratkaista valituksia, jotka kohdistuvat johtokunnan suorittamiin tämän sopimuksen tulkintoihin.

c) Hallintoneuvoston tulee pitää vuosikokous ja muita kokouksia niin usein kuin se itse pitää tarpeellisena tai kun johtokunta sitä pyytää. Johtokunnan on kutsuttava hallintoneuvosto koolle, jos viisi johtokunnan jäsentä tai jäsenet, joilla on vähintään neljännes kaikista äänistä, sitä vaativat.

d) Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä edustaen ainakin kahta kolmasosaa kaikista äänistä.

e) Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on käytettävissä sama äänimäärä kuin hänet nimittäneelle jäsenelle tämän artiklan 5 osaston mukaan on myönnetty.

f) Hallintoneuvosto voi antamillaan ohjeilla oikeuttaa johtokunnan, milloin tämä sen katsoo olevan rahaston edun mukaista, joistakin erikoiskysymyksistä tiedustelemaan hallintoneuvoston mielipidettä neuvostoa koolle kutsumatta.

g) Hallintoneuvosto, ja siihen valtuutettuna johtokunta, voivat määrätä käytäntöön otettaviksi rahaston liiketoiminnan johtamisen kannalta välttämättömät tai tarkoituksenmukaiset ohjesäännöt ja säännökset.

h) Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet toimivat rahastossa ilman palkkiota; kokousten aiheuttamista kuluista rahaston on kuitenkin suoritettava heille korvaus.

i) Hallintoneuvosto määrää johtokunnalle suoritettavat korvaukset sekä toimitusjohtajan palkan ja toimiehdot.

3 os. Johtokunta

a) Johtokunta vastaa rahaston yleisestä toiminnasta ja käyttää siihen hallintoneuvoston sille antamia valtuuksia.

b) Johtokuntaan kuuluu vähintään kaksitoista jäsentä, joiden ei tarvitse olla hallintoneuvoston jäseniä. Heidät valitaan siten, että

(i) ne viisi jäsenvaltiota, joiden osuudet ovat suurimmat, nimittävät viisi hallintoneuvoston jäsentä;

(ii) korkeintaan kaksi valitaan, jos alempana olevan c) kohdan mukaisia määräyksiä on noudatettava;

(iii) ne jäsenvaltiot, jotka eivät voi nimittää johtokunnan jäseniä, lukuunottamatta Amerikan tasavaltoja, valitsevat viisi jäsenistä; sekä

(iv) ne Amerikan tasavallat, jotka eivät voi nimittää johtokunnan jäsentä, valitsevat kaksi jäsenistä.

Tämän osaston yhteydessä ymmärretään jäsenillä liitteessä A lueteltujen valtioiden hallituksia, katsomatta siihen, ovatko ne saaneet jäsenyytensä XX artiklan vai II artiklan 2 osaston perusteella. Jos muiden maiden hallitukset liittyvät rahastoon, hallintoneuvosto voi neljän viidesosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä lisätä johtokunnan jäsenten lukumäärää.

c) Mikäli ei toisessa ja myöhemmissä säännöllisissä johtokunnan vaaleissa niiden jäsenvaltioiden joukossa, jotka yllä olevan b) (i) kohdan mukaan ovat oikeutettuja nimittämään jäsenen, ole mukana niitä kahta jäsenvaltiota, joiden rahaston hallussa olevan valuutan varanto on keskimäärin kahden vuoden aikana absoluuttisin kullassa lausutuin määrin eniten alittanut niiden osuudet, on jommallakummalla tai asianhaaroista riippuen molemmilla kyseisillä valtioilla oikeus nimittää johtokunnan jäsen.

d) XX artiklan 3 os. b) kohdan mukaiset johtokunnan valittavien jäsenten vaalit tapahtuvat kahden vuoden väliajoin liitteessä C annettujen määräysten mukaan rahaston mielipiteen mukaan täydennettyinä. Jos hallintoneuvosto yllä olevan b) kohdan mukaan lisää johtokunnan valittavien jäsenten lukumäärää, se muuttaa samalla tarpeen vaatimalla tavalla liitteen C määräysten mukaisia, jäsenten vaaliin vaadittavia ääniosuuksia.

e) Jokainen johtokunnan jäsen nimittää varajäsenen, joka edustaa häntä lainvoimaisesti hänen poissaollessaan. Mikäli nimittäneet johtokunnan jäsenet ovat läsnä, varamiehet voivat äänioikeudetta seurata istuntoa.

f) Johtokunnan jäsenet pysyvät virassaan, kunnes heidän seuraajansa on nimitetty tai valittu. Jos valitun jäsenen virka jää avoimeksi enemmän kuin yhdeksänkymmentä päivää ennen hänen virkakautensa loppua, niiden jäsenvaltioiden, jotka olivat valinneet edellisen jäsenen, on valittava seuraaja jäljellä olevaksi virkakaudeksi. Vaalin ratkaisee annettujen äänten enemmistö. Viran ollessa avoinna edellisen jäsenen varamies hoitaa sitä, mutta hän ei voi nimittää itselleen varamiestä.

g) Johtokunta hoitaa virkaansa jatkuvasti rahaston pääpaikassa ja se kokoontuu niin usein kuin rahaston toiminta vaatii.

h) Johtokunta on päätösvaltainen, jos vähintään puolet jäsenistä on läsnä ja nämä jäsenet yhdessä edustavat vähintään puolta kaikista äänistä.

i) Jokaisella nimitetyllä johtokunnan jäsenellä on yhtä monta ääntä, kuin tämän artiklan 5 osaston mukaan nimittäneellä jäsenvaltiollakin. Jokaisella valitulla johtokunnan jäsenellä on niin monta ääntä kuin annettiin vaalissa hänen puolestaan. Kun tämän artiklan 5 os. b) kohdan määräykset ovat sovellettavissa, lisääntyvät tai vähenevät vastaavasti ne äänet, jotka johtokunnan jäsen muuten olisi voinut saada. Jäsenen on käytettävä koko äänimääränsä yhtenä kokonaisuutena.

j) Hallintoneuvosto säätää tarpeelliset määräykset, jotta sellainen jäsenvaltio, joka ei yllä olevan b) kohdan mukaan ole oikeutettu johtokunnan jäsentä nimittämään, voisi lähettää edustajan johtokunnan kaikkiin kokouksiin, joissa käsitellään asianomaisen itsensä esittämä tai sitä läheisesti koskeva kysymys.

k) Johtokunta asettaa tarpeen mukaan valiokuntia. Näiden valiokuntien jäsenten ei tarvitse olla hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniä tai heidän varamiehiään.

4 os. Toimitusjohtaja ja henkilökunta

a) Johtokunta valitsee toimitusjohtajan, joka ei voi olla hallintoneuvoston eikä johtokunnan jäsen. Toimitusjohtaja on johtokunnan puheenjohtaja, mutta hän on äänioikeutettu vain äänten mennessä tasan. Hän voi ilman äänioikeutta olla läsnä hallintoneuvoston istunnoissa. Johtokunta voi tekemällään päätöksellä vapauttaa toimitusjohtajan virastaan.

b) Toimitusjohtaja on rahaston henkilökunnan päällikkö ja johtaa johtokunnan alaisena rahaston varsinaista liiketoimintaa. Johtokunnan yleisvalvonnan alaisena hän vastaa rahaston hallinnosta sekä henkilökunnan nimittämisestä ja erottamisesta.

c) Rahaston toimitusjohtaja ja henkilökunta hoitavat tehtäviään vain rahaston viranhaltijan eikä minkään muun viranomaisen ominaisuudessa. Kaikkien jäsenvaltioiden on otettava huomioon tämän vastuun kansainvälinen luonne ja oltava vaikuttamatta henkilökuntaan sen työssä.

d) Henkilökuntaa valitessaan toimitusjohtajan on pyrittävä, huomioonottaen tehokkuuden ja korkeimman ammattitaidon erittäin suuren merkityksen, saamaan henkilökunta valituksi mahdollisimman laajalla maantieteellisellä pohjalla.

5 os. Äänioikeus

a) Jokaisella jäsenellä on 250 ääntä sekä lisäksi yksi ääni kutakin osuutensa 100,000 dollarin erää kohden.

b) Äänestettäessä V artiklan 4 tai 5 osaston mukaan jokainen jäsen saa yllä a) kohdassa mainitun äänimäärän

(i) lisättynä yhdellä äänellä kutakin 400,000 Yhdysvaltojen dollarin erää kohden, johon sen oman valuuttansa nettomyynti on äänestyspäivään mennessä noussut; tai

(ii) vähennettynä yhdellä äänellä kutakin 400,000 Yhdysvaltojen dollarin erää kohden, johon sen muiden valuuttojen netto-osto on äänestyspäivään mennessä noussut,

kuitenkin rajoitettuna siten, että netto-ostot ja nettomyynnit otetaan huomioon korkeintaan siinä määrin, kuin ne eivät ylitä asianomaisen jäsenen osuutta.

c) Kaikkien tässä osastossa edellytettyjen laskelmien perustana on Yhdysvaltojen dollari (paino ja hienous heinäkuun 1 päivänä 1944) muunnettuna IV artiklan 7 osastossa mainitulla yhdenmukaisella tavalla, jos muutos on tehty sanotun artiklan 8 os. d) kohdan mukaisesti.

d) Kaikkiin rahaston päätöksiin tarvitaan annettujen äänten enemmistö, mikäli ei nimenomaan toisin määrätä.

6 os. Nettotulon jako

a) Hallintoneuvosto päättää vuosittain, mikä osa rahaston nettotulosta on siirrettävä vararahastoihin ja mikä osa, jos ollenkaan, on jaettava.

b) Jos jako suoritetaan, on jokaiselle jäsenelle ensin suoritettava kahden prosentin yksinkertainen maksu siitä määrästä, jolla seitsemänkymmentäviisi prosenttia sen osuudesta ylittää sen rahaston hallussa kysymyksessä olevan vuoden aikana keskimäärin olleen valuutan määrän. Loput maksetaan kaikille jäsenille suhteessa niiden osuuksiin. Jokaiselle tuleva erä on suoritettava sen omassa valuutassa.

7 os. Tietojen julkaiseminen

a) Rahasto julkaisee vuosikertomuksen, joka sisältää tilintarkastajien vahvistaman tilinpäätöksen, ja julkaisee korkeintaan kolmen kuukauden väliajoin lyhyen selonteon liiketoimistaan sekä kulta- ja jäsenvaluuttavarannoistaan.

b) Rahasto voi julkaista muitakin selvityksiä, jotka sen mielestä näyttävät rahaston kannalta tarpeellisilta.

8 os. Mielipiteiden tiedoittaminen jäsenille

Rahasto on oikeutettu koska tahansa tiedoittamaan jäsenelle mielipiteensä tämän sopimuksen puitteissa esiintyvistä kysymyksistä. Rahasto voi kahden kolmasosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä päättää julkaista jäsenelle osoitetun esityksen, joka koskee sen monetääristä tai taloudellista tilannetta ja kehitystä, jotka ovat omansa välittömästi aiheuttamaan vaikeita tasapainohäiriöitä jäsenten kansainvälisessä maksutaseessa. Jos kyseinen jäsen ei ole oikeutettu valitsemaan johtokunnan jäsentä, sillä on oikeus tämän artiklan 3 os. j) kohdan mukaiseen edustukseen. Rahasto ei saa julkaista esitystä, joka edellyttäisi muutosta jäsenten taloudellisessa perusrakenteessa.

XIII artikla
Toimi- ja talletuspaikat

1 os. Toimipaikkojen sijainti

Rahaston pääpaikka sijaitsee siinä jäsenmaassa, jonka osuus on suurin; asioimistoja ja haaraliikkeitä voidaan perustaa muiden jäsenten alueille.

2 os. Talletuspaikat

a) Jokainen jäsenmaa määrää keskuspankkinsa koko rahaston hallussa olevan valuuttavarantonsa talletuspaikaksi; mikäli jäsenvaltiolla ei ole keskuspankkia, sen on määrättävä tarkoitukseen jokin muu rahaston hyväksymä laitos.

b) Rahasto voi säilyttää muita varojaan, myös kulta mukaanluettuna, viiden osuuksiensa puolesta suurimman jäsenen osoittamissa tai muissa valitsemissaan talletuspaikoissa. Aluksi on vähintään puolet rahaston varannosta talletettava sen jäsenen talletuspaikkaan, jonka alueella on rahaston pääpaikka, ja vähintään neljäkymmentä prosenttia muiden edellä mainittujen neljän jäsenen talletuspaikkoihin. Kuitenkin rahaston kullansiirrot on suoritettava huomioon ottaen kuljetuskustannukset ja rahaston todennäköiset tarpeet. Hätätilassa johtokunta voi siirtää rahaston kultavarannon joko kokonaan tai osittain mihin paikkaan tahansa, missä se on riittävästi suojattu.

3 os. Rahaston varojen takaaminen

Jokainen jäsen takaa kaikki rahaston varat niiltä menetyksiltä, jotka johtuvat sen osoittaman talletuspaikan romahduksesta tai maksujen lakkauttamisesta.

XIV artikla
Siirtymäkausi

1 os. Johdanto

Rahaston tehtävänä ei ole rahoittaa avustus- tai jälleenrakennustoimintaa eikä osallistua sodasta johtuvien kansainvälisten velkojen suorittamisiin.

2 os. Maksurajoitukset

Sodanjälkeisenä siirtymäkautena jäsenet saavat huolimatta tämän sopimuksen muissa artikloissa annetuista määräyksistä pitää voimassa juoksevia kansainvälisiä liiketoimia koskevat maksu- ja siirtorajoituksensa ja sopeuttaa ne muuttuneitten olosuhteitten mukaisiksi (ja, jos jäsenen alueet ovat olleet vihollisen miehittämät, tarpeen tullen ottaa käytäntöön uusia). Jäsenten on kuitenkin aina otettava valuuttapolitiikassaan huomioon rahaston päämäärät; niiden on, niin pian kuin olosuhteet sallivat, ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin sellaisten kauppa- ja finanssisopimusten aikaansaamiseksi muiden jäsenten kanssa, jotka helpottavat kansainvälistä maksuliikettä ja valuuttojen vakavuuden säilyttämistä. Ennen kaikkea jäsenten on poistettava tämän kohdan mukaan voimassa pidetyt tai uudet rajoitukset, niin pian kuin ne ovat vakuutettuja siitä, että ne myös ilman niitä kykenevät tasapainottamaan maksutaseensa sillä tavoin, ettei niiden kohtuuttomassa määrässä tarvitse turvautua rahaston varoihin.

3 os. Ilmoitus rahastolle

Jokaisen jäsenen on, ennen kuin se XX artiklan 4 os. c) tai d) kohdan mukaan saa oikeuden ostaa rahastosta valuuttaa, ilmoitettava rahastolle, aikooko se soveltaa tämän artiklan 2 osastossa mainittuja siirtymäkautta koskevia määräyksiä, vai onko se valmis ryhtymään VIII artiklan 2, 3 ja 4 osastojen mukaisiin sitoumuksiin. Jäsen, joka soveltaa siirtymäkauden määräyksiä, ilmoittakoon rahastolle siitä, niin pian kuin se on valmis ryhtymään edellä mainittuihin sitoumuksiin.

4 os. Rahaston toimenpiteet rajoituksiin nähden

Viimeistään kolmen vuoden kuluttua toimintansa aloittamisesta ja jokaisena seuraavana vuonna on rahaston laadittava selvitys tämän artiklan 2 osastossa mainituista, vielä voimassa olevista rajoituksista. Viiden vuoden kuluttua rahaston toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka vuosi on jokaisen jäsenen, joka vielä ylläpitää VIII artiklan 2, 3 ja 4 osastojen vastaisia rajoituksia, neuvoteltava rahaston kanssa niiden jatkuvasta ylläpitämisestä. Rahasto voi, jos pitää sellaista menettelyä erikoisolosuhteissa tarpeellisena, huomauttaa jäsenelle, että edellytykset olisivat suotuisat tiettyjen rajoitusten peruuttamiseksi tai rajoitusten yleiseksi poistamiseksi, mikäli ne ovat esillä olevan sopimuksen muiden artiklojen vastaisia. Jäsenelle myönnettäköön sopiva aika määrätäkseen kantansa tällaiseen esitykseen nähden. Jos rahasto katsoo, että jäsen edelleen ylläpitää rahaston päämäärien vastaisia rajoituksia, sen on toimittava XV artiklan 2 os. a) kohdan mukaisesti.

