14/1947

Laki Laki eräiden teollisoikeuksien voimassa pysyttämisestä tai ennalleenpalauttamisesta.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §.

Neuchâtelissa 8 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetun, niiden teollisoikeuksien voimassa pysyttämistä tai ennalleenpalauttamista, joita toisen maailmansodan vaikutukset ovat kohdanneet, koskevan sopimuksen sekä sen päättöpöytäkirjan ja lisäpäättöpöytäkirjan säännökset olkoot, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa, niinkuin siitä on sovittu.

2 §.

Asetuksella voidaan määrätä, että 1 §:ssä mainitun sopimuksen määräyksiä vastaavia helpotuksia voidaan täyden tai osittaisen vastavuoroisuuden ehdolla soveltaa Suomen ja sanottuun sopimukseen yhtymättömien maiden välillä tai että voimassa olevasta patenttilainsäädännöstä poiketen on voimassa, mitä vieraan vallan kanssa on sovittu.

3 §.

Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta voidaan antaa asetuksella.

Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1947.

Sopimus niiden teollisoikeuksien voimassa pysyttämisestä tai ennalleenpalauttamisesta, joita toisen maailmansodan vaikutukset ovat kohdanneet.

Allekirjoittaneet, Kansainvälisen teollisoikeuden suojelemisliiton jäsenvaltioiden hallitusten täysivaltaiset edustajat, haluten poistaa ne vaikutukset, jotka toisen maailmansodan johdosta ovat kohdanneet teollisoikeuksia, ovat, esitettyään valtakirjansa, jotka on havaittu asianmukaisesti laadituiksi, sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla.

Ne etuoikeus- (prioriteetti-) ajat, joita tarkoitetaan teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin liittosopimuksen 4 artiklassa ja jotka liittyvät patenttihakemukseen tai hyödyllisyysmallin, tehtaan- tai kauppaleiman taikka ammatissa käytettävän mallin tai kaavan rekisteröintianomukseen, eivätkä olleet päättyneet 3 päivänä syyskuuta 1939, samoin kuin ne etuoikeusajat, jotka ovat alkaneet kulua sanotun päivän jälkeen, mutta ennen 1 päivää tammikuuta 1947, pitennetään kunkin sopimusmaan toimesta sanotussa liittosopimuksessa tunnustettujen oikeuksien haltijain tai näiden oikeudenomistajien eduksi 31 päivään joulukuuta 1947.

2 artikla.

Liittosopimuksessa tunnustettujen oikeuksien haltijoille ja näiden oikeudenomistajille myönnetään kunkin maan laeissa ja asetuksissa säädettyjen toimenpiteiden ja muodollisuuksien täyttämistä, maksujen suorittamista ja yleensä velvollisuuksien noudattamista varten - lisämaksuitta ja muitta sakoitta - määräaika, joka päättyy 30 päivänä kesäkuuta 1948, niiden teollisoikeuksien, jotka olivat olemassa 3 päivänä syyskuuta 1939 tai jotka ovat syntyneet sen jälkeen, voimassa pysyttämiseksi samoin kuin sellaisten teollisoikeuksien saavuttamiseksi, jotka, jos sotaa ei olisi ollut, olisi voitu saavuttaa viimeksi mainitun päivän jälkeen hakemuksen perusteella, joka on tehty ennen 30 päivää kesäkuuta 1947.

3 artikla.

Sellaisen tehtaan- ja kauppaleiman, jonka säännöllinen rekisteröintiaika on päättynyt 3 päivän syyskuuta 1939 jälkeen, mutta ennen 30 päivää kesäkuuta 1947, rekisteröinnin uudistamisella on taannehtiva vaikutus siitä päivästä lukien, jolloin säännöllinen suoja-aika päättyi, edellyttäen, että uudistamista haetaan ennen 30 päivää kesäkuuta 1948.

4 artikla.

Ne maat, jotka samanaikaisesti osallistuvat sekä tähän sopimukseen että Madridin sopimukseen, joka koskee tehtaan- ja kauppaleimojen kansainvälistä rekisteröintiä, sopivat lisäksi seuraavasta: sellaisen tehtaan- ja kauppaleiman, joka on merkitty kansainväliseen tavaraleimarekisteriin ja jonka alkuperämaana Madridin sopimuksen 1 artiklan mukaan on jokin sopimusmaista, rekisteröinnin uudistamisella on taannehtiva vaikutus säännöllisen suoja-ajan päättymispäivästä lukien, edellyttäen, että uudistaminen tapahtuu ennen 30 päivänä kesäkuuta 1948.

5 artikla.

(1) Syyskuun 3 päivän 1939 ja kesäkuun 30 päivän 1947 välistä aikaa ei ole otettava lukuun laskettaessa sitä aikaa, jonka kuluessa patentoitu keksintö, tehtaan- tai kauppaleima taikka ammatissa käytettävä malli tai kaava on otettava käytäntöön, eikä myöskään laskettaessa sitä kolmen vuoden aikaa, jota tarkoitetaan liittosopimuksen 6 bis artiklan toisessa (2) kohdassa.

(2) Muutoin on sovittu, ettei mitään patenttia, ammatissa käytettävää mallia tai kaavaa taikka tehtaan- tai kauppaleimaa, joka vielä oli voimassa 3 päivänä syyskuuta 1939, ennen 30 päivää kesäkuuta 1949 kohtaa mikään niistä seuraamuksista, joita liittosopimuksen 5 artiklassa tarkoitetaan.

6 artikla.

(1) Kolmas henkilö, joka 3 päivän syyskuuta 1939 jälkeen ja 31 päivään joulukuuta 1946 mennessä on vilpittömässä mielessä ryhtynyt käyttämään keksintöä, hyödyllisyysmallia taikka ammatissa käytettävää mallia tai kaavaa, voi jatkaa niiden käyttämistä asianomaisen maan sisäisen lainsäädännön edellyttämin ehdoin.