5 os. Siirtymäkauden luonne

Rahaston on suhteissaan jäseniinsä lähdettävä siitä, että sodanjälkeinen siirtymäkausi on muutosten ja sopeutumisen aikaa; ratkaistessaan jäsenten esittämiä, siirtymäkautta koskevia toivomuksia sen on pyrittävä kiistanalaisissa tapauksissa tekemään päätöksensä jäsenten edun mukaisesti.

XV artikla
Jäsenyyden peruuttaminen

1 os. Jäsenten eroamisoikeus

Jäsen voi milloin tahansa erota rahastosta jättämällä siitä kirjallisen ilmoituksen rahaston pääpaikkaan. Eroaminen lasketaan alkavaksi ilmoituksen perillesaapumispäivänä.

2 os. Pakollinen ero

a) Jos jäsen ei täytä jotakin tämän sopimuksen mukaista velvoitustaan, rahasto voi kieltää siltä varojensa käytön. Tämä kohta ei millään tavoin rajoita IV artiklan 6 osaston, V artiklan 5 osaston tai VI artiklan 1 osaston määräyksiä.

b) Jos jäsen ei edelleen kohtuullisen väliajan kuluttua täytä jotakin tämän sopimuksen mukaista velvoitustaan tai jos IV artiklan 6 osastossa mainittua erimielisyyttä edelleen on jäsenen ja rahaston välillä, voidaan asianomaista jäsentä hallintoneuvoston päätöksellä vaatia eroamaan rahastosta. Päätöksen hyväksymiseen vaaditaan hallintoneuvoston jäsenten äänten enemmistö, joka edustaa vähintään puolta kaikista äänistä.

c) Erityisillä säännöksillä on taattava, että, ennen kuin jäsentä vastaan ryhdytään edellisen a) tai b) kohdan mukaisiin toimenpiteisiin, jäsenelle on kohtuullisen ajan kuluessa ilmoitettava sitä vastaan suunnatut valitukset ja sille varattava sopiva tilaisuus esittää käsityskantansa suullisesti ja kirjallisesti.

3 os. Eroavien jäsenten tilien selvitys

Jos jäsen eroaa rahastosta, rahaston normaalit, asianomaisen jäsenen valuutassa tapahtuvat liiketoimet lakkaavat. Rahaston ja eroavan jäsenen on kiireellisesti sovittava tiliensä selvittämisestä. Jollei yksimielisyyttä viipymättä saavuteta, tilit on järjestettävä liitteen D määräysten mukaan.

XVI artikla
Määräykset odottamattomien tapausten sattuessa

1 os. Väliaikainen kumoaminen

a) Odottamattomien tapausten sattuessa, jotka vaarantavat rahaston toimintaa, johtokunta voi yksimielisellä päätöksellä korkeintaan sadaksikahdeksikymmeneksi päiväksi kumota seuraavat määräykset:

(i) IV artiklan 3 osaston ja 4 os. b) kohdan;

(ii) V artiklan 2, 3, 7, 8 os. a) ja f) kohdat;

(iii) VI artiklan 2 osaston;

(iv) XI artiklan 1 osaston.

b) Samanaikaisesti kun jokin yllä mainituista määräyksistä päätetään kumota, johtokunnan on kutsuttava hallintoneuvosto koolle aikaisimpana mahdollisena päivänä.

c) Johtokunta ei voi kumota mitään määräystä pitemmäksi kuin sadankahdenkymmenen päivän ajaksi. Tällaista kumoamista voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdellasadallaneljälläkymmenellä päivällä, jos hallintoneuvosto tämän päättää neljän viidesosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä; pitempi kumoaminen on mahdollinen vain muuttamalla esillä olevaa sopimusta XVII artiklan mukaan.

d) Johtokunta voi koska tahansa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä kaikista äänistä peruuttaa väliaikaisen kumoamisen.

2 os. Rahaston lopettaminen

a) Ainoastaan hallintoneuvosto voi päättää rahaston lopettamisesta. Jos johtokunta odottamattomien tapausten sattuessa tulee siihen käsitykseen, että rahaston lopettaminen mahdollisesti käy välttämättömäksi, se voi hallintoneuvoston ratkaisuun asti väliaikaisesti lakkauttaa kaikki liiketoimet.

b) Jos hallintoneuvosto päättää lakkauttaa rahaston, tämän on viipymättä lopetettava kaikki toimintansa, lukuunottamatta toimia, jotka koskevat rahaston varojen säännöllistä perimistä ja selvittämistä, sekä sen sitoumusten suorittamista. Kaikki jäsenten tämän sopimuksen mukaiset velvollisuudet lakkaavat, lukuunottamatta tässä artiklassa, XVIII artiklan (c) kohdassa, liitteen D 7 kohdassa ja liitteessä E mainittuja velvollisuuksia.

c) Lopettaminen suoritetaan niinkuin liitteessä E on määrätty.

XVII artikla
Sopimuksen muuttaminen

a) Kaikki tämän sopimuksen muutosehdotukset, on ne sitten tehnyt jäsen, hallintoneuvoston jäsen tai johtokunta, on jätettävä hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka esittää ne neuvostolle. Jos neuvosto hyväksyy ehdotetun muutoksen, rahaston on kiertokirjeellä tai sähkeellä tiedusteltava kaikilta jäseniltä, hyväksyvätkö ne ehdotetun muutoksen. Jos kolme viidesosaa jäsenistä, jotka edustavat neljää viidesosaa kaikista äänistä, on hyväksynyt ehdotetun muutoksen, rahaston on muodollisesti ilmoitettava siitä kaikille jäsenille.

b) Huolimatta yllä olevasta a) kohdasta, on kaikkien jäsenten hyväksyminen saatava kaikille muutoksille, jotka koskevat:

(i) oikeutta erota rahastosta (XV artiklan 1 osasto);

(ii) määräystä, ettei osuutta saa muuttaa ilman asianomaisen jäsenen suostumusta (III artiklan 2 osasto);

(iii) määräystä, että valuutan pariarvon muutokseen saa ryhtyä ainoastaan asianomaisen jäsenen esityksestä (IV artiklan 5 os. b) kohta).

c) Muutokset astuvat voimaan kaikkien jäsenten kohdalta kolmen kuukauden kuluttua muodollisen tiedoituksen päivämäärästä, jollei kiertokirjeessä tai sähkeessä ole ilmoitettu lyhempää määräaikaa.

XVIII artikla
Tulkinta

a) Esillä olevan sopimuksen määräysten tulkitsemisriidat, jotka ovat syntyneet jäsenen ja rahaston välillä tai yksityisten jäsenten välillä, on jätettävä johtokunnan ratkaistaviksi. Jos riita-asia erityisesti koskee sellaista jäsentä, jolla ei ole edustajaa johtokunnassa, on tämä jäsen XII artiklan 3 os. j) kohdan mukaan oikeutettu edustukseen.

b) Jos johtokunta edellisen a) kohdan mukaan on ratkaissut asian, voi jokainen jäsen vaatia, että asia esitetään hallintoneuvostolle, jonka ratkaisu on lopullinen. Hallintoneuvoston ratkaisua odotettaessa rahasto voi, mikäli pitää sitä välttämättömänä, toimia johtokunnan ratkaisun perusteella.

c) Jos rahaston ja eronneen jäsenen tai rahastoa lopetettaessa rahaston ja jäsenen välillä syntyy mielipide-eroavuuksia, on nämä esitettävä kolmen tuomarin muodostaman sovinto-oikeuden ratkaistaviksi. Yhden sovintotuomarin nimittää rahasto, toisen jäsen tai eroava jäsen; erotuomarin nimittää, mikäli osapuolet eivät toisin sovi, vakituisen kansainvälisen tuomioistuimen presidentti tai jokin muu rahaston sääntöjen määräämä viranomainen. Menettelykysymyksistä, joista osapuolet eivät ole päässeet yksimielisyyteen, ratkaisee erotuomari.

XIX artikla
Termien selitys

Esillä olevan sopimuksen määräyksiä tulkittaessa on rahaston ja sen jäsenten otettava huomioon seuraavaa:

a) Jäsenen "monetäärisillä reserveillä" tarkoitetaan jäsenen virallisia nettovarantoja kultaa, toisten jäsenten vaihtokelpoisia valuuttoja ja rahaston erityisesti nimeämien ei-jäsenvaltioiden valuuttoja.

b) Jäsenen "virallisilla varannoilla" tarkoitetaan jäsenen "nettokeskusvarantoja" (so. valtiovarainministeriön, keskuspankin, vakauttamisrahaston ja toisten samanlaisten finanssilaitosten varantoja).

c) Rahasto voi laskea jäsenen alueella olevien muiden virallisten laitosten tai muiden pankkien varannot erikoistapauksissa ja neuvoteltuaan jäsenen kanssa viralliseen varantoon, mikäli ensiksi mainitut huomattavasti ylittävät normaalitarpeen; määrättäessä, ylittävätkö varannot tietyssä tapauksessa normaalitarpeen, on tästä varannosta vähennettävä se määrä, joka on alla d) kohdassa mainittujen jäsenten tai ei-jäsenten alueilla olevien laitosten ja pankkien saatavia.

d) Jäsenen "vaihtokelpoisten valuuttojen varannolla" tarkoitetaan jäsenen sellaisten toisten jäsenten valuuttojen varantoja, jotka eivät ole ottaneet käytäntöön XIV artiklan 2 osaston mukaisia siirtymiskauden menetelmiä, sekä jäsenen hallussa olevien rahaston aika ajoin erityisesti nimeämien ei-jäsenvaltioiden valuuttoja. Termi "valuutta" käsittää ilman rajoitusta kovan rahan, paperirahan, pankkisaatavat, pankkitunnusteet ja valtionobligaatiot, joiden maksupäivään ei ole kahtatoista kuukautta pitempää aikaa.

e) Jäsenen monetääriset reservit on laskettava vähentämällä keskusvarannoista jäsenten tai yllä d) kohdassa määriteltyjen ei-jäsenten valtiovarainministeriön, keskuspankin, vakauttamisrahaston tai muun sellaisen finanssilaitoksen valuuttasaatavat sekä muiden jäsenten tai yllä d) kohdassa määriteltyjen ei-jäsenten alueilla sijaitsevien muiden virallisten laitosten ja muiden pankkien vastaavanlaiset saatavat. Näihin nettovarantoihin on lisätty yllä c) kohdassa määriteltyjen muiden virallisten laitosten ja pankkien virallisiksi varannoiksi katsotut varat.

f) Rahaston varannot jonkin jäsenen valuuttaa käsittävät myös arvopaperit, jotka rahasto III artiklan 5 osaston mukaan on vastaanottanut.

g) Rahasto voi, neuvoteltuaan sellaisen jäsenen kanssa, joka XIV artiklan 2 osaston mukaisesti on ryhtynyt siirtymäkauden toimenpiteisiin, pitää tämän jäsenen valuutan varantoja, joilla on erityinen vaihtooikeus toiseen valuuttaan tai kultaan nähden, vaihtokelpoisen valuutan varantoina monetäärisiä reservejä laskettaessa.

h) Kultamerkintöjen suuruuden laskemiseksi III artiklan 3 osaston mukaan jäsenen virallinen nettovaranto kultaa ja Yhdysvaltojen dollareita sisältää jäsenen viralliset kulta- ja Yhdysvaltojen dollarivarannot niistä vähennettynä muiden maiden keskusvarannot jäsenen valuuttaa ja muiden virallisten laitosten ja muiden pankkien varannot jäsenen valuuttaa, jos nämä varannot omaavat erityisen oikeuden tulla vaihdetuiksi kultaan tai Yhdysvaltojen dollareihin.

i) Juoksevista liiketoimista aiheutuvilla maksuilla tarkoitetaan maksuja, joita ei käytetä pääomansiirtoihin; niihin kuuluvat rajoituksetta seuraavat:

1) kaikki maksut, jotka aiheutuvat ulkomaankaupasta ja muusta juoksevasta liiketoiminnasta, siihen luettuna palvelukset sekä normaalit, lyhytaikaiset pankki- ja luottotoimet;

2) lainojen korkomaksut ja nettotulot muista sijoituksista;

3) kohtuulliset lainojen kuoletusmaksut tai suoranaisten sijoitusten arvonalennukset;

4) kohtuulliset rahalähetykset perheiden elinkustannusten peittämiseksi.

Rahasto voi kyseisen jäsenen kanssa neuvoteltuaan määrätä, luetaanko tietyt erityiset liiketoimet juokseviin liiketoimiin vai pääomansiirtoihin.

XX artikla
Muut määräykset

1 os. Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus astuu voimaan, kun se on allekirjoitettu niin monen hallituksen nimissä, että näiden hallussa on kuusikymmentäviisi prosenttia kaikista liitteessä A määrätyistä osuuksista, ja kun tämän artiklan 2 os. a) kohdassa mainitut asiakirjat hallitusten nimissä on talletettu, ei kuitenkaan missään tapauksessa ennen toukokuun 1 päivää 1945.

2 os. Sopimuksen allekirjoittaminen.

a) Jokaisen hallituksen, jonka nimissä tämä sopimus on allekirjoitettu, on jätettävä Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle talletettavaksi asiakirja, joka vahvistaa sen, että sopimus on hyväksytty maan lakien mukaisesti ja että asianomainen maa on valmis ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin pystyäkseen täyttämään kaikki sopimuksen sille asettamat velvollisuudet.

b) Jokainen hallitus tulee rahaston jäseneksi sinä päivänä, jona yllä a) kohdassa mainittu asiakirja talletetaan sen nimissä; ei kuitenkaan ennen kuin tämä sopimus tämän artiklan 1 osaston mukaan on astunut voimaan.

c) Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen on ilmoitettava kaikista tämän sopimuksen allekirjoittajista ja kaikkien yllä a) kohdassa mainittujen asiakirjojen talletuksista kaikkien liitteessä A mainittujen maiden hallituksille ja kaikkien niiden maiden hallituksille, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 2 osaston mukaan.

d) Jokaisen hallituksen on silloin kun tämä sopimus sen nimissä allekirjoitetaan, maksettava Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle sadasosa prosenttia koko sen kulta- tai Yhdysvaltojen dollarien merkinnästä rahaston hallintomenojen peittämiseksi. Yhdysvaltojen hallituksen on talletettava nämä varat erityiselle tilille ja siirrettävä ne rahaston hallintoneuvostolle, sen jälkeen kun avajaiskokous tämän artiklan 3 osaston mukaisesti on kutsuttu koolle. Jollei tämä sopimus joulukuun 31 päivään 1945 mennessä ole astunut voimaan, Yhdysvaltojen hallitus palauttaa nämä rahat asianomaisille hallituksille.

e) Tämä sopimus voidaan joulukuun 31 päivään 1945 asti Washingtonissa allekirjoittaa liitteessä A mainittujen maiden hallitusten nimissä.

f) Joulukuun 31 päivän 1945 jälkeen tämä sopimus voidaan allekirjoittaa kaikkien niiden maiden hallituksen nimissä, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 2 osaston mukaan.

g) Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen kaikki hallitukset hyväksyvät sen sekä omasta puolestaan että myös siirtomaidensa, merentakaisten alueidensa, kaikkien suojansa, herruutensa tai valtansa alaisten alueiden sekä kaikkien niiden alueiden puolesta, joihin nähden niillä on mandaatti.

h) Kysymyksen ollessa niistä hallituksista, joiden emämaa on ollut vihollisen miehittämänä, edellä a) kohdassa mainitun asiakirjan tallettaminen voi lykkäytyä aina sataan kahdeksaankymmeneen päivään asti näiden alueiden vapautuspäivästä luettuna. Ellei asiakirjaa tällaisen maan hallituksen toimesta ole kuitenkaan talletettu ennen tämän määräajan päättymistä, allekirjoitus tulee mitättömäksi ja yllä olevan d) kohdan mukainen allekirjoitusmaksu palautetaan.

i) Kohdat d) ja h) astuvat kunkin hallituksen kohdalta voimaan sinä päivänä, jona allekirjoittaminen tapahtuu.

3 os. Rahaston avaus

a) Niin pian kuin tämä sopimus on astunut voimaan tämän artiklan 1 osaston mukaan, jokaisen jäsenen on nimitettävä yksi hallintoneuvoston jäsen ja se jäsenvaltio, jolla on eniten osuuksia kutsuu hallintoneuvoston ensimmäiseen kokoukseen.

b) Hallintoneuvoston ensimmäisessä kokouksessa ryhdytään toimenpiteisiin väliaikaisen johtokunnan jäsenten valitsemiseksi. Niiden viiden maan hallitukset, joiden osuus liitteen A mukaan on suurin, nimittävät väliaikaisen johtokunnan jäsenet. Jos yhdestä tai useammasta näistä hallituksista ei ole tullut rahaston jäsentä, ei täytetä niitä johtokunnan paikkoja, jotka nämä hallitukset voisivat täyttää, ennen kuin näistä maista on tullut jäseniä, viimeistään kuitenkin tammikuun 1 päivänä 1946. Väliaikaisen johtokunnan seitsemän jäsentä valitaan liitteen C mukaisesti, ja he jäävät virkaansa varsinaisen johtokunnan vaaliin asti, joka toimitetaan mahdollisimman pian tammikuun 1 päivän 1946 jälkeen.

c) Hallintoneuvosto voi luovuttaa väliaikaiselle johtokunnalle kaikki valtuudet, lukuunottamatta niitä, joita ei voida jättää johtokunnallekaan.

4 os. Alkupariarvojen määrääminen

a) Kun rahasto katsoo voivansa lähiaikoina ryhtyä valuuttatoimiin, sen on ilmoitettava siitä jäsenille ja pyydettävä jokaista niistä ilmoittamaan kolmenkymmenen päivän kuluessa oman valuuttansa pariarvon, joka perustuu kuusikymmentä päivää ennen tämän sopimuksen voimaan astumista vallinneisiin valuuttakursseihin. Jäseniltä, joiden emämaa on vihollisen miehittämä, älköön vaadittako tätä ilmoitusta niin kauan kuin niiden alueet ovat varsinaisten taistelutoimien näyttämönä eikä sen jälkeenkään ennen rahaston määräämän ajan loppuun kulumista. Kun tällainen jäsen ilmoittaa valuuttansa pariarvon, menetellään seuraavan d) kohdan mukaan.

b) Sellaisen jäsenen, jonka emämaa ei ole ollut vihollisen miehittämä, ilmoittama pariarvo katsotaan asianomaisen jäsenen tämän sopimuksen mukaiseksi pariarvoksi, ellei jäsen yhdeksänkymmenen päivän kuluessa lukien siitä päivästä, jolloin jäsen sai yllä a) kohdassa mainitun kehoituksen, (i) ilmoita rahastolle, että se ei pidä pariarvoaan tyydyttävänä, tai (ii) rahasto ilmoita jäsenelle, että asianomaista pariarvoa ei sen käsityksen mukaan voida pitää voimassa asianomaisen tai jonkin muun jäsenen turvautumatta rahaston varoihin rahastoa ja jäseniä vahingoittavassa määrässä. Kun (i) tai (ii) kohdan mukainen ilmoitus on tehty, rahaston ja jäsenen on sovittava rahaston määräämän ajan kuluessa kaikki vallitsevat seikat huomioon ottaen asianomaisen valuutan sopivasta pariarvosta. Jos rahasto ja jäsen määrätyn ajan kuluessa eivät ole siitä sopineet, jäsenen katsotaan eronneen rahastosta sinä päivänä, jona määräaika kului umpeen.

c) Kun jäsenen valuutan pariarvo on määrätty b) kohdan mukaan, ja yhdeksänkymmenen päivän aika on vastaväitteittä kulunut umpeen, tai sen jälkeen kun vastaväite oli esitetty, on päästy yksimielisyyteen, asianomainen jäsen voi ostaa rahastolta toisten jäsenten valuuttaa siinä määrässä kuin tämä sopimus sallii, mikäli rahasto on ryhtynyt valuuttatoimiin.

d) Jos jäsenen emämaa on ollut vihollisen miehittämä, sovellettakoon yllä b) kohdassa mainittuja määräyksiä seuraavin muutoksin:

(i) Yhdeksänkymmenen päivän aikaa jatkettakoon rahaston ja jäsenen sopimaan määräpäivään asti.

(ii) Pidennetyn väliajan aikana jäsen, mikäli rahasto on ryhtynyt valuuttatoimiin, voi ostaa rahastolta omalla valuutallaan toisten jäsenten valuuttaa, kuitenkin ainoastaan niillä ehdoilla ja siinä määrässä, kuin rahasto määrää.

(iii) Ennen yllä (i) kohdassa määrättyä päivämäärää voidaan yllä a) kohdan mukaan ilmoitettua pariarvoa rahaston suostumuksella koska tahansa muuttaa.

e) Jos jäsen, jonka emämaa on ollut vihollisen miehittämä, ennen yllä d) (i) kohdan mukaan määrättävää päivää ottaa käytäntöön uuden rahayksikön, sen on ilmoitettava rahastolle uuden yksikön pariarvo, jolloin yllä olevan d) kohdan sisältämät määräykset astuvat voimaan.

f) Sellaisia pariarvon muutoksia, jotka tapahtuvat tämän artiklan mukaan rahaston suostumuksella, älköön otettako huomioon määriteltäessä, tapahtuuko ehdotettu muutos IV artiklan 5 os. c) (i), (ii) vai (iii) kohdan rajoissa.

g) Jäsenen, joka ilmoittaa rahastolle emämaansa valuutan pariarvon, on samalla ilmoitettava, mikä mainitussa valuutassa ilmaistu pariarvo on annettava eri valuutoille, jotka mahdollisesti ovat voimassa niillä alueilla, joiden puolesta se on tämän artiklan 2 os. g) kohdan mukaan hyväksynyt esillä olevan sopimuksen; jäseneltä älköön kuitenkaan vaadittako, että se tekisi ilmoituksen vihollisen miehittämän alueen eri valuutoista niin kauan kuin tämä alue on varsinaisten taistelutoimien näyttämönä, eikä sitä seuraavan, rahaston kenties määräämän ajanjakson kuluessa. Ilmoitettujen pariarvojen perusteella rahasto laskee erikseen jokaisen valuutan pariarvon. Jos jonkin valuutan pariarvoa koskeva vastaväiteilmoitus tehdään rahastolle yllä olevan a), b) tai d) kohdan mukaan, sitä on pidettävä myös kaikkien yllämainittujen eri valuuttojen pariarvoja koskevana, mikäli ei toisin mainita. Jäsen voi kuitenkin tehdä vain emämaan valuuttaa tai vain yhtä erityistä valuuttaa koskevan vastaväiteilmoituksen. Jos jäsen näin menettelee, edellä olevien pykälien määräyksiä (niihin lukien d) kohdan yllä, jos erivaluuttainen alue on vihollisen miehittämä) on sovellutettava kuhunkin näistä valuutoista erikseen.

h) Rahasto ryhtyy valuuttatoimiin määräämänään päivänä, sen jälkeen kun jäsenet, joilla on yhteensä kuusikymmentäviisi prosenttia liitteessä A annetuista osuuksista, tämän osaston edellä olevien kohtien mukaan ovat saaneet oikeuden ostaa toisten jäsenten valuuttaa, ei kuitenkaan, ennen kuin varsinaiset taistelutoimet Euroopassa ovat loppuneet.

i) Rahasto voi lykätä valuuttatoimensa jonkin jäsenen osalta, jos tämän olosuhteet ovat sellaiset, että ne rahaston käsityksen mukaan johtaisivat esillä olevan sopimuksen päämäärien vastaiseen tai rahastolle tai jäsenille vahingolliseen varojen käyttöön.

j) Jäseniksi joulukuun 31 päivän 1945 jälkeen pyrkivien hallitusten valuuttojen pariarvot vahvistetaan II artiklan 2 kohdan määräysten mukaan.

Tehty Washingtonissa yhtenä ainoana kappaleena, jota säilytetään Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen arkistossa. Yhdysvaltojen hallituksen on lähetettävä tästä asiakirjasta oikeaksi todistetut jäljennökset kaikkien liitteessä A mainittujen maiden hallituksille samoin kuin niille hallituksille, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 2 osaston mukaisesti.

LIITE A Osuudet


               (Milj. Yhdysvaltojen
                dollaria)
Australia                   200
Bolivia                      10
Bolivia                      10
Brasilia                    150
Chile                        50
Costa Rica                    5
Dominik. tasavalta            5
Ecuador                       5
Egypti                       45
Et.-Afr. liittovaltio       100
Etiopia                       6
Filippiinit                  15
Guatemala                     5
Haiti                         5
Hollanti                    275
Honduras                      2.5
Intia                       400
Irak                          8
Iran                         25
Islanti                       1
Jugoslavia                   60
Kanada                      300
Kiina                       550
Kolumbia                     50
Kreikka                      40
Kuuba                        50
Liberia                       0.5
Luxemburg                    10
Meksiko                      90
Neuvostoliitto            1 200
Nicaragua                     2
Norja                        50
Panama                        0.5
Paraguay                      2
Peru                         25
Puola                       125
Ranska                      450
Salvador                      2.5
Tanska                      (*)
Tsekkoslovakia              125
Uruguay                      15
Uusi Seelanti                50
Venezuela                    15
Yhd. Kuningaskunta        1 300
Yhdysvallat               2 750

(*) Rahasto määrää Tanskan osuuden sitten kun Tanskan hallitus on ilmoittanut olevansa valmis allekirjoittamaan sopimuksen, mutta ennen kuin allekirjoitus tapahtuu.

LIITE B Määräykset, jotka koskevat jäsenen oman valuutan takaisinostoa rahastolta

1.Vahvistettaessa määrää, johon asti jonkin jäsenen valuuttaa V artiklan 7 os. b) kohdan mukaisesti voidaan ostaa takaisin rahastolta erilaatuisia monetäärisiä varantoja, so. kultaa ja jokaista vaihtokelpoista valuuttaa vastaan, seuraava sääntö on voimassa huomioonottaen kuitenkin alla olevan 2 kohdan.

a) Jos jäsenen monetääriset reservit eivät ole lisääntyneet vuoden aikana, jaetaan rahastolle maksettava rahamäärä eri reservilajien kesken suhteessa jäsenen varantoihin niitä vuoden lopussa.

b) Jos jäsenen monetääriset reservit ovat lisääntyneet vuoden aikana, jaetaan reservien puolta lisäystä vastaavan, rahastolle maksettavan rahamäärän osa lisääntyneiden reservien osalle suhteessa niihin määriin, joilla eri lajit ovat lisääntyneet. Loput rahastolle maksettavasta määrästä jaetaan kaikkien eri reservilajien osalle suhteessa jäsenen jäljellä oleviin varantoihin niitä.

c) Jos kaikkia V artiklan 7 os. b) kohdan mainitsemia takaisinostoyrityksiä seuraisi V artiklan 7 os. c) kohdassa määrättyjen rajojen ylittäminen, on rahaston järjestettävä takaisinostot suhteellisesti siten, ettei rajoja ylitetä.

2. Rahasto ei saa hankkia ei-jäsenen valuuttoja V artiklan 7 os. b) ja c) kohtien mukaan.

3. Arvioitaessa monetäärisiä reservejä tai monetääristen reservien lisäystä vuoden aikana V artiklan 7 os. b) ja c) kohdissa mainittua tarkoitusta varten ei ole otettava huomioon mitään näiden monetääristen varantojen sellaista lisäystä, joka johtuu aikaisemmin vaihtokelvottoman valuutan muuttumisesta vuoden aikana vaihtokelpoiseksi, ellei jäsen muulla tavoin ole vähentänyt näitä varantojaan. Myöskään ei ole otettava huomioon varantoja, jotka edustavat vuoden aikana saatuja pitkiä tai puolipitkiä lainoja tai seuraavana vuotena maksettavaa lainaa varten siirrettyjä tai varattuja varoja.

4. Niiden jäsenien kohdalta, joiden emämaa on ollut vihollisen miehittämä, ei emämaassa sijaitsevien kaivosten uutta kullantuotantoa ole viitenä vuotena tämän sopimuksen voimaantulosta lähtien luettava mukaan niiden monetääristen reservien varantoja tai monetääristen reservien lisäystä laskettaessa.

LIITE C Johtokunnan vaali

1. Johtokunnan valittavien jäsenten vaalin suorittavat XII artiklan 3 os. b) (iii) ja b) (iv) kohtien mukaan äänioikeutetut hallintoneuvoston jäsenet.

2. XII artiklan 3 os. b) (iii) kohdan mukaan valittavien johtokunnan jäsenten vaalissa on jokaisen vaalioikeutetun hallintoneuvoston jäsenen annettava samalle henkilölle kaikki XII artiklan 5 os. a) kohdan mukaan käytettävissään olevat äänet. Viisi eniten ääniä saanutta tulee valituksi, ei kuitenkaan sellainen henkilö, joka on saanut alle yhdeksäntoista prosenttia vaalioikeutettujen kaikista äänistä.

3. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä viiden henkilön vaali ratkea, suoritetaan toinen, jolloin vähiten ääniä saanut henkilö jätetään pois vaalista. Tässä vaalissa äänestävät vain a) ne hallintoneuvoston jäsenet, jotka ensimmäisessä äänestyksessä ovat äänestäneet valitsematta jäänyttä henkilöä, ja b) hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet ovat alla olevan 4 kohdan mukaisesti kohottaneet valitun jäsenen äänimäärää yli kahteenkymmeneen prosenttiin vaalikelpoisista äänistä.

4. Sen seikan ratkaisemiseksi, onko jonkun hallintoneuvoston jäsenen antamien äänien katsottava lisänneen jonkun henkilön äänimäärää yli kahdenkymmenen prosentin vaalikelpoisista äänistä, oletetaan, että nämä kaksikymmentä prosenttia käsittävät ensin eniten ääniä antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet, sitten sen, joka antoi seuraavaksi eniten ääniä, ja niin edelleen, kunnes kaksikymmentä prosenttia on saavutettu.

5. Oletetaan hallintoneuvoston jäsenen, jonka äänistä osa on laskettava mukaan, jotta jonkun henkilön äänimäärä nousisi yli yhdeksäntoista prosentin, antaneen kaikki äänensä mainitulle henkilölle, vaikka tämä äänimäärä siten kohoaisikin yli kahdenkymmenen prosentin.

6. Jollei toisen äänestyksen jälkeen viisi henkilöä ole vielä tullut valituksi, on suoritettava uusi äänestys samojen periaatteiden mukaan, kunnes viisi on tullut valituksi, sillä varauksella, että kun neljä jäsentä on valittu, valitaan viides jäljellä olevien äänien yksinkertaisella enemmistöllä, jolloin hänen katsotaan tulleen valituksi yksimielisesti.

7. Amerikan tasavaltojen XII artiklan 3 os. b) (iv) kohdan mukaisesti valittavat johtokunnan jäsenet valitaan seuraavasti:

a) Jokainen johtokunnan jäsen valitaan erikseen.

b) Johtokunnan ensimmäisen jäsenen vaalissa on jokaisen hallintoneuvoston jäsenen, joka edustaa vaalikelpoista Amerikan tasavaltaa, annettava kaikki hänelle kuuluvat äänet yhdelle henkilölle. Valituksi tulee se, joka on saanut korkeimman äänimäärän, edellyttäen, että hän ei ole saanut vähempää kuin neljäkymmentäviisi prosenttia kaikista äänistä.

c) Ellei ketään ole valittu ensimmäisessä äänestyksessä, suoritetaan uudet äänestykset siten, että jokaisessa niistä alimman äänimäärän saanut poistetaan, kunnes yksi henkilö saavuttaa yllä olevan b) kohdan mukaisen tarpeellisen äänimäärän.

d) Hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet ovat olleet mukana johtokunnan ensimmäisen jäsenen vaalissa, eivät saa ottaa osaa toisen jäsenen vaaliin.

e) Henkilöt, jotka johtokunnan ensimmäisen jäsenen vaalissa eivät ole tulleet huomioonotetuiksi, ovat toisen jäsenen vaalissa edelleen vaalikelpoisia.

f) Johtokunnan toisen jäsenen valitsemiseksi vaaditaan absoluuttinen vaalioikeutettujen äänten enemmistö. Jos kukaan ei ensimmäisessä vaalissa saa absoluuttista äänten enemmistöä, suoritetaan uudet äänestykset siten, että jokaisessa niistä alimman äänimäärän saanut poistetaan, kunnes joku henkilö saa absoluuttisen äänten enemmistön.

g) Johtokunnan toinen jäsen katsottakoon valituksi kaikilla äänillä, jotka olisi voitu antaa hänen valintansa vahvistavassa äänestyksessä.