(2) Keksijä, joka esittää todisteet keksinnöstään ja joka on tehnyt keksintöä koskevan patenttihakemuksen 3 päivän syyskuuta 1939 ja 1 päivän tammikuuta 1946 välisenä aikana, tai hänen oikeudenomistajansa voidaan - suhteessa patenttihakemukseen, joka tehdään 1 artiklassa edellytetyn helpotuksen nojalla - rinnastaa vilpittömässä mielessä olevaan keksinnön käyttäjään ehdolla, että hän voi näyttää sodan estäneen keksinnön käytäntöön ottamisen.

7 artikla.

Tämän sopimuksen määräykset tarkoittavat ainoastaan vähimmäissuojan myöntämistä; ne eivät ole esteenä vaatimukselle, että jonkin teollisoikeuden haltijan eduksi on sovellettava niitä laajempia määräyksiä, joita jonkin sopimusmaan sisäisessä lainsäädännössä on vahvistettu; ne jättävät samoin voimaan sopimukset, joita sopimusmaiden hallitukset keskenään ovat tehneet tai tulevat tekemään, mikäli ne ovat edullisempia kuin tämä sopimus eivätkä ole sen vastaisia.

8 artikla.

Tämän sopimuksen määräyksillä ei ole vaikutusta niiden määräysten soveltamiseen, jotka sisältyvät keskenään sodassa olleiden maiden välillä tehtyihin tai tehtäviin sopimuksiin ja rauhansopimuksiin.

9 artikla.

(1) Tämä sopimus, joka on avoinna kaikille teollisoikeuden suojelemisliittoon kuuluville maille, on ratifioitava mahdollisimman pian. Ratifioimiskirjat on talletettava Sveitsin valaliiton hallitukselle, jonka on tiedoitettava niistä kaikkien muiden sopimusmaiden hallituksille. Tämä sopimus tulee heti voimaan niiden sopimusmaiden kesken, jotka ovat sen ratifioineet.

(2) Ne maat, jotka eivät ole allekirjoittaneet tätä sopimusta, voivat pyynnöstä liittyä siihen. Liittyminen on tiedoitettava Sveitsin valaliiton hallitukselle, joka tiedoittaa siitä muille. Liittymisestä seuraa täydellä oikeudella ja viivytyksettä kaikkien niiden määräysten hyväksyminen ja kaikkien niiden helpotusten saaminen, joista tässä sopimuksessa määrätään.

10 artikla.

Kukin sopimusmaa voi pelkällä Sveitsin valaliiton hallitukselle tekemällään tiedoituksella ulottaa tämän sopimuksen koskemaan kokonaan tai osaksi siirtomaitaan, protektoraattejaan, mandaatti- tai suojelualueitaan taikka muita valtansa tai herruutensa alaisia alueita. Sveitsin valaliiton hallitus välittää tällaisen tiedoituksen muille hallituksille.

11 artikla.

Tämä sopimus allekirjoitetaan yhtenä kappaleena, joka talletetaan Sveitsin valaliiton hallituksen arkistoon. Viimeksi mainittu hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen sopimuksesta jokaisen sen allekirjoittaneen tai siihen liittyneen maan hallitukselle.

Tehty Neuchâtelissa, 8 päivänä helmikuuta 1947.

PÄÄTTÖPÖYTÄKIRJA.

Allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat, jotka tänä päivänä ovat kokoontuneet allekirjoittamaan sopimusta niiden teollisoikeuksien voimassa pysyttämisestä tai ennalleenpalauttamisesta, joita toisen maailmansodan vaikutukset ovat kohdanneet, ovat sopineet seuraavasta:

I.

Jos syyskuun 3 päivän 1939 ja kesäkuun 30 päivän 1947 välisenä aikana on tuotteita, jotka on varustettu jossakin sopimusmaassa rekisteröityä tavaraleimaa mukailevalla tai jäljittelevällä leimalla, tuotu tähän maahan hallituksen lukuun tehokasta sodankäyntiä varten taikka silmällä pitäen yhteiskunnan elämälle olennaista ravitsemista ja huoltoa taikka sodasta aiheutuneiden kärsimysten ja onnettomuuksien lieventämiseksi, ei sellaista leiman käyttöä ole pidettävä tavaraleiman haltijan oikeuksien loukkauksena.

II.

Ensimmäisen artiklan määräyksiä sovelletaan myöskin Tshekkoslovakian kansalaisten Saksan patenttivirastoon Berliinissä huhtikuun 1 päivän 1940 ja toukokuun 4 päivän 1945, viimeksi mainittu päivä mukaan luettuna, välisenä aikana jättämiin patenttihakemuksiin ehdolla, ettei keksintöä ole tehty Saksassa.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat ovat hyväksyneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Neuchâtelissa, 8 päivänä helmikuuta 1947.

LISÄPÄÄTTÖPÖYTÄKIRJA.

Allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat, jotka tänä päivänä ovat kokoontuneet allekirjoittamaan sopimusta niiden teollisoikeuksien voimassa pysyttämisestä tai ennalleenpalauttamisesta, joita toisen maailmansodan vaikutukset ovat kohdanneet, ovat sopineet seuraavasta:

Päättöpöytäkirjan I kohdassa mainittuja sääntöjä on analogisesti sovellettava patentteihin, sikäli kuin maahantuonti on sodan aikana tapahtunut Liittoutuneiden ja Liittyneiden kansakuntien taikka näiden vihollismaiden alueelle.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat ovat hyväksyneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Neuchâtelissa, 8 päivänä helmikuuta 1947.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.