LIITE D Eroavien jäsenten tilien selvitys

1. Rahasto on velvollinen maksamaan eroavalle jäsenelle sen osuutta vastaavan rahamäärän, lisättynä niillä määrillä, jotka rahasto on jäsenelle velkaa, ja vähennettynä määrillä, jotka jäsen on rahastolle velkaa, siihen luettuna eroamisen jälkeiset kustannukset; mitään maksuja ei kuitenkaan saa suorittaa ennen kuin kuuden kuukauden kuluttua eroamisesta. Maksut on suoritettava eroavan jäsenen valuutassa.

2. Jos rahaston varanto eroavan jäsenen valuuttaa ei peitä sen nettosaatavaa rahastolta, on loput suoritettava kullassa tai muulla sovitulla tavalla. Elleivät rahasto ja eroava jäsen kuuden kuukauden kuluessa eroamispäivästä lukien ole päässeet yksimielisyyteen, on rahaston hallussa olevat, eroavan jäsenen valuuttamäärät maksettava heti. Loput on maksettava seuraavien viiden vuoden aikana kymmenenä puolivuotiseränä. Kukin erä on rahaston harkinnan mukaan maksettava joko eroavan jäsenen valuutassa, joka on rahastolle kertynyt eroamisen jälkeen, tai kullassa.

3. Jos rahasto ei maksa edellisen kohdan mukaista velkaerää, on eroava jäsen oikeutettu vaatimaan rahastolta erän maksun missä tahansa haluamassaan rahaston hallussa olevassa valuutassa, jota ei VII artiklan 3 osaston mukaan ole julistettu niukaksi.

4. Jos rahaston varanto eroavan jäsenen valuuttaa ylittää sen saatavat rahastolta, ja jos kuuden kuukauden kuluessa eroamisesta ei ole päästy tasoituksesta yksimielisyyteen, on eniten jäsen velvollinen ostamaan takaisin ylijäämän kullassa tai valintansa mukaan jonkin muun jäsenen valuutassa, joka takaisinmaksupäivänä on vaihtokelpoinen. Takaisinosto tapahtuu eroamispäivänä vallinneeseen parikurssiin. Eroavan jäsenen on suoritettava takaisinostonsa viiden vuoden kuluessa eroamisesta lukien tai rahaston hyväksymän pitemmän ajan kuluessa; kuitenkaan sen ei ole minään puolivuotiskautena ostettava takaisin enempää kuin kymmenesosa eroamispäivänä rahaston hallussa olevasta valuuttansa ylijäämästä, lisättynä uusilla asianomaisena puolivuotiskautena hankituilla valuuttamäärillä. Jos eroava jäsen ei täytä tätä velvollisuutta, rahasto voi tavalliseen tapaan millä markkinoilla tahansa myydä sen valuuttamäärän, joka jäsenen olisi ollut ostettava takaisin.

5. Jokainen jäsen, joka haluaa saada eroavan jäsenen valuuttaa, ostakoon sitä rahastolta, sikäli kuin se saa käyttää rahaston varoja, ja kyseistä valuuttaa 4 kohdan mukaan on käytettävissä.

6. Eroava jäsen takaa yllä olevien 4 ja 5 kohtien mukaan myydyn valuutan rajattoman käytön minä ajankohtana tahansa tavaroiden ostoon tai saataviensa tai alueellaan olevien henkilöiden saatavien maksamiseen. Jäsenen tulee korvata rahastolle se tappio, joka aiheutuu erotuksesta sen valuutan eroamispäivänä vallinneen parikurssin ja rahaston edellä olevien 4 ja 5 kohtien mukaan saaman arvon välillä.

7. Siinä tapauksessa, että rahasto XVI artiklan 2 osaston mukaan lakkautetaan kuuden kuukauden kuluessa jäsenen eroamispäivästä lukien, rahaston ja asianomaisen hallituksen väliset tilit on selvitettävä XVI artiklan 2 osaston ja liitteen E mukaan.

LIITE E Lakkauttamisen toteuttaminen

1. Siinä tapauksessa, että rahasto lakkautetaan, on rahaston varoja jaettaessa muilla sitoumuksilla kuin merkintäosuuksien takaisinmaksuilla etuoikeus. Täyttäessään sellaisia sitoumuksiaan rahaston on käytettävä varojaan seuraavassa järjestyksessä:

a) valuutta, missä maksusitoumus on suoritettava;

b) kulta;

c) kaikki muut valuuttamäärät, mikäli mahdollista suhteessa jäsenten osuuksiin.

2. Sen jälkeen kun rahaston sitoumukset on ylläolevan 1 kohdan mukaan lunastettu, jaetaan rahaston jäljellä olevat varat seuraavasti:

a) Rahasto jakaa kultavarantonsa niiden jäsenten kesken, joiden valuuttaa on rahaston hallussa vähemmän kuin niiden osuus. Nämä jäsenet jakavat näin jaettavan kullan keskenään siinä suhteessa kuin niiden osuudet ylittävät niiden rahaston hallussa olevan valuutan.

b) Rahasto jakaa jokaiselle jäsenelle puolet rahastossa olevasta varannosta jäsenen valuuttaa; tämä jaettu määrä ei kuitenkaan saa ylittää viittäkymmentä prosenttia osuudesta.

c) Rahasto jakaa loput varannostaan kaikkia valuuttoja kaikkien jäsenten kesken suhteessa niihin määriin, jotka niillä yllä olevien a) ja b) kohdissa mainittujen jakojen jälkeen vielä on saatavia.

3. Jokaisen jäsenen on ostettava takaisin toisille jäsenille yllä 2 c) kohdan mukaan jaettu valuuttamäärä ja kolmen kuukauden kuluessa lakkauttamispäätöksestä sovittava rahaston kanssa tässä takaisinostossa noudatettavasta menettelytavasta.

4. Jos jäsen ei yllä 3 kohdassa mainittujen kolmen kuukauden kuluessa ole päässyt sopimukseen rahaston kanssa, on rahaston käytettävä asianomaiselle jäsenelle yllä olevan 2 c) kohdan mukaan jaettu toisten jäsenten valuutta tämän jäsenen toisten jäsenten osalle tulleen valuutan takaisinostoon. Niillä valuuttamäärillä, jotka ovat jaossa tulleet jäsenen osalle, joka ei ole voinut sopia siitä rahaston kanssa, on niin paljon kuin mahdollista ostettava takaisin asianomaisen jäsenen valuuttaa, joka on tullut rahaston kanssa yllä olevan 3 kohdan mukaan sopineiden jäsenien osalle.

5. Jos jäsen ylläolevan 3 kohdan mukaan on sopinut rahaston kanssa, on rahaston käytettävä asianomaisen osalle yllä olevan 2 c) kohdan mukaan jaossa tulleiden toisten jäsenten valuuttamäärät siten, että niillä ostetaan takaisin asianomaisen jäsenen valuutta, joka on tullut muiden rahaston kanssa yllä olevan 3 kohdan mukaan sopineiden jäsenten osalle. Jokainen täten takaisin ostettu määrä on ostettava takaisin sen jäsenen valuutassa, jolle se on jaossa tullut.

6. Täytettyään edelliset määräykset rahasto maksaa jokaiselle jäsenelle sen tilillä vielä jäljellä olevat valuutat.

7. Jokaisen jäsenen, jonka valuuttaa yllä olevan 6 kohdan mukaan on jaettu toisille jäsenille, on ostettava nämä määrät takaisin kullassa tai valintansa mukaan takaisinostoa pyytäneen jäsenen valuutassa tai jollakin muulla osapuolien sopimalla tavalla. Jos jäsenet eivät toisin sovi, on takaisinostovelvollisen jäsenen tehtävä ostonsa viiden vuoden kuluessa jakopäivästä; älköön jäsentä kuitenkaan vaadittako minään puolivuotiskautena ostamaan takaisin enempää kuin kymmenennen osan siitä määrästä, joka jaossa on tullut kunkin muun jäsenen osalle. Jos jäsen ei täytä tätä velvollisuutta, voidaan valuuttamäärä, joka olisi ollut ostettava, myydä tavalliseen tapaan kaikilla markkinoilla.

8. Jokainen jäsen, jonka valuuttaa yllä olevan 6 kohdan mukaan on jaettu toisille jäsenille, takaa tämän valuutan rajattoman käytön koska tahansa tavaranostoihin tai saataviensa tai sen alueella olevien henkilöiden saatavien maksamiseen. Jokainen täten velvoitettu jäsen suostuu korvaamaan toisille jäsenille kaikki tappiot, jotka johtuvat erosta, joka on vallinnut rahaston lakkauttamisesta päätettäessä voimassa olleen jäsenen valuutan pariarvon ja sen arvon välillä, jonka asianomaiset jäsenet valuuttansa luovutuksessa ovat saaneet.

KANSAINVÄLISEN JÄLLEENRAKENNUSPANKIN SOPIMUSARTIKLAT

Hallitukset, joiden nimissä tämä sopimus on allekirjoitettu, sopivat:

Johdantoartikla

Kansainvälisen jälleenrakennuspankin perustamisesta ja toiminnasta ovat voimassa seuraavat määräykset:

I artikla
Tarkoitusperät

Pankin päämääränä on:

(i) tukea jäsenmaidensa alueiden jälleenrakennusta ja kehitystä helpottamalla pääomansijoitusta tuotannollisiin tarkoituksiin, muun muassa sodan tuhoamien tai runtelemien maiden talouselämän elvyttämiseen, tuotannon rauhankannalle palauttamiseen ja vähemmän kehittyneiden maiden tuotantovoimien ja -mahdollisuuksien kehittämiseen;

(ii) edistää yksityistä ulkomaista pääomansijoitustoimintaa, ottamalla osaa yksityisten myöntämiin lainoihin tai muihin sijoituksiin tai takaamalla niitä; ja milloin yksityistä pääomaa ei ole sopivin ehdoin saatavissa, täydentää yksityistä investointia antamalla itse kohtuullisin ehdoin luottoa tuotannollisiin tarkoituksiin, joko omasta pääomastaan, lainaamistaan rahoista tai muista varoistaan;

(iii) edistää kansainvälisen kaupan jatkuvaa tasaista kasvua ja ylläpitää maksutaseitten tasapainoa edistämällä kansainvälistä pääomansijoitustoimintaa jäsentensä tuotantovoimien kehittämiseksi ja näin kohottaa niiden tuotantoa, elintasoa ja työoloja;

(iv) järjestää omat tai takaamansa lainat suhteessaan muuta tietä saatuihin kansainvälisiin lainoihin niin, että hyödyllisimmät ja kiireellisimmät tavoitteet, olkoot sitten pieniä tai suuria, saavat etusijan;

(v) ottaa liiketoiminnassaan huomioon kansainvälisen sijoitustoiminnan vaikutus jäsenvaltioidensa taloudelliseen tilaan, ja lähimpänä sodan jälkivuosina helpottaa kitkatonta siirtymistä sotataloudesta rahantalouteen.

Pankki pyrkiköön kaikissa ratkaisuissaan tässä artiklassa asetettuihin päämääriin.

II artikla
Pankin jäsenet ja pääoma

1 os. Jäsenyys

a) Pankin kantajäseniä ovat ne kansainvälisen valuuttarahaston jäsenet, jotka ovat kirjoittautuneet pankin jäseniksi ennen XI artiklan 2 os. e) kohdassa säädettyä määräpäivää.

b) Muilla valuuttarahaston jäsenillä on tilaisuus päästä pankin jäseneksi niinä ajankohtina ja sellaisin ehdoin, jotka pankki määrää.

2 os. Peruspääoma

a) Peruspääoma on 10 miljardia Yhdysvaltojen dollaria laskettuna sen kultapainon ja -hienouden mukaan, mikä dollarilla oli heinäkuun 1 päivänä 1944. Pääoma jakaantuu 100,000 osaan, jokainen nimellisarvoltaan 100,000 dollaria, ja vain jäsenvaltioilla on oikeus osuuksien merkintään.

b) Pankin pääomaa voidaan korottaa kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä, jos pankki pitää sitä toivottavana.

3 os. Osuuksien merkintä

a) Jokaisen jäsenen tulee merkitä osuudet pankin pääomasta. Kantajäsenten on merkittävä vähintään se määrä osuuksia, joka on säädetty liitteessä A. Pankki ilmoittaa sen minimimäärän, joka muiden jäsenten on osuuksia merkittävä, ja pankin on varattava riittävä osa pääomastaan näiden jäsenten varalle.

b) Pankki määrää ehdot, joilla jäsenet saavat merkitä minimimäärän ylittäviä osuuksia peruspääomasta.

c) Jos pankin peruspääomaa korotetaan, on jokaiselle jäsenelle, pankin määräämin ehdoin, varattava tilaisuus pääoman korotukseen siinä suhteessa kuin sen silloinen osuus on pankin kokonaispääomasta, mutta kenenkään jäsenen ei ole pakko osallistua osuuksien lisämerkintään.

4 os. Osuuksien emissiohinta

Kantajäsenien merkitsemät vähimmäismäärät osuuksia annetaan osuuksien nimellisarvosta. Muutkin osuudet jaetaan niiden nimellisarvosta, ellei pankki erikoistapauksissa, yksinkertaisella äänten enemmistöllä kaikista äänistä toisin päätä.

5 os. Peruspääoman jako ja maksaminen

Jokaisen jäsenen merkitsemä määrä jakaantuu kahteen osaan:

(i) kaksikymmentä prosenttia maksetaan tai on vaadittaessa maksettava tämän artiklan 7 os. (i) kohdan mukaisesti pankin sitä toiminnassaan tarvitessa;

(ii) loput kahdeksankymmentä prosenttia voi pankki vaatia maksettavaksi vain täyttääkseen IV artiklan 1 os. a) (ii) ja (iii) kohtien pohjalla syntyneitä sitoumuksia.

Merkityn määrän maksuvaatimus koskekoon yhtäläisesti kaikkia osuuksia.

6 os. Vastuuvelvollisuuden rajat

Osuuksien omistajien vastuuvelvollisuuden rajana on maksattomien osuuksien emissiohinta.

7 os. Osuuksien maksu

Merkittyjen osuuksien maksu tapahtuu kullassa tai Yhdysvaltojen dollareissa ja jäsenvaltioiden valuutoissa seuraavasti:

(i) tämän artiklan 5 os. (i) kohdan mukaan on jokaisen osuuden hinnasta kaksi prosenttia maksettava kullassa tai Yhdysvaltojen dollareissa ja loput kahdeksantoista prosenttia vaadittaessa jäsenvaltion valuutassa;

(ii) kun tämän artiklan 5 os. (ii) kohdan mukainen maksuvaatimus esitetään, on jäsenellä oikeus suorittaa se joko kullassa, Yhdysvaltojen dollareissa tai siinä valuutassa, jota pankki juuri tarvitsee täyttääkseen sitoumuksensa ja jota varten se maksua vaatii;

(iii) kun joku jäsenvaltio (i) ja (ii) kohtien mukaisesti suorittaa maksun toisessa tai toisessa valuutassa, on tämän maksun vastattava arvoltaan maksettavaksi vaadittua summaa. Tämän summan tulee olla määräprosentti siitä peruspääomasta, jonka jäsen on merkinnyt tämän artiklan 2 osaston mukaisesti.

8 os. Osuuksien maksuaika

a) Tämän artiklan 7 os. (i) kohdan mukaisesti kullassa tai Yhdysvaltojen dollareissa maksettavat kaksi prosenttia kustakin osuudesta on suoritettava kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä lukien, jona pankki alkaa toimintansa. Tästä määräyksestä on kuitenkin seuraavat poikkeukset:

(i) kantajäsenet, joiden emämaa on kärsinyt vihollisen miehityksestä tai sotatoimista tämän sodan aikana, ovat oikeutettuja lykkäämään maksunsa puolen prosentin osalta viideksi vuodeksi mainitusta päivämäärästä lukien;

(ii) kantajäsenet, jotka eivät voi suorittaa maksua, koska niiden kultareservit sodan seurauksena vielä ovat takavarikoituina tai saarrettuina, saavat lykätä kaikki maksunsa pankin määräämään ajankohtaan saakka.

b) Loppuosa jokaisen osuuden tämän artiklan 7 os. (i) kohdan mukaan maksettavasta hinnasta on suoritettava siten ja silloin kun pankki määrää, sillä rajoituksella,

(i) että pankin on vuoden kuluessa toimintansa alkamisesta, vaadittava maksettavaksi vähintään kahdeksan prosenttia osuuden hinnasta sen kahden prosentin lisäksi, johon viitattiin edellä kohdassa a);

(ii) että enempää kuin viittä prosenttia osuuden hinnasta ei saa vaatia maksettavaksi kolmen kuukauden pituisen ajanjakson sisällä.

9 os. Pankin erinäisten valuuttavarantojen arvon ylläpitäminen

a) Jos (i) jonkin jäsenvaltion valuutan pariarvo on laskenut tai (ii) jäsenvaltion valuutan ulkomainen vaihtoarvo on pankin käsityksen mukaan huomattavasti laskenut asianomaisen maan alueella, on jäsenen kohtuullisen ajan kuluessa maksettava pankille sellainen lisämäärä omaa valuuttaansa, että pankin hallussa olevilla asianomaisen maan valuutoilla, jotka pankki on saanut haltuunsa II artiklan 7 os. (i) kohdan mukaisista perusmaksuista, IV artiklan 2 os. b) kohdan esittämistä lisämaksuista tai muina tämän kohdan edellyttäminä maksuina, on jälleen sama arvo kuin osuuksien allekirjoitushetkellä, mikäli asianomainen jäsen ei ole niitä pankilta ostanut takaisin joko kullalla tai jollakin pankin hyväksymällä jäsenvaluutalla.

b) Jos jonkin jäsenen valuutan pariarvo kohoaa, pankin on sopivan ajan kuluessa palautettava jäsenelle sellainen määrä tätä valuuttaa, että se vasta a) kohdassa mainitun valuuttamäärän arvonnousua.

c) Jos kansainvälinen valuuttarahasto muuttaa jokaisen jäsenen valuutan pariarvoa suhteellisesti yhtä paljon, pankki voi kumota edelläesitetyt määräykset.

10 os. Osuuksien käyttövallan rajoitus

Osuuksia ei saa pantata tai kiinnittää millään tavoin, ja ne ovat siirrettäviä ainoastaan pankille.

III artikla
Yleiset lainaus- ja takuuehdot

1 os. Varojen käyttö

a) Pankin tulee käyttää varojaan ja palveluksiaan yksinomaan jäseniensä hyödyksi ja ottaa tasa-arvoisesti huomioon sekä kehitys- että jälleenrakennussuunnitelmat.

b) Helpottaakseen sellaisten jäsenvaltioittensa talouselämän elpymistä ja jälleenrakennusta, joiden emämaa on kärsinyt suurta vahinkoa vihollisen miehityksestä tai vihollisuuksista, pankin tulee lainaehtoja tällaiselle jäsenelle laatiessaan erityisesti pitää silmällä finanssirasitusten helpottamista ja jälleenrakennustöiden nopeata toimeenpanoa.

2 os. Pankin ja sen jäsenten väliset liiketoimet

Jäsenen on hoidettava liikesuhteitaan pankkiin vain valtiovarainministeriönsä, keskuspankkinsa, vakauttamisrahastonsa tai muun virallisen finanssielimensä kautta; pankki hoitaa myös suhteitaan jäseneen vain niiden välityksellä.

3 os. Pankin takuiden ja lainojen rajat

Pankin myöntämien takuiden, lainaosuuksien tai suoranaisten lainojen maksamatonta määrää ei saa jonakin ajankohtana korottaa, jos kokonaissumma sillä tavalla ylittäisi pankin merkityn vähentymättömän pääoman, reservien ja ylijäämän yhteissumman.

4 os. Pankin takuu- ja lainausehdot

Pankki saa antaa takuita, ottaa osaa lainoihin tai itse myöntää lainoja jäsenelle tai sen poliittiselle alaosalle tai jäsenvaltion alueella olevalle kauppa-, teollisuus- ja maataloudelliselle yritykselle seuraavilla ehdoilla:

(i) kun jäsenvaltio, jonka aluetta suunnitelma koskee, ei ole itse lainaaja, on jäsenen tai sen keskuspankin tai vastaavan, jälleenrakennuspankin hyväksymän laitoksen annettava täysi takuu lainan takaisinmaksusta, koroista ja muista kuluista;

(ii) pankki on vakuuttunut siitä, ettei lainanottajalla silloisessa markkinatilanteessa ole mahdollisuutta muualta saada lainaa pankin kohtuullisena pitämillä ehdoilla;

(iii) lainasuunnitelmat on asiantuntijalautakunnan, siten kuin V artiklan 7 osastossa säädetään, tarkoin tutkittava ja annettava niiden hyväksymiselle kirjallinen puoltolauseensa;

(iv) koron ja muiden maksujen on oltava pankin käsityksen mukaan kohtuullisia, ja korkojen, kulujen ja kuoletussuunnitelman on vastattava suunnitelman luonnetta;

(v) myöntäessään tai taatessaan lainan pankin on asianmukaisesti valvottava, että lainanottaja, ja jollei tämä ole jäsen, takaaja pystyy täyttämään velkasitoumuksensa; pankin tulee toimia varovaisesti, niin että sekä sen jäsenen, jonka aluetta suunnitelma koskee, että kaikkien muiden jäsenten edut kokonaisuudessaan tulevat huomioon otetuiksi;

(vi) taatessaan jonkin toisen sijoittajan myöntämän lainan pankin on saatava vahingonvaarasta sopivaksi katsottu korvaus;

(vii) pankin myöntämien tai takaamien lainojen tarkoituksena tulee, erikoistapauksia lukuunottamatta, olla erityisten jälleenrakennus- tai kehittämissuunnitelmien edistäminen.

5 os. Pankin myöntämien takuiden, lainaosuuksien ja suoranaisten lainojen käyttö

a) Pankki ei aseta mitään rajoituksia siitä, minkä jäsenvaltion tai -valtioitten alueella lainavarat on käytettävä.

b) Pankin tulee valvoa, että lainavarat käytetään vain siihen tarkoitukseen, johon laina on myönnetty, ja noudattamalla taloudellista harkintaa ka toimintatapaa, ilman mitään poliittisia tai muita epätaloudellisia sivuvaikutteita.

c) Myöntäessään itse lainan pankki avaa lainansaajan hyväksi tilin, ja lainamäärällä hyvittää tätä tiliä siinä tai niissä valuutoissa, joissa se on myönnetty. Lainanottaja saa käyttää tätä tiliä vain suorittaakseen niitä kuluja, jotka syntyvät sitä suunnitelmaa toteutettaessa, jota varten laina on myönnetty.

IV artikla
Liiketoiminta

1 os. Lainaustoiminta ja lainausliikkeen edistäminen

a) Pankki voi III artiklassa säädettyjen yleisten ehtojen mukaisesti myöntää lainoja tai helpottaa niiden saamista seuraavilla tavoilla:

(i) antamalla suoranaisia lainoja tai osalainoja omista varoistaan koko vähentymättömän maksetun pääomansa ja ylijäämän, ja, tämän artiklan 6 osaston mukaisesti, myös vararahastojen kokonaismäärään saakka;

(ii) myöntämällä lainoja tai osalainoja jonkin jäsenvaltion pääomamarkkinoilta lainaamistaan tai muuten hankkimistaan varoista;

(iii) takaamalla osaksi tai kokonaan yksityisten sijoittajien tavallista tietä myöntämiä lainoja.

b) Pankilla on oikeus yllä olevan a) (ii) kohdan mukaisesti harjoittaa ottolainausta tai yllä olevan a) (iii) kohdan mukaisesti taata lainoja vain sen jäsenvaltion suostumuksella, jonka pääomamarkkinoilta rahat ovat peräisin, ja sen valtion suostumuksella, minkä valuuttaisia ne ovat, ja vain jos nämä jäsenet sopivat siitä, että lainasummat saadaan ilman rajoituksia vaihtaa muihin jäsenvaluuttoihin.

2 os. Valuuttojen käyttö- ja vaihtokelpoisuus

a) II artiklan 7 os. (i) kohdan mukaisesti pankkiin maksettuja valuuttoja voidaan kussakin tapauksessa lainata vain asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella; sen jälkeen kun merkitty pääoma on vaadittu kokonaan maksettavaksi, voidaan kuitenkin noitakin valuuttoja ilman asianomaisen jäsenen tekemiä rajoituksia tarvittaessa käyttää tai vaihtaa niihin valuuttoihin, joita tarvitaan pankin itsensä ottamien lainojen sopimuksen mukaisiin korkoihin, kuoletuksiin tai muihin kustannuksiin, tai pankin takauksista johtuvien tällaisten sitoumusten täyttämiseen.

b) Ne edellä a) kohdassa mainitut valuutat, jotka virtaavat pankkiin joko velallisten tai takaajien suorittamina, suoranaisten lainojen kuoletuksina, saadaan kussakin tapauksessa vain asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella vaihtaa muihin valuuttoihin tai uudelleen lainata. Jos merkitty pääoma on jo kokonaan vaadittu maksettavaksi, voidaan kuitenkin tarpeen vaatiessa näitäkin valuuttoja ilman asianomaisen jäsenen tekemiä rajoituksia käyttää tai vaihtaa niihin valuuttoihin, joita tarvitaan pankin itsensä ottamien lainojen sopimuksen mukaisiin korkoihin, kuoletuksiin tai muihin kustannuksiin, tai tällaisten pankin takuista johtuvien sitoumusten täyttämiseen.

c) Valuuttoja, jotka virtaavat pankkiin, kun velalliset tai takaajat maksavat takaisin pankin tämän artiklan 1 os. a) (ii) kohdan mukaisesti myöntämiä suoranaisia lainoja, pankki voi ilman jäsenten tekemiä rajoituksia pitää hallussaan tai käyttää kuoletusmaksuihin tai omien sitoumustensa osittaiseen tai kokonaiseen ennenaikaiseen tai varsinaiseen takaisinostoon.

d) kaikkia muita käytettävissään olevia valuuttamääriä pankki voi ilman jäsenten tekemiä rajoituksia käyttää tai vaihtaa muihin toiminnassaan tarvitsemiinsa valuuttoihin tai kultaan, myöskin niitä määriä, jotka pankki tämän artiklan 1 os. a) (ii) kohdan mukaisesti on pääomamarkkinoilta tai muuten lainannut, edelleen niitä määriä, jotka on saatu kullanmyynnistä, niitä jotka on saatu 1 os. a) (i) ja (ii) kohtien mukaan myönnettyjen suoranaisten lainojen korkoina ja muina maksuina ja 1 os. a) (iii) kohdan mukaisesti takuuprovisioina ja muina maksuina.

e) Myöskään niiden valuuttojen vaihtoa ja käyttöä, jotka lainanottajat tämän artiklan 1 os. a) (iii) kohdan edellyttämien pankkitakuiden nojalla ovat jäsenmaitten pääomamarkkinoilta saaneet, eivät mainitut jäsenmaat saa millään tavoin rajoittaa.

3 os. Valuuttojen hankinta suoranaisiin lainoihin

Tämän artiklan 1 os. a) (i) ja (ii) kohtien mukaisista suoranaisista lainoista ovat voimassa seuraavat määräykset:

a) Pankin on järjestettävä lainaajan käytettäväksi sellaisia jäsenten valuuttoja (lukuunottamatta sen jäsenmaan valuuttaa, jonka aluetta suunnitelma koskee), joita tämä tarvitsee menoihinsa asianomaisissa maissa lainan tarkoitusta toteuttaessaan.

b) Poikkeustapauksissa pankki voi, jollei lainaaja saa oman maansa valuuttaa lainasuunnitelmaansa varten kohtuullisilla ehdoilla, asetta sopivaksi katsomansa osan myöntämästään lainasta tässä valuutassa lainaajan käytettäväksi.

c) Jos osoittautuu, että jossakin jäsenmaassa toteutettava suunnitelma välillisesti lisää asianomaisen maan ulkomaan rahan tarvetta, pankki voi poikkeustapauksissa asettaa kohtuullisen osan lainamäärästä velallisen käytettäväksi kullassa tai ulkomaanrahassa, ei kuitenkaan niin paljon, että se ylittäisi velallisen suunnitelmaa toteuttaessaan suorittamat kotimaiset menot.

d) Pankki voi poikkeustapauksessa sen jäsenvaltion toivomuksesta, jonka alueella osa lainasta on kulutettu, ostaa takaisin osan näin liikkeelle lasketusta asianomaisen maan valuutasta joko kullalla tai vierailla valuutoilla. Näin takaisin ostettu osa ei kuitenkaan missään tapauksessa saa ylittää sitä lisääntynyttä ulkomaanrahan tarvetta, jonka lainavarojen käyttö tässä maassa on aiheuttanut.

4 os. Suoranaisten lainojen maksuehdot

Tämän artiklan 1 os. a) (i) tai 1 os. a) (ii) kohdan mukaan tehdyissä lainasopimuksissa on noudatettava seuraavia maksuehtoja:

a) Pankki määrää jokaisen lainan korko- ja kuoletusehdot sekä maksupäivät ja erääntymisajat. Pankin tulee myös säätää lainaustoiminnasta perittävät palkkiot ja kaikki muut ehdot.

Lainoista, jotka on myönnetty tämän artiklan 1 os. a) (ii) kohdan mukaan pankin toiminnan ensimmäisen vuosikymmenen aikana, on tämä palkkio oleva vähintäin yksi prosentti ja enintään puolitoista prosenttia vuodessa, laskettuna jokaisen lainan maksamattomasta osasta. Tämän kymmenvuotiskauden kuluttua pankki voi sekä vielä maksamatta olevien että tulevaisuudessa myönnettävien lainojen osalta alentaa tätä palkkiotaan, jos tämän artiklan 6 osaston mukaan muodostetut tai muista tuloista kasvaneet reservit ovat niin riittävät, että alennusta pidetään oikeutettuna. Vastaisten lainojen osalta on pankki oikeutettu korottamaan palkkiota mainitun rajan yli, mikäli kokemus osoittaa sen tarpeelliseksi.

b) Kaikissa lainasopimuksissa on määrättävä se valuutta tai ne valuutat, joissa sopimuksen mukaiset maksut pankille on suoritettava. Velallisella on kuitenkin valinnanvapaus suorittaa ne kullassa tai pankin suostumuksella jonkin toisen kuin sopimuksessa mainitun jäsenvaltion valuutassa.

(i) Annettaessa lainoja tämän artiklan 1 os. a) (i) kohdan mukaisesti on lainasopimuksiin pantava määräys, että korot, muut kulut ja kuoletukset on maksettava pankille samassa valuutassa kuin lainakin on myönnetty, jollei se jäsenvaltio, jonka valuuttoina laina on, ilmoita hyväksyvänsä mainittuja suorituksia joissakin muissa määrätyissä valuutoissa. Nämä maksut on silloin, II artiklan 9 os. c) kohdan esittämällä varauksella, laskettava pankin kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä tähän tarkoitukseen määräämässä valuutassa, niin että ne arvoltaan vastaavat maksuja, joista lainasopimuksessa on sovittu sen allekirjoittamishetkellä.

(ii) Tämän artiklan 1 os. a) (ii) kohdan mukaan myönnettyjen, jossakin tietyssä valuutassa pankille maksamattomien lainojen yhteismäärä ei milloinkaan saa ylittää pankin itse lainaamien saman 1 os. a) (ii) kohdan mukaan tässä valuutassa maksettavien lainojen liikkeessä olevaa yhteissummaa.

c) Jos jokin jäsenvaltio kärsii äkillistä valuutan puutetta, niin ettei sen ottamia tai takaamia tai sen jonkin laitoksen takaamia lainoja voida säädetyllä tavalla hoitaa, sanottu jäsen voi pyytää pankilta maksuehtojen helpotusta. Jos pankki on vakuuttunut siitä, että jonkinlainen helpotus on sekä asianomaisen jäsenen että itse pankin liiketoiminnan ja koko jäsenistön etujen mukaista, se voi sovelluttaa käytäntöön joko toista tai molempia seuraavista pykälistä, joko koko vuotuismaksuun tai johonkin sen osaan nähden:

(i) Pankki voi harkintansa mukaan sallia tällaisen jäsenen hoitaa lainansa korkeintaan kolmen vuoden ajan omalla valuutallaan, mikäli on saatavissa riittävät takeet mainitun valuutan käyttämisestä sekä valuuttakurssien vakavuudesta ja takaisinostoehdoista.

(ii) Pankki voi muuttaa lainan kuoletusehtoja tai pidentää laina-aikaa tai muuttaa molempia.

5 os. Takuut

a) Kun pankki takaa jonkin tavallista sijoitustietä annetun lainan, se perii maksamattomalta lainan osalta vahvistamansa määräajoin maksettavan takuupalkkion. Pankin toiminnan ensimmäisen vuosikymmenen aikana palkkio on oleva vähintään yksi prosentti eikä enempää kuin puolitoista prosenttia vuodessa. Tämän kymmenvuotiskauden kuluttua pankki voi vielä maksamatta olevien taattujen lainojen samoin kuin tulevaisuudessa myönnettävien lainojen osalta alentaa palkkiota, jos tämän artiklan 6 osaston mukaan muodostetut tai muista tuloista kasvaneet reservit ovat niin riittävät, että alennusta pidetään oikeutettuna. Vastaisten lainojen osalta pankki on oikeutettu korottamaan palkkiota mainitun rajan yli, mikäli kokemus osoittaa sen tarpeelliseksi.

b) Velallisen on maksettava takuupalkkio suoraan pankille.

c) Pankkitakuiden tulee sisältää määräys, että pankki voi lopettaa koronmaksusitoumuksensa, jos se, velallisen ja mahdollisen takaajan laiminlyötyä maksunsa, tarjoutuu lunastamaan takaamansa obligaatiot tai muut sitoumukset niiden nimellisarvosta ostotarjouksessa määrättyyn päivään saakka juosseine korkoineen.

d) Pankki on oikeutettu määräämään muutkin takuusopimuksen ehdot.

6 os. Erikoisreservi

Ne palkkiot, jotka pankki on saanut tämän artiklan 4 ja 5 osastojen perusteella, liitetään erityiseen vararahastoon, jota käytetään niiden sitoumusten täyttämiseen, jotka lankeavat pankin osalle tämän artiklan 7 osaston mukaan. Johtokunta määrää tämän sopimuksen puitteissa, millä tavoin vararahasto on pidettävä maksukelpoisena.

7 os. Pankin sitoumusten täyttäminen maksukyvyttömyystapauksissa

Jos velallinen laiminlyö pankin antamien lainojen, osalainojen tai takuitten ehdot,

a) pankki ryhtyy sopivalla tavalla selvittämään lainasitoumuksia , niihin luettuina tämän artiklan 4 os. c) kohdan määräämät ja samantapaiset toimenpiteet.

b) Pankin tämän artiklan 1 os. a) (ii) ja (iii) kohtien mukaan ottamista lainoista tai myöntämistä takuista koituneilla maksuilla rasitetaan

(i) ensiksi tämän artiklan 6 osaston mukaista erikoista vararahastoa;

(ii) pankin harkinnan mukaan ja tarpeen vaatiessa pankin muita vararahastoja, ylijäämää ja pääomaa.

c) Jos on suoritettava pankin omien lainojen korkoja, kuoletuksia tai muita lainaehtojen vaatimia maksuja, tai täytettävä samantapaisia pankin takaamien lainojen aiheuttamia velvoituksia, pankki voi II artiklan 5 ja 7 osastojen mukaisesti vaatia maksettavaksi sopivan osan merkitystä, mutta vielä maksamatta olevasta pääomasta. Sen lisäksi se voi, jos on odotettavissa pitempiaikainen maksukyvyttömyys, vaatia maksettavaksi osan merkitystä maksamattomasta pääomasta, mutta ei vuotta kohden kuitenkaan enempää kuin yhden prosentin jäsenten koko merkitsemästä määrästä käytettäväksi seuraaviin tarkoituksiin:

(i) velallisen tultua maksukyvyttömäksi takaamiensa, vielä maksamattomien lainojen kokonaiseen tai osittaiseen, ennen määräaikaa tapahtuvaan kuoletukseen tai muuhun selvittämiseen;

(ii) ottamiensa, vielä maksamattomien lainojen kokonaiseen tai osittaiseen kuoletukseen.

8 os. Sekalaiset liiketoimet

Tässä sopimuksessa ja määriteltyjen liiketoimien lisäksi pankilla on oikeus:

(i) ostaa ja myydä liikkeelle laskemiaan arvopapereita samoin kuin arvopapereita, joita se on taannut tai joihin se on sijoittanut rahaa, edellyttäen, että se jäsenvaltio, jonka alueella myynti tai osto tapahtuu, antaa siihen suostumuksensa;

(ii) taata arvopapereita, joihin se on sijoittanut rahaa, helpottaakseen niiden myyntiä;

(iii) jonkin jäsenvaltion suostumuksella ottaa lainaa asianomaisen maan valuutassa;

(iv) ostaa ja myydä sellaisia muita arvopapereita, joita johtokunta kolmen neljäsosan enemmistöllä kaikista äänistä pitää sopivina tämän artiklan 6 osaston edellyttämien erikoisreservien kokonaiseen tai osittaiseen sijoittamiseen.

Tässä osastossa esitetyin valtuuksin pankki voi harjoittaa liiketoimintaa minkä hyvänsä jäsenvaltion alueella olevien yksityishenkilöiden, yhtiöiden, yhdistysten, yhdyskuntien tai muiden juridisten henkilöiden kanssa.

9 os. Arvopapereihin tehtävä huomautus

Jokaisessa pankin takaamassa tai liikkeelle laskemassa arvopaperissa on oleva selvästi havaittava merkintä siitä, ettei se velvoita mitään jäsenvaltion hallitusta, jollei sitä arvopaperissa ole nimenomaan mainittu.

10 os. Politikoimiskielto

Pankki ja sen virkailijat eivät saa osallistua jäsenvaltioiden politiikkaan eivätkä antaa jäsenen tai jäsenten politiikan suunnan vaikuttaa ratkaisuihinsa. Päätökset on tehtävä vain taloudellisten näkökohtien perusteella, ja näitä näkökohtia on tasapuolisesti keskenään vertailtava, jotta päästäisiin I artiklassa säädettyihin päämääriin.

V artikla
Järjestysmuoto ja hallinto

1 os. Pankin rakenne

Pankilla tulee olla hallintoneuvosto, johtokunta, presidentti ja pankkitehtävien suorittamiseen tarpeelliset virkamiehet ja toimihenkilöt.

2 os. Hallintoneuvosto

Pankin kaikki laillinen valta kuuluu hallintoneuvostolle, johon jokainen jäsenvaltio oman valintansa mukaan asettaa jäsenen ja varajäsenen. Jäsenen ja varajäsenen toimiaika on viisi vuotta, ellei heidät nimittänyt jäsenvaltio aikaisemmin kutsu heitä takaisin; heidät voidaan nimittää virkaansa myös uudestaan. Varamiehet ovat äänioikeutettuja vain päämiehensä poissaollessa. Neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

b) Hallintoneuvosto voi siirtää kaikki itselleen kuuluvat oikeudet ja valtuudet johtokunnalle, lukuunottamatta oikeutta

(i) hyväksyä uusia jäseniä ja määrätä jäseneksi pääsyn ehdoista;

(ii) korottaa tai alentaa pääomaa;

(iii) erottaa jäsenvaltio;

(iv) ratkaista johtokunnan tekemiin tämän sopimuksen tulkintoihin kohdistettuja valituksia;

(v) päättää yhteistoiminnasta muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa (paitsi tilapäisten ja hallinnollista laatua olevien sopimusten tekoa);

(vi) päättää pankin toiminnan lopettamisesta ja pankin varojen jaosta;

(vii) päättää nettotulon jakamisesta.

b) Hallintoneuvoston tulee pitää vuosikokous ja muita kokouksia niin usein kuin se itse pitää tarpeellisena, tai kun johtokunta sitä pyytää. Johtokunnan on kutsuttava hallintoneuvosto koolle, jos viisi johtokunnan jäsentä tai jäsenet, joilla on vähintään neljännes kaikista äänistä, sitä vaativat.

d) Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä edustaen ainakin kahta kolmasosaa kaikista äänistä.

e) Hallintoneuvosto voi antamillaan ohjeilla oikeuttaa johtokunnan, milloin tämä katsoo sen olevan pankin edun mukaista, joistakin erikoiskysymyksistä tiedustelemaan hallintoneuvoston mielipidettä neuvostoa koolle kutsumatta.

f) Hallintoneuvosto, ja siihen valtuutettuna myös johtokunta, voivat määrätä käytäntöön otettaviksi pankin liiketoiminnan johtamisen kannalta välttämättömät ja tarkoituksenmukaiset ohjesäännöt ja säännökset.

g) Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet eivät saa toimestaan pankista vakinaista palkkiota; kokousten aiheuttamista kuluista pankin on kuitenkin suoritettava heille kohtuullinen korvaus.

h) Hallintoneuvosto määrää johtokunnalle suoritettavat korvaukset sekä presidentin palkan ja toimiehdot.

3 os. Äänioikeus

a) Kullakin jäsenellä on kaksisataa viisikymmentä ääntä ynnä lisäksi yksi ääni kutakin hallussaan olevaa osuutta kohden.

b) Ellei toisin määrätä, ratkaistaan pankin kaikki esille tulevat asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

4 os. Johtokunta

a) Johtokunta vastaa pankin yleisestä toiminnasta ja käyttää siihen hallintoneuvoston sille antamia valtuuksia.

b) Johtokuntaan kuuluu vähintään kaksitoista jäsentä, joiden ei tarvitse olla hallintoneuvoston jäseniä, ja joista:

(i) ne viisi jäsenvaltiota, joilla on eniten pääomaosuuksia, nimittävät kukin yhden jäsenen; ja

(ii) seitsemän valitsevat liitteen B mukaan kaikki hallintoneuvoston jäsenet, paitsi kohdassa (i) mainittujen viiden jäsenvaltion edustajat.

Tämän pykälän yhteydessä ymmärretään jäsenillä liitteessä A lueteltujen valtioiden hallituksia, katsomatta siihen, ovatko ne kantajäseniä tai tulleet jäseniksi II artiklan 1 os. b) kohdan mukaisesti. Jos muiden maiden hallitukset liittyvät pankkiin, hallintoneuvosto voi neljän viidesosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä lisätä johtokunnan jäsenten lukumäärää lisäämällä valittavien johtajien lukua.

Johtokunnan jäsenet nimitetään tai valitaan aina kahdeksi vuodeksi.

c) Jokainen johtokunnan jäsen nimittää varamiehen, joka edustaa häntä lainvoimaisesti hänen poissaollessaan. Mikäli nimittäneet johtokunnan jäsenet ovat läsnä, varajäsenet voivat äänioikeudetta seurata istuntoa.

d) Johtokunnan jäsenet pysyvät virassaan kunnes heidän seuraajansa on nimitetty tai valittu. Jos valitun jäsenen virka jää avoimeksi enemmän kuin yhdeksänkymmentä päivää ennen hänen virkakautensa loppua, niiden jäsenvaltioiden, jotka olivat valinneet edellisen jäsenen, on valittava seuraaja jäljellä olevaksi virkakaudeksi. Vaalin ratkaisee annettujen äänten enemmistö. Viran ollessa avoinna sitä hoitaa edellisen jäsenen varamies, mutta hän ei voi nimittää itselleen varamiestä.

e) Johtokunta hoitaa virkaansa jatkuvasti pankin pääpaikassa ja se kokoontuu niin usein kuin pankin toiminta vaatii.

f) Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä ja nämä jäsenet yhdessä edustavat vähintään puolta kaikista äänistä.

g) Jokaisella nimitetyllä johtokunnan jäsenellä on yhtä monta ääntä kuin tämän artiklan 3 osaston mukaan hänet nimittäneellä jäsenvaltiollakin. Jokaisella valitulla johtokunnan jäsenellä on niin monta ääntä kuin annettiin vaalissa hänen puolestaan. Jäsenen on käytettävä koko äänimääränsä yhtenä kokonaisuutena.

h) Hallintoneuvosto säätää tarpeelliset määräykset, jotta sellainen jäsenvaltio, joka ei ylläolevan b) kohdan mukaan ole oikeutettu johtokunnan jäsentä nimittämään, voisi lähettää edustajan johtokunnan kaikkiin kokouksiin, joissa käsitellään asianomaisen jäsenvaltion itsensä esittämää tai sitä läheisesti koskevaa kysymystä.

i) Johtokunta asettaa tarpeen mukaan valiokuntia. Näiden valiokuntien jäsenten ei tarvitse olla hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniä tai heidän varamiehiään.

5 os. Presidentti ja henkilökunta

a) Johtokunta valitsee presidentin, joka ei voi olla hallintoneuvoston jäsen, johtokunnan jäsen tai varajäsen. Presidentti on johtokunnan puheenjohtaja, mutta hän on vain äänten mennessä tasan äänioikeutettu. Hän voi ilman äänioikeutta olla läsnä hallintoneuvoston kokouksissa. Johtokunta voi tekemällään päätöksellä vapauttaa presidentin virastaan.

b) Presidentti on pankin henkilökunnan päällikkö ja johtaa johtokunnan alaisena pankin varsinaista liiketoimintaa. Johtokunnan yleisvalvonnan alaisena hän vastaa pankin hallinnosta sekä virkamiesten ja toimihenkilöiden nimittämisestä ja erottamisesta.

c) Pankin presidentti ja henkilökunta hoitavat tehtäviään vain pankin viranhaltijain ominaisuudessa. Kaikkien jäsenvaltioitten on otettava huomioon heidän tehtäviensä kansainvälinen luonne ja vältettävä millään tavoin painostamasta heitä heidän virantoimituksessaan.

d) Henkilökuntaa valitessaan presidentin on pyrittävä, huomioonottaen tehokkuuden ja korkeimman ammattitaidon erittäin suuren merkityksen, saamaan henkilökunta valituksi mahdollisimman laajalla maantieteellisellä pohjalla.

6 os. Neuvoa-antava komitea

Hallintoneuvosto valitsee, mahdollisimman laajalla kansainvälisellä pohjalla, neuvoa-antavaan komiteaan vähintään seitsemän jäsentä, jotka ovat pankkialan, kaupan, teollisuuden, työväen ja maatalouden edustajia. Niiltä aloilta, joilla on olemassa kansainvälisiä erikoisjärjestöjä, on nämä asiantuntijat komiteaan valittava yhteistoiminnassa mainittujen järjestöjen kanssa. Komitean on annettava neuvoja yleistä pankkipolitiikkaa koskevissa asioissa. Komitea kokoontuu vuosittain ja sen lisäksi aina kun pankki sitä pyytää.

b) Neuvoa-antavan komitean jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi, ja he ovat uudelleen vaalikelpoisia. Pankki maksaa heille kohtuullisen korvauksen tehtävistä koituvista menoistaan.

7 os. Lainakomiteat

Pankki nimittää jäsenet III artiklan 4 osaston määräämiin asiantuntijakomiteoihin. Jokaisessa komiteassa tulee olla yksi asiantuntija, jonka on valinnut sen maan edustaja hallintoneuvostossa, jota suunnitelma koskee, ja yksi tai useampia pankin henkilökunnan teknillisiä jäseniä.

8 os. Suhteet muihin kansainvälisiin järjestöihin

a) Tämän sopimuksen sallimissa rajoissa pankki on yhteistoiminnassa sekä muiden kansainvälisten yleisluonteisten järjestöjen että läheisten alojen virallisten kansainvälisten erikoisjärjestöjen kanssa. Mikäli yhteistoiminnan muodot edellyttäisivät tämän sopimuksen muuttamista, voidaan mainittu yhteistoiminta aloittaa vasta, kun sopimusta on VIII artiklan mukaisesti muutettu.

b) Milloin pankin laina- tai takuuanomuksia käsitellessään on tehtävä ratkaisuja asioista, jotka läheisesti sivuavat jonkin edellisessä pykälässä mainitun järjestön toimialaa, ja järjestössä ovat pääasiassa vain pankin jäsenvaltiot osallisina, on pankin otettava huomioon tämän järjestön mielipiteet ja ehdotukset.

9 os. Toimipaikkojen sijainti

a) Pankin pääpaikka sijaitsee siinä jäsenmaassa, jolla on eniten osuuksia.

b) Pankki voi avata asioimistoja tai haaraliikkeitä missä jäsenvaltiossa hyvänsä.

10 os. Alueelliset toimipaikat ja -neuvostot

a) Pankki voi avata alueellisia asioimistoja ja määrätä niiden sijainnin ja toimialueen rajat.

b) Jokaisella alueellisella toimipaikalla tulee olla paikallinen koko aluetta edustava johtava elin, johon jäsenet valitaan pankin määräämällä tavalla.

11 os. Talletuspaikat

a) Jokainen jäsenvaltio määrää keskuspankkinsa jälleenrakennuspankin hallussa olevan koko valuuttavarantonsa säilytyspaikaksi, ja milloin keskuspankkia ei ole olemassa, jonkin muun jälleenrakennuspankin hyväksymän laitoksen.

b) Pankki voi pitää muita varojaan, kulta mukaanluettuna, joko viiden eniten osuuksia merkinneen jäsenvaltion määräämissä tai itse valitsemissaan, muiden ilmoittamissa talletuspaikoissa. Aluksi on ainakin puolet pankin kultavarannosta talletettava sen valtion osoittamaan paikkaan, jonka alueella pankin pääpaikka sijaitsee, ja vähintään neljäkymmentä prosenttia muiden yllämainittujen neljän jäsenen osoittamiin talletuspaikkoihin, kuhunkin alunperin ainakin se kultamäärä, minkä asianomainen maa osuuksistaan on kullassa maksanut. Kullansiirtoja toimitettaessa pankin on kuitenkin aina otettava huomioon kuljetuskustannukset ja pankin todennäköiset tarpeet. Vaaran sattuessa voi johtokunta siirtää pankin kultavarannon, osittain tai kokonaan, minne hyvänsä, missä katsoo sen olevan tarpeeksi turvattuna.

12 os. Valuuttavaranto

Niiden valuuttojen tilalle, jotka pankki on saamassa II artiklan 7 os. (i) kohdan mukaisina maksuina tai sanotussa valuutassa annettujen lainojen kuoletusmaksuina, ja joita valuuttoja pankki ei välittömästi tarvitse, tulee sen hyväksyä velkakirjoja tai muita sitoumuksia, jotka ovat jäsenvaltion hallituksen tai sen määräämän talletuspaikan antamia; näitä arvopapereita ei voida siirtää, ne ovat korottomia ja vaadittaessa pariarvoisina maksettavia hyvittäen pankin tiliä osoitetussa talletuspaikassa.

13 os. Pankin toimintakertomukset ja julkaisut

a) Pankin tulee julkaista vuosikertomus, joka sisältää tilintarkastajien vahvistaman tilinpäätöksen, ja vähintään joka kolmas kuukausi lähettää jäsenvaltioille lyhyt tilailmoitus, josta käy selville pankin voitto- ja tappiotili sekä toiminnan tulos.

b) Pankki voi julkaista muitakin tarkoitusperiensä toteuttamiseksi tarpeellisina pitämiään tiedonantoja.

c) Kaikki tässä luetellut kertomukset, tilailmoitukset ja julkaisut on lähetettävä jäsenvaltioille.

14 os. Nettotulon jako

a) Hallintoneuvosto päättää vuosittain, miten paljon pankin nettotulosta on vararahastoihin tapahtuneiden siirtojen jälkeen luettava ylijäämäksi ja mikä osa, jos ollenkaan, on jaettava.

b) Jos jako suoritetaan, on jokaiselle jäsenelle vuoden jaettavasta määrästä ensin suoritettava kahden prosentin yksinkertainen maksu siitä sanottuna vuonna keskimäärin maksamatta olleesta lainamäärästä, jonka asianomainen valtio IV artiklan 1 os. a) (i) kohdan mukaisesti on saanut osuusmerkintäänsä vastaavasta valuuttavarannosta. Jos tämä kaksi prosenttia on ensin maksettu, on jäljellä oleva jaettava määrä suoritettava jäsenille niiden osuusmerkintänsä suhteessa. Jokainen jäsen saa maksun omassa valuutassaan, tai, jos sanottua valuuttaa ei ole, jossain muussa jäsenen hyväksymässä valuutassa. Jos maksu tapahtuu muussa kuin jäsenvaltion valuutassa, on maksun saaja oikeutettu siirtämään ja käyttämään vapaasti mainittua valuuttaa ilman jäsenten asettamia rajoituksia.

VI artikla
Jäsenyyden peruuttaminen ja väliaikainen erottaminen; liiketoiminnan lakkauttaminen

1 os. Jäsenten eroamisoikeus

Jäsen voi milloin tahansa erota pankista jättämällä siitä kirjallisen ilmoituksen pankin pääpaikkaan. Ero lasketaan alkavaksi ilmoituksen perillesaapumispäivänä.

2 os. Väliaikainen erottaminen

Hallintoneuvoston jäsenten enemmistö, joka edustaa kaikkien äänten enemmistöä, voi väliaikaisesti erottaa pankin jäsenyydestä sellaisen jäsenvaltion, joka ei ole täyttänyt sitoumustaan. Erotuspäätös astuu voimaan automaattisesti vuoden kuluttua erottamispäivästä lukien, ellei hallintoneuvosto samalla äänimäärällä tekemällään päätöksellä palauta jäsenoikeuksia erotetulle jäsenelle.

Niin kauan kuin väliaikainen erottamispäätös on voimassa, ei jäsen voi käyttää mitään tämän sopimuksen sallimia oikeuksia, eroamisoikeutta lukuunottamatta, mutta se on silti vastuussa kaikista sitoumuksistaan.

3 os. Eroaminen kansainvälisestä valuuttarahastosta

Jokainen jäsen, joka eroaa kansainvälisestä valuuttarahastosta, menettää automaattisesti pankin jäsenyytensä kolmen kuukauden kuluttua, jollei pankki kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä salli sen edelleen pysyä jäsenenä.

4 os. Eroavien jäsenten tilien selvitys

a) Kun jokin hallitus lakkaa olemasta jäsen, se on edelleen vastuussa omista veloistaan ja välillisistä sitoumuksistaan pankille niin kauan kuin jokin osa sen ennen eroa tekemistä velka- tai takuusitoumuksista on selvittämättä; se ei kuitenkaan ole vastuussa niistä lainoista ja takuista, jotka pankki on myöntänyt sen eron jälkeen eikä sillä ole enää osuutta pankin tuloihin tai menoihin.

b) Hallituksen erotessa pankki ostaa takaisin sen osuudet mainitun hallituksen ja pankin välisten tilien selvityksessä alla olevien c) ja d) kohtien mukaisesti. Osuuksien takaisinostohintana on tätä tarkoitusta varten niiden kirjanpitoarvo hallituksen eroamispäivänä.

c) Tämän osaston mukaisesti takaisin ostettujen osuuksien maksu tapahtuu seuraavalla tavalla:

(i) Jollekin hallitukselle sen osuuden maksuksi tuleva summa voidaan pidättää niin kauan kuin tällä hallituksella, sen keskuspankilla tai muulla laitoksella on selvittämättömiä laina- tai takuusitoumuksia pankille; pankki voi käyttää tätä summaa vapaasti näiden sitoumusten täyttämiseen niiden erääntyessä maksettaviksi. Niitä sitoumuksia varten, jotka johtuvat jäsenten osuusmerkinnästä II artiklan 5 os. (ii) kohdan perusteella, ei kuitenkaan saa mitään pidättää. Missään tapauksessa ei mitään jäsenvaltiolle sen osuuksien perusteella kuuluvia eriä saa maksaa ennen kuin on kulunut kuusi kuukautta eroamispäivästä.

(ii) Osuuksia voidaan maksaa aika ajoin hallituksen niitä luovuttaessa siinä määrin kuin takaisinostohintana yllä olevan b) kohdan mukaisesti maksettava määrä ylittää yllä olevassa c) (i) kohdassa mainittujen laina- ja takuusitoumusten summan, kunnes entinen jäsen on saanut koko takaisinostohinnan.

(iii) Maksu on suoritettava eronneen valtion valuutassa, tai pankin valinnan mukaan kullassa.

(iv) Jos pankki kärsii tappioita takuista, lainaosuuksista tai lainoista, jotka olivat maksamatta jäsenvaltion eroamispäivänä, ja tappiot ylittävät sinä päivänä käytettävissä olevat reservit, on sanotun hallituksen vaadittaessa maksettava takaisin summa, jolla sen osuuksien takaisinostohinta olisi alentunut, jos tappio olisi otettu huomioon takaisinostohintaa määrättäessä. Entisen jäsenhallituksen on lisäksi vaadittaessa maksettava II artiklan 5 os. (ii) kohdan mukaiset maksamattomat merkintäosuudet siinä määrässä kuin se olisi ollut siihen maksuvelvollinen, jos pääomatappio olisi tapahtunut ja maksuvaatimus esitetty takaisinostohintaa määrättäessä.

d) Jos pankki kokonaan lakkauttaa toimintansa tämän artiklan 5 os. b) kohdan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa jonkin jäsenhallituksen erosta, sellaisen hallituksen kaikki oikeudet määräytyvät tämän artiklan 5 osaston mukaan.

5 os. Toiminnan väliaikainen lopettaminen ja sitoumusten selvittäminen

a) Odottamattomien tapausten sattuessa johtokunta saattaa lakkauttaa tilapäisesti uuden lainaus- ja takuutoiminnan, kunnes hallintoneuvostolla on ollut tilaisuus tutkia tilannetta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

b) Pankki voi lakkauttaa uusien lainojen ja takuiden myöntämisen, jos hallintoneuvoston jäsenten enemmistö, edustaen kaikkien äänten enemmistöä, on sen päättänyt. Tässä tapauksessa pankki viipymättä lopettaa kaiken muun liiketoimintansa, paitsi niitä asianmukaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen pankin varojen rahaksimuuttoa, suojelua ja säilyttämistä sekä velkasuhteitten selvittelyä varten.

c) Kaikkien jäsenten sitoumus vielä maksamattoman, merkityn pankkipääoman osalta ja niiden oman valuutan arvonalentumisen johdosta kestää siihen saakka, kunnes velkojain kaikki vaatimukset, välilliset sitoumukset niihin luettuna, on täytetty.

d) Kaikille pankin suoranaisille velkojille suoritettavat maksut otetaan ensi sijassa pankin varoista ja toiseksi pankin maksettaviksi vaatimista pääomaosuuksista. Ennen kuin suoranaisille velkojille maksetaan mitään, on kuitenkin johtokunnan ryhdyttävä tarpeellisina pitämiinsä toimenpiteisiin, jotta sekä välillisten että suoranaisten velkojien saamiset tulisivat samassa suhteessa tyydytetyksi.

e) Pankin jäsenille ei niiden pääomanmerkinnän perusteella jaeta mitään

(i) ennen kuin kaikki velkojat on tyydytetty tai heidän saamisensa turvattu; ja

(ii) hallintoneuvoston jäsenten enemmistö edustaen kaikkien äänten enemmistöä on päättänyt jaon suorittaa.

f) Sen jälkeen kun jako yllä olevan e) kohdan mukaan on päätetty suorittaa, voi johtokunta kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tekemällään päätöksellä ryhtyä asteittain jakamaan pankin varoja jäsenille, kunnes kaikki varat on jaettu. Jako voidaan kuitenkin panna toimeen vasta, kun jokainen jäsen on selvittänyt velkansa pankille.

g) Ennen varain jakoa johtokunta määrää kunkin jäsenen suhteellisen osuuden sen perusteella, paljonko sillä on osuutta pankin liikkeelle laskemien osuuksien koko summasta.

h) Johtokunta arvioi jaettavien varojen arvon jakopäivänä ja suorittaa siten jaon seuraavalla tavalla:

(i) Jokainen jäsen saa määrän, joka vastaa sen osuutta koko jaettavasta summasta, joko sen omina sitoumuksina tai omien virallisten elintensä tai sen alueella olevien juridisten henkilöiden sitoumuksina, mikäli niitä on jaettavana.

(ii) Yllä olevan (i) kohdan mukaan tapahtuneiden suoritusten jälkeen mahdollisesti vielä jäljelle jäävät saatavat on maksettava täydestä arvostaan jäsenen valuutassa, mikäli pankilla mainittua valuuttaa on.

(iii) Yllä olevien (i) ja (ii) kohtien mukaan tapahtuneiden suoritusten jälkeen vielä mahdollisesti jäljelle jäävät saatavat on maksettava täydestä arvostaan kullassa tai jäsenen hyväksymässä valuutassa, mikäli niitä pankilla on.

(iv) Jos pankilla vielä mainittujen (i), (ii) ja (iii) kohtien mukaan suoritettujen jakojen jälkeen on varoja, ne jaetaan suhteellisesti jäsenten kesken.

i) Jokainen jäsen nauttii yllä olevan h) kohdan mukaan suoritetun varojen jaon jälkeen samoja oikeuksia näihin varoihin nähden kuin pankki ennen jaon toimittamista.

VII artikla
Oikeusasema, koskemattomuus ja erioikeudet

1 os. Artiklan tarkoitus

Jotta pankki pystyisi täyttämään sille uskotut tehtävät, sille on myönnettävä kaikkien jäsenten alueella tämän artiklan mukainen oikeusasema, koskemattomuus ja erioikeudet.

2 os. Pankin oikeudellinen asema

Pankki on täysivaltainen juridinen henkilö ja sellaisena sillä on oikeus

(i) tehdä sopimuksia;

(ii) hankkia ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta;

(iii) käydä oikeutta.

3 os. Pankin asema oikeudenkäynnissä

Syyte pankkia vastaan voidaan nostaa vain sen jäsenmaan laillisessa tuomioistuimessa, jossa pankilla on virasto, johon se on nimittänyt edustajan lakiasioita varten tai jossa se on laskenut liikkeelle tai taannut arvopapereita. Jäsenillä tai henkilöillä, jotka toimivat jäsenvaltion puolesta tai niiden valtuuttamina, ei kuitenkaan ole oikeutta nostaa oikeusjuttua pankkia vastaan. Pankin omaisuus ja varat ovat, riippumatta siitä, missä ja kenen hallussa ne ovat, suojatut kaikenlaista takavarikointia, ulosottoa ja pakkotilausta vastaan, ennen kuin lopullinen tuomio on pankille julistettu.

4 os. Varojen koskemattomuus

Pankin omaisuus ja varat nauttivat, riippumatta siitä, missä ja kenen hallussa ne ovat, koskemattomuutta kotietsintöihin, pakkotilaukseen, takavarikointeihin, pakkoluovutukseen tai muihin pakollisiin tai lainmukaisiin haltuunottoihin nähden.

5 os. Arkistojen koskemattomuus

Pankin arkistot ovat loukkaamattomia.

6 os. Varojen rajoitussuoja

Sikäli kuin tämän sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseksi on tarpeellista ja sopimuksessa esitetyin ehdoin, pankin kaikki omaisuus ja varat ovat vapautetut kaikenlaatuisista rajoituksista, säännöstelystä, tarkkailusta ja maksuajan pidennyksistä.

7 os. Kirjeenvaihdon etuoikeudet

Jokaisen jäsenen on käsiteltävä pankin virallista kirjeenvaihtoa samalla tavalla kuin muiden jäsenvaltioiden virallista kirjeenvaihtoa.

8 os. Virkamiesten ja toimihenkilöiden koskemattomuus ja erioikeudet

Kaikki pankin hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenet sekä varamiehet, virkamiehet ja toimihenkilöt nauttivat

(i) virallisessa ominaisuudessaan suorittamiinsa toimiin nähden erivapautta oikeudenkäynnistä ellei pankki kumoa tätä erivapautta;

(ii) mikäli ei ole kysymys omista kansalaisista, samaa koskemattomuutta maahantulorajoituksiin, ulkomaalaisten tarkkailuun ja kansalliseen asevelvollisuuteen nähden ja samoja helpoituksia valuuttarajoituksiin nähden, jotka kuuluvat muiden jäsenvaltioiden samanasteisille edustajille, virkamiehille ja toimihenkilöille;

(iii) samanlaista kohtelua matkailuhelpoituksiin nähden kuin samanasteiset muiden jäsenvaltioiden edustajat, virkamiehet ja toimihenkilöt.

9 os. Verovapaus

a) Pankki, sen varat, omaisuus, tulot ja tässä sopimuksessa säädetyt liiketoimet ovat vapautetut kaikista veroista ja tulleista. Pankki on myös vapautettu verojen ja tullien kantamisesta ja maksamisesta.

b) Pankin johtokunnan jäsenelle ja varamiehelle sekä virkamiehelle ja toimihenkilölle suorittamat palkat ja korvaukset ovat verovapaita, jolleivät mainitut henkilöt ole maan kansalaisia tai alamaisia.

c) Pankin antamat sitoumukset tai arvopaperit, niistä maksetut osingot ja korot mukaanluettuina, ovat verovapaita, kenen hallussa ne lienevätkin,

(i) jos verotus saattaisi nämä sitoumukset tai arvopaperit vain niiden alkuperän tähden huonompaan asemaan; tai

(ii) jos tällaisen verotuksen juridisena perustana olisi yksinomaan se paikka tai valuutta, missä arvopaperi on annettu, jossa se on asetettu maksettavaksi tai on maksettu, tai pankin jonkin toimiston tai liikepaikan sijainti.

d) Pankin takaamat sitoumukset ja arvopaperit ovat verovapaita (osingot ja korot mukaan luettuina) niiden omistajasta riippumatta, jos

(i) verotus saattaisi nämä sitoumukset tai arvopaperit huonompaan asemaan vain niiden takaajan takia; tai

(ii) verotuksen ainoana juridisena perustana olisi vain pankin ylläpitämän viraston tai liikelaitoksen sijainti.

10 os. Artiklan soveltaminen

Jokainen jäsenvaltio ryhtyköön alueellaan tarpeellisiin toimenpiteisiin antaakseen tämän artiklan periaatteille omien lakiensa mukaisen oikeusvoiman, ja antakoon pankille yksityiskohtaiset tiedot näistä toimenpiteistään.

VIII artikla
Muutokset

a) Kaikki tämän sopimuksen muutosehdotukset, on ne sitten tehnyt jäsen, hallintoneuvoston jäsen tai johtokunta, on jätettävä hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka esittää ne neuvostolle. Jos neuvosto hyväksyy ehdotetun muutoksen, pankin on kiertokirjeellä tai sähkeellä tiedusteltava kaikilta jäseniltä, hyväksyvätkö ne ehdotetun muutoksen. Jos kolme viidesosaa jäsenistä, jotka edustavat neljää viidesosaa kaikista äänistä, on hyväksynyt ehdotetun muutoksen, pankin on muodollisesti ilmoitettava siitä kaikille jäsenille.

b) Huolimatta yllä olevasta a) kohdasta on kaikkien jäsenten hyväksyminen saatava kaikille muutoksille, jotka koskevat:

(i) oikeutta erota pankista VI artiklan 1 osaston mukaan;

(ii) II artiklan 3 osaston c) kohdan säätämiä oikeuksia;

(iii) II artiklan 6 osastossa mainitun vastuuvelvollisuuden rajoitusta.

c) Muutokset astuvat voimaan kaikkien jäsenten kohdalta kolmen kuukauden kuluttua muodollisen tiedoituksen päivämäärästä, jollei kiertokirjeessä tai sähkeessä ole ilmoitettu lyhempää määräaikaa.

IX artikla
Sopimuksen tulkinta

a) Tämän sopimuksen tulkintakysymykset jonkin jäsenen ja pankin tai yksityisten jäsenten välillä, on jätettävä johtokunnan ratkaistaviksi. Jos kysymys läheisesti koskee jäsenvaltiota, jolla ei ole oikeutta valita johtokunnan jäsentä, mainittu valtio on oikeutettu lähettämään edustajan V artiklan 4 os. h) kohdan säätämällä tavalla.

b) Jos johtokunta on antanut päätöksensä edellä olevan a) kohdan mukaisesti, jokainen jäsen voi pyytää kysymyksen alistamista hallintoneuvostolle, jonka päätös on lopullinen. Siihen saakka kuin hallintoneuvosto on tehnyt päätöksensä pankki voi, jos pitää sitä tarpeellisena, toimia johtokunnan antaman päätöksen mukaan.

c) Jos pankin ja eronneen maan välillä, tai pankin liiketoiminnan lopullisen lakkauttamisen jälkeen pankin ja jonkin jäsenen välillä syntyy erimielisyyksiä, on nämä erimielisyydet kolmimiehisen välitystuomioistuimen ratkaistava. Yhden välitysmiehen valitsee pankki, toisen osapuolena oleva valtio ja, jolleivät osapuolet toisin sovi, yhden sovintotuomarin pysyvän kansainvälisen tuomioistuimen presidentti tai muu pankin ohjesäännössä hyväksytty viranomainen. Sovintotuomarilla on oikeus ratkaista kaikki menettelytapakysymykset, joista osapuolet eivät pääse sovintoon.

X artikla
Hiljainen suostumus

Jos, lukuunottamatta VIII artiklaa, jotakin pankin toimenpidettä varten vaadittaisiin jäsenen suostumus, katsotaan jäsenvaltion antaneen suostumuksensa, jollei se, pankin ilmoituksessa tähän tarkoitukseen varaaman ajan sisällä, tee vastaväitettä.

XI artikla
Muut määräykset

1 os. Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus astuu voimaan, kun se on allekirjoitettu niin monen hallituksen nimissä, että näiden pääoman merkinnät ovat vähintään kuusikymmentäviisi prosenttia kaikista liitteessä A määrätyistä osuuksista, ja kun tämän artiklan 2 os. a) kohdassa mainitut asiakirjat on hallitusten nimissä talletettu, ei kuitenkaan missään tapauksessa ennen toukokuun 1 päivää 1945.

2 os. Sopimuksen allekirjoittaminen

a) Jokaisen hallituksen, jonka nimissä tämä sopimus on allekirjoitettu, on jätettävä Amerikan Yhdysvaltain hallitukselle talletettavaksi asiakirja, joka vahvistaa sen, että sopimus on hyväksytty maan lakien mukaisesti ja että asianomainen maa on valmis ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin pystyäkseen täyttämään kaikki sopimuksen sille asettamat velvollisuudet.

b) Jokainen hallitus tulee pankin jäseneksi sinä päivänä, jona yllä a) kohdassa mainittu asiakirja talletetaan sen nimissä; ei kuitenkaan ennen kuin tämä sopimus tämän artiklan 1 osaston mukaisesti on astunut voimaan.

c) Amerikan Yhdysvaltain hallituksen on ilmoitettava kaikista tämän sopimuksen allekirjoittajista ja yllä a) kohdassa mainittujen asiankirjain talletuksista kaikkien liitteessä A mainittujen maiden hallituksille ja kaikkien niiden maiden hallituksille, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 1 os. b) kohdan mukaan.

d) Jokaisen hallituksen on silloin kun tämä sopimus sen nimissä allekirjoitetaan, maksettava Amerikan Yhdysvaltain hallitukselle sadasosa prosenttia osuutensa hinnasta kullassa tai Yhdysvaltain dollareissa pankin hallintomenojen peittämiseksi. Tämä määrä vähennetään II artiklan 8 os. a) kohdan mukaan suoritettavasta summasta. Yhdysvaltain hallituksen on talletettava nämä varat erityiselle tilille ja siirrettävä ne pankin hallintoneuvostolle, sen jälkeen kun kokous tämän artiklan 3 osaston mukaisesti on kutsuttu koolle. Jollei tämä sopimus joulukuun 31 päivään 1945 mennessä ole astunut voimaan, Yhdysvaltain hallituksen on palautettava nämä rahat asianomaisille hallituksille.

e) Tämä sopimus voidaan joulukuun 31 päivään 1945 asti Washingtonissa allekirjoittaa liitteessä A mainittujen hallitusten nimissä.

f) Joulukuun 31 päivän 1945 jälkeen tämä sopimus voidaan allekirjoittaa kaikkien niiden maiden hallituksen nimissä, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 1 os. b) kohdan mukaan.

g) Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen kaikki hallitukset hyväksyvät sen sekä omasta puolestaan että myös siirtomaidensa, merentakaisten alueidensa, kaikkien suojansa, herruutensa tai valtansa alaisten alueiden sekä kaikkien niiden alueiden puolesta, joihin nähden niillä on mandaatti.

h) Kysymyksen ollessa niistä hallituksista, joiden emämaa on ollut vihollisen miehittämänä, edellä a) kohdassa mainitun asiakirjan tallettaminen voi lykkäytyä aina sataan kahdeksaankymmeneen päivään asti näiden alueiden vapautuspäivästä luettuna. Ellei asiakirjaa tällaisen maan hallituksen toimesta ole kuitenkaan talletettu ennen tämän määräajan päättymistä, allekirjoitus tulee mitättömäksi ja d) kohdan mukainen allekirjoitusmaksu palautetaan.

i) Kohdat d) ja h) astuvat voimaan jokaisen allekirjoittajahallituksen osalta allekirjoituspäivänä.

3 os. Pankin avaaminen

a) Niin pian kuin tämä sopimus on astunut voimaan tämän artiklan 1 osaston mukaisesti, jokaisen jäsenen on nimitettävä yksi hallintoneuvoston jäsen, ja se jäsenvaltio, jolla on eniten osuuksia liitteen A mukaisesti, kutsuu hallintoneuvoston ensimmäiseen kokoukseen.

b) Hallintoneuvoston ensimmäisessä kokouksessa ryhdytään toimenpiteisiin väliaikaisen johtokunnan jäsenten valitsemiseksi. Niiden viiden maan hallitukset, joilla liitteen A mukaisesti on eniten osuuksia, nimittävät väliaikaisen johtokunnan jäsenet. Jos yksi tai useampi näistä hallituksista ei ole pankin jäsen, ei täytetä niitä johtokunnan paikkoja, jotka nämä hallitukset voisivat täyttää, ennen kuin näistä maista on tullut jäseniä, viimeistään kuitenkin tammikuun 1 päivänä 1946. Seitsemän väliaikaisen johtokunnan jäsentä valitaan liitteen B mukaisesti, ja he jäävät virkaansa johtokunnan ensimmäiseen varsinaiseen vaaliin asti, joka toimitetaan mahdollisimman pian tammikuun 1 päivän 1946 jälkeen.

c) Hallintoneuvosto voi siirtää väliaikaiselle johtokunnalle kaikki valtuudet paitsi niitä, joita määräysten mukaan ei johtokunnallekaan voida luovuttaa.

d) Pankin tulee ilmoittaa jäsenilleen, milloin se on valmis aloittamaan toimintansa.

Tehty Washingtonissa yhtenä ainoana kappaleena, jota säilytetään Amerikan Yhdysvaltain hallituksen arkistossa. Yhdysvaltain hallituksen on lähetettävä tästä asiakirjasta oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille liitteessä A mainittujen maiden hallituksille samoin kuin niille hallituksille, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 1 os. b) kohdan mukaisesti.

LIITE A Pääomanmerkinnät

                         (milj.
                       dollaria)
Australia                   200
Belgia                      225
Bolivia                       7
Brasilia                    105
Chile                        35
Costa Rica                    2
Dominik. tasavalta            2
Ecuador                       3.2
Egypti                       40
Et.-Afr. liittovaltio       100
Etiopia                       3
Filippiinit                  15
Guatemala                     2
Haiti                         2
Hollanti                    275
Honduras                      1
Intia                       400
Irak                          6
Iran                         24
Islanti                       1
Jugoslavia                   40
Kanada                      325
Kiina                       600
Kolumbia                     35
Kreikka                      25
Kuuba                        35
Liberia                       0.5
Luxemburg                    10
Meksiko                      65
Neuvostoliitto            1 200
Nicaragua                     0.8
Norja                        50
Panama                        0.2
Paraguay                      0.8
Peru                         17.5
Puola                       125
Ranska                      450
Salvador                      1
Tanska                      (*)
Tsekkoslovakia              125
Uruguay                      10.5
Uusi Seelanti                50
Venezuela                    10.5
Yhd. Kuningaskunta        1 300
Yhdysvallat               3 175
                ___________________
                 Yhteensä 9 100.0

(*) Pankki määrää Tanskan osuuden sitten kun Tanska on liittynyt jäseneksi näiden sopimusartiklain säätämällä tavalla.)

LIITE B Johtokunnan vaali

1. Johtokunnan valittavien jäsenten vaalin suorittavat V artiklan 4 os. b) kohdan mukaan äänioikeutetut hallintoneuvoston jäsenet.

2. Johtokunnan jäsenten vaalissa on jokaisen vaalioikeutetun hallintoneuvoston jäsenen annettava kaikki hänet nimittäneelle jäsenvaltiolle V artiklan 3 osaston mukaan kuuluvat äänet samalle henkilölle. Seitsemän eniten ääniä saanutta tulee valituksi, ei kuitenkaan sellainen henkilö, joka on saanut alle neljätoista prosenttia vaalioikeutettujen kaikista äänistä.

3. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä seitsemän henkilön vaali ratkea, suoritetaan toinen, jolloin vähiten ääniä saanut henkilö jätetään pois vaalista. Tässä vaalissa äänestävät vain (a) ne hallintoneuvoston jäsenet, jotka ensimmäisessä äänestyksessä ovat äänestäneet valitsematta jäänyttä henkilöä, ja (b) hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet ovat alla olevan 4 kohdan mukaisesti kohottaneet yhden valitun jäsenen äänimäärää yli viidentoista prosentin vaalikelpoisista äänistä.

4. Sen seikan ratkaisemiseksi, onko jonkun hallintoneuvoston jäsenen antamien äänien katsottava lisänneen jonkun henkilön äänimäärää yli viidentoista prosentin vaalikelpoisista äänistä, oletetaan, että nämä viisitoista prosenttia käsittävät ensin eniten ääniä antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet, sitten sen, joka antoi seuraavaksi eniten ääniä, ja niin edelleen, kunnes viisitoista prosenttia on saavutettu.

5. Oletetaan hallintoneuvoston jäsenen,. jonka äänistä osa on laskettava mukaan, jotta jonkun henkilön äänimäärä nousisi yli neljäntoista prosentin, antaneen kaikki äänensä mainitulle henkilölle, vaikka tämä äänimäärä siten kohoaisikin yli viidentoista prosentin.

6. Jollei toisen äänestyksen jälkeen seitsemän henkilöä ole vielä tullut valituksi, on suoritettava uusi äänestys samojen periaatteiden mukaan, kunnes seitsemän on tullut valituksi, sillä varauksella, että kun kuusi jäsentä on valittu, valitaan seitsemäs jäljellä olevien äänien yksinkertaisella enemmistöllä, jolloin hänen katsotaan tulleen valituksi yksimielisesti.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